Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p8997"

Tutkielma tarkastelee sosiaalisen tuen ja sosioekonomisen aseman yhteyttä koettuun terveyteen haittaavaa pitkäaikaissairautta sairastavilla ja sairastamattomilla. Aiempien tutkimusten perusteella sosiaalisella tuella ja korkealla sosioekonomisella asemalla on yhteys hyvään koettuun terveyteen. Haittaavaa pitkäaikaissairautta sairastavien koettuun terveyteen vaikuttavia sosiaalisia ja sosioekonomisia resursseja on kuitenkin tutkittu vähän. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään sosiaalisen tuen teorioita. Tutkielma on kvantitatiivinen ja poikkileikkausaineistoon pohjaava tutkimus. Tutkielman aineistona käytettiin European Social Studies 2016 -kyselytutkimuksen Suomen aineistoa (n=1925), jonka vastaajat olivat iältään 15–98-vuotiaita. Aineistossa kysyttiin, millaiseksi vastaajat kokevat terveytensä ja haittaako heidän arkista toimintaansa jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma. Lisäksi aineisto sisälsi taustatietoja henkilöiden sosiaalisesta ja sosioekonomisesta asemasta. Näitä muuttujia ovat parisuhde- ja perhestatusta, sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisen aktiivisuutta, koulutustaustaa, kotitalouden nettotuloja sekä ansiotyöstatusta kuvastavat muuttujat. Lisäksi vakioitiin tutkittavien ikä ja sukupuoli. Tutkielman menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Tutkielman selitettävä muuttuja muodosti neljä luokkaa koetun terveyden ja haittaavan pitkäaikaissairauden sairastamisen mukaan. Tutkielmassa löydettiin joitakin yhteyksiä sosiaalisen tuen ja koetun terveydentilan välillä. Yksin asuminen oli yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen ja haittaavaan pitkäaikaissairauteen (OR 1,70, 95 % LV 1,27–2,28). Vähäinen sosiaalisiin tapahtumiin osallistuminen oli yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen sekä haittaavaa pitkäaikaissairautta sairastavilla (OR 2,66, 95 % LV 1,88–3,76) että sairastamattomilla (OR 2,37, 95 % LV 1,52–3,70). Sen sijaan perheellä tai parisuhteen tyypillä ei ollut yhteyttä ryhmäjäsenyyksiin. Sosiaalisen tuen yhteydet kuitenkin heikkenivät ja jopa katosivat, kun sosioekonomista sijoittumista kuvaavat muuttujat vakioitiin. Sosiaalisen tuen merkitys näyttää ainakin osittain selittyvän sosioekonomisilla tekijöillä. Heikko koettu terveys on yhteydessä etenkin matalaan koulutustasoon ja matalaan kotitalouden nettotulotasoon sekä haittaavaa pitkäaikaissairautta sairastavilla myös ansiotyön ulkopuolella olemiseen. Myös vähäisen sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisen yhteys heikkoon koettuun terveyteen säilyy, vaikka sosioekonomista sijoittumista kuvaavat muuttujat vakioitiin. Haittaavaa pitkäaikaissairautta sairastavien ja hyvän koetun terveyden ryhmässä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltuihin muuttujiin. Tämän ryhmän tutkimiseen tarvittaisiin laajempi tutkimusaineisto. Tutkielmassa löydettiin siis yhteyksiä sosiaalisen tuen ja koetun terveyden välillä, mutta yhteydet heikkenivät, kun sosioekonominen asema otettiin huomioon. Tutkielma antaa viitteitä siitä, että sosioekonomisen aseman huomioiminen olisi erittäin tärkeää sosiaalisen tuen ja koetun terveyden välistä yhteyttä tutkittaessa. Tutkielma haastaa huomaamaan sosiaalisen tuen ja sosioekonomisen sijoittumisen tuottamia terveyseroja, sekä edistämään yhteiskunnassa näiden erojen purkamista.

The purpose of this article-based master’s thesis is to validate the Finnish translation of the teacher subscale of the Child and Adolescent Social Support Scale (CASSS 2000). Previous studies have shown that perceived teacher social support is associated with many positive outcomes, e.g., academic achievements (Tennant et al., 2015, 11) and mental health (Rueger et al., 2016, 1045). While the original CASSS has been properly validated, the same validity cannot be assumed for the translated version because validity is context specific (Griffee, 2001, 1). For future studies on perceived teacher support in Finnish schools, the validation of the measure is needed. This study examines the translated subscale, its factor structure, and its ability to associate with background variables similarly with the original. The data for this study are a part of larger data collection collected in a project called Schooling, teaching and well-being in the school community during the COVID-19 pandemic (CEA, University of Helsinki; REAL, Tampere University; NEDIS, Tampere University; Ministry of Education and Culture). The data were collected in the spring of 2021 and total of 51 105 students from 4th–9th grades participated in the study. The methods used in this quantitative study included exploratory and confirmatory factor analyses and variance analyses. Different ways of assessing the reliability of the translated subscale were used as well. The results showed that the translated version of the teacher subscale of CASSS is a valid and reliable instrument for researching Finnish 4th–9th grade students perceived teacher social support. Both EFA and CFA demonstrated sufficient results in this regard. While analysing the criterion validity of the subscale, associations between teacher support and academic outcomes, and depressive symptoms were found. These results are in line with prior research (e.g., Tennant et al., 2015, 11; Sikora et al., 2019, 93). These results indicate that the Finnish translation of the teacher support subscale can be used in future studies. The article manuscript The Validity and Reliability of the Finnish Version of the Child and Adolescent Social Support Scale (CASSS 2000) on Teacher Support in Basic Education is intended to be published in the European Journal of Psychology and Educational Research.