Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Eklundh, Ellen (2018)
    Syftet med min pro gradu-avhandling är att få insyn i unga irakiska papperslösas vardag och upplevelser av att vara papperslösa i Helsingfors. Jag är även intresserad av vilka strategier de använder sig av för att hantera situationen de befinner sig i. Genom min studie vill jag öka kännedomen om denna marginaliserade grupp och bidra med kunskap om hur de själva upplever papperslösheten. Avhandlingen är avgränsad till att endast gälla den specifika grupp som blivit papperslösa till följd av avslag på asylansökan. Nationell forskning kring denna specifika grupp är väldigt bristfällig och eftersom antalet papperslösa väntas öka är det relevant att blicka närmare på denna grupp och lyfta fram de papperslösas egna perspektiv. Jag har samlat in mitt empiriska data genom fem semistrukturerade intervjuer och en uppföljande intervju. Informanterna är irakier i åldern 20 – 25 och samtliga har kommit till Finland som asylsökande år 2015. Jag har intervjuat både pojkar och flickor. Jag har kommit i kontakt med informanterna via Helsingfors diakonissanstalts projekt ”Suojattomat”. Materialet är analyserat genom en kvalitativ innehållsanalys och i analysen har jag använt det kvalitativa kodningsprogrammet Atlas.ti. Genom hela avhandlingen har fenomenologin stått som teoretisk utgångspunkt och vidare har begreppen coping, väntan och maktlöshet varit viktiga begrepp som jag fördjupat mig i. Resultaten visar att de unga irakiska papperslösas vardag präglas av känslor av ovisshet och maktlöshet. Informanterna har inga möjligheter att göra upp planer för framtiden eftersom de inte vet vad morgondagen för med sig. Samtliga är rädda för att bli avvisade och de håller sig undangömda från myndigheter. Många ser sig tvungna att konstant vara i rörelse och flytta för att undvika att bli avslöjade. Ett återvändande till ursprungslandet Irak ses som uteslutet och en tydligt framkommande coping-strategi är att förneka och förtränga tanken om avvisning. Andra strategier som hjälper ungdomarna att orka vidare är att motionera, lyssna på musik, vända sig till religionen och att använda olik slags medicinering. Även missbruk visar sig vara ett sätt att hantera den tunga tillvaron och dämpa ångesten. Social samvaro och stöd från medmänniskor hjälper de unga papperslösa att orka vidare och bidrar med en känsla av meningsfullhet. På basen av de unga papperslösas beskrivningar av sin vardag kan man dra slutsatsen att detta är en marginaliserad grupp av ungdomar som mår psykiskt väldigt dåligt. I intervjuerna skildras en stark känsla av utanförskap. Samtliga drömmer om att få stanna i Finland och leva ett alldeles normalt liv med studier, arbete och hobbyer. Inom socialt arbete är en ökad kännedom om denna målgrupps situation och deras egna perspektiv betydelsefullt för att kunna bemöta de behov de unga papperslösa har.
  • Tujunen, Aleksi (2024)
    Syftet med den föreliggande avhandlingen är att bidra till forskningen om finlandssvenskarnas attityder till språkbruk, med en speciell hänsyn till om det finns regional variation inom ämnet i Finland. I min undersökning utreder jag var och när finlandssvenska abiturienter anser att det går bra att använda svenska och hur de förhåller sig till användningen av svenska. Jag vill också ta reda på hur bra abiturienterna bedömer sina svenskkunskaper över lag och hur de ser svenskans ställning mer generellt i Finland i dag. De här frågorna undersöker jag med hjälp av en enkät som jag har planerat med hjälp av Grins (2003) COD-modell (capacity, opportunity, desire). Som analysmetod utnyttjar jag Grins (2003) COD-modell. Enligt Grin måste tre grundförutsättningar uppfyllas för att människorna skall kunna nyttja sitt språk. De här tre förutsättningarna är kompetens, möjlighet och viljan att använda språket. I min undersökning tar jag fasta på alla tre dimensionerna, men huvudsakligen koncentrerar jag mig på aspekterna kompetens och vilja. Mitt material består av 75 enkätsvar, varav 40 är från abiturienter som studerar på Ekenäs gymnasium och 35 från Gymnasiet Grankulla Samskola. Abiturienterna har svarat på enkäten med sina namn, men jag har pseudonymiserat deras namn i själva avhandlingen. Enkäten består huvudsakligen av flervalsfrågor, men det finns också några öppna frågor i den. Min analys visar att de finlandssvenska abiturienterna anser att det går bra att använda svenska hemma, i skolan och med svenskspråkiga vänner. När det i synnerhet gäller umgänge med finskspråkiga vänner, restauranger eller kaféer är det däremot färre abiturienter som anser att det går bra att använda svenska. I fråga om kollektivtrafik är det bara drygt en femtedel av abiturienterna som uppger att de i första hand använder svenska. I kontakter med myndigheter samt i hälso- och sjukvården rapporterar nästan två tredjedelar av abiturienterna att de i första hand använder finska. På basis av mina analysresultat finns det svaga tecken på att det inte går lika bra för abiturienterna som studerar vid Ekenäs gymnasium som för abiturienterna som studerar i Gymnasiet Grankulla Samskola att använda svenska på allmänna platser, men det här kan jag dock inte generalisera. Det finns även små tecken i mina resultat på språkbyte när det gäller hälso- och sjukvård och möjligheten att använda svenska utanför sin hemstad. Dessutom visar min analys att abiturienterna i huvudsak anser svenskan som en väsentlig del av sina liv som de också vill föra vidare i framtiden. Vidare framgår av min analys att alla abiturienterna över lag bedömer sina svenskkunskaper som bra. I min analys framkommer det också att det finns en tudelning i hur abiturienterna bedömer svenskans ställning i dagens Finland.
