Browsing by Title
Now showing items 10170-10189 of 32623
-
(2022)The purpose of this thesis is to examine how the concepts equality, gender equality and diversity are discussed in equality plans within university education in Finland. My research questions follow the purpose; what kind of discourses, regarding the three concepts, are found in the documents. My research is based on critical theory and critical discourse analysis. Previous research shows that legislation often plays a central role in equality plans. Research also shows that the concepts might sometimes be used for marketing purposes by organisations and institutions. Using Fairclough's (1992) critical discourse analysis, I analysed four Finnish universities' equality plans in Swedish. The research was a case study, and the sample was based on that the plans must be available in Swedish. The plans were reviewed as a whole, and in total they consisted of 96 pages. The equality plans were publicly published on the websites of the universities during 2018 – 2021. I focused on how the analysed concepts took shape in larger contexts within the documents. With the help of various linguistic analysing tools, I read through the plans several times, took notes, and highlighted relevant sections in the documents. Finally, I categorized the highlighted sections. The legislative discourse in the equality plans was evident. However, an interpretive discourse and signs of market discourse also appeared in the documents. The results showed that equality, gender equality and diversity were viewed as overarching goals for the universities. Gender differences were emphasized within specific problem areas, while equal treatment was used when discussing the organisation as a whole. In terms of diversity, internationalization was often pronounced. Discourses regarding Othering were also found in the documents. As a conclusion, it can be stated that the universities comply to equality and gender equality values that are based on equal treatment and equal opportunity. However, they simultaneously compete on a competitive market which lead to contradictions in the way they expressed themselves. Since the language in the equality plans reflects the universities’ values and operations, it is important that the wording is consistent and comprehensible, not only for the sake of the reader but mainly for the organization to have a distinct and clear vision of what it is pursuing.
-
(2020)ISkL 33 b § 3 mom. har sedan 2010 hindrat delägare i aktiebolag som inte är offentligt noterade från att omvandla förvärvsinkomst till dividendinkomst genom att utdela dividend på basis av delägarens insats. ISkL 33 b § 3 mom. tillämpas då dividend utdelas på basis av någons arbetsinsats, men bestämmelsen tillämpas ändå inte i fall där aktiebolaget enbart har en delägare och dennes arbetsinsats kan inverka på bolagets resultat. Delägare som beskattas för arbetsinsatsdividend i enlighet med ISkL 33 b § 3 mom. behöver inte heller för tillfället erlägga arbetspensions- eller arbetslöshetsförsäkringsavgift på arbetsinsatsdividenden fastän den beskattas som förvärvsinkomst, men arbetstagare som inte är delägare i bolaget är skyldiga att erlägga dessa avgifter av skattenatur på arbetsinsatsdividenden som beskattas som förvärvsinkomst. Således väcks frågorna om ISkL 33 b § 3 mom. försätter delägare och arbetstagare i olika ställning och om denna skillnad är motiverad från ett likabehandlingsperspektiv, samt om syftet för paragrafen uppnås. Syftet för avhandlingen är att svara på dessa frågor. Frågorna närmas med hjälp av rättsdogmatisk metod och genom att undersöka jämlikhetsprincipen och förbudet mot diskriminering som framgår av GL 6 § och deras förhållande till beskattningen. Jämlikhetsprincipen förutsätter att alla är lika inför lagen. Man kan ändå avvika från det här kravet om förutsättningarna av en grundläggande fri- och rättighet uppfylls. Inom skattelagstiftningen är proportionalitetsprincipen och ett godtagbart syfte de mest aktuella begränsningsgrunderna, eftersom legalitetsprincipen i GL 81 § förutsätter att skattelagstiftningen är tillräckligt exakt och noggrant uttryckt och om en skattebestämmelse strider mot de övriga begränsningsgrunderna strider den sannolikt också mot proportionalitetsprincipen. Proportionalitetsprincipens inverkan på begränsningen av GL 6 § redogörs för genom att undersöka grundlagsutskottets och HFD:s praxis och hur dessa förhåller sig till ISkL 33 b § 3 mom. Behandlingen av arbetsinsatsdividend inom beskattningen undersöks genom att jämföra hur arbetsinsatsdividend beskattas beroende på vem som utfört arbetsinsatsen och i hurudana fall den utgör grund för arbetspensions- och arbetslöshetsförsäkringsavgift. Den 1.1.2021 träder lagändringar i kraft enligt vilka dylik dividend ska räknas som arbetsinkomst som utgör grund för arbetspensions-, sjukförsäkrings- och arbetslöshetsförsäkringsavgift. Dessa lagändringar minskar den rådande obalansen mellan behandlingen av arbetsinsatsdividend som grund för dessa avgifter beroende på om den som utfört arbetsinsatsen är delägare i bolaget eller inte. Lagändringarna gäller dock inte delägare som faller inom tillämpningsområdet för lag om pension för företagare 22.12.2006/1272. Resultaten av undersökningen visar att ISkL 33 b § 3 mom. inte är i strid med GL 6 § eftersom den inte ställer delägare i väsentligt sämre ställning och obalansen mellan behandlingen av arbetsinsatsdividend som grund för de obligatoriska socialförsäkringsavgifterna lär till största del försvinna i och med lagändringarna som träder i kraft 1.1.2021. De strukturella problemen inom inkomstskattesystemet återstår dock och kan också i fortsättningen göra skatteplanering lockande.
