Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p7903"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)I denna avhandling undersöks betydelsen av offentliga institutioner för innovation i Europa. Innovation ses i dag som en viktig drivare av tillväxt samt som lösningen till en mängd lömska problem, såsom klimatförändring och pandemier. Syftet i denna studie är att utreda om offentlig sektor spelar en större roll för innovation än vad den samhälleliga diskursen i allmänhet förutsätter. Att känna till hurdan effekt offentliga institutioner har på innovation är av stor betydelse då offentlig sektor ställs inför reformer och krav på förändring. Offentliga institutioner innefattar i denna studie framför allt värderingar som tillsammans bildar en god och fungerande förvaltning. Sambandet mellan offentliga institutioner och innovation undersöks med variabler ur Global Innovation Index 2019. Som analysenheter fungerar 38 europeiska länder. Indexet valdes som material framför allt på grund av dess lämpliga, transparenta och tidsenliga indikatorer. Först används korrelationsanalys för att kartlägga sambanden mellan offentliga institutioner och uppkomst respektive spridning av innovation. Sedan undersöks effekten av institutioner på innovation vidare med hjälp av regressionsanalys. Den statistiska analysen visar att effekten av offentliga institutioner är mycket stark både för uppkomst och för spridning av innovation. Regressionsmodellen kan ge signifikanta förutsägelser, då institutioner förklarar kring hälften av variansen i innovation hos Europas länder. En offentlig sektor präglad av god och fungerande förvaltning visar sig storligen gynna innovativiteten i samhället överlag. Dessutom kan en sådan offentlig sektor vara en legitim ledare för innovation genom nätverk till privat och tredje sektor. Empiriskt stöd finns för att samtliga offentliga värderingar spelar en stor roll, men det är möjligt att värderingarna deltagande och transparens är särskilt betydelsefulla för fungerande innovationsnätverk. Implikationerna av resultaten är omfattande för Europas offentliga sektorer. En omställning i det offentligas roll för innovation är nödvändig, samtidigt som centrala värderingar som transparens och ansvarsutkrävande måste värnas om i kommande offentliga reformer. Förändring behövs för att bemöta framtidens utmaningar, men för att möjliggöra hög innovativitet bör offentliga institutioner snarare förstärkas än nedmonteras. Resultaten av denna studie ger grund för en offentlig sektor med starka offentliga institutioner och ett större fokus på innovation. Det är troligt att innovation sker bäst inom ett innovationssystem där offentlig, privat och tredje sektor samarbetar, under offentlig ledning.
-
(2019)Prices of different products are followed by statistical offices in order to produce price indices. The quality of products is constantly changing due to creative destruction. When a product leaves market, its price is computed with a method called imputation. Recent studies in United States and France have found that use of imputation may lead to upward bias in inflation. Since price indices are used as deflators when calculating economic growth, such a bias would mean that some of the growth is missed. The aim of this thesis is to study whether such a bias exists in Finland and how large it is. In addition, the channels of innovation induced growth are studied in order to determine from where the potentially missed growth originates. Creative destruction has been incorporated into economic growth models in the early 1990s. In its centre, are firms at the microlevel that innovate and create new products and improve existing ones. It has been shown that it is a key element when economic growth is concerned. New products and improving quality of old varieties is, however, widely recognised problem for price indices. Sources of bias for price statistics has been studied a lot and the changing quality of products is one of the greatest of them. This thesis contributes to this field by recognising a new possible source of bias and its magnitude in Finnish economy. The model used in this thesis is from 2017 paper by Aghion, Bergeaud, Boppart, Klenow and Li. The model is a new keynesian DSGE model with exogenous innovation and it provides an accounting framework which enables the quantification of missing growth. The missing growth is estimated using a so-called market share approach, where market shares of incumbent and entrant producers are exploited to quantify the share of growth that is missed yearly. Another method, namely indirect inference, relies on simulation of the economic growth model. It infers the arrival rates and step sizes of different types of innovations: incumbent of innovation, creative destruction and new product varieties. The simulation also enables for finding the contributions of those innovation types for the