  • Aandstad, Jonna (2011)
    Temat för denna pro gradu- avhandling är företrädare för ensamkommande minderåriga asylsökanden. Avhandlingens syfte är dels att undersöka hur företrädarna ser på och upplever sitt uppdrag, dels hur de ser på barnen de jobbar med. Genom att studera företrädaruppdraget öppnas även större samhälleliga frågor upp; Hur uppfattar och ser samhället på flyktingar och, mer specifikt, ensamkommande flyktingbarn? Hur prioriteras detta område? Företrädare har på sätt och vis en nyckelposition i detta eftersom deras viktigaste uppgift är att se till att barnets bästa beaktas i asylprocessen. Centrala forskningsfrågor i denna avhandling är. Hur formas företrädarskapsuppgiften bland företrädare? Hur ser företrädarna på och hur definierar de målgruppen för arbetet, d.v.s. de ensamkommande barnen? Studien är kvalitativ och består av temaintervjuer med nio företrädare. Intervjumaterialet har analyserats med hjälp av en hermeneutisk-fenomenologisk forskningsmetod. Centrala teoretiska begrepp som diskuteras i denna avhandling är handlingsutrymme och handlingsfrihet, barns eget deltagande och agentskap samt kulturell sensitivitet och kulturkompetens. Eftersom företrädarskap är en lagstadgad verksamhet har även inhemsk såväl som internationell lagstiftning i ämnet granskats. Viktiga källor som använts är bl.a. Parsons (2010), Siitonen (2010) och Lindseth och Norberg (2004). Resultatet som helhet visar på att företrädarna som grupp verkar uppleva sitt uppdrag som givande och inspirerande där de själva får utvecklas samtidigt som de får bidra till att ensamkommande minderåriga asylsökanden skall få en god start på sitt liv i Finland. Samtidigt råder en viss frustration över bristen på riktlinjer och information samt en osäkerhet kring vad allt företrädaruppdraget innefattar. Företrädarna upplevde det som viktigt att upprätthålla en förtroendefull relation med barnet, men för att kunna utföra ett bra jobb poängterades även vikten av att hålla en viss distans till uppdraget. Att som företrädare finna en balans och definiera sitt handlingsutrymme både gällande arbetssätt och i relation till barnen och flyktingförläggningen kan beskrivas som en process som tar en hel del tid. Viktiga slutsatser som understöds av både tidigare forskning och avhandlingens egen intervjuundersökning är att riktlinjerna för företrädare borde preciseras. Både tidigare forskning och företrädarintervjuerna stöder även tanken kring att det borde införas obligatorisk utbildning för företrädare och att de företrädare som är nya i sitt uppdrag borde gå en företrädarkurs innan de inleder uppdraget. Innehållet i utbildningen bör även revideras så att företrädarna blir tillräckligt insatta i asylprocessen och barnets rättigheter. För att man som företrädare skall kunna sköta sitt uppdrag så bra som möjligt borde det även finnas någon slags kontakt- eller stödperson som företrädare kan vända sig till för att få råd och hjälp i frågor som berör uppdraget. Företrädarskap är ännu ett förhållandevis nytt fenomen och det finns idag väldigt lite kunskap om företrädare. Mera forskning inom området skulle kunna bidra till att uppdraget förbättras och utvecklas ytterligare.
  • Kopperoinen, Petja (2023)
    Roomalaiskirje nousee edelleen esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, varsinkin puhuttaessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Tästä syystä sen taustavaikutteiden tutkiminen on edelleen relevanttia, vaikka tutkimusta Paavalin suhteesta stoalaiseen filosofiaan sekä kreikkalais-roomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on tehty runsaasti. Paavalin tiedetään tavanneen stoalaisia matkallaan Ateenassa, mutta tämän lisäksi Paavali on todennäköisesti kouluttautunut Tarson yliopistossa, jota voidaan pitää stoalaisen filosofian kehtona. Samoin jokainen teksti on oman aikansa tuotos, joten ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri ovat vääjäämättä vaikuttaneet Paavalin teoksiin. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, onko stoalaisen filosofian ja kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan sekä kulttuurin vaikutuksia nähtävissä Paavalin ajatuksissa Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeissa 18–32, erityisesti koskien samasukupuolisuutta. Käytän tukielmassa kriittisen raamatuntutkimuksen, antiikin historian tutkimuksen sekä vertailevan tutkimuksen metodeita, joiden avulla pyrin rekonstruoimaan kattavan kuvan Paavalin aikaisen yhteiskunnan suhtautumisesta samasukupuolisuuteen sekä vertailemaan aikalaisia käsityksiä ja stoalaisen filosofian periaatteita Paavalin ajatusten kanssa. On huomattava, ettei rekonstruointi ole koskaan täysin aukotonta, vaan parhaimmillaankin se luo kuvan mahdollisuuksista – ei absoluuttista totuutta. Kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin osalta käytän tutkimuksessani hyödyksi sekä kuvataidetta että aikalaisia tekstejä. Stoalaisen filosofian suhteen pyrin luomaan mahdollisimman kattavan yleiskuvauksen stoalaisuuden keskeisistä periaatteista fysiikan ja etiikan saralla, mutta vertailen Paavalin ajatuksia myös Zenon Kitionilaisen, Filon Aleksandrialaisen sekä Lucius Annaeus Seneca nuoremman ajatuksiin ja periaatteisiin. Esitän, että kreikkalais-roomalainen yhteiskunta ja kulttuurikonteksti sekä stoalainen filosofia ovat selkeästi nähtävissä Paavalin ajatuksissa. Täten ne ovat vaikuttaneet Paavalin tapaan käyttää erilaisia käsitteitä ja periaatteita, mutta myös Paavalin ajatusmaailmaan samasukupuolisuudesta. Huomattavaa on, että Paavali käyttää stoalaisuuden termejä sikäli kun ne palvelevat tämän päämäärää ja tarkoitusta. Osaa käsitteistä Paavali on muokannut täysin sopimaan omaan agendaansa, mutta joitain käsitteitä hän käyttää myös stoalaisessa muodossaan. Paavali ei ole kirjeen kirjoitushetkellä käynyt Rooman kaupungissa, joten todennäköisesti tämä hyödyntää toisen käden tietoa kaupungin ilmapiiristä ja hyödyntää kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tietämystään sekä stoalaista filosofiaa osoittaakseen olevansa erityisesti pakanakristittyjen puolella.