-
(2022)Plattformar tjänar i allt högre grad på vertikal integrering, genom att skapa egna produkter eller tjänster och sedan distribuera dem via sin egen plattform. Resultatet av vertikal integration inom det ekosystem som är onlineplattformar, är att onlineplattformarna fyller en "dubbel roll": å ena sidan fungerar den som en plattform för distribution av tredjepartsprodukter; å andra sidan är plattformen en återförsäljare som konkurrerar med dessa tredjepartssäljare. Denna dubbla roll kan leda till en intressekonflikt: det kan ge onlineplattformar ett incitament att använda sin kontroll över sin marknadsplats för att gynna sina egna varor framför de som säljs av tredje part. I flera rapporter om konkurrens på digitala marknader pekar man speciellt på dessa typer av konkurrensproblem som kan uppstå på dominerande plattformar, det vill säga att plattformen gynnar egna produkter eller tjänster på bekostnad av andra aktörer som använder plattformen (självgynnande) och att plattformen använder sin styrka för att vinna fördelar på angränsande marknader (hävstångsstrategier). Onlineplattformar kan exempelvis gynna sin egen verksamhet genom exklusiv tillgång till data. Genom att övervaka alla köp som sker via dess försäljningskanaler kan plattformen lära av hur nedströmskonkurrenterna presterar och använda denna kunskap för att förbättra sina egna erbjudanden och utbud. Plattformen kommer till exempel att bättre kunna urskilja marknadstrender och utvecklingar i konsumenternas preferenser på grund av dess totala översyn över hur konsumenter beter sig och vilka köp de gör. I denna avhandling utreder jag om dominerande onlineplattformars användande av sådan konkurrenskänslig data genom att ge exklusiv tillgång till data kunde konstituera missbruk av dominerande marknadsställning enligt artikel 102 i EUF-fördraget. Granskningen utgår ifrån befintliga rättsliga standarder som utvecklats i EU-domstolens rättspraxis. I avhandlingen utforskas också potentiellt nya rättsliga standarder för att bedöma om användning av data kan utgöra missbruk. Granskningen av artikel 102 i EUF-fördraget efterföljs av en analys av det nya laginitiativet inom EU, rättsakten om digitala marknader, som är syftad till att tackla ”grindvakters” självgynnande ageranden. Fokus för granskningen av förslaget till rättsakten om digitala marknader är datarelaterade skyldigheter, detta för att reda ut hur rättsakten skulle inverka på sådana datamissbruk som är föremål för granskning i denna avhandling.
-
(2020)The aim of this thesis is to describe, analyze and interpret the meanings that the administrative representatives of the City of Jämsä Education and Culture Department give to the Music Institute as part of the Education and Cultural Services. The study is a qualitative case study and the data is analyzed according to phenomenographic analysis. The research is motivated not only by the researcher's personal interests in music and musical hobbies, but also by the interest in decision-making and its preparation. The research questions are based on the history of the national music school system and the local music institute, research on folk and music school and their social significance, research on Finnish leisure music hobbies, documents and regulations governing the activities of the city and the Music School, their organization and strategy. Three administrative representatives of the Education and Cultural Services in the City of Jämsä were interviewed for the study. The theme interviews were recorded and transcribed. The analysis of the material proceeded according to the phenomenographic analysis. The results of the study show that the Music School has also cultural, service and collaborative responsibilities in addition to its educational duties. The music school’s strengths include competent, long-term and motivated staff, content and collaboration. Weaknesses are related to financial aspects. The life-cycle perspective of the Quality-of-life Services is comprehensively realized in the Music School. According to representatives of the educational administration, the Music School is an actor to prevent inequality and exclusion, although fees and entrance examinations limit the opportunities for participation. From a communal point of view, the Music School creates a community in itself and it has many successful partners. Related to health improving aspect, the Music School first and foremost improves mental health. According to the interviewees, the Music School strengthens both local music culture and cultural activities. Through its activities, the Music School has been a part of the nationwide history of music schools, for example, by training experts in important musical positions. There have been structural, operational, economic, political and cultural changes in the administration and services of the City of Jämsä. In particular, the Music School supports the fields of well-being and vitality of the “Jämsä 2025” strategy. Economic, cultural and operational challenges are mentioned for the future.
-
(2022)Research shows that women are treated differently than men in news reporting, and sports reporting is no exception. Female athletes are underrepresented in media and are often de-scribed in terms of other attributes than their performances. Research exists regarding how equally media reports about sports, but there is a lack of research regarding the way, in which newspapers write about gender equality in sport, and whether such research perhaps would lead to a more equal reporting. Agenda-setting journalism can affect readers’ views on sports and may thereby contribute to maintaining the lower status of women’s sports. Because newspapers are part of one’s informal learning, agenda-setting journalism can indirectly have an impact on one’s informal learning. The purpose of this thesis is therefore to examine how two daily Finnish newspapers write about gender equality in sports, by analyzing all articles that have been published in 2020 that deal with aspects related to gender equality in sports. The thesis assumed a qualitative research approach. In the gathering of the data, altogether about 100 articles were identified in the two newspapers, whereafter the identified articles were analyzed thoroughly using qualitative content analysis. In the analysis seven themes emerged, which were then analyzed and interpreted to answer the research questions. In 2020 HBL and HS reported about gender equality in sports on a broad spectrum. The re-sults showed differences in the newspapers’ sports reporting. HBL wrote more frequently and comprehensively about gender equality in sports, they reflected upon their responsibility and how the situation could improve. HS had several journalists among the analyzed articles than HBL. Many articles in HBL were defined as opinion pieces which touched upon injustices fe-male athletes experience and brought attention to problems, HS had no opinion piece. Con-clusions that can be made are that HBL to a larger extent highlights existing injustices and brings attention to problematic situations and unequal terms. HBL reflects upon their own role and acts through for instance their project where the goal is a gender equal sports journalism. HS doesn’t as clearly take a stand on unfair terms and doesn’t consider their responsibility as a big newspaper with power to influence people. An agenda-setting journalism has large part in how the readers regard (women’s) sport, and to not clearly promote gender equality can re-sult in that one’s informal learning is affected. It can lead to readers being unaware of the ex-isting situation.
