Browsing by Title

Tutkielmassani perehdyn Euroopan unionin (EU) rooliin naiset, rauha ja turvallisuus (NRT) tematiikassa. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1325 vuonna 2000 ja sitä ovat seuranneet yhdeksän täydentävää päätöslauselmaa. Päätöslauselmat ovat nostaneet kiinnostusta naisten ja tyttöjen rooliin aseellisissa selkkauksissa sekä konfliktinratkaisussa. NRT-agenda on levinnyt YK:n piiristä kansallisiin konteksteihin eri toimintaohjelmien muodossa. Lisäksi monet muut instituutiot, kuten Etyj, Nato ja Afrikan unioni ovat laajentaneet päätöslauselman 1325 teemoja omilla aloitteillaan. Yhdessä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, kansalliset toimintaohjelmat sekä eri instituutioiden aloitteet muodostavat tässä tutkielmassa käyttämäni NRT-tematiikan. Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut tarkastelemaan erityisesti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehtyä työtä NRT-tematiikan parissa. Kiinnostuksenkohteina ovat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toistuvat representaatiot naisista ja sukupuolen käsitteen merkityksistä. Aineistoksi on valikoitunut EU:n NRT-toimintaa ohjaava asiakirja Naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva EU:n strateginen toimintamalli. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia representaatioita naisista EU:n strategisessa toimintamallissa luodaan ja ylläpidetään? 2) Miten EU:n strateginen toimintamalli ymmärtää sukupuolen käsitteen? Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa feministiseen maailmanpolitiikan tutkimukseen. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy myös poststrukturalistinen teoriasuuntaus, jota sovellan feministisen maailmanpolitiikan rauhan ja turvallisuuden teemojen tutkimukseen. Poststrukturalistisesta feministisestä tulokulmasta olennaiseksi nousee diskursiivinen vallankäyttö: kielellä rakennetaan ja muotoillaan todellisuutta. Keskeistä on tarkastella, miten asioita kuvataan ja millaisia merkityksiä niille annetaan. Analysoin aineistoa kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kriittisen diskurssianalyysin piiristä sovellan fairclough’laista lähestymistapaa, jonka myötä olennaiseksi nousee valtasuhteiden tarkastelu. Keskeisiksi käsitteiksi Fairclough nostaa tutkielmani tavoin representaatiot, identiteetit ja toiminnallisuuden. Aikaisemmasta feministisestä tutkimuskirjallisuudesta rauhan- ja konfliktintutkimuksen sekä YK:n päätöslauselman 1325 parista olen nostanut esiin viisi representaatiota: 1) naiset erityisasemassa ja suojelun tarpeessa, 2) naiset voimaannuttamisen kohteena, 3) naiset rauhantekijöinä, 4) naiset hoivaajina ja 5) naiset sotilaina. Nämä tunnistamani representaatiot toimivat viitekehyksenä analyysini toteuttamiselle ja tutkimuskysymyksiin vastaamiselle. Tutkielmassani vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseen havainnoin, että EU:n strategisessa toimintamallissa naisten representaatioista esiin nousevat naiset erityisasemassa ja suojelun tarpeessa, naiset voimaannuttamisen kohteena sekä naiset rauhantekijöinä. Havaitsen näistä keskeisimmäksi naisten voimaannuttamista korostavan representaation, jonka takaa fairclough’laisen lähestymistavan mukaisesti tarkastelen valta- ja ideologiasuhteita. Näiden perusteella täydennän aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta osoittamalla, että strategisessa toimintamallissa naisten voimaannuttaminen esitetään taloudellisista lähtökohdista. Toisen tutkimuskysymyksen analyysissä havaitsen, että strateginen toimintamalli määrittelee sukupuolen käsitteen biologisen nais/mies-kahtiajaon kautta. Kahtiajakoon perustuva sukupuolikäsitys jättää ulkopuolelleen seksuaali- ja sukupuoli-identiteetit, jotka tulkitsenkin strategisen toimintamallin hiljaisuuksiksi.