  • Maidell-Taipale, Katja (2024)
    : Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia siivekkään Jahven hahmoja Exoduksen 19:4, Deuteronimiumin 32:11, Ruutin 2:12 ja Malakian 3:20 teksteissä ikonografian valossa. Ensiksi tutkin, minkälainen kuva siivekkäästä Jahvesta nousee tekstistä ja mitä siivillä tahdotaan tässä yhteydessä viestiä. Toiseksi tutkin, miten Jahve siivekkäänä olentona näkyy ikonografisessa aineistossa ja minkälainen yhteys näillä kuvilla on tutkimiini teksteihin. Käytin muinaisen Palestiinan alueen kuvalähteitä vertailuaineistona. Käyttämäni kuvamateriaali ajoittuu rautakaudelta persialaisajalle, elin noin vuosien 1000–332 eaa. välille. Kuvalähteiden osalta keskityin miniatyyriesineisiin, kuten sinetteihin, amuletteihin, skarabeihin ja norsunluuesineisiin, joissa esiintyy siivekkäitä olentoja. Perinteisen tekstintutkimuksen lisäksi käytin ikonografista eksegeesiä kuvan ja tekstin välisen yhteyden tutkimiseen. Ikonografinen eksegeesi tutkii, kuinka Raamatun kirjoittajiin vaikuttivat heidän aikansa visuaaliset motiivit ja kuinka he niitä käyttivät hyväkseen. Ikonografisessa eksegeesissä tutkitaan, mitkä kuvat ja tekstit liittyvät toisiinsa ja missä määrin ne jakavat samoja teemoja tai motiiveja, miten kuvat ja tekstit liittyvät toisiinsa, sekä miten kuvat ja tekstit tulivat kontaktiin toistensa kanssa. LeMon on laatinut ikonografisessa kuvamateriaalissa esiintyvistä erilaisista siivekkäistä olennoista siipitypologian, jota olen seurannut tässä tutkielmassa. Hänen siipitypologiansa jakautuu kahteen osaan, lintuihin ja jumalallisiin olentoihin. Tutkimieni neljän tekstin taustalla ei ole yhtä ja pysyvää kuvaa siivekkäästä Jahvesta. Siksi on syytä puhua Jahven siivekkäistä hahmoista. Exoduksen ja Deuteronomiumin tekstien siivekäs Jahve yhdistettiin kotkaan. Jahve on kuin emolintu, joka suojelee poikasiaan ja pitää niistä huolta. Siivillä voi liikkua nopeasti ”kuin kotkan siivin” ja niillä voi suojella. LeMonin mukaan muinaisen Palestiinan alueen ikonografiasta ei löydy kuvaa emolinnusta ja poikasista. Näiden tekstien taustalla voi olla havainnot luonnosta ja emolinnusta, joka suojelee poikasiaan. Ruutin kirjan tekstissä nousee kuva siivekkäästä Jahvesta, jonka siipien alta löytyy suoja. Tämä Jahve tarjoaa suojan sille, joka on uskollinen ja oikeamielinen, kuten Ruut on osoittanut olevansa. Siivekäs auringonkehrä ja Horus-haukka olivat hyvin yleisiä muinaisen Palestiinan taiteessa. Niiden suojelevilla siivillä on yhteys Ruutin kirjan tekstiin. Malakian kirjan tekstissä on vahurskauden aurinko, jonka siipien alla tapahtuu paraneminen. Jahve liittyy aurinkoon. Aurinko voi polttaa ja tuohta tai antaa elämän. Vanhurskauden aurinkoon liittyy ajatus ylimmästä tuomarista, joka tuhoaa väärintekijät ja antaa uskollisilleen pelastuksen. Tämä siivekäs Jahven hahmo yhdistyy selvästi siivekkääseen auringonkehrään, joka kuvaa oikeutta ja järjestystä.
  • Väisänen, Elisa (2017)
    Tutkielma käsittelee tapaustutkimuksen näkökulmasta arkeologisen tiedon rakentamista museo-opastuksilla kasvatustieteellisiin teorioihin ja yleisöarkeologian tutkimushistoriaan nojaten. Työn tavoitteena on selvittää, miten Espoon kaupunginmuseon KAMU:n oppaat ja toisaalta museon toiminnallisille esihistoriaopastuksille osallistuvat espoolaiset viidesluokkalaiset käsittävät arkeologian ja arkeologisen tiedon luonteen ja mikä on heidän käsityksensä siitä, kuinka arkeologiaan liittyviä aiheita tulisi opettaa ja oppia opastuskontekstin kautta pohdittuna. Työn toisena tavoitteena on pohtia, voisiko kouluopetusta ja etenkin museo-opastuksia vielä parantaa ja ehkä laajentaa silloin kun niiden kohteena on arkeologia ja arkeologinen tieto. Tutkimuksen aineisto käsittää museon neljälle vakituiselle oppaalle tehdyt puolistrukturoidut haastattelut ja esihistoriaopastukselle osallistuneilta viidesluokkalaisilta kerätyt kyselylomakkeet, joita oli yhteensä 104 kappaletta. Aineistoa analysoidaan pääosin kvalitatiivisella tutkimusotteella, kyselyaineistoa analysoidaan myös kvantitatiivisesti. Aineistoa analysoidaan vasten tutkimuksen kasvatustieteellistä teoriataustaa, jonka mukaan tiedon luonteen käsitys ja samalla käsitykset ihmisen oppimisen kannalta on museopedagogiikassa muuttunut. Muutoksen mukaan tieto ja sen rakentuminen on ihmisistä riippuvaista eikä oppijaa kohdella passiivisena tiedon vastaanottajana vaan aktiivisena toimijana, joka rakentaa itselleen merkityksellistä tietoa. Ajattelutavan muutosta heijastetaan tutkimusaineistoon ja pyritään näin pohtimaan, näkyykö ajattelun muutos myös toiminnassa, tässä tapauksessa museo-opastuksilla ja sitä, miten se vaikuttaa arkeologisen tiedon rakentamiseen ja rakentumiseen. Tulosten valossa museo-opastukset ovat oleellisessa osassa konstruktiivisen museon ideaalin tavoittelussa ja siinä, mitä arkeologiasta ja arkeologisesta tiedosta nostetaan tässä kontekstissa esiin. Kouluopetuksessa esihistorian ja arkeologian rooli on häviävän pieni. Yleisöarkeologista taustaa vasten nähtynä opastukset voi nähdä edistysaskeleina, sillä ne auttavat ymmärtämään arkeologisen tiedon moninaisuutta ja muutosalttiutta. Tutkimus osoittaa myös sen, että näyttelyitä ja opastuksia on jatkuvasti kehitettävä muuttuvan tutkimustiedon mukaan yleisöjen antamaa palautetta unohtamatta.
  • Kujanpää, Katja (2012)
    Tutkimus tarkastelee pyhien kirjoitusten lainausten käyttöä Roomalaiskirjeen 10. luvun jakeissa 5 - 21. Tässä jaksossa lainauksia on poikkeuksellisen paljon. Tutkimusta ohjaavat kysymykset, millaisia tehtäviä lainauksilla on Paavalin argumentaatiossa, mikä on Paavalin lainausten pohjateksti sekä millä tavalla ja miksi Paavali muuttaa pohjatekstin sanamuotoa. Lisäksi hahmotellaan, millainen olisi luvun 10 ihannelukija. Ihannelukija on tutkimuksen työväline, jonka avulla tarkastellaan, millaista pyhien kirjoitusten tuntemusta lainausten käyttö osana muuta argumentaatiota edellyttää, jotta Paavalin ajatuksenkulku olisi käsitettävissä. Tutkimus on osa intertekstuaalisten lähestymistapojen kirjoa, mutta näkökulma on rajattu seuraavasti: tutkimuksessa keskitytään lainausten, ei muiden intertekstuaalisten yhteyksien, tarkasteluun, ja keskipisteessä on se, miten Paavali käyttää lainauksia kirjeessään, ei niinkään kirjeen lukijan kokemus ja tulkinta. Lainausten tehtävä ja käyttötarkoitus pyritään määrittämään suhteessa Paavalin argumentaation kokonaisuuteen jakeissa 10:5 21. Siksi tutkimuksessa hahmotellaan jakson keskeinen sanoma ja tarkastellaan lainausten roolia tämän sanoman ilmaisemisessa. Paavalin lainausten pohjatekstin selvittämiseksi Roomalaiskirjeen sanamuotoa verrataan Septuagintan kriittisesti rekonstruoituun tekstiin ja Septuagintan käsikirjoitustradition variantteihin. Tarvittaessa otetaan huomioon antiikin kirjoittajien kreikankieliset