-
(2023)I avhandlingen analyseras hur jämställdhetsintegrering implementerats på ministerienivå i Finland. Jämställdhetsintegrering är en metod för införande av jämställdhetsarbete på alla nivåer av beslutsfattande och policyarbete i organisationen. Syftet med avhandlingen är att ta reda på vad i förvaltningens organisering har gjort att jämställdhetsintegrering varit framgångsrikt som metod och vad i sin tur kan ha motverkat det. Som material i avhandlingen används ministeriernas operativa jämställdhetsplaner, med operativ jämställdhet syftas direkt på jämställdhetsintegrering som metod för främjande av jämställdhet. Som metod används teoribaserad innehållsanalys. Tidigare teori och forskning styr analysen av materialet då den utgör grunden för det som analyseras i materialet. Ett analysramverk kring effektiv implementering av policy och nödvändiga förändringar i organisationen och policyprocessen för tillämpningen av jämställdhetsintegrering används som grund för analysen av ministeriernas operativa jämställdhetsplaner. Avhandlingen fann att alla ministerier har en operativ jämställdhetsplan, vissa i kombination med operativ likabehandlingsplan eller personalpolitisk jämställdhets- eller likabehandlingsplan. Också strukturer för jämställdhetsarbete i ministerierna finns till och för det mesta en tydlig ansvarsfördelning för arbetet. Målsättningarna och åtgärderna i de operativa jämställdhetsplanerna tangerar för det mesta på olika sätt att stadga jämställdhetsintegrering som en naturlig del av verksamheten i stort till exempel i lagberedningen, budgetberedningen och verksamhetsplaneringen eller resultatstyrningen. Hur konkreta eller omfattande åtgärderna är varierar mellan ministerierna. Utbildning av personal och åtgärder kring intern och extern kommunikation lyfts ofta fram i planerna som åtgärder. Resurser tangeras väldigt sällan i planerna, det samma gäller en positiv inställning till jämställdhetsarbete i organisationen och att utomstående faktorer inte bör påverka organisationens jämställdhetsarbete. Avhandlingen fann både liknande resultat men också olikheter jämfört med tidigare forskning. Likheter är att lagberedning och budgetering är verksamhetsområden med åtgärder kring jämställdhetsintegrering, men en skillnad att avhandlingen ofta fann åtgärder kring resultatstyrning, program och projekt och verksamhetsplanering till skillnad från tidigare forskning. I likhet med tidigare forskning finns strukturer för jämställdhetsarbetet på plats i ministerierna men avhandlingen fann till skillnad från tidigare forskning att också att de operativa jämställdhetsgrupperna verkar ha starkt mandat och ansvarsfördelning för sitt arbete. Resurser kunde inte kartläggas i avhandlingen då väldigt få ministerier nämner dem som faktor i planen.
-
(2022)Tarkastelen tutkielmassa Jane Bennettin etiikan ajattelua, jossa ekologiset teemat kytkeytyvät näkemykseen etiikasta eettisen sensibiliteetin kultivoimisena. Käsittelyäni johdattava kysymys on seuraava: Miksi sensibiliteetin kultivoiminen on Bennettin mukaan eettisen elämän edellytys? Osoitan tutkielmassani, että vastaus kysymykseen peilaa hänen käsityksiään subjektista, normatiivisen etiikan sisällöstä sekä etiikan perustasta myöhäismodernin maailmankuvan puitteissa. Bennettin lisäksi tarkasteluni sivuaa Kantin, Schillerin, Foucault’n, Lucretiuksen, Deleuzen ja Guattarin, Stephen K. Whiten sekä William E. Connollyn tekstejä. Sensibiliteetti-termin merkitys kytkeytyy etiikan kontekstissa tiettyihin subjektin ominaisuuksiin, kuten kehollisuuteen, aistimellisuuteen ja havaitsemiskykyyn. Sensibiliteetin nostaminen etiikan ajattelun keskiöön liittyykin Bennettille ensiksi tarpeeseen kiinnittää huomiota niihin edellytyksiin ja rajoituksiin, joita kehollisuutemme asettaa moraalisten periaatteiden noudattamiselle, jolloin etiikan keskeiseksi elementiksi nousee subjektin itseensä kohdistama työstäminen. Toiseksi sen keskeinen rooli liittyy Bennettin ekologista eetosta määrittelevään instrumentalismin kritiikkiin, yhteiselon eettisistä vaatimuksista nousevaan anteliaisuuden eetokseen sekä ontologian merkitykseen näiden taustalla. Bennett asemoi omaa ajatteluaan suhteessa näkemykseen, jonka mukaan moderni maailmankuva on merkinnyt maailmaan sisältyvän tarkoituksellisuuden ja itseisarvon ajatuksen hylkäämistä moraalisen järjestyksen perustana. Tämä muodostaa lähtökohdan hänen ontologiselle projektilleen, jossa uudelleentulkinta materialismista muodostaa affektiivis-kognitiivisen taustan normatiiviselle orientaatiolle. Sensibiliteetti saa tältä osin merkityksensä myös ontologian ja etiikan välisen suhteen muodostavana linkkinä, kun ensiksi mainitun tarpeellisuus jälkimmäisen taustalla tunnustetaan, mutta samalla nähdään ongelmallisena palauttaa etiikka tai politiikka vahvoihin ontologisiin sitoumuksiin. Näiden kahden näkökulman leikkauspisteestä katsottuna Bennettin etiikka näyttäytyy ekologisen sensibiliteetin teoretisoinnin projektina, jossa ekologisuus ei viittaa ainoastaan normatiiviseen periaatteeseen tai käytännön toimiin, vaan myös subjektin itsekäsitykseen ja tapaan suhtautua ympäröivään todellisuuteen. Bennettin materialistisen ontologian myötä avautuu vähemmän hierarkkinen näkemys ihmisen ja muiden olioiden välisistä eroista sekä kaiken olevan materiaalista kytkeytyneisyyttä korostava ekologinen orientaatio ja sensibiliteetti.
-
(2020)Blame avoidance research mainly assumes that it is in the interest of people in positions of power to minimize the amount of blame directed at them. But the perspective can be different when it comes to populist leaders. A discourse theoretical analysis focusing on Janez Janša, former Prime Minister of Slovenia, shows how populist rhetoric and conspiracy theories can be used as blame avoidance strategies. The data consists of interviews with Janša, published by the Slovenian government, as well Janša’s participance in the European Parliament during a discussion on media freedom and the rule of law. According to Ernesto Laclau (2005), articulating an antagonistic frontier is an important part of the populist logic. The antagonistic frontier is a central aspect of the rhetoric of Janez Janša, who depicts himself as a victim of a socialist elite controlling large parts of society. Janša’s claims can be understood as a conspiracy theory, fulfilling the criteria by Jovan Byford (2011). This conspiracy theory can also be understood through the framework of populist logic and the antagonistic frontier. This framework of populism can be applied to understand the underlying patterns of the blame avoidance strategies used by Janez Janša, as well as the possible effects on accountability. Blame can play a part in articulating the antagonistic frontier and Janša does not always attempt to minimize blame, but on the contrary sometimes acts in a way that is certain to attract blame. When looking at this through the perspective of populist logic, there is a central difference between two types of blame. It is in the interest of a populist leader to avoid criticism from their own side of the antagonistic frontier in order to keep the chain of equivalence intact. On the other hand, blame from the other side might strengthen the antagonistic frontier and even be beneficial for the populist leader.