economic growth. The contributions provide information on from which type of innovation the majority of growth comes. Both methods use data provided by Statistics Finland. They use micro level data on private enterprises in Finland during the years 1989 – 2016. The market share approach requires establishment level data and information on the revenue and employment. The indirect inference method uses the same data aggregated on firm level for the years 1993 – 2013. In addition, the simulation requires total factor productivity growth rate for the given years. The results suggest that 0.489 percentage points of growth has been missed yearly in Finland during the years 1989 – 2016 when calculated with revenue data. The missed growth was estimated to be 0.532 percentage points per year with employment data. The results are comparable in magnitude with the results from the United States and France. The magnitude has remained stable over the years. The indirect inference method suggests that most of the growth comes from incumbent own innovation: 59.3% in 1993 – 2003 and 57.8% in 2003 – 2013. The rest is due to creative destruction and new product varieties either by incumbents or entrants. If 0.5 percentage points of growth is missed every year, it would have had significant effects on the economy. For example, many social benefits are tied to price indices and over estimation of them would mean that the benefits have not risen as much as they should have. Given the systematic nature of the bias, the central bank should consider increasing its inflation target. The statistical offices that produce the price statistics may be able to lower the bias if they manage to keep up to date with incumbent own innovations, since the majority of growth is originating from it. Also chain linked index helps lowering the bias by updating the sample and weights on a yearly basis. Additional research is needed in order to find solutions to overcome the bias caused by creative destruction and imputation of missing prices.
-
(2019)Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.
-
What’s next for Finland? : a broad inquiry into strengths and weaknesses of the economy of Finland (2020)Finnish economy performed remarkably well for decades after the war. Finland achieved an enviable standard of living with a combination of free-market capitalism and extensive welfare state. The long period of growth, which was temporarily disrupted by the 1990s depression, culminated in the spectacular rise of Nokia that pushed the entire country forward. Eventually the period of growth ended in global financial crisis of 2007-2008. While Finland’s neighbors were able to bounce back in few years, it took a decade for Finland to recover, and the effects of the prolonged recovery are felt yet today. This dissertation focusses on identifying the underlying reasons to Finland’s poor performance in recent years. The research question in this dissertation is broad: to identify significant trends and phenomena that cross sector boundaries and cannot be described by a single model and a narrow approach. The approach is to systematically review well established theories, sector by sector, and then present cross-country evidence to shed light on Finland’s economy. A lot of emphasize is on Schumpeterian endogenous growth theory, which explains why firms invest in research and development. Schumpeterian theory is tested with a panel data regression, using sector-level Product Market Competition data and data on triadic patent presentations. Data used in this dissertation is collected from public sources, including Statistics Finland, Eurostat, OECD, UN, ILO, WIPO and The World Bank. A Statistically significant and positive relationship between PMC and rate of innovation was found to exist using Finnish data for 2013 and 2017. As PMC has declined in key industries in Finland, it means that firms’ incentives to innovate have decreased. This coincides with austerity measures that have impacted public sector R&D spending. These factors, among with others, have contributed to Total Factor Productivity decline, which is worrisome. Other notable findings include Finland’s post-crisis growth in private demand, that substantially contributed to Finland’s recovery. However, much of that growth comes from spending on housing, water, electricity, gas and other fuels, that is related to steep increase in electricity transmission tariffs. In other words, increased spending reduced welfare. As overall conclusion, Finland needs a more strategic approach to economic policy. Finland would benefit from focusing on policies that spur innovation and generate growth, namely, stronger focus on market economy and R&D. Deregulation, supporting the market economy, and lowering the obstacles that stand in the way of immigration of skilled workers, are examples of those policies.
Now showing items 1-4 of 4