lainaukset, masoreettinen teksti sekä tapauksen mukaan Qumranista löytyneet käsikirjoitukset ja heprealaisen tekstin vanhat käännökset. Jos Paavalin teksti poikkeaa todennäköisimmästä pohjatekstistä, tutkitaan, löytyykö muutokselle motivaatio Paavalin tavasta käyttää ja tulkita lainausta Roomalaiskirjeessä. Lainauksia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota Paavalin antamiin tulkintavihjeisiin ja pohditaan, onko lainauksen ja sen alkuperäisen kontekstin tunteminen tarpeen Paavalin ajatuksen seuraamiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että Paavali lainaa kirjoituksia yleensä Septuagintan mukaan, mutta kahdessa kohdassa hän on todennäköisesti käyttänyt heprealaisen sanamuodon mukaan tarkistettua Jesajan kirjan käsikirjoitusta. Seitsemässä tapauksessa kolmestatoista voidaan päätellä melko luotettavasti sekä tunnettujen käsikirjoitusten että lainausten käyttötarkoituksen perusteella, että Paavali muuttaa pohjatekstinsä sanamuotoa. Paavali muun muassa rajaa tekstistä käyttöön vain tietyn osuuden, poistaa hankalia kohtia, vaihtaa toisiksi sanoja tai kieliopillisia muotoja, muuttaa sanajärjestystä ja kerran lisää lainaukseen sanan. Muutosten tehtävänä on saada lainaus sopimaan paremmin sen uuteen kontekstiin. Paavali käyttää lainauksia paitsi tukemaan omaa väitettään, myös omin sanoin muotoilemansa väitteen asemesta. Jälkimmäinen käyttötapa on yleisempi. Lisäksi muutamassa kohdassa kirjoitusten sanat tuovat juhlavuutta ja retorista tehoa tekstiin. Koska lainausta ei yleensä selitetä, sen on itsessään ilmaistava se, mitä Paavali haluaa sanoa. Tämä aiheuttaa tarpeen välillä muokata lainauksen sanamuotoa. Tulkintaa ohjaavilla vihjeillä, kuten lainaukseen johdattavalla formelilla, Paavali auttaa lukijaa tulkitsemaan lainausta tarkoituksenmukaisesti. Jakson 10:5 21 ihannelukijaksi hahmottuu pyhiä kirjoituksia varsin hyvin tunteva ja Paavalin rohkeisiin uudelleentulkintoihin myötämielisesti suhtautuva vastaanottaja.
  • Laiho, Vilma (2021)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract This Master's Thesis originated with an assignment from LUMA2020-program to create mathematics materials to primary education. Previous studies have shown interest to be a major factor in learning mathematics. Therefore, the goal of the material is to be interesting. This thesis leaned on the model by Aunio and Räsäsen (2016) about the development of mathematic skills in children under the age of 8, so that the material could be developed to fit the zone of proximal development. This thesis examines the factors that influence interest in mathematics material. The goal of the thesis is to create interesting mathematical materials for children in primary education. This Master's thesis has been implemented as a design research. Empirical problem analysis has collected data on the aspirations of mathematics materials from teachers and educators who participated in the LUMA2020 program in primary education. The poll was sent to 126 people in total. Based on the responses to this survey (total of 18) and previous research, I created the first design solution. This design solution was assessed as a case study by interviewing the five people who tried the material. Based on the results of the interviews, I created another design solution. According to this master's thesis, meaningful and interesting mathematics material aimed at children in primary education is of the right level and it makes it possible to stream pupils. Functionality and an interesting story that makes actions logical increases interest towards the material. Good and clear instructions for children and adults affect positively to commitment and interest towards the material.
  • Oranen, Mika (2020)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on Helsingin Pakilan seurakunnan Paloheinän kirkon luomat merkitykset lähiyhteisölle tilanteessa, jossa kirkko homekirkkona oli jo päätetty purkaa. Esitöiden ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tutkimusongelmaksi määrittyi, että Paloheinän kirkon luomia merki-tyksiä alueen ihmisten mielipidemuodostuksen taustatekijöinä ei tunneta. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla näitä merkityksiä ja ymmärtää niiden taustalla olevat ilmiöt. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja etsiä selityksiä ja kausaalisuhteita eri merkitysten välillä sekä kehittää kirk-koisuuden teoreettisia malleja Pessin kirkkoisuuden kehien teoreettiseen malliin perustuen. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa niille seurakunnille, joissa vastaava tilanne on käsillä. Grounded theory toimii tutkimuksen taustateoriana ja tutkimusta ohjaa tulkintateoriana Pessin kirkkoi-suuden kehien teoreettinen malli. Sosiologisesti tutkimus perustuu Èmile Durkheimin teoriaan sosiaalisesta. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen, sosiaalisen konstruktivismin tradition piiriin kuu-luva kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto muodostuu kymmenestä haastattelusta sekä haastattelun yhteydessä haastateltavien täyttämien väittämälomakkeiden tiedoista. Tutkimuksen analyysimetodina käytetään aineistolähtöistä, teorian ohjaamaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena merkitysten yhdistäväksi luokaksi ja ydinkategoriaksi muodostuu Orasen kirkkoisuuden subliimi sosiaalinen. Subliimi-termi yhdistää kirkollisen pyhyyden ja maallisen arvokkuuden ylevyydeksi, joka yhteisöllisen arjen sosiaalisen kanssa muodostaa subliimin sosiaalisen käsitteen. Tutkimus osoittaa, että kirkkorakennus konstruoi sekä subjektiivisia että objektiivisia sosiaalisen elämään liittyviä merkityksiä, jotka voivat olla niin mentaalisia kuin sosiaaliseen toimintaan liittyviä. Kirkkojen merkityksiä tutkivassa tutkimuksessa painotus on uusi. Tutkimus vahvistaa pyhyyteen, arvoihin, arvokkuuteen ja perinteisiin sekä kirkkoarkkitehtuuriin ja arkeen liittyvät aikaisempien tutkimusten merkityskategoriat mutta ei vahvista Pessin kirkkoisuuden pyhyyttä ydinkategoriana eikä sen merkityskategorioiden kehämallia. Tutkimus paljastaa, että purku-uhan alla kirkko generoi kriittisiä merkityksiä seurakunnallisen toiminnan avoimuudesta ja luotettavuudesta sekä saa ihmiset arvioimaan omaa uskonnollista identiteettiään. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen merkitys kirkkoisuuden tutkimuksessa on ollut puutteellista. Kirkkorakennus on merkityksellinen myös muille seurakuntalaisille ja sen merkitys sosiaalisen toiminnan tilana liturgisen ohella on tärkeä. Kirkon purku-uhalla erityisenä olosuhteena ja sosiaalisen toiminnan korostumisella on välitön yhteys. Kirkkorakennus osoittautui sekä sakraalien että profaanien merkitysten edustumaksi, johon ei liitetä negatiivisia merkityksiä edes kirkkoinstituutioon kriittisesti suhtautuvien taholta.
