Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p9000"

Aim. Previous research shows that social media use has increased among young people. There are many benefits to social media but also serious risks such as cyberbullying, which can have crucial consequences. The benefits of social media include contacting friends and family, gaining information and entertainment. It is important that children create good relationships with their classmates and that the students have a great class spirit, as it increases well-being at school and prevents bullying. Research shows that around 40 percent of students have witnessed bullying online and ten percent have been exposed. The teacher has an important role in creating a good class spirit, which has been proven to reduce bullying and that the teacher can be a safe support for victims. It is also important that the teacher teaches the student net etiquette. Since social media has increased in use over the past ten years there is a need for new research. The aim of the master´s thesis is to analyse how students in year 6 communicate with each other on social media and how social media affects students’ friendships and class spirit. Methods. The data for this qualitative research was collected through interviews with 21 students. The students were in year six in a Swedish-language school in southern Finland. The interviews were semi-structured and were done on site in school. The audio from the interviews was taped and transcribed. The data was analyzed using thematic analysis and the Atlas.ti program was used in the coding stage. Results and conclusions. The results show that all the students use social media in some form, but not all have permission from their parents to use more than one platform. Although no student confirmed that they are being excluded, some expressed that they sometimes feel outside of the community. The students said that no bullying had occurred in the past year. My conclusion is that the school has succeeded in building a strong class spirit and strong friendships. Even though cyberbullying cannot be completely monitored, the school has succeeded in preventing it. Based on the results, the school’s preventive work against bullying and how they create a good classroom spirit could be modeled in other schools, as it seems to work.

Tämän tutkielman aiheena on nuorten kaverisuhteiden tilallisten ulottuvuuksien tarkastelu erityisesti vapaa-ajan kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisten kaveruuksien ilmentymiä nuorten haastattelupuheessa, sekä niiden paikantumista ja kiinnittymistä nuorten elinympäristöön heidän asuinkaupungissaan. Nuorten yhdessäoloa lähestytään nuorten tilankäytön tapojen, tilojen hengailua sallivan tai rajoittavan luonteen sekä nuorille merkityksellisten kaveriryhmäjäsenyyksien kautta. Mukana on niin liikkuvuuden kuin paikallisuudenkin kuvauksia, joiden kautta nuorten sosiaalinen elämänpiiri jäsentyy ja saa merkityksiä heitä ympäröivässä kaupunkitilassa. Samalla tarkastellaan tiloihin paikantuvan hengailun ja yhdessäolon toteutumisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Tarkasteltu tutkimusaineisto muodostuu 22 valmiiksi litteroidusta haastattelusta, joihin on osallistunut 32 nuorta. Tutkielmassa hyödynnetään valmista haastatteluaineistoa, joka on kerätty osana Nuorisotutkimusverkoston koordinoimaa Nuoret ajassa -tutkimushanketta. Analyysi on tehty soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkielma paikantaa nuorten tilankäytön tapoja sosiaalisine suhteineen kolmelle eri kentälle: keskustaan ja muualle kaupunkiin, nuorten eletylle lähialueelle sekä kotiin. Liikkuvaisilla nuorilla korostuvat keskustan viriketarjonnan houkuttavuus sekä kaveriryhmien laaja paikantuminen ympäri kaupunkia. Enimmäkseen lähialueella viihtyvillä nuorilla sekä kaverit että näiden tapaamispaikat ovat useimmiten lähistöltä. Välillä nuoret kokoontuvat isollakin joukolla, ja tällöin varsinkin kesäisin ulkotilojen merkitys korostuu. Talvella nuoret puolestaan kaipaavat sopivia sisätiloja porukalla oleskeluun. Kotona viihtyvien nuorten vuorovaikutus kavereiden kanssa tapahtuu usein virtuaalisesti. Nuorten tilankäyttöä ja liikkuvuutta näyttävät suuntaavan niin kaverit, omat toiveet ja tarpeet kuin käytettävissä oleva aikakin, sillä tutkielman perusteella nuorten elämää aikatauluttavat ja rajaavat erilaiset tahot koulusta harrastuksiin. Nuorten käyttämien vapaa-ajan tilojen suosio ja niihin sitoutuminen hahmottuu aineistossa erityisesti kavereiden kautta. Myös tilojen saavutettavuus, kaupallisuus, valvonta ja muiden käyttäjien läsnäolo luovat reunaehtoja nuorten yhdessäololle. Osa nuorista hyväksyy esimerkiksi nuorisotilojen säännöt, mutta toiset kaipaavat auktoriteeteilta vapaata oleskelua. Kohdatessaan valvontaa tai sääntelyä nuoret näyttävät kuitenkin useimmiten mukautuvan, ja he neuvottelevatkin eri tavoin oleskelun oikeutuksesta muiden tilankäyttäjien kanssa. Sosiaalinen media ja erilaiset virtuaaliset yhteisöt kulkevat mukana useimpien nuorten arjessa. Tutkielman tulokset tukevat näkemystä kasvokkaisen yhdessäolon merkityksellisyydestä virtuaalisten yhteisöjen rinnalla. Huomio kiinnittyy myös nuorten arjen kokemuksiin. Nuorista keskusteleminen vain huolten ja riskien näkökulmasta saattaa jättää alleen aikuisten silmiin helposti päämäärättömänä näyttävän hengailun tärkeyttä. Nuoret tarpeineen ja toiveineen eivät myöskään ole homogeeninen joukko. Nuorten halu ja tarve viettää aikaa yhdessä olisi hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon sekä keskustaympäristön että asuinalueiden suunnittelussa. Yksilö- ja suorituskeskeisyyttä korostavassa myöhäismodernissa yhteiskunnassa nuorten hengailu kaipaa sopivien tilojen lisäksi myös oleskelun hyväksyvää asenneilmapiiriä.