Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p8393"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan raskaana olevien naisten kokemuksia päihdehoidos-ta ja muista heidän käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Tutkimuskysymyksenä on, millaisena raskaana olevat naiset kokevat hoidon Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Riippuvuuspsykiatriassa sekä käyttämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä naiset ovat odottaneet hoidolta ja palveluilta, millaisena he ovat kokeneet autetuksi tulemisen sekä mitä esteitä ja haasteita he ovat kokeneet. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä raskaudenaikaisesta päihdehoidosta ja eri palveluista hoidon ja palvelujen kehittämisen tueksi. Tutkimus toimii osaltaan myös sosiaalityön puheenvuorona terveydenhuollon moniammatillisessa keskustelus-sa. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Aineistona on kuusi yksilöhaastattelua. Tutki-muksen viitekehyksen muodostaa kriittinen realismi, jonka näkemyksen mukaan todellisuu-della on kerrostunut luonne. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönana-lyysia. Tutkimuksen mukaan parhaimmillaan naisten hoito ja palvelut ovat sujuvia ja kohtelu on niis-sä kunnioittavaa. Apua ja tukea saa nopeasti ja vaivattomasti ja työntekijöihin muodostuu luottamuksellinen suhde. Huonoimmillaan palvelut ovat lisänneet naisten haavoittuvaa ase-maa kategorisoimalla heitä päihteitä käyttäneiksi ja asettamalla heidän vanhemmuutensa ja päihteettömyytensä epäilyksen alaisiksi. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että organisaatioihin muodostuu toimintakulttuureja, jotka joko tukevat naisia tai lisäävät heidän haavoittuvaa asemaa palvelujen käyttäjinä. Tut-kimuksen naiset pyrkivät toteuttamaan vahvaa toimijuutta palveluissa ja vanhemmuudessa, mutta törmäsivät usein esteisiin. Organisaatiot joko toistavat yhteiskunnassa esillä olevia asenteita päihteitä käyttäneitä naisia kohtaan tai pyrkivät vastustamaan niitä kunnioittavalla kohtelulla ja luottamusta rakentamalla.
-
(2019)Liiallinen alkoholinkäyttö ja sen seurannaisvaikutukset ovat merkittävä yhteiskunnallinen tekijä Suomessa. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin ja sen käyttöön on moninaista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden suhtautumista alkoholiin ja alkoholinkäyttöön ja onko asenteissa eroa eri koulutusalojen ja -asteiden välillä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana olivat asenteet sekä niiden vaikutus ihmisen toimintaan ja ammatilliseen identiteettiin, jonka muodostuminen alkaa jo opiskeluaikana. Tutkimus kohdennettiin yhden yliopiston sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoille sekä yhden ammattikoulun lähihoitajaopiskelijoille. Tutkimus kohdistettiin heihin sen takia, sillä he todennäköisesti kohtaavat tulevassa työssään päihdeasiakkaita ja heidän läheisiään. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2018 kyselylomakkeella, ja kyselyyn vastasi 224 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Tutkimus on kvantitatiivinen ja analyysimenetelminä käytettiin faktori- ja varianssianalyysiä. Faktorianalyysistä muodostui kolme faktoria, jotka olivat nuoret ja heidän alkoholinkäyttönsä, haitallinen alkoholinkäyttö Suomessa sekä alkoholinkäytön sääntely. Haitallinen alkoholinkäyttö- ja alkoholinkäytön sääntely -faktoreista muodostettiin summamuuttujat, joita analysoitiin varianssianalyysillä. Tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden alkoholinkäyttöön suhtautumisessa on eroa. Esimerkiksi näkemys alkoholinkäytöstä yksityisasiana jakaa mielipiteitä opiskelijoiden keskuudessa. Varianssianalyyseistä käy ilmi, että koulutusasteella on merkitystä alkoholinkäyttöön suhtautumisessa. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat suhtautuvat kriittisemmin alkoholiin ja alkoholinkäyttöön kuin lähihoitajaopiskelijat. Lääketieteen ja sosiaalityön opiskelijat ovat lähihoitajaopiskelijoita enemmän huolissaan haitallisesta alkoholinkäytöstä ja sen aiheuttamista seurauksista. Sosiaalityön ja lääketieteen opiskelijoiden asenteiden välillä sen sijaan ei ilmene yhtä selkeää eroa, minkä pohjalta voidaan sanoa, että koulutusaste vaikuttaa alkoholiin ja alkoholinkäyttöön liittyviin asenteisiin enemmän kuin opiskeltava aine.
Now showing items 1-2 of 2