  • Kaihlanen, Mikko (2019)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myyntejä kuolinpesän velkojen maksamiseksi tilanteessa, jossa edunvalvottava on kuolinpesän osakkaana. Holhoustoimilain rakentuessa osin kumotun holhouslain pohjalle tutkielmassa käydään läpi holhouksen lainsäädännöllinen historia sen varhaisvaiheesta holhoustoimilain säätämiseen ja sen jälkeisiin tähän mennessä tehtyihin uudistuksiin asti. Holhoustoimilain taustalla olevat periaatteet ja niiden pohjalta oikeuskirjallisuudessa tehdyt jaottelut ja edunvalvonnan asteet käydään lävitse. Erikseen tarkastellaan holhoustoimilain 14 §:n ja 29.1 §:n muodostaman rinnakkaisen edunvalvojan ja päämiehen kelpoisuuden aiheuttamaa ristiriitaa oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden valossa. Tutkielmassa tarkastellaan myös perusoikeuksia ja niiden mahdollisia horisontaalivaikutuksia edunvalvojan ja päämiehen välisessä suhteessa. Sen jälkeen käsitellään lyhyesti kuolinpesän väliaikainen hallinto ja varsinaisen yhteishallinnon käynnistävä perunkirjoitus edunvalvonnan kannalta, minkä jälkeen selvitetään kuolinpesän yhteishallinnon aikana tehtävät omaisuuden vastikkeelliset luovutukset erikseen holhoustoimilain mukaan lupaa edellyttävien ja lupaa edellyttämättömien oikeustoimien osalta.
  • Tähti, Annina (2017)
    Jakamistalous on monimuotoinen ilmiö, joka on tullut tutuksi muun muassa majoituspalvelu Airbnb:n ja kyytienjakopalvelu Uberin myötä. Jakamistalouden odotetaan lisäävän talouskasvua, työpaikkoja ja kilpailukykyä. Jakamistalouden odotetaan luovan uudenlaisia tilaisuuksia sekä yrittäjille että kuluttajille. Jakamistalouden avulla yksittäiset kansalaiset voivat toimia digitaalisten alustojen kautta sekä palveluntuottajana että palveluiden ostajana. Tämä tuo mukanaan uudenlaisia haasteita nykyisille markkinatoimijoille ja aiheuttaa haasteita nykyisten säädösten soveltamiselle. Tutkielman tavoitteena on eritellä jakamistalouden ilmiön mahdollisuuksia, haasteita ja vaikutuksia suomalaisten viranomaisten näkökulmasta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen ja metodin muodostaa Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoriaan perustuva ideologia- ja diskurssianalyysi. Ideologia- ja diskurssianalyysi antaa käsitteelliset työkalut aineiston analyysille ja jakamistalouden ilmiön merkitysten tulkinnalle. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista viranomaisteksteistä, jotka käsittelevät jakamistaloutta. Viranomaistekstejä on valittu Työ- ja elinkeinoministeriöltä, Valtiovarainministeriöltä, Sitralta ja Verohallinnolta. Työ- ja elinkeinoministeriö on tutkinut jakamistaloutta suomalaisista viranomaisista ehdottomasti eniten ja se näyttäytyy keskeisimpänä viranomaistoimijana jakamistalouden näkökulmasta. Tutkielmaan on siten valikoitunut useampi tekstiaineisto Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Jakamistalouden käsitteeseen liitetään tutkielman perusteella lukuisia erilaisia merkityksiä. Suomalaisten viranomaisten artikulointi jakamistalouden sisällöstä on kuitenkin varsin ristiriitaista. Viranomaisten merkityksenannot voidaan jakaa mahdollisuuksien, haasteiden ja vaikutusten diskurssiin. Diskurssiteorian näkökulmasta jakamistalous näyttäytyy sekä tyhjänä että kelluvana merkitsijänä. Kun jakamistaloutta tarkastellaan tyhjänä merkitsijänä, siihen liitetään useita keskenään ristiriitaisia merkityksiä ja odotuksia. Jakamistaloutta voidaan tarkastella myös kelluvana merkitsijänä, jolloin mahdollisuuksien, haasteiden ja vaikutusten diskurssit kamppailevat keskenään. Jakamistaloudelle artikuloidaan aineistossa myös voimakas tulevaisuuden talouskasvun myytti. Viranomaisten näkökulma jakamistalouteen on varsin ristiriitainen. Viranomaisaineiston mukaan jakamistalous luo mahdollisuuden talouskasvulle, uusille joustaville työpaikoille ja resurssitehokkuudelle, mutta se tuo mukanaan myös haasteen sääntelylle, verotukselle ja tasapuoliselle kilpailulle. Verotus ja sääntely nähdään jopa jakamistalouden potentiaalin esteenä. Viranomaisten arvion mukaan jakamistaloudella on siten vaikutuksia muun muassa työelämään, sääntelyyn, verotukseen ja resurssitehokkuuteen. Tutkielman aineistosta voidaan tulkita, että tämänhetkinen lainsäädäntö ja ohjeistus eivät sovellu jakamistalouden uudenlaisiin toimintamalleihin. Ratkaisuksi esitetään sääntelyn purkamista ja lainsäädännön kehittämistä, jotta jakamistalouden mahdollisuuksia voitaisi hyödyntää paremmin.