Naisurheilijan oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa runsaasti urheileva nainen kärsii ainakin yhdestä seuraavista kolmesta oireesta: 1) niukka energiansaanti (häiriintyneen syömisen tai muun syyn takia), 2) kuukautiskierron häiriöt tai 3) pienentynyt luuntiheys. Oireyhtymä johtuu liian vähäisestä ravinnonsaannista suhteessa energiankulutukseen. Tutkimusten mukaan naisurheilijan oireyhtymä on yleinen ilmiö: yhdestä oireesta kärsii jopa 16-60% naisurheilijoista. Oireyhtymä ei rajoitu pelkkiin huippu-urheilijoihin, vaan sitä tavataan myös aktiivisesti liikkuvilla tytöillä ja naisilla. Suurimmassa vaarassa ovat laihduttavat tytöt ja naiset sekä urheilijat, joita painostetaan laihtumaan. Vakavimmat haitat ovat syömishäiriön puhkeaminen ja luuston heikentyminen, minkä takia kasvuikäisten oireiden tunnistaminen on tärkeää. Varhaiseen tunnistamiseen ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä, minkä takia kliininen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa. Niukka energiansaanti voi ilmetä viimeaikaisena laihtumisena, alipainona tai häiriintyneenä syömisenä. Kuukautiskierron häiriöt voidaan todeta naisurheilijan oireyhtymästä johtuviksi, kun muut syyt on poissuljettu. Luuntiheyttä voidaan tarvittaessa mitata kaksienergiaisella absorptiometrimenetelmällä. Ylidiagnostiikkaa on syytä välttää, kun oireyhtymä on lievä ja lyhytkestoinen. Hoidossa tärkeintä on riittävän ravinnonsaannin turvaaminen. Tavoitteena on saavuttaa urheilijan ”hyvinvointipaino”, jonka myötä kuukautiset käynnistyvät ja toimivat häiriöttä. Painonnousua ja kuukautisten palaamista seuraavat myöhemmin suotuisat luustovaikutukset. Kilpaurheilijan kohdalla hoitosuunnitelma mietitään yhdessä urheilijan, hoitavan tahon ja valmennustahon kanssa. Toipuminen on suurilta osin mahdollista, mutta siihen voi kulua vuosia. (192 sanaa)

Osuuskuntien toiminnalla on ollut huomattava vaikutus kehitysmaiden köyhien elinoloihin tarjoamalla työtä ja vähentämällä köyhyyttä. Maatalousosuuskuntien toiminnan avulla kehitysmaiden köyhät maatalousyhteisöt ovat harjoittaneet yhteisöllistä liiketoimintaa ja ylläpitäneet alueen maataloustuotantoa. Naisten pienimuotoinen tuotannonharjoittaminen on lisääntynyt kehitysmaissa ja monet kehitysmaat ovat ottaneet tämän huomioon toimintasuunnitelmissaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää naisvetoisen tuotannonharjoittamisen kannustavia ja rajoittavia tekijöitä afrikkalaisessa kehitysmaassa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää hyödyllistä tietoa Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan liiketoiminnan kehittämiselle. Tarkastelun kohteena ovat naisvetoisten maito-osuuskuntien haasteet Tansaniassa, jota on tarkasteltu yhdestä maito-osuuskunnasta kerätyn aineiston avulla. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä oli avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop. Avoin puolistrukturoitu haastattelu ja strategia-workshop järjestettiin Tansaniassa sijaitsevan Kalalin maito-osuuskunnan naisjäsenille. Tansanialaisen naisvetoisen osuuskunnan tuotannonharjoittaminen edellyttää tietoa tuotannosta, tuotekehityksestä ja markkinoiden tuntemisesta sekä riittävää kirjanpito- ja liikkeenjohtamistaitoa, teknologiaa, pääomaa, yhteistyöverkostointia ja koulutusta. Liiketoiminnan menestymiseen vaikuttavat yrittäjän demografiset tekijät kuten ikä tai sukupuoli, yrittäjän ominaisuuksista henkinen pääoma sekä strategisista tekijöistä mm. tuotekehitys. Tutkimusaineiston tutkimusteemoiksi nousivat: kannattavan liiketoiminnan edellytykset, yhteistyöverkostointi ja naistuotannonharjoittajan haastava toimintakenttä. Tuotannon- ja markkinoiden koulutusta sekä nykyaikaisemman teknologian käyttöön ottamista pidettiin tärkeänä liiketoiminnan kannattavuudelle. Toisaalta riittämätön pääoma koettiin esteeksi uusille investoinneille ja koulutukselle. Naisen suuri työmäärä kodin ja sen ulkopuolella ja omaisuuden hallinta-asiat koettiin esteinä toiminnalle. Tuotannonharjoittamisen avulla naiset kokivat saavansa itsenäisemmän roolin, tuloa ja hyvinvointia perheelle. Naisten pitkä kokemus maidontuotannosta ja motiivi sitoutua työn tekoon edesauttavat tuotannonharjoittamista. Tutkimustulosten perusteella naisten tuotannonharjoittamisen tukeminen kouluttamalla, ohjeistamalla ja mahdollistamalla pääsyn rahoitukseen tukevat lopulta alueen koko köyhän yhteisön toimintaa.

