Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p5464"

Sort by: Order: Results:

  • Kurkikangas, Elli (2021)
    Merkintä eri viranomaisten rekistereissä on yksi laittomien päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tiedossa oleva huumeidenkäyttö saattaa vaikuttaa asiakkaan asiointikokemuksiin. Huumeita käyttävän asiointikokemusten näkökulma tuo lisävalaistusta ajankohtaiskeskusteluun eri päihteiden käytön rangaistavuuden muutoksista. Maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia huumeita käyttävät kuvailevat, kun aiheena on huumeiden käytöstä kertominen sosiaali- ja terveydenhuollon asioinneissa. Tutkielmassa tarkasteltiin, mitä tosiasiallisia seurauksia huumeiden käytöstä kertomisella on huumeita käyttävän identiteetille ja oikeudenmukaisuuden kokemukselle asioinneissa sekä sitä, miten seuraukset käytännössä tulevat näkyviin kokemuskertomuksissa. Tutkielman teoreettisena näkökulmana toimi Dorothy Smithin kehittämä institutionaalinen etnografia, jonka pääpiirteinä ovat huomion kiinnittäminen ihmisten kanssakäymiseen erityisesti institutionaalisissa kohtaamisissa. Painopisteenä on kokija itse, kokijan "standpoint". Huumeita käyttävien kokemusta tavoiteltiin keräämällä vastauksia verkkokyselyyn facebookin ja Tor-verkon keskustelupalstoilta. Kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineisto koostui 86 vastauksesta kyselyyn. Avointen kysymysten tarjoamaa ainestoa käytiin läpi laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Vastaukset koodattiin ja teemoiteltiin. Strukturoitujen kysymysten vastausten avulla saatiin kuvailevaa taustatietoa vastaajien tilanteesta. Kyselyyn vastanneet kokivat, että kun sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmiin oli kerran merkitty tieto siitä, että asiakas on käyttänyt huumeita, asia mainittiin tilanteissa, joiden asiakas ei kokenut liittyvän huumeiden käyttöön. Maininnan koettiin säilyvän pitkään ja leviävän monelle eri toimijalle. Huumeidenkäyttö koettiin nähtävän instituutioissa ongelmana riippumatta asiakkaan omasta määritelmästä. Huumeiden ongelmakäyttäjäksi leimautumisen koettiin vaikuttavan palveluiden saatavuuteen sekä asiakaskohtaamisiin. Käytännön vaikeuksia mainittiin erityisesti mielenterveyden hoidon ja lääkkeiden saatavuuden sekä ajo-oikeuden osalta.