-
(2012)Suomesta Ruotsiin suuntautunut muuttoliike 1960–1980-luvuilla kosketti valtaväestön lisäksi myös romaneja. Tätä erityisryhmää ei kuitenkaan ole huomioitu aiemmissa tutkimuksissa lyhyitä mainintoja lukuun ottamatta. Näissä maininnoissa todetaan lähes poikkeuksetta romanien lähteneen Ruotsiin parempien elinolosuhteiden perässä, mutta muuton taustalla olleita motiiveja ei ole eroteltu tarkemmin. Vähäisestä tutkimuksen määrästä huolimatta on romanien muutto Ruotsiin merkittävä osa historiaa, jonka vaikutukset ulottuvat nykyhetkeen saakka. Tutkimusaineiston muodostavat ROM-SF- projektissa vuosina 1988–1999 kerätyt 100 elämänkertahaastattelua, joista 38 valittiin lähempään tarkasteluun. Tämän lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu kymmenen Ruotsiin muuttoon liittynyttä teemahaastattelua, joista seitsemän tehtiin Ruotsissa vuonna 2011 sinne jääneiden romanien keskuudessa. Lopullinen aineisto käsittää 48 haastattelua, joita käsiteltiin ja analysoitiin Atlas.ti -ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimusmenetelmänä on ensisijaisesti muuttokertomuksessa esitettyjen muuttopäätökseen vaikuttaneiden tekijöiden analysointi, jolloin muistitieto toimii tutkimuksessa ensisijaisesti lähteenä. Huomiota kiinnitetään myös kertomuksen rakenteeseen erottamalla toisistaan muuton kollektiivinen ja yksilöllinen muisto. Tarkastelun pääasiallisena kohteena on mitä Suomesta 1960–1980-luvuilla muuttaneet romanit nostavat esille muistellessaan omaa muuttopäätöstään. Tutkielmassa ymmärretään muuttopäätös monimutkaisena prosessina huomioimalla sekä taloudellinen että sosiaalinen näkökulma ja ottamalla huomioon yksilön elämäntilanne ja yhteisössä vallitseva sukupuolijärjestelmä. Tämän lisäksi analyysissa tarkastellaan muuttoa kolmella eri tasolla: makro-, meso- ja mikrotasolla. Tutkimuksessa pidetään kontekstualisoiva tutkimusote vahvasti läsnä huomioimalla romanien muuton kiinnekohdat yhteiskunnan muutoksiin. Vähemmistöjä on usein tutkittu kontekstista erikseen: romanien muuttoliikkeen voidaan katsoa kytkeytyneen vahvasti elinkeinorakenteen muutokseen ja sitä seuranneeseen muuttoon maalta kaupunkiin. Muuttokertomuksissa toistetaan usein sekä yhteisössä vallinnutta käsitystä muutosta että eritellään oman subjektiivisen muuton motiiveja. Haastateltavien toistama kollektiivinen muisto perustuu Suomen ja Ruotsin välisiin elintasoeroihin, joiden taustalla nähdään Suomessa vallinnut rasismi ja Ruotsin ennakkoluulottomampi ilmapiiri. Yksilöllisessä muistossa erottuvat naisten ja miesten erilaiset muuton muistot. Kun miesten varsin homogeeninen kokemus muuton motiiveista liittyy työtilanteeseen, korostuu naisilla muuton sosiaalinen näkökulma. Tämän lisäksi keskeisenä muistelukerronnassa esitettynä muuton motiiveina mainitaan siirtolaisverkostojen sisällä tapahtunut ketjumuutto ja Ruotsin olosuhteista verkostojen sosiaalisten siteiden kautta levinnyt tieto. Haastatteluissa erottuu varsinaisten muutolle annettujen motiivien lisäksi muuttopäätökseen vaikuttaneita muuton kokemuksia. Läpileikkaavana teemana tutkielmassa on muuton helppouden kokemus. Ruotsiin lähdettiin usein aluksi vain 'käymään', vaikka joidenkin kohdalla muuton tilapäisyys muuttui pysyvämmäksi. Muuttoliikkeen laajennettua käsittämään suurempaa osaa romaniyhteisöstä muuttopäätöksen lisääntyi perusteluna muiden romanien Ruotsiin lähteminen. Muuton motiivina haastatteluissa esitetty muiden mukana muuttamien ja muuton spontaanisuuden korostaminen liitetään tutkielmassa niin sanotun muuttamisen kulttuurin syntyyn, joka jatkaa samaa muuton helppouden kokemusta haastateltavien kertomuksissa.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan vuosina 1979–1982 julkaistujen helsinkiläisten punkpienlehtien roolia vaihtoehtoisina viestintäkanavina. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaisia vastakulttuurisia diskursseja punkpienlehdistä voidaan löytää. Tutkielman teoreettisen pohjan muodostavat sosiologian vasta- ja alakulttuuriteoriat sekä viestinnän tutkimuksen teoria vaihtoehtoisesta mediasta ja viestinnästä. Lisäksi tutkielmassa sovelletaan julkisuusteorioita pienlehtien kontekstiin. Tutkimuksen tarvetta perustelee se, että pienlehtien tutkimus etenkin Suomessa on ollut vähäistä ja punkpienlehtien rooli paikallisena vaihtoehtomediana ansaitsee laajempaa tutkimusta. Analyysissa hyödynnetään kriittistä diskurssianalyysia sekä laadullista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston muodostavat viisitoista kappaletta vuosina 1979–1982 tehtyä helsinkiläistä pienlehteä, jotka kerättiin Punkmuseon ylläpitämästä digitaalisesta pienlehtiarkistosta. Pienlehdistä löydetyt vastakulttuuriset diskurssit olivat kantaaottava diskurssi, me vastaan muut-diskurssi sekä affektiivinen diskurssi. Kantaaottava diskurssi ilmeni aineistossa poliittisten ja yhteiskunnallisten teemojen käsittelyn muodossa. Me vastaan muut-diskurssi esiintyi valtakulttuurin ja sen arvojen ja normien kritisoinnissa. Lisäksi kritiikkiä kohtasivat vallitsevien yhteiskunnallisten normien lisäksi myös journalistiset käytännöt sekä muut alakulttuurit. Affektiivisten elementtien läsnäolo määriteltiin affektiiviseksi diskurssiksi, lehdet hyödynsivät ironiaa ja huumoria sekä vetosivat tunteisiin. Ironian avulla alakulttuuri loi etäisyyttä valtakulttuuriin sekä edisti yhteenkuuluvuutta alakulttuurin sisällä. Aineiston analysointi osoitti, että helsinkiläiset punkpienlehdet toimivat merkittävinä vaihtoehtoisen median kanavina tuotantotavan, levityksen, sisällön ja visuaalisen ilmeen osalta ja tarjosivat hedelmällisen alustan vastakulttuuristen sisältöjen levittämiselle. Punkpienlehdet olivat osa alakulttuurien välistä viestintää, mutta ne eivät ainoastaan toimineet tiedonvälityksen kanavana vaan myös aktiivisesti rakensivat ja ylläpitivät identiteettiä ja punkyhteisöä.