Tutkielmani käsittelee arkkitehtuuri- ja taidealan ammattilehdissä esitettyjä näkemyksiä Berliinin suurkaupunkialueen asuntorakentamisesta 1900-luvun vaihteen dynaamisen kaupungistumisvaiheen aikana. Kaupungin väestömäärän kasvu sekä hallitsematon, tiivis rakentaminen johtivat keinotteluun ja maksimaaliseen voitontavoitteluun. Tämän kehityksen seurauksena erityisesti teollisuustyöväestön asuinolot huononivat. Berliini kehittyi yhdeksi maailman suurimmista vuokrakasarmien keskittymistä kaikkine sosiaalisene, terveydellisine, poliittisine ja taloudellisine ongelmineen. Ahtaan asumisen epäkohta, “Kleinwohnungsfrage” nousi julkisuuden aiheeksi yhteiskunnallisena kysymyksenä. Ongelmat synnyttivät kaupunkisuunnittelun perusteellisen uudistuksen tarpeen ja kaupungissa ilmestyneet ammattilehdet käsittelivät laajalti näitä kysymyksiä. Lähdeaineistoksi olen valinnut nimenomaan asuinrakentamista käsitteleviä artikkeleita, joiden otsikot viittaavat teollisuustyöväestön ja keskiluokan asumiseen, koskien kaupunkimaisten pientalojen soveltuvuutta suurkaupungin kasvuongelmien ratkaisemisessa, pilvenpiirtäjien tai kuudennen lisäkerroksen soveltamista Berliinin liikekeskustan kehittämisessä, kaupunkirakentamisen sosiaalisia perusteita, esikaupunkialueiden rakentamista, omakotitalon ja vuokrakasarmien tarjoamien asuinmallien vastakkainasettelua sekä uusien asuinalueiden rakentamista käsitteleviä arkkitehtuurikilpailuja. Tutkimuskysymys liittyy rakennussuunnittelun parissa toimineiden ammattilaisten kirjoittamiin artikkeleihin sekä näkemyksiin Berliinin vuokrakasarmiasumisen ongelmista ja ehdotuksista asumisen laadun parantamiseksi. Alkuperäiset, saksankieliset Berliner Architekturwelt (BAW) -lehden artikkelit ovat olleet keskeisessä asemassa lähdemateriaalin osalta. Kyseinen julkaisu toimi pääkaupungin arkkitehtien tiedonvälityksen foorumina vuosina 1899-1919. BAW-lehdestä valitsin kuusi artikkelia vuosilta 1901-1909. Toinen käyttämäni aikakauslehti oli vuosina 1885-1915 ilmestynyt yleissaksalainen arkkitehtien ammattilehti, Architektonische Rundschau, mistä olen valinnut yhden artikkelin vuodelta 1912. Saksan- ja englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta on vuosisadan vaihteen Berliinin suurkaupunkialueen kehityksestä ollut runsaasti tarjolla. Käsittelyosassa artikkelit on esitetty temaattisessa järjestyksessä pienimmän mittakaavan aiheista laajoja asuinalueita koskeviin aluerakennuskohteisiin. Kunkin artikkelin loppuosaan on liitetty omia pohdintoja aiheesta ja jokainen artikkeli on saanut itsenäisen otsikon sekä lyhyen johdannon. Kirjoittajien mielestä ahtaasti rakennetut vuokrakasarmit olivat asuinrakentamisen suurin ongelma aikakauden Berliinissä. Artikkeleissa esitetty kritiikki on kohdistunut nimenomaan rakennuttajiin sekä rakentamisen säädöksiin, jotka sallivat keinottelun. Yhteiseksi teemaksi nousi kaavoitusta ja rakennusoikeutta määrittävien säädösten uudistaminen, joka olisi mahdollistanut pienimuotoisempien sekä ihmisläheisempien asuinalueiden suunnittelun uuden arkkitehtuurin keinoin. Esitettiin myös, että Berliinin keskusta-alueen tulisi palvella pääsääntöisesti liiketaloutta, eikä asumista. Mahdollisuuksia ihanteelliselle asumiselle olisi pitänyt etsiä