Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p6006"

Sort by: Order: Results:

  • Arithmetic Fluency and Reading Skills Associated with Mathematical Problem Solving Skills in Sixth Graders with Mathematical Learning Difficulties 
    Sipinen, Elina (2020)
    In this study it was investigated, how arithmetic fluency and reading skills are associated with mathematical problem solving skills. 168 sixth graders from four cities participated in the study. Significant association was found only between arithmetic fluency and mathematical problem solving skills as indicated by SEM regression model. Children were divided into three achievement groups by their arithmetic fluency test performance, and differences between these achievement groups were analyzed. In group comparison it was found out that mathematical learning difficulty group and at risk for mathematical learning difficulty group differed from children with average or above performance, but not from each other in mathematical problem solving skills. These results indicate that difficulties in mathematical problem solving skills might result from difficulties in arithmetic fluency. This study extends previous findings that mathematical word problems are difficult for children with mathematical learning difficulties, and this applies to mathematical problem solving tasks as well.
  • Opettajien käsityksiä ongelmanratkaisusta alakoulun matematiikan opetuksessa 
    Tolvanen, Oskari (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta ja kuinka paljon ongelmanratkaisua opetetaan. Ongelmanratkaisua pidetään julkisessa keskustelussa tärkeänä taitona tulevaisuuden työelämän kannalta. Kuitenkaan suomalaisessa peruskoulussa ongelmanratkaisu ei ole yleistynyt keskeiseksi osaksi matematiikan opetusta, vaikka ongelmanratkaisu onkin ollut opetussuunnitelmassa yli kolmekymmentä vuotta. Opettajan toimintatapoja ohjaa opetussuunnitelmaakin voimakkaammin opettajan käsitykset ja uskomukset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta, mitkä tekijät vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisen määrään sekä miten opettajien käsitykset vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisessa koettuihin vaikeuksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Aineistona käytetiin 160 suomalaisen alakoulun opettajan vastauksia kyselyyn, joka toteutettiin osana suomalaissaksalaista tutkimusprojektia. Aineistoa analysoitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin, tarkoituksena kuvata opettajien käsityksiä ongelmanratkaisun opettamisesta, ja toisaalta myös selittää eroja opettajien käsitysten välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Puolet opettajista kertoi käsittelevänsä ongelmanratkaisua opetuksessaan ainakin kerran viikossa. Opettajan taustatekijöillä ei ollut vaikutusta ongelmanratkaisun opetuksen määrään. Tutkimuksen aineiston perusteella osa opettajista pitää sanallisia rutiinitehtäviä ongelmatehtävinä. Siksi tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon ongelmanratkaisua todellisuudessa opetetaan alakouluissa. Opettajat kokivat erityisesti ajan ja tehtävien puutteen vaikeuttavan ongelmanratkaisun opetusta. Noin viisi kuudesta opettajasta koki ongelmanratkaisun opetukseen liittyvän runsaasti erilaisia vaatimuksia niin oppilaiden kuin opettajan asenteeseen ja osaamiseen.
  • Opettajien käsityksiä ongelmanratkaisusta alakoulun matematiikan opetuksessa 
    Tolvanen, Oskari (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta ja kuinka paljon ongelmanratkaisua opetetaan. Ongelmanratkaisua pidetään julkisessa keskustelussa tärkeänä taitona tulevaisuuden työelämän kannalta. Kuitenkaan suomalaisessa peruskoulussa ongelmanratkaisu ei ole yleistynyt keskeiseksi osaksi matematiikan opetusta, vaikka ongelmanratkaisu onkin ollut opetussuunnitelmassa yli kolmekymmentä vuotta. Opettajan toimintatapoja ohjaa opetussuunnitelmaakin voimakkaammin opettajan käsitykset ja uskomukset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta, mitkä tekijät vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisen määrään sekä miten opettajien käsitykset vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisessa koettuihin vaikeuksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Aineistona käytetiin 160 suomalaisen alakoulun opettajan vastauksia kyselyyn, joka toteutettiin osana suomalaissaksalaista tutkimusprojektia. Aineistoa analysoitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin, tarkoituksena kuvata opettajien käsityksiä ongelmanratkaisun opettamisesta, ja toisaalta myös selittää eroja opettajien käsitysten välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Puolet opettajista kertoi käsittelevänsä ongelmanratkaisua opetuksessaan ainakin kerran viikossa. Opettajan taustatekijöillä ei ollut vaikutusta ongelmanratkaisun opetuksen määrään. Tutkimuksen aineiston perusteella osa opettajista pitää sanallisia rutiinitehtäviä ongelmatehtävinä. Siksi tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon ongelmanratkaisua todellisuudessa opetetaan alakouluissa. Opettajat kokivat erityisesti ajan ja tehtävien puutteen vaikeuttavan ongelmanratkaisun opetusta. Noin viisi kuudesta opettajasta koki ongelmanratkaisun opetukseen liittyvän runsaasti erilaisia vaatimuksia niin oppilaiden kuin opettajan asenteeseen ja osaamiseen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO