Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"

Ruoan verkkokauppa on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, sillä verkkokauppa on yhä laajemmin kehittymässä päivittäistavarakaupan alalla. Tässä pro gradu – tutkielmassa tutkittiin nuorten kuluttajien kokemaa asiakasarvoa ruoan verkkokaupassa. Ruoan verkkokaupan ytimessä ovat sen käyttäjät – jotka luovat mahdollisuudet verkkokaupan menestymiselle. Siksi on olennaista ymmärtää, miten kuluttajan kokema asiakasarvo verkkokaupassa muodostuu, jotta on mahdollista luoda asiakkaille parempia kokemuksia verkkoympäristössä ja näin vahvistaa kuluttajan ja yrityksen asiakassuhdetta. Arvon muodostumisen lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia näkemyksiä nuorilla aikuisilla on arvoa heikentävistä tekijöistä ruoan verkkokaupassa. Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla.Tutkimuksen kohderyhmänä oli 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka asuvat suurimpien kaupunkien alueella. Tutkielman haastatteluihin osallistui kymmenen ruoan verkkokauppaa käyttävää kuluttajaa. Tutkielman viitekehys muodostui asiakasarvoa koskevan teoreettisen taustan perusteella ja asiakasarvoa tarkasteltiin neljän ulottuvuuden mukaisesti: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja symbolinen. Lisäksi tutkielman viitekehykseen lisättiin ruoan verkkokaupassa asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten hinta, tuotevalikoima, ostomukavuus ja asiakaspalvelu. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja tarkemmin teemoittelua. Tutkielman tuloksista havaittiin, että verkkokaupan käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on tilannesidonnaista. Haastateltavia yhdisti se, ettei ruoan verkkokauppaa käytetty ensisijaisena, vaan ainoastaan täydentävänä tapana hankkia ostokset kotiinkuljetusta hyödyntäen. Arvoulottuvuuksiin pohjautuen eniten verkkokaupassa koettiin toiminnallisia arvoja. Ajansäästö sekä ostostenteon helpottuminen kiireisen elämän keskellä toi suurinta hyötyä verkkokaupan käytöstä. Nuorten aikuisten arvon kokemista lisää nopea ja sujuva palveluprosessi, kuten nopea toimitusaika tilauksen jälkeen. Taloudellinen arvo koettiin vähäiseksi. Verkkokaupan koettiin olevan kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi kuin kaupassa asiointi ja rahan säästäminen koettiin ainoastaan impulssiostoksien vähäisempänä määränä verkkokaupassa. Verkkokaupan ei koettu olevan elämyksellinen tai houkuttelevan ostamaan uusia tuotteita. Arvoulottuvuuksista emotionaalinen ja symbolinen korostuivat vähiten, toiminnallisen arvon tuodessa suurimmat hyödyt nuorille kuluttajille. Nuorten aikuisten näkemysten mukaan arvoa ruoan verkkokaupassa heikentää kalliimmat hinnat, suppeampi tuotevalikoima, käyttöliittymän selkeyteen liittyvät heikkoudet ja toimitusprosessin epävarmuus.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten brändiuskollisuutta elintarvikkeita kohtaan. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella minkälaisia muotoja brändiuskollisuus voi saada. Empiirisessä osiossa käsitellään millaista nuorten aikuisten brändiuskollisuus on elintarvikkeita kohtaan ja minkälaisille elintarvikebrändeille he haluavat olla uskollisia. Tutkimus on otteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kauppakuitteja. Haastatteluissa keskityttiin havaitsemaan haastateltavien toistuvaa ostokäyttäytymistä sekä kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia tekijöitä. Haastatteluryhmä koostui kahdeksasta Suomessa asuvasta nuoresta aikuisesta. Brändi ja brändiuskollisuus sisältävät monenlaisia tulkintoja tutkijoiden keskuudessa, jonka takia niiden määritteleminen on tärkeää. Brändiuskollisuutta lähestytään kaksiulotteisen brändiuskollisuusmallin avulla. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan nuorten aikuisten ja elintarvikkeiden uskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys yhdistää nuoret aikuiset ja elintarvikkeet sekä tarkastelee niihin liittyvää brändiuskollisuutta. Tulosten perusteella nuoret aikuiset voivat olla brändiuskollisia elintarvikebrändejä kohtaan. Tähän vaikuttaa olennaisesti elintarvikekategoria. Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ovat uskollisimpia liha- ja maitokategoriassa. Vähiten merkitystä nähtiin olevan kasvis- ja hedelmäkategorialla. Suhteellinen asenne oli voimakkainta isojen, vahvojen ja perinteisten suomalaisten brändien keskuudessa. Kotimaisuuden havaittiin myös olevan tärkeä ominaisuus, jota nuoret aikuiset arvostavat elintarvikebrändeissä. Suuri osa elintarvikekategorioista jäi käsittelemättä haastattelujen toteutustavan seurauksena. Tämän vuoksi kattavamman käsityksen muodostamiseksi nuorten aikuisten brändiuskollisuudesta on jatkotutkimuksissa syytä käsitellä systemaattisesti eri elintarvikekategorioita.

Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää case-yritys Visma Solutions Oy:n PSA tuotteiden myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koettuja menestystekijöitä sekä haasteita. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntämällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin yhteensä kuutta case-yrityksen työntekijää. Kolme haastateltavaa työskenteli PSA-tuotteiden myynnissä ja kolme markkinoinnissa. Teemahaastatteluilla haluttiin löytää mahdollisimman syvällistä tietoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön nykytilanteesta, sekä mahdollisia kehityskohteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu aiempien tutkimusten pohjalta yhdistämällä myyntiputki sekä markkinointimix. Tutkielmalle asetetut kaksi tutkimuskysymystä ovat: ”Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koetut haasteet?” ja ”Kuinka havaitut haasteet voitaisiin ratkaista?” Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön kehittämisen olevan tärkeää yrityksen kannalta. Tutkimuksen perusteella koetut haasteet liittyvät suurilta osin myynnin ja markkinoinnin väliseen kuiluun, joka on ilmennyt kommunikaation vähyytenä sekä tavoitteina, jotka eivät ole linjassa keskenään. Kuilun koettiin kuitenkin pienentyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana ja tähän on vaikuttanut suuresti hyvä yhteishenki ja yhteinen halu kehittää yhteistyötä tiiviimmäksi. Yhteistyön kehittämisessä erityisesti esihenkilöillä on suuri vastuu. Kaikki koetut haasteet eivät suoranaisesti liittyneet yhteistyöhön, vaan esimerkiksi puutteet itse tuotteessa sekä kv-markkinat olivat tuottaneet haasteita. Tutkimusten mukaan B2B-myynti tapahtuu nykyään enenevissä määrin sosiaalisen median alustoilla. Myynnin ja markkinoinnin on luonnollisesti oltava siellä missä ostajatkin ovat, mikä pakottaa monet B2B-myyntiorganisaatiot muokkaamaan vanhentuneita toimintatapojaan.

Eläintuotannon negatiiviset vaikutukset ympäristöön ja lihankulutuksen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat herättäneet kasvavaa huolta yhteiskunnassamme. Kasvipohjaisten tuotteiden kysyntä on kasvava trendi, kun yhä useammat kuluttajat etsivät kestävämpiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja perinteisille eläinperäisille elintarvikkeille. Palkokasvipohjaiset tuotteet, kuten pavut, herneet ja linssit, ovat erityisessä asemassa tässä muutoksessa, tarjoten ravinteikkaita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja eläinperäisille elintarvikkeille. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisointia suomalaisessa päivittäistavarakaupakontekstissa ja selvitetään, miten kategorisointi vaikuttaa tuotteiden hyllysijoitteluun. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, joihin osallistui kuusi asiantuntijaa Suomen kolmesta suurimmasta päivittäistavarakauppaketjusta. Teoreettinen viitekehys perustuu palkokasvien merkityksestä ruokavaliossa ja osana kestävyyssiirtymää sekä kategorisointiteorian jäsentämiseen. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tarkasteltiin kaupan strategisia suunnitelmia ja tavoitteita palkokasvipohjaisille tuotteille, kategorisoinnin vakiintuneisuutta sekä kategorisointiin ja hyllysijoitteluun liittyviä haasteita. Tutkimuksen keskeiset havainnot osoittavat, että palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisointi ei ole täysin vakiintunutta, ja käytännöt vaihtelevat ketjujen välillä. Erityisen paljon huomiota herätti palkokasvipohjaisten proteiinivalmisteiden kategorisoinnin erot. Lisäksi esiin nousi se, ettei palkokasvipohjaisille tuotteille ole selkeitä tavoitteita, vaan mahdolliset tavoitteet ovat liitettynä laajemmin kasvipohjaisille tuotteille. Päivittäistavarakaupoilla on merkittävä rooli kestävämmän ruokavalion edistämisessä, mutta haasteita sen toteuttamisessa esiintyy tuotevalikoimaan ja hyllysijoitteluun liittyen. Kategorisoinnin vakiintumattomuus luo myös haasteita alan vertailtavuudelle. Vertailua ei voida tehdä luotettavasti, mikäli kategoriat vaihtelevat ketjuittain. Tulokset korostavat tarvetta selkeille ja yhteneville toimintatavoille palkokasvipohjaisten tuotteiden kategorisoinnin ja hyllysijoittelun osalta. Jotta päivittäistavarakaupat tukisivat palkokasvien kulutuskäytännön vakiintumista, tarvitaan laajempia päätöksiä ja käytäntöjä. Tämä tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa teoreettisesta ja käytännön näkökulmasta, jota voisi hyödyntää uusien käytäntöjen päätöksenteossa.

The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.

Pienpanimo-olutkulttuuria on yleensä tutkittu esteettisen kulutuksen muotona, johon sisältyy postmodernia kulutusta tunnusomaisesti kuvaavaa kokemusten tavoittelua sekä elämäntyylien ja identiteetin rakentamista. Eettisen kulutuksen kontekstissa taas on perinteisesti tutkittu kulutuksen moraalisista paineista kumpuavia aiheita kuten kasvissyöntiä, luomua ja Reilua kauppaa. Näiden vastavoimaisten kulutuksen suuntausten on kuitenkin viime aikoina havaittu liikehtivän yhä lähemmäs toisiaan. Tässä tutkielmassa ollaankin kiinnostuneita siitä, miten eettisyys ilmenee voimakkaasti estetisoituneessa pienpanimo-olutkulttuurissa. Tutkielmassa tarkastellaan kestävyyden roolia pienpanimo-olutkulttuurissa kulttuurisen kulutustutkimuksen näkökulmasta, tutkimalla kulttuurin sisällä syntyvää puhetta. Tavoitteena on selvittää millaisten teemojen kautta kestävyyden ulottuvuudet ilmenevät puheessa ja millaisia kestävyysteemojen välisiä yhteyksiä puhe tuo esiin. Aineisto kerättiin haastattelututkimuksella. Tutkimukseen osallistui kahdeksan pienpanimo-olutkulttuurin edustajaa, joita haastateltiin parihaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelut muodostivat tutkimuksen aineiston, joka puolestaan analysoitiin teemoittelulla. Aineiston mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemat ilmenevät monipuolisesti pienpanimo-olutkulttuurissa. Yhteisöllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja olutkulttuurin estetisoiminen nousivat tärkeiksi teemoiksi. Ekologinen kestävyys puolestaan ei vaikuta olevan merkittävästi läsnä