  • Lindfelt, Villy (2013)
    Jakelu on keskeinen osa yrityksen liiketoimintaa. Tavalla tai toisella yrityksen on järjestettävä tuotteidensa jakelu loppuasiakkaille. Tuotteet voidaan kuitenkin saattaa loppuasiakkaille monella eri tavalla – jakelu voidaan hoitaa itse tai se voidaan uskoa kolmannelle osapuolelle, esimerkiksi itsenäiselle jälleenmyyjälle tai epäitsenäiselle kauppaedustajalle eli agentille. Yksi yleisimpiä tapoja järjestää tuotteiden jakelu on tehdä jakelusopimus itsenäisen jälleenmyyjän kanssa. Jakelusopimusta voidaan pitää yhtenä kansallisen ja kansainvälisen kaupan keskeisimpänä instrumenttina. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään millainen instrumentti jakelusopimus on kansainvälisessä kaupassa ja miten jakelusopimuksen laadinnassa tulisi huomioida EU:n kilpailuoikeudelliset säännökset, sillä hyvän jakelusopimuksen laatiminen edellyttää samanaikaisesti sekä sopimusoikeudellista että kilpailuoikeudellista osaamista. Tutkielman keskeisenä lähdeaineistona on toiminut EU:n uusi vertikaaliryhmäpoikkeusasetus (330/2010) ja komission vertikaalisia sopimuksia koskevat suuntaviivat. Tutkielman ensisijaisena tutkimustehtävänä on selvittää miten EU:n kilpailusäännökset käytännön tasolla vaikuttavat kansainvälisen jakelusopimuksen laadintaan. Kilpailusäännökset ovat julkisoikeudellisia sopimusvapauden rajoituksia, jotka jakelusopimusta laativan juristin tulee tuntea ja huomioida. Tutkimuskysymykseen vastaaminen on edellyttänyt jakelusopimuksen määrittelyä sekä jakelusopimuksen ymmärtämistä taloudellisena ja oikeudellisena ilmiönä, jakelusopimukseen sovellettavien kilpailusäännösten selvittämistä sekä sen selvittämistä, mihin kaikkiin jakelusopimuksen ehtoihin kilpailusäännökset vaikuttavat. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa on myös oikeustaloustieteellistä näkökulmaa, sillä tutkielmassa käsitellään myös jakelusopimuksen osapuolten taloudellisia intressejä rajoittaa toistensa toimintavapautta. Tutkielman lähestymistapa tutkimusaiheeseen on käytännönläheinen. Jakelusopimukseen tulee kilpailuoikeudellisena säännöksenä sovellettavaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohta kiellettyjä kilpailunrajoituksia koskevana yleissäännöksenä, mikäli kilpailunrajoituksella on tai voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. EU:n vertikaalisia sopimuksia koskeva ryhmäpoikkeusasetus (330/2010) tulee sovellettavaksi jakelusopimukseen, mikäli myyjän ja ostajan markkinaosuudet jäävät alle 30 prosentin. Vertikaaliryhmäpoikkeusasetuksen sovellettavaksi tuleminen lisää huomattavasti jakelusopimukseen liittyvää kilpailuoikeudellista ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta, sillä sopimus on automaattisesti sallittu, edellyttäen että se ei sisällä asetuksessa mainittuja vakavimpina pidettäviä kilpailunrajoituksia. Vakavimmat kilpailunrajoitukset liittyvät määrähinnoitteluun ja markkinoiden jakamiseen. Uudet vertikaalisia rajoituksia koskevat suuntaviivat sisältävät aiempaa yksityiskohtaisempaa sääntelyä onlinemyynnistä, jota tässä tutkielmassa myös käsitellään. Lisäksi suuntaviivoissa otetaan aiempaa selkeämmin kantaa EU:n ulkopuolisiin alueisiin liittyviin vienti- ja tuontirajoituksiin. Jakelusopimus sisältää tyypillisesti useita sellaisia ehtoja, joihin voi tulla sovellettavaksi kilpailuoikeudelliset säännökset. Keskeisimpiä tällaisia ehtoja ovat myyntialuetta koskevat ehdot, sopimustuotteiden ja -palvelujen hinnoitteluehdot, sopimustuotteiden ostoa koskevat ehdot, kilpailukieltovelvoitteet, salassapitovelvoitteet, markkinointia ja menekinedistämistä koskevat ehdot, jakelijan henkilöstöä ja tukipalvelujen tarjoamista koskevat ehdot, dokumentaatio- ja tietojenantovelvoitteet, takuuehdot, immateriaalioikeuksia koskevat ehdot, vastuunrajauslausekkeet, sopimuksen päättymiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä eräät muut ehdot, kuten sopimuksen osapätemättömyyttä koskevat ehdot. Tutkielman keskeisenä lopputuotoksena toimii tutkielman liitteenä oleva jakelusopimusmalli, jossa on kohta kohdalta pyritty huomioimaan EU:n vertikaalisia sopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (330/2010) säännökset siten, että valmistaja rajoittaa sopijapuolena olevan jälleenmyyjän toimintavapautta asetuksen sallimissa rajoissa.
  • Pousi, Päivi (2018)
    Aims. The aim of this research was to explore and examine food choices and thoughts about meat of those on plant-based diet. The objective of the research was to explore why meat eating was reduced and what kind of meat eating those on plant-based diet were engaged in. Additionally, the aim was to begin to understand what types of challenges and aids were encountered and used in reducing meat consumption. This is a topical issue since changes have to happen in food consumption. The theoretical frameworks in this research were based on theories of food choice, different aspects of vegetarianism and meat eating as well as attitudes regarding meat eating as revealed by different consumer research. Methods. This was a qualitative research. The research consisted of seven participants all whom followed a plant-based diet that meat was still part of. The participants were between the ages 28 and 53. The data was analysed using the methods of content analysis supported by thematic analysis. Results and Conclusions. The move to the plant-based diet was made encouraged by some external factors. Although one might have thought about changing to a new diet, the final step was taken aided by a practical issue. Some meat products were removed from the diet although meat was still regularly consumed. Meat eating was often associated with special occasions, such as, parties, social visits or work place eating. Refusals to eat meat were not strict but meat was eaten, and often with a good conscious, when it was one’s personal preference or when the situation so warranted. Flavour as well as habit were the most common reasons to eat meat. Vegetarian dishes could be seen as unfamiliar, and this was seen as a challenge in the everyday life. Also the availability of ingredients and spices was seen as a problem. However, the change was promoted by the easy replacement of meat with vegetable protein products, and by the wide variety of available vegetables and so called meat substitutes at supermarkets. Information was also easily available both on the internet, magazines and cookery books. The support of others was also vital in the succesful following of a plant-based diet. Hence the support and education for plant-based diet could be started in basic education where school meals and home economics classes could act as catalysts for more positive and natural approach to vegetable based eating.
  • Mänty, Sandra (2015)
    This master’s thesis with the title JAKOB VON UEXKÜLL’S UMWELT THEORY IN LITERARY ANALYSIS ON THE EXAMPLE OF LEONIE SWANN’S DETECTIVE STORY ”THREE BAGS FULL” uses the Umwelt theory of Jakob von Uexküll (1864-1944) for the analysis of animals in fiction. As the text example it uses the novel “Three Bags Full” by German author Leonie Swann (*1975). The aim of the thesis is to establish a shift in the analysis of animals in fiction. Instead of treating animals as replacements for human characters or as mere symbols, a focus on animals as own entities with a real, biological exemplar is aimed at. The thesis starts with an introduction to the text example and its author. The text example is then placed into the literary canon. In addition it shows the signification sheep have received through literary history and demonstrates the problem that sheep have lost their animal character. Following field of zoosemiotics is briefly introduced as is the biologist Jakob von Uexküll. His Umwelt concept is subsequently explain in more detail and its application in and contribution to literary analysis presented. Concluding the analyses the novel “Three Bags Full” using von Uexküll’s theory is conducted in order to show the real animal character of the sheep in the novel. The claim that the author deliberately chose to write about real-life animals is proven. Additionally the functionality of Umwelt theory to provide humans with a balanced, meaningful tool to investigate animals in art is provided.