-
Ja niin minuuteni jatkuu : Juha Mannerkorven romaanitrilogia modernismin ja postmodernismin rajalla (2020)Juha Mannerkorven romaanit Jälkikuva (1965), Matkalippuja kaikkiin juniin (1967), ja Sudenkorento (1970) muodostavat epävirallisen trilogian. Romaanit ilmestyivät alun perin täysin toisistaan riippumattomina, mutta toistensa ristivalossa tarkasteltuna niistä paljastuu temaattisia ja kerronnallisia yhteyksiä. Kussakin puolisonsa menettänyt mies käsittelee puolisonsa menetystä ja siihen liittyviä muistoja ja kokemuksia. Teoksilla on myös muita yhtäläisyyksiä, kuten intensiivinen subjektiivisuus, pikkutarkka tajunnan kuvaus ja kokeelliset kerrontatekniikat. Tutkin pro gradu -työssäni näiden romaanien yhteyksiä kahteen 1900-luvun suureen sateenvarjokäsitteeseen, modernismiin ja postmodernismiin. Teosten pakkomielteet ja kokeelliset kerrontatekniikat syvenevät ja muuttuvat kimuranteimmiksi mitä syvemmälle romaanisarjassa edetään. 1900-vaihteen kieppeillä ilmestynyt modernismi mullisti kirjallisuuden kenttää monipuolisesti ja vapautti kirjallisuutta kuvaamaan uusia asioita, kuten yksilön mielensisäistä tajunnanvirtaa. Brian McHalen jaottelussa modernismin ytimessä onkin kysymys siitä, mitä subjektiivinen tietoisuus voi maailmasta aisteillaan hahmottaa. Vuosisadan puoliväliin tultaessa alettiin puhua postmodernismista, jonka keinovalikoimaan kuului modernismin ja muiden sitä edeltäneiden suuntausten keinojen variointi ja parodiointi. McHalen jaottelussa postmodernismi purkaa näitä keinoja niin yli-innokkaalla leikkisyydellä, että se samalla saattaa kyseenalaiseksi koko maailman kuvaamisen mahdollisuuden, tai pikemminkin koko ns. todellisen maailman olemassaolon. Suomalaisen kirjallisuuden kentällä nämä -ismit ovat toimineet ja liikkuneet eri tavoin kuin muualla maailmassa. Pitkään oli vallalla malli, jossa modernismi saapui joitain poikkeuksia lukuun ottamatta Suomeen 40-luvun lopussa, ja postmodernistinen kirjallisuus vasta 80-luvulla. Tätä käsitystä haastaa myös tämä pro gradu, jossa havaitsin varhaisia postmodernismin liikahduksia jo näissä 60-luvun lopulla ilmestyneissä teoksissa. Tutkielmassani havaitsin, että Mannerkorven ensimmäinen romaani, Jälkikuva, on melko perinteistä modernismia, vaikka sen tiiviiseen kestoon onkin lastattu aika monipuolinen kirjo erilaisia tyylejä ja kerrontatekniikoita. Toisessa romaanissa, teoksessa Matkalippuja kaikkiin juniin, on kerronta vaikeaselkoisempaa ja tilanteet häilyvämpiä. Lopulta lukija jää epätietoisuuteen siitä, mitä tapahtui vai tapahtuiko mitään. Kolmas romaani Sudenkorento yhdistelee ja muuntaa edellisten romaanien keinoja ja tilanteita ja sävyjä, ja liitelee yhä kauemmas kirjallisuuden keinojen lipevillä pinnoilla, tuonpuoleiseen saakka.
-
(2020)Artificial groundwater is produced in Jäniksenlinna water treatment facility in Tuusula by infiltrating surface water from the lake Päijänne to the Jäniksenlinna aquifer. The geochemical properties of the artificial groundwater vary and challenge the water purification process in the Jäniksenlinna facility. The objective of the study was to solve the geochemical quality of the water in different locations inside the aquifer area and in the different steps of the water purification process and to solve the changes in the geochemistry of the water caused by the seasonal changes. The study was put into effect by collecting 20 water samples, 16 of which were from different locations inside the aquifer area and 4 of which were from the different steps of the water purification process in the water plant. The samples were collected during the spring 2018 and repeated during the summer 2018. Each water sample was analyzed for major ions by ion chromatography, trace elements by ICP-MS method and stable isotopes of hydrogen and oxygen with the help of Picarro device. Additionally, each sample was analyzed in the field for electric conductivity, pH and temperature and in laboratory for alkalinity, pH and electric conductivity. The results from the spring and from the summer were handled separately since they differed with statistically significant levels from each other. The results were treated with statistical methods and visualized with tables, graphs, photos from the sampling points and maps. The results show that season changed the proportion of the natural and the artificial groundwater in the sampling points. However the season had no effect on the existence of the artificial groundwater in the sampling points. The proportion of the artificial groundwater was highest while the groundwater level was low, that is during the summer. The sampling points were selected with different distances to the infiltration area. However, the amount of infiltrated water did not decrease with the growing distance to the infiltration area, since the geological structures of the aquifer define the water flow inside the aquifer. The amount of artificial groundwater was lower in one sampling point closer to the infiltration area than in two sampling points further away the infiltration area. The water purification process removes the excess iron and manganese from the artificial groundwater and produces water which fulfills the standards set for the drinking water. The amount of iron and manganese in the drinking water might get even lower by conducting the water from the well 12 to the iron and manganese removal. The study covered the spring and the summer seasons, but in order to study the whole annual picture, the sampling should cover the autumn and the winter seasons as well. Flow modelling could give better picture of the formation of the artificial groundwater in Jäniksenlinna.
