Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p8181"

Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalitieteellisen kriminologian viitekehyksessä sosiaalivakuutuksen väärinkäytön (sosiaaliturvavilpin) ja yksityisvakuutuksen väärinkäytön (vakuutusvilpin) syitä Suomessa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on, missä määrin kriminologisen itsekontrolliteorian mukainen heikko itsekontrolli ja kriminologisen paineteorian mukainen paine (strain) selittävät sosiaaliturva- ja vakuutusvilppiä. Tutkielma koostuu aihetta taustoittavasta johdanto-osasta ja empiirisen tarkastelun sisältävästä artikkelista ”Vakuutusyhteiskunnan väärinkäyttäjät: sosiaaliturva- ja vakuutusvilppi Suomessa”, joka on julkaistu aiemmin referee-artikkelina Oikeus-lehdessä 4/2016. Artikkelin empiirinen analyysi pohjautuu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen toteuttaman lyhytaikaisvankitutkimuksen aineistoon. Lyhytaikaisvankitutkimuksen keskeiset tulokset raportoivassa Janne Kivivuoren & Henrik Linderborgin kirjassa ”Lyhytaikaisvanki” ei ole käsitelty käsillä olevaa tutkimuskysymystä. Tutkielmassa havaitaan, että sosiaaliturva- ja vakuutusvilppi kytkeytyvät kriminologisen itsekontrolliteorian olettamusten mukaisesti heikkoon itsekontrolliin ja ilmentävät generalistityyppistä laaja-alaista aikuisiän rikosaktiivisuutta. Sosiaaliturvavilppi kytkeytyy myös kriminologisen paineteorian mukaiseen kumuloituneeseen aikuisiän taloudelliseen huono-osaisuuteen, kun taas vakuutusvilppiin syyllistyvät edustavat pikemminkin keskiluokkaista aikuisuutta, johon liittyy työssä oleminen sekä asuminen vuokra- tai omistusasunnossa. Tutkielman tulokset sosiaaliturva- ja vakuutusvilpin syistä Suomessa ovat samansuuntaiset kansainvälisessä empiirisessä kriminologisessa tutkimuksessa saatujen tulosten kanssa. Tulokset eivät tue kuitenkaan aiemmin esitettyjä pohjoismaisia suosituksia torjua sosiaaliturvan väärinkäytöksiä käymällä asenteita muokkaavaa keskustelua sosiaaliturvavilpin vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaan taikka lisäämällä kontrollia, karensseja ja rangaistuksia. Tutkielman perusteella sosiaaliturva- ja vakuutusvilpin torjunnassa on preventiivisenä toimintana pikemminkin muokattava tilannetekijöihin kytkeytyviä vakuutusyhteiskunnan rakenteita kuin kasvatettava tai rangaistava yksilöitä, jotta vakuutusyhteiskuntaan jo ennestään rakentuneita eriarvoisuutta tuottavia mekanismeja ei uusinnettaisi ja ylläpidettäisi.