  • Mononen, Hanna (2011)
    Plants absorb water best from fertigation solution with low nutrient concentration. Yet, in intensive greenhouse production high nutrient concentrations are used in fertigation to avoid nutrient deficiencies and decrease in yields. In split-root cultivation the root system of a plant is separated into two growing medium compartments, in which case the other half receives fertigation solution with high EC (electrical conductivity) and the other with low EC. Especially greenhouse cucumber, susceptible to water supply problems caused by salinity of growing medium, is found to benefit from this technique in increased yields. The objective of this study of split-root cultivation of greenhouse cucumber conducted in MTT Agrifood Research Finland was to improve the technique especially in respect of EC of fertigation solutions. In addition to single-root and traditional split-root cultivation there were two split-root treatments in which fertigation solution concentrations were reversed in intervals to improve functioning of root systems. Effects of different EC combinations on vegetative growth between above- and underground parts of greenhouse cucumber and morphology and anatomy of roots were studied in a separate experiment. Results demonstrated that split-root cultivation increased cucumber yields up to 16% but had no effect on uptake of water or nutrients over the whole cultivation period. The most of spiked fruits were formed in single-root cultivation which refers to water supply problems during the highest need for transpiration. The technique didn’t affect plants’ vegetative growth or structure. Petiole sap nitrate and potassium analyses indicated that nutrient concentrations of fertigation solutions had no effect on nutrient uptake of roots. Different EC combinations had a greater effect on root weight than on shoot weight or stem growth in greenhouse cucumber. Petiole sap analyses suggested that nutrients were allocated variously in different EC combinations. The osmotic stress caused by high ECs led to changes in root morphology and anatomy. Results indicated that split-root cultivation enhanced the sink strength of developing fruits in relation to other sinks without affecting vegetative growth. When sides of fertigation solutions of low and high EC were switched during cultivation, the root system was able to take water and nutrients flexibly and economically, in which case significant yield increases were achieved in greenhouse cucumber production. Splitting root system probably affects plants’ hormone metabolism and can impair growth of roots without impairing their functioning, whereupon assimilates are allocated more efficiently to the growth of aboveground plant parts.
  • Karhula, Tuomo (2012)
    The aim of this research was to find out how split-root fertigation affects the tield and quality of greenhouse tomato grown under modern greenhouse conditions. The aim was to find out if split-root fertigation produces bigger and better quality crop than traditional fertigation. In addition water use efficiency was compared between the split-root and traditional fertigation approaches. The study was conducted at MTT Agrifood Research Finland (Piikkiö) during 3.4.- 24.11.2009 in greenhouse. In split-root fertigation approach the roots of the tomato plants were divided into two comparments where the other compartment was fertigated with low electrical conductivity (EC) solution and the other on with concentrated EC solution. In traditional fertigation treatment the roots were also divided into two compartments but both parts were fertigated with solutions of equal EC. In split-root fertigation plant is able to take water from dilute solution and nutrients from concentrated solution. High EC can inrcease tomatos quality but decrease yield. Split-root fertigation enables use of high EC and low EC solutions to achieve the best quality tomatoes and most yield. During the cultivation period, the EC values of the nutrient solutions were maintained in their target values for almost all the time. The traditional fertigation approach produced more marketable yield and first class yield in number of fruits per plant than the split-root approach. The differences in the two approaches were statistically significant. One of the most factors that decreased the volume of marketable yield by was blossom-end rot. Water use efficiency was calculated by dividing the marketable yield by the volume of the water used during growth season. The split-root fertigation approach produced 164 g/l and the traditional fertigation 171 g/l of fruits per used litre of water. However, the difference was not statistically significant. Further research on split-root fertigation is needed. Based on the literature it the concentrated compartment in the split-root fertigation system may induce drought stress signals, which eventually reduc optimal production.
  • Tuominen, Heta (2002)
    The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves.
  • Honkanen-Haapasalo, Terhi-Mari (2020)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee moniäänisyyttä, erityisesti sitaatteja, osana kotimaisten romaanien kansitekstejä. Tutkimus lähestyy kansitekstejä ja niiden jaksoja tekstilajioletuksesta käsin ja asettuu osaksi genretutkimuksen kenttää. Aineistoa tarkastellaan myös promotionaalisuuden ja moniäänisyyden näkökulmasta. Menetelminä hyödynnetään tarpeen mukaan erilaisia tekstintutkimuksen työkaluja kuten jaksoanalyysia ja systeemisfunktionaalista kielentutkimusta. Aineisto koostuu 30 kotimaisesta, sitaatillisesta romaanin kansitekstistä, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Takakansikokonaisuuksissa kuvataan, arvioidaan ja näytetään kirjaa monesta näkökulmasta, monella eri äänellä ja moninaisia suostuttelun keinoja hyödyntäen. Luvussa 3 aineiston esitellään seuraavanlaisia kansien toiminnallisia jaksoja: 1) evaluointijaksot, jotka jakautuvat edelleen romaanin ja kirjailijan evaluointiin, 2) romaanin kuvailu pidempinä juonen referointijaksoina tai ytimekkäinä, elliptisinä kiteytyksinä, 3) kirjailijaesittely, 4) arvostelut, 5) validointi sekä 6) sitaatit, jotka on tässä luokiteltu sen mukaan, kaiuttavatko ne tekstiin yhden vai useamman lähteen ääniä. Sitaatin äänet poikkeavat monella tapaa muista jaksoista: muualla kansissa on äänessä kirjan ulkopuolinen, tietojaan ja arvioitaan esittävä auktoriteetti, ja sitaatin puhe on modaalisesti varauksellisempaa ja eri tavoin moniäänistä. Selkein tunnusmerkki kansien sitaatille on yksikön ensimmäinen persoona sekä yksilön kokemusmaailman näkökulma. Luvussa 4 tarkastellaan sitaatteja niissä aktivoituvien verbiprosessien kautta. Tässä tarkastelussa hyödynnetään Hallidayn ja Matthiessenin verbiprosessiluokittelua, jonka avulla analysoidaan sitaattijaksojen ajatuksia, tekemisiä ja olemisia. Aineiston verbiprosesseista suurin osa on mentaalisia, ja niillä kuvataan romaanin henkilöiden mielenliikkeitä ja ajatuksia. Materiaaliset prosessit tyypillisesti näyttävät lukijalle romaanien käänteentekeviä hetkiä. Sitaattien relatiivisilla prosesseilla taas kuvataan kirjan henkilöiden suhdetta muihin ihmisiin tai maailmaan tai rakennetaan dramaattisia asetelmia, jotka herättävät lukijan kiinnostuksen. Lukijalle tarjoutuva dialoginen tila ja tulkintojen vapaus laajenevat, kun vaikuttamisen keinoissa siirrytään evaluoinnista ja aiempien teosten arvosteluista kuvailuun ja sitaatteihin. Vaikka sitaateilla vaikutetaan lukijaan epäsuorasti, niillä ohjataan tulkintaa: sitaatin poimiminen, rajaaminen ja nostaminen kanteen on aktiivinen valinta, jolla kansitekstin tekijä ohjaa lukijan katseen haluamaansa suuntaan.