-
(2020)Tämä työ käsittelee uskontoa nykypäivän Taiwanissa. Se pureutuu erityisesti kansanuskonnon tutkimukseen ja erinäisiin teorioihin, joita on hyödynnetty tutkittaessa kansanuskontoa Taiwanissa ja Manner-Kiinassa. Aikaisempia tutkimuksia ja teorioita peilaillaan antropologisen Taipeissa tehdyn kenttätutkimuksen pohjalta. Tutkimuskohteena oli Taipeissa oleva temppeli ja siellä palvottava HLBTQ-ihmisille tarkoitettu jänisjumala. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä kukaan muu ei ole vielä tutkinut jänisjumalaa ympäröivää uskonnollisuutta yhtä paljoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2018-2019, jolloin tutkija asui Taipeissa. Kentällä hyödynnettiin tyypillisiä antropologisia tutkimusmetodeja, kuten osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja. Teemahaastatteluita tehtiin yhteensä 11 kappaletta. Työssä kentältä kerättyä aineistoa hyödynnetään monipuolisesti nostattamaan kysymyksiä uskonnosta Taipeissa ja tarkastelemaan jänisjumalaa ympäröivää uskonnollisuutta. Työ porautuu laajemmista uskontoteoreettisista kysymyksistä ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin uskonnosta. Työssä keskitytään kahteen eri aihepiiriin: ensimmäiseksi tarkastellaan uskonnollisuutta ja uskontoa Taiwanissa yleensä. Historia ja temppelin uskonnollinen tausta kertovat paljon, lokerointi tiettyihin uskointoihin ei ole tarpeeksi hyvä lähestymistapa. Työssä ehdotetaankin, että uskonnollisuus on parhaiten ymmärrettävissä keskityttäessä erilaisiin uskonnon harjoittamisen tapoihin, joita tarkastelemalla on helpompi ymmärtää Taiwanin uskonnollinen monimuotoisuus. Toiseksi pohditaan sitä, kuinka ihmiset hakevat apua jumalilta taiwanilaisessa kansanuskossa. Avun pyytämiseen liittyy keskeisesti uskonnon aineelliset puolet, joiden hyödyntäminen on erittäin yleistä Taiwanissa. Tämän pohjalta argumentoidaan, että kaupungistuvassa nykypäiväsessä Taipeissa uskonnossa korostetaan ihmisten ja jumalten välisiä suhteita, jotka luovat pohjan uskonnollisille kokemuksille ja ylläpitävät uskonnollista järjestelmää. Lisäksi työssä ehdotetaan, että vaikka jänisjumala on poikkeuksellinen jumala Taiwanissa ja koko maailmassa, on siihen liittyvä uskonnollisuus pitkälti tyypillistä kansanuskoa, jota on tutkittu jo pitkään antropologisesti.
-
(2023)Maatalouden rakennekehityksen seurauksena työkoneet ovat kasvaneet, mikä on johtanut peltojen tiivistymiseen. Jankkuroinnin avulla voidaan poistaa pellolle syntyneitä tiivistymiä, jonka seurauksena maan kapillaarinen vedennousu sekä vedenläpäisykyky paranevat. Kapillaari-ilmiön toimiessa kasvukauden kuivina ajanjaksoina vesi nousee kohti maanpintaa. Vastaavasti maan vedenläpäisykyvyn toimiessa vesi ei kerry maan pintakerrokseen, vaan valuu maan syvempiin kerroksiin. Parantuneen vesitalouden ansiosta pelto kestää paremmin sään ääriolosuhteita, mikä lisää viljelyvarmuutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen vaikutus jankkuroinnilla on maan vesitalouteen, satotasoihin ja kattaako satotason nousu jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvukausien 2019–2021 ajan. Mittaukset suoritettiin neljällä eri kosteusanturilla, jotka asennettiin kahteen eri syvyyteen, toiset jankkuroidulle ja toiset jankkuroimattomalle osalle koelohkoa. Näiden yhteyteen asennettiin sääasema. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, koska mittaustulosten ollessa vain yhdeltä maalajilta tuloksia ei voida yleistää koskemaan muita maalajia. Mittaustulosten perusteella luotiin kasvumalli, jonka avulla laskettiin neljälle eri kasvilajille satotasot. Tulosten perusteella kasvukaudet olivat keskimääräistä kuivempia, mikä näkyi pellon kosteudessa ja sadantadatassa. Jankkuroinnin ansiosta maan kapillaari-ilmiö toimi kuivissa olosuhteissa ja tämä näkyi pellon syvemmässä kerroksessa. Parantuneen vedenläpäisykyvyn seurauksena jankkuroidun pellon muokkauskerros kuitenkin kuivui enemmän kuin jankkuroimattoman koelohkon muokkauskerros. Jankkurointi nosti kasvukausien keskisatoa, vaikka joidenkin kasvien kohdalla yksittäisenä kasvukautena jankkuroimaton koeala tuotti paremman sadon. Kohonneiden satotasojen ansioista sadonlisä kattoi jankkuroinnista aiheutuneet kustannukset. Jankkuroinnin omistus- ja toteutustapoja vertaillessa yhteisomisteisen laitteen hankkiminen osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta jankkuroinnin tuovan viljelyvarmuutta, joka näkyy kannattavuuden paranemisena.