nimenomaan keskustaa ympäröivien vuokrakerrostaloalueiden sekä maaseudun väliseltä vaihettumisvyöhykkeeltä. Tällä alueella olisivat erilaiset asuntotyypit tarjonneet myös vähävaraisille perheille mahdollisuuden terveelliseen asumiseen. Ehdotuksissa pidettiin tärkeänä, että uudisrakentamisessa vältettäisiin kerrostalojen pihasiipien ahtaiden ja pimeiden asuntojen rakentamista. Hyvän suunnittelun avulla olisi urbaaneista kerrostaloasunnoista voitu tehdä jopa “Gartenwohnung”-tyyppisiä puutarha-asuntoja. Kaikista ongelmakohdistaan huolimatta voidaan kollektiivisesti huonomaineisina pidettyjen vuokrakerrostalojen kuitenkin nähdä edistäneen tuona aikana moderneiksi määriteltyjen suunnittelumallien kehittämistä.

The purpose of this qualitative case study was to identify the teaching staff experiences in the application of dog assisted studies in practical work. What added value does dog-assisted pedagogy bring to the school classroom? What benefits does dog-assisted studies bring to their own work. The theoretical part of the study consists of a study of what dog-assisted work and pedagogy are in a school learning environment and how dog-assisted learning benefits learners. In addition, the study mapped what courses dog owners have the opportunity to complete. The study explored the benefits and relevance of dog-assisted training to practical work. The study explored the impact of dog-assisted training on practical work through a questionnaire. The purpose of the study is to find out how respondents have benefited from and utilized the content of dog-assisted studies for practical work. In addition, the study explores the mean- ings and benefits they experience in a dog-learning environment at school. The interview was conducted with the help of social media cathartic groups. Responses were received (N = 14). In addition, the study interviewed a lecturer on dog-assisted studies and a member of the board of education. The philosophical starting point of the research was phenomenology. The results of this study are consistent with previous studies on dog-assisted pedagogy. Ac- cording to the school education staff participating in the study, dog assisted activities in the school learning environment improves the classrooms socio-emotional atmosphere, provides more tools for special education and subject-specific study, and motivates students. Re- spondents felt that the benefits of dog-assisted studies were significant. The training provided information and certainty for the dog assisted work and created a social networking opportu- nities.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee empatiaa ja näkökulmanvaihtoa lemmikkieläinblogien ja Facebookin eläinsivujen kerronnassa. Blogeissa ja Facebook-sivuilla kerrotaan eläinten päivittäisestä elämästä usein kuvien kera. Kertojana teksteissä voi olla eläimen omistaja tai eläin itse. Kutsun tutkimuksessani tätä eläimistä ja niiden tekemisistä kertomista eläinkerronnaksi. Tavoitteenani on selvittää eläinkerronnassa toistuvat kerrontaan, moniäänisyyteen ja näkökulmanvaihtoon liittyvät kielelliset keinot, jotka kutsuvat lukijaa kokemaan empatiaa eläintä kohtaan. Tutkimukseni on lingvististä tekstintutkimusta, ja se pohjaa