pienpanimo-olutkulttuurissa. Aineisto toi esiin epäekologisia tapoja ja ihanteita, jotka liittyvät materiaalisuuteen sekä päästöihin ja hiilijalanjälkeen. Taloudellinen kestävyys näyttelee osaltaan merkittävää roolia pienpanimo-olutkulttuurissa. Pientuotanto ja sen tukeminen nähdään taloudellisesti kestävänä toimintana, mutta sen sijaan taloudellinen kannattavuus näyttäytyy pienpanimoalalle erityisenä haasteena. Tuloksista voi päätellä kestävyyden eri ulottuvuuksien ilmenevän pienpanimo-olutkulttuurissa moninaisten teemojen myötä, ja että kestävyysteemojen välillä on toisiinsa vaikuttavia yhteyksiä. Taloudellisessa kannattavuudessa on haasteita, jotka vaikuttavat resursseja vaativien ekologisten kestävyystoimien toteutumiseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet puolestaan korostuvat ja saavat enemmän painoarvoa. Tutkimus lisää tietoa pienpanimo-olutkulttuurin kestävyydestä vähemmän tutkitusta kulttuurisesta näkökulmasta. Tulokset mukailevat aiempaa kirjallisuutta pienpanimo-olutkulttuurin esteettisestä luonteesta, mutta kertovat myös esteettisen ja eettisen suuntauksen sekoittumisesta. Näin ollen tutkimus ottaa osaa myös nousevaan esteettis-eettiseen ruoka- ja juomakulttuurikeskusteluun.

Ruokajärjestelmämme kestävyysongelmat ovat edenneet siihen pisteeseen, että muutokset tulevat olemaan väistämättömiä. Ekologisen kestävyyden ongelmat ovat keskusteluissa keskiössä, mutta myös sosiaalisen kestävyyden ongelmia aiheutuu ruokajärjestelmästä, esimerkiksi kasvavan ruokahävikin ja samanaikaisen aliravitsemuksen myötä. Digitaalisia ratkaisuja pidetään usein mahdollisuutena näiden ongelmien selvittämiseen. Ruoan verkkokauppojen kestävyyttä on maailmalla tutkittu jonkin verran, ja tutkimuksissa on yhdistetty ruoan verkkokauppojen käyttämiseen merkittävää kestävyyspotentiaalia. Suomessa ilmiötä ei ole kuitenkaan tutkittu juurikaan, joten on tärkeää tuoda ilmiötä esille myös Suomen kontekstissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää kuluttajien näkemyksiä ruoan verkkokaupan kestävyyden ilmiöstä nyt ja tulevaisuudessa. Sen myötä tarkoituksena on tuoda esille ilmiön keskeisiä asioita, jotta jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa paremmin. Tutkimuksen lähestymistapana hyödynnetään laadullista asennetutkimusta, sillä sen avulla voidaan selvittää, millaisia asioita ihmiset arvottavat kommentoidessaan jotain kiistanalaista aihepiiriä. Tutkimuksessa ei ole tarkoituksena selvittää faktoja ilmiöstä, vaan keskiössä on argumentaation tuottaminen ja sen tarkempi analysointi. Täten menetelmä sopii hyvin kyseiseen tutkimukseen, jossa tarkoituksena on kuluttajien näkemysten selvittäminen. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä laadulliselle asennetutkimukselle ominaisesta puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastateltaville esitettiin ruoan verkkokauppojen kestävyyttä käsitteleviä väittämiä, joita he vapaasti kommentoivat. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto jaoteltiin samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella. Analyysin toisessa vaiheessa havaintoja peilattiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, ja tämän myötä nostettiin esiin ilmiön kannalta keskeisiä asioita. Liikenteen päästöjen vähentämisen osalta keskiöön nousi sähköisten kulkuneuvojen hyödyntäminen kotiinkuljetuksissa. Ruokahävikin vähentämisen osalta keskiössä oli suunnitelmallisuuden kääntäminen positiiviseksi asiaksi vähentämällä palveluissa ilmeneviä liiallisen ostamisen kannustimia. Digitaalisten tuuppausten osalta korostettiin niiden toimivuutta verkkokaupan kontekstissa, mutta samalla epäiltiin yritysten halukkuutta edistää nimenomaan kestävämpiä valintoja. Tulosten perusteella ilmiön kannalta keskiössä on alan toimijoiden rooli ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämisessä. Tämä korostuu Suomen kaltaisessa keskittyneessä markkinassa vielä erityisesti, koska kahdella toimijalla on valtava vaikutus siihen, miten ja millaista ruokaa suomalaiset ostavat. Tulevaisuudessa olisikin syytä tutkia ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämistä kilpailuetuna Suomen kontekstissa, mikäli halutaan toimijoiden panostavan ilmiöön.

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja tämä kehityssuunta näkyy myös kasvavana kiinnostuksena sokerin kulutuksen vähentämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sokeria välttävien kuluttajien sokerin välttämiseen ja erilaisiin makeutustapoihin liittämiä merkityksiä. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat kirjallisuus kulutuksen merkitysten rakentumisesta, ruoan kulutuksen merkityksistä sekä ruokaan liittyvistä vastakkainasetteluista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi teemahaastattelut. Aineisto koostui 11 sokeria välttävän kuluttajan haastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sokerin välttämiseen sekä makeutustapoihin liittyviä merkityksiä löytyi monia. Tutkimuksen perusteella sokerin välttämiseen yhdistettäviä merkityksiä ovat: 1) terveys, 2) elämäntapa, 3) vaivannäkö – vaivattomuus, 4) luottamus ja 5) sosiaalinen. Makeutustapojen merkityksissä esiin nousivat 1) luonnollisuus ja 2) turvallisuus. Tutkimus osoitti, että sokerin välttämisen tärkeimmät motiivit löytyvät terveys- ja elämäntapamerkityksistä. Vaivannäkö – vaivattomuus ja luottamus merkitykset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja liittyivät sokerin välttämisen toteuttamiseen käytännössä. Sosiaalinen merkitys liittyi sokerin sallimiseen tai välttämiseen sosiaalisissa tilanteissa, ja sokerin sallivuuteen vaikutti erityisesti juhlapyhät sekä muut merkkipäivät. Sokerin välttämiseen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta liittyvän sosiaalisia normeja sekä kulttuurisia arvolatauksia. Tutkimuksessa selvisi, että terveys arvona ohjaa makeutustapojen valintaa ja liittyy vahvasti luonnollisuus sekä turvallisuus -merkitys.

Tässä Pro Gradu –tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalisen median markkinointiviestintä vaikuttaa yli 50-vuotiaan kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen. Tavoitteena on selvittää, missä sosiaalisen median kanavissa kuluttajat kohtaavat kaurajuoman markkinointiviestintää. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, mitä sosiaalisen median markkinointiviestintäkanavia yli 50-vuotiaat kuluttajat hyödyntävät kaurajuoman ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pohjautuu tutkimuksen viitekehykseen. Haastatteluihin osallistui kokonaisuudessaan 11 kuluttajaa, joista kaikki olivat yli 50-vuotiaita ja olivat edes kerran ostaneet kaurajuomaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui ostopäätösprosessiin sekä sosiaalisen median markkinointiin, jonka teoriapohja nojautui vahvasti perinteisen markkinoinnin neljään kilpailukeinoon. Teoria käsittelee ostopäätöksen eri prosessinvaiheita, digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa sekä sen markkinointiviestintää. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen median kaurajuoma markkinointiviestit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden ostopäätösprosessiin, erityisesti kahden prosessivaiheen osalta. Kirjallisuudessa esitetyt aikaisemmat tutkimukset ovat osittain linjassa tämän tutkimuksen tuloksien kanssa. Sosiaalisen median markkinointiviestintä lisäsi tutkimuksen haastateltavien tietoisuutta kaurajuomasta. Haastateltavien kaurajuoman tarve heräsi osittain sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen haastateltavat korostivat arvostavansa kaurajuoman terveydellisiä ominaisuuksia, mikä myös ilmeni tiedonhaun aktiivisuutena. Lisätietoa haettiin useasta eri kanavasta: erilaisilta internetsivuilta, digitaalisilta alustoilta sekä lähipiirin tuttavilta. Empiirisen tutkimuksen perusteella ikä vaikuttaa siihen, mitä kanavia haastateltavat käyttivät ostopäätösprosessissa hyödykseen. Kanavien valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin sosiaalisen median markkinointiviestintä tavoitti haastateltavat. Tutkimustuloksien pohjalta voi todeta, että kohderyhmän ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ostopäätösprosessin aikana. Markkinointiviestintäkanavan valinnalla on havaittavissa useita vaikutuksia kuluttajan kaurajuomaostopäätökseen. Kuusi yhdestätoista kuluttajasta mainitsi ostavansa kaurajuoman kohdennetun sosiaalisen median markkinointiviestin perusteella.

Pro-gradu tutkielmassa tutkitaan alkuperämaan vaikutusta (Country-of-origin effect) ruotsalaisten kuluttajien ostopäätökseen. Tämä kyseinen ilmiö liittyy siihen, että kun kuluttajat valitsevat tuotteita, heidän valintaansa vaikuttavat tuotteiden alkuperämaat. Mitä suurempi alkuperämaavaikutus on, sitä enemmän se vaikuttaa päätökseen. Alkuperämaavaikutus koostuu kolmesta eri ulottuvuudesta, joita ovat kognitiviinen, normatiivinen ja affektiivinen. Näihin ulottuvuuksiin liittyy kuluttajien tietoisuus, suhtautuminen ulkomaihin, asenteet, stereotypiat, kulttuuri ja normit, sekä kuluttajan oma isänmaallisuus. Alkuperämaavaikutukseen liittyy vahvasti myös se, että millainen brändi ja imago maalla on. Mitä positiivisempi brändikuva maalla on, sitä helpommin sen on myydä ja markkinoida tuotteitaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään alkuperämaavaikutuksen aiempaa tutkimusta ja sen kolme vaikuttavaa ulottuvuutta. Siinä kerrotaan myös Suomen omasta alkuperämaavaikutuksesta ja siitä, kuinka siihen on pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää sitä, miten alkuperämaavaikutus ilmenee ruotsalaisilla elintarvikkeilla, sekä sitä miten Suomi alkuperämaana vaikuttaa ostopäätökseen. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus ja se toteutettiin käyttämällä viitekehyksenä Fischerin ja Zeugner-Rothin artikkelia alkuperämaavaikutuksesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että alkuperämaa vaikuttaa ruotsalaisiin kuluttajiin. Monet kuluttajista haluavat ostaa ruotsalaisia tuotteita ympäristösyistä, sekä tukeakseen paikallisia toimittajia. Ruotsalaiset kuluttajat eivät ole isänmaallisia, vaan moni heistä ostaa mielellään myös suomalaisia tuotteita, eikä välttämättä valitse aina ruotsalaista suomalaisen sijaan. Isänmaallisuutta enemmän tutkimuksessa voitiin havaita identifioitumista muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuotteet koetaan maukkaina ja laadukkaita, ja Suomeen alkuperämaana suhtaudutaan positiivisesti. Suomen maabrändiä kuitenkin tulisi pyrkiä parantamaan tehokkaalla brändimuokkauksella ja markkinoilla, jotta suomalaisia elintarvikkeita voitaisiin myydä enemmän Ruotsissa. Suomeen liittyi yhä myös stereotyyppisiä mielikuvia, joita voitaisiin maabrändityön avulla pyrkiä muuttamaan.