-
(2018)The aim of this study is to investigate pre-service teachers' math anxiety and how it will affect their mathematical identity and overall teacher identity. This study tries to investigate which factors have influenced the formation of pre-service teacher's math anxiety, what kind of effect the class teacher education has had on math anxiety and what kind of capability the education has given to teach mathematics. Additionally, the study investigates how pre-service teachers' see their mathematical identity. Earlier studies have shown math anxiety and especially negative attitude towards mathematics is common among of pre-service teachers. Class teacher education has been found to be a significant factor to reduce math anxiety and to build up for stronger mathematical identity. The material of this study was collected by interviewing three pre-service teachers from Helsinki University on spring 2017. The interviews were based on half-structured theme interviews. The research material was analyzed by using the methods of content analysis with guiding theory. The analysis of research material was further specified by specific themes. Based on the results of this study it can be concluded that most significant factors which had affected the formation of math anxiety were the gaps in the basic contents of mathematics, the negative atmosphere of own school age mathematics lessons and lack of meaningfulness. The relevance of class teacher education regarding the math anxiety was significant and major changes among of interviewees took place in the changes of their mindset. Changes were noticeable both on the mental aspect as well as the change in the working methods. The interviewees felt their mathematical identity had become more positive because of class teacher education but they were aware of math anxiety was still affecting deep inside of them and thus reflecting on their overall teacher identity.
-
(2013)Purposes of the study The purpose of this study is to understand phenomenologically the experience of the communication anxiety among university students during speech communication special course. In addition, the purpose of the study is to discuss how the speech communication teachers can deal with the communication anxiety of the students. Anxiety among university students has been noted as a problem for their studies and future career. Within the branch of communication studies the communication anxiety has been conceptualized in many ways, and it's been highly noted field of study for decades. The aim of this study is to understand the communication anxiety as an experience: How is the experience formed, and how does it change during special course? In addition, this thesis views how speech communication teachers understand students experience of communication anxiety when trying to influence the experience pedagogically. Method For the purposes of this study six university students and four university teachers were interviewed. All interviewees participated a special course as a student or a teacher. In addition, 21 learning assignments written by students at the end of the special course were analyzed. The thesis pursues a phenomenological research approach. The data collected were analyzed by phenomenological method. Results and conclusions The experience of anxiety narrated by students was considered to be an experience of being an outsider. The experience lived changed during the special course. The certain communication situations that earlier had aroused anxiety, were considered not to isolate the student from the others any more. The results indicated that the teacher of the special course cannot understand the experience of anxiety lived by the student. However, via the communication of the student group and by his/her own teacher role, the teacher is able to influence the experience. Both the students and the teacher are able to build an approval of the experience of communication anxiety within the special course. The experience of communication anxiety lived in a special course is a layered phenomenon related to peer support, self-approval and pedagogical decision making.
-
Jännitteitä ja muuttuneita kehonkuvia : Suomalaisten naisten käsityksiä dancehall-harrastuksestaan (2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten naisten käsityksiä ja kokemuksia dancehall-harrastuksestaan. Dancehall on jamaikalainen kulttuuri, johon kuuluu muun muassa tanssi ja musiikki, ja dancehall-tanssia harrastetaan Suomessakin. Tutkimuskysymys on seuraava: millaisena dancehall näyttäytyy suomalaisten naisharrastajien käsityksissä? Tätä kysymystä lähestytään kahden kysymyksen avulla: miten dancehall vaikuttaa kuvaan ja kokemukseen naiskehosta suomalaisten naisharrastajien puheessa? Miten suomalaiset naiset kokevat dancehall-kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin väliset erot ja jännitteet? Tutkielmaa varten on haastateltu kahdeksaa dancehallia harrastavaa suomalaista naista ja aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Haastateltavat on valittu lyhyen kyselyn perusteella, joka toteutettiin dancehall-tanssitunneilla Helsingissä. Kyselyn perusteella valittiin haastateltaviksi sellaisia harrastajia, jotka itse määrittelivät olevansa todella innostuneita dancehallista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmasta selviää, että dancehallilla on ollut myönteinen vaikutus haastateltavien kehonkuvaan sekä itsetuntoon. Haastateltavien naisten mukaan dancehall-kulttuurin sallivampi ja laajempi kauneusihanne sekä erinäköisten ja -kokoisten jamaikalaisten naistanssijoiden esilläolo ja representaatio dancehallissa ovat vaikuttaneet heidän omaan kauneusihanteeseensa sekä kehonkuvaansa niin, että he ovat tyytyväisempiä itseensä ja kehoonsa sellaisina, kuin ne ovat. Dancehall-harrastus on lisäksi tuonut heidän elämäänsä kokonaan uuden yhteisön ja ystäväpiirin. Osan haastateltavista oli mahdollista löytää itsestään uusi, arkiminästä poikkeava “dancehall-persoona”, tai vain kokeilla erilaisia rooleja tanssin avulla. Dancehall-harrastukseen liittyy kuitenkin myös asioita, jotka aiheuttavat haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita. Haastateltavat pohtivat dancehallin naiskuvaa ja dancehallin suhdetta naisiin. Onko dancehall naisia voimauttavaa ja vapauttavaa vai esineellistävää ja alistavaa, vai jotain siltä väliltä? Haastateltavilla on tästä erilaisia mielipiteitä. Lisäksi haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavat dancehalliin ajoittain liittyvät väkivalta ja homofobia, jotka ovat haastateltavien omien arvojen vastaisia ja joihin haastateltavien on vaikea suhtautua. Haastateltavat pohtivat, miten dancehallia voi harrastaa vastuullisesti ja eettisesti. Heille on tärkeää, että he ovat perillä dancehall-kulttuurista, pystyvät tukemaan jamaikalaisia tanssijoita rahallisesti, ja että jamaikalaiset tanssijat hyväksyvät heidän harrastuksensa. Dancehall-harrastukseen liittyy suomalaisilla naisharrastajilla jännitteisiä kokemuksia ja ristiriitaisia tunteita. Näistä huolimatta dancehall on vaikuttanut heidän elämäänsä myönteisesti, erityisesti kehonkuvan ja itsetunnon parannuttua. Dancehall on luonut harrastajille tilan hyväksyä itsensä sellaisina, kuin he ovat. Tätä on mielenkiintoista verrata dancehall-kulttuuriin Jamaikalla, jossa kehitys vaikuttaa olevan kohti länsimaisempaa, yksipuolisempaa kauneusihannetta. Tämä ei silti vähennä sitä, miten merkityksellistä dancehall on suomalaisille harrastajille, kaikesta huolimatta.
