Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p7679"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tutkimuksessa käsitellään arkeologisten kenttätöiden valokuvadokumentointia ja tarkastellaan mahdollisuutta luoda vähimmäismääre arkeologisten kaivausten valokuvausdokumentoinnille. Tutkimus perustuu menetelmäkokeiluun, jonka periaatteella vähimmäiskuvamääre voidaan perustella. Kuvien perusteella alueista rekonstruoidaan kaivausalueet virtuaaliseen muotoon sekä tarkastellaan niiden mahdollisuutta arkeologisessa dokumentoinnissa sekä jatkotutkimuksessa. Tavoitteena on selvittää, voidaanko kaivausdokumentoinnilla saada objektiivisempaa dokumentaatiota tutkittavista kaivausalueista sekä voidaanko vähimmäismääreen kuvista luoda kolmiulotteisia malleja esimerkiksi jatkotutkimusta varten. Tämän lisäksi tutkimuksessa pohditaan arkeologisen dokumentoinnin digitalisoitumista, tehokkuutta sekä vertaillaan taso – ja profiilikarttojen digitoinnin tuloksia suoraan kolmiulotteisesta malleista tehtyihin karttoihin. Tutkimuksessa verrataan niin ikään älypuhelimien kuvien laatua järjestelmäkameroiden kuvien laatuun. Tämän avulla kartoitetaan älypuhelimien kameroiden käyttömahdollisuuksia valokuvadokumentoinnissa tulevaisuuden arkeologisessa kenttädokumentoinnissa.
-
(2023)Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma Opintosuunta: Viestintä Tekijä: Oona Pohjolainen Työn nimi: Valokuvien muokkaama erämaa – Instagram luontomielikuvan rakennuspaikkana Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 4/2023 Sivumäärä: 71 Avainsanat: luonto, valokuvaus, sosiaalinen media, maisema, representaatio Ohjaaja: Mervi Pantti Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset visuaaliset representaatiot suomalaisesta luonnosta pääsevät esille Instagramissa, ja miten ne rakentavat mielikuvaa koskemattomasta suomalaisesta erämaaluonnosta. Työssä tutkitaan valokuvaa luonnon representaationa, luontokuvien muodostamaa luonnon simulaatiota ja Instagramin erityispiirteitä luontokuvan muodostumisen paikkana. Tutkielman empiirinen aineisto muodostuu Instagramista kerätyistä luontokuvista, joiden visuaalisia järjestyksiä ja representaatioita analysoidaan. Metodina käytetään Janne Seppäsen tulkintaa representaation käsitteestä sekä Kress ja van Leeuwenin kolmiosaista semioottista analyysimenetelmää, joka tarkastelee merkkejä ja niiden tulkintaa sosiaalisessa viitekehyksessä. Tutkimusaineisto osoittaa, että Instagramin luontokuvat noudattavat monelta osin samaa kaavaa kuin luontokuvaus aiemmin historiassa esimerkiksi maalaustaiteen ja valokuvauksen kentillä. Luontokuvissa korostuvat tietynlaiset visuaaliset järjestykset. Erityisen suosittuja kuvauskohteita ovat luonnon ratkaisevat hetket, eli visuaalisesti erityisen näyttävät tai dramaattiset elementit. Ihminen on mukana monessa luontokuvassa, mikä viittaa siihen, että luontokuvaa käytetään pelkän luonnon representoimisen sijaan myös oman identiteetin rakentamisen välineenä. Tutkimus viittaa siihen, että suomalaisesta erämaaluonnosta muodostuu Instagramin luontokuvien kautta mielikuva kauniina ja tärkeänä asiana, jonka suojelemisella ja säilyttämisellä on itseisarvoa. Toisaalta Instagramissa korostuu luontokuvien merkitys yksilöiden identiteetin rakentamisen välineenä ja luontoon suhtautuminen elämysten hankkimisen paikkana, johon ei välttämättä liity syvempää suhdetta. Instagramissa rakentuva mielikuva koskemattomasta suomalaisesta erämaaluonnosta on positiivinen, mutta esittää samalla edelleen luonnon länsimaiselle kulttuurille perinteiseen tapaan ihmisestä poikkeavana Toisena.
Now showing items 1-2 of 2