  • Örö, Jarna (2024)
    Maisterintutkielma keskittyy kolmeen Suomen luonnossa esiintyvään eläimeen: karhuun, suteen ja jänikseen. Tutkielmassa tarkastellaan lauseita, joissa eläimet esiintyvät, ja kiinnitetään huomiota eläimen toimijuuteen ja siihen, millaisessa roolissa eläin on suhteessa lauseen verbiin. Lisäksi tutkielmassa keskitytään siihen, millaisia tapahtumia eli kehyksiä eläinlauseet edustavat. Tutkielman tavoite on havainnollistaa sitä, että ihmiset suhtautuvat eläimiin eri tavalla ja rakentavat niistä erilaisia mielikuvia puheessaan. Sen lisäksi tutkielmassa pohditaan ihmisen ja eläimen välisiä suhteita ja ihmisen ideologisia asenteita eläimiä kohtaan. Analyysissä kiinnitetään huomiota siihen, miten eläimet nähdään vakiintuneiden kielenainesten näkökulmasta, ja tutkielman teoreettinen viitekehys on yhdistelmä kognitiivista kielioppia ja ekolingvistiikkaa. Ekolingvistiikka on kognitiivinen ja lingvistinen tutkimussuuntaus, jossa tarkastellaan kielen ja ympäristön välisiä suhteita nimenomaan kielen näkökulmasta. Tutkielmassa eläinlauseita tarkastellaan kehyssemantiikan ja semanttisten roolien näkökulmasta. Tutkielman aineisto on kerätty Kielipankin Suomi24-korpuksesta vuosilta 2001–2020. Aineistohaut on tehty hakusanoilla karhu, susi ja jänis. Aineisto koostuu siis kolmesta osa-aineistosta: jokaisesta eläimestä on kerätty 100 esimerkin osa-aineisto, jotka muodostavat yhteensä 300 esimerkin laajuisen aineiston. Aineistosta tarkastellaan vain sellaisia esimerkkejä, joissa eläin on joko subjektin tai objektin asemassa. Tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin 72 esimerkkiä. Tutkielman analyysi jakautuu kahdeksaan osioon lauseissa ilmenevien verbien perusteella. Eläimet hahmottuvat lauseisiin liikkuvina, kohdattavina, uhkaavina, tapettavina, puolustettavina ja havainnoitavina olioina. Lisäksi eläimiä tarkastellaan lauseissa, joissa ne saavat inhimillisiä piirteitä, kuten kognitiivisia, emotionaalisia tai kommunikatiivisia kykyjä. Viimeinen osio käsittelee esimerkkejä, joissa eläimiä luonnehditaan predikatiivilauseissa. Analyysissä kiinnitetään huomiota ennen kaikkea eläinten semanttisiin rooleihin ja eläinlauseissa hahmottuviin kehyksiin. Eläinten keskeisiksi semanttisiksi rooleiksi nousivat agentti, patientti, tunneverbin kokija ja ärsyke, aistiverbin ärsyke ja neutraali. Tärkeimmät kehykset olivat liikkumiskehys, kohtaamiskehys, uhkakehys, tappamiskehys, metsästyskehys ja puolustamiskehys. Eläimet esiintyivät lauseissa niin aktiivisina kuin passiivisina toimijoina erilaisissa konteksteissa. Tutkielmassa havaitaan, että ihmisten suhtautumistavat eläimiin vaihtelevat: karhu hahmottuu lauseissa uhkaavaksi mutta kunnioitetuksi eläimeksi, susi nähdään vaarallisena ja uhkaavana eläimenä ja jänikseen suhtaudutaan melko neutraalisti ja se nähdään yleensä ihmisen uhrina. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että aineistoesimerkit eivät oikeastaan kuvaa eläimiä eläiminä, vaan ne tarjoavat näkökulmia ihmisistä ja ihmisten suhtautumistavoista eläimiä kohtaan. Esimerkit kuvastavat siis ihmisten ideologisia asenteita, jotka nousevat esiin eläinlauseiden taustalle.
  • Lindqvist-Suominen, Piia (2019)
    Suomalainen työelämä elää merkittävää työnteon rakenteisiin ja työkulttuuriin vaikuttavaa muutoskautta. Organisaatioilta ja työntekijöiltä vaaditaan aiempaa enemmän joustavuutta, epävarmuuden sietokykyä, innovatiivisuutta ja kehitysmyönteisyyttä vastata nopeatahtisen ja yksilöllistyvän työelämän haasteisiin. Optimaalisessa tilanteessa työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointi ja organisaation tuottavuus yhdistyvät. Tämän Pro gradu tutkielman tavoitteena on tutkia minkälaisia merkityksiä työntekijät liittävät työn voimavara – ja kuormitustekijöihin osana työelämää ja muuta elämää. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, millaisia keinoja hyödynnetään työhyvinvoinnin edistämiseen ja kuormittavista tilanteista selviytymiseen. Tutkimus on toteutettu Lohjan kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille tarkemmin rajatun kohderyhmän keskuudessa. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty eläytymismenetelmää hyödyntäen syksyllä 2018. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Työn voimavaroja tukevat olosuhteet synnyttävät parhaimmillaan työntekijässä sisäistä motivaatiota, joka on optimaalinen tila niin yksilön kokonaishyvinvoinnin kuin organisaation tuottavuudenkin kannalta. Voimavaroja tarkastellaan tässä tutkielmassa työn motivoivina piirteinä, joiden vahvistamisen edellytyksiä käsitellään erityisesti Edward Decin ja Richard Ryanin itsemääräämisteorian viitekehyksessä. Sisäisesti motivoitunut työntekijä on omistautunut työlleen ja sitoutunut organisaation tavoitteisiin mutta samanaikaisesti nautti työstään. Työn voimavarojen tunnistaminen sekä niitä tukevien tekijöiden ja olosuhteiden kehittäminen edesauttavat työntekijöitä saavuttamaan työlle asetetut tavoitteet sekä stimuloivat psyykkistä kehitystä ja hyvinvointia. Myönteiseen työhyvinvoinnin tilaan vaikuttavat tulosten perusteella merkittävästi yksilöön liitetyt voimavarat mutta myös työkontekstiin sijoittuvat työyhteisön vuorovaikutussuhteet sekä työn järjestelyiden toimivuus ja työn organisoinnin tukeminen. Keskeisinä yksilöön liitettyinä voimavaroina aineistossa näyttäytyi optimismi, ammatillisen toimijuuden sekä itseluottamuksen kautta ilmenevä itsetuntemus sekä vapa-ajan ja palautumisen merkitys. Hyvän yhteishengen omaava, vastavuoroisuuteen perustuva työyhteisö, osallistuva ja oikeudenmukainen esimies, palautteen saaminen sekä avoimuuteen, arvostukseen ja luottamukseen rakentuva kommunikaatiokulttuuri näyttäytyivät työn sosiaalisina voimavaroina. Työn järjestelyiden voimavaroina näyttäytyi muun muassa riittävät työntekijäresurssit, tehtävänkuvan selkeys ja tehtävien sopivantasoinen mitoitus. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun tukivat työn hallinta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Aineistossa kuvatut kuormitustekijät liittyivät vahvasti työkontekstiin ja vuorovaikutussuhteisiin työssä mutta niiden vaikutus ulottui yli kontekstirajojen yksilön psyykkiseen ja fyysiseen terveydentilaan. Useat kuvatuista voimavaroista toimivat myös keinoina edistää hyvinvointia tai vähentää kuormitusta. Voimavarat sekä yksilön motivaation laatua toiminnan suuntaamisessa tukevat olosuhteet tarjoavat hedelmällisen lähtökohdan edistää sekä yksilön hyvinvointia että organisaation tuottavuutta.