-
(2014)Test anxiety is related to impaired performance in different cognitive tasks. Relation between test anxiety and performance has been found mainly in mathematical, visual and working memory tasks but also in overall performance in WAIS-III -version. This Master's thesis examines the relation between test anxiety and cognitive task performance encompassing in WAIS-IV -test. Sample benefits WAIS-IV's Finnish standardization sample. The test anxiety estimation was taken in 599 cases by the researcher and in 611 cases by self evaluation. 262 (44 %) of those evaluated by the researcher experienced little, medium or a lot of anxiety. 299 (49 %) of the self evaluation examinees experienced little, medium or a lot of anxiety. Test anxiety was noticed to be related to cognitive performance in subtests, indices and overall performance. Test anxiety was evaluated by the researcher and was noticed to be related to subtests that measure working memory, perceptual reasoning and processing speed negatively. Test anxiety evaluated by the researcher was related to all indices where as self reported test anxiety was related to only working memory index and perceptual reasoning index. As evaluated by the researcher more differences were found both in subtests and in the indices than the results of self reported test anxiety. Regardless of the evaluation (by the researcher or self reported) test anxiety was related to both Full Scale IQ (FSIQ) and General Ability Index (GAI). Based on this Master's thesis it can be said that test anxiety has a comprehensively negative relation to cognitive test performance. Test anxiety weakens individual's test performance and abilities to adduce thoroughly which sets a risk to misinterpretation and underestimation of one's abilities in evaluating cognitive capacity in clinical work. Therefore attention should be paid to test anxiety in test situations.
-
(2017)Tutkielmassa selvitetään syitä kieltolain taustalla Suomessa ja Virossa ja miksi valtioissa päädyttiin erilaisiin lopputuloksiin alkoholipolitiikassaan 1920-luvulle tultaessa. Esimerkiksi nousevan työväenluokan asemoituminen, raittiusseurojen vaikutusvalta, valtiontalous ja yleinen kansan mielipide ovat arvioitavia tekijöitä kieltolain säätämisen taustalla. Miksi kieltolaki jäi Virossa säätämättä? Miltä osin Viron tilanne poikkesi Suomen tilanteesta? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään vertaamalla toisiinsa Suomessa ja Virossa käytyä poliittista keskustelua. Suomen ja Viron alkoholipolitiikkaa 1920-luvulla ei ole aiemmin vertailtu lainsäädäntöelinten näkökulmasta. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä luodaan pitkän aikavälin historiallinen narratiivi ja toisessa tutkitaan ja verrataan alkoholipoliittista tihentymää eli kieltolakikeskustelua. Pitkän aikavälin historiallinen narratiivi toimii kontekstina ja antaa näkökulmia parlamenttien täysistuntopöytäkirjojen analysointiin. Aineisto, josta havainnot tehdään, koostuu julkisista Suomen ja Viron parlamenttien pöytäkirjoista ja valiokuntien mietinnöistä. Vertailemalla havaintoja saadaan vastaukset tutkimuskysymyksiin. Täysistuntojen pöytäkirja-aineisto analysoidaan sisällönanalyysin sekä diskurssianalyysin retoriikan tutkimuksen keinoin keskittymällä erilaisiin vakuuttelun tapoihin. Suomen ja Viron valtiot ovat monilla tavoin erilaisten tapahtumakulkujen tuloksia. Sekä suomalaisessa että virolaisessa valtiopäiväkeskustelussa esiintyi odotus siitä, että tulevaisuudessa kieltolaki voidaan saada läpi. Maiden hallitukset eivät kuitenkaan kannattaneet kieltolakia. Eduskunnan keskusteluissa Suomen kansan nähtiin vaativan kieltolakia. Suomessa kieltolaki sai laajaa kannatusta eikä sitä voida supistaa vain raittiusliikkeen projektiksi. Viron Perustavan kokouksen istunnoista käy ilmi, että kansa ei ollut valmis alkoholin kieltolakiin. Virossa kieltolaki esiintyi kaukaisena päämääränä, johon pääsemiseksi kansaa oli koulutettava ja se oli valmistettava lakia varten. Kieltolaki vaikuttaa Virossa olleen yksin raittiusliikkeen projekti, joka jakoi puolueita sisäisesti. Sekä työväenluokan asemoitumisella, valtion talouden tilalla että raittiusaatteen arvostuksella oli vaikutusta alkoholipoliittisiin päätöksiin. Keskusteluiden perusteella suurin määräävä tekijä on kansan koettu tahto ja valmius kieltolakiin. Politiikkaa siis ohjasi hyvin suuressa määrin kansan koettu asemoituminen suhteessa kieltolakiin. Tämä tutkielma tuo esiin Virossa ja Suomessa käytyjen kieltolakikeskustelujen eroavaisuuksia. Eroavaisuuksien voidaan nähdä johtuneen sekä pitkäkestoisten prosessien eroista että 1900-luvun alun tapahtumista. Laajemmassa tutkimuksessa olisi mahdollista verrata useampia kieltolakikeskustelun käyneitä valtioita keskenään. Jatkotutkimuksessa voisi etsiä alkoholipoliittisen keskustelun lainalaisuuksia. Esimerkiksi se, oliko kaikilla kieltolain säätäneillä valtiolla jokin yhteinen piirre ja kuinka se ilmeni argumentoinnissa, olisi kiinnostava tutkimuskohde.
-
(2022)Japan today faces a series of issues ranging from unsatisfactory working conditions to labor shortages across all sectors, culminating in a labor crisis. To overcome this crisis, the Japanese government led by the Liberal Democratic Party has begun to implement reforms bundled under the “Work Style Related Reform Laws”. In addition, businesses have introduced wage increases after 30 years of stagnation. Several extensive research has been conducted over the years on specific issues such as low unemployment rate or low birth rate. However, none have examined the overall labor issue in terms of crisis. Applying the institutionalist and comparative political economy approaches, this thesis aims to evaluate the potentiality of Japan in overcoming the labor crisis.Using previous research, government data and reports, the thesis examines various aspects related to working life and then compares Japan to Finland, another country where the trend is following a similar path to Japan, exploring the overall labor situation in both countries. Central objective of the thesis is to answer if it is possible for Japan to overcome the labor crisis and what needs to be done to achieve societal transformation. The labor crisis is at a critical point in Japan today, but the foundation for societal transformation exists as all stakeholders; the government, businesses, and the people are in agreement for the need for change. What is more, small actions are starting to be taken and once transformative reforms are enacted, Japan may be able to overcome the labor crisis.
Now showing items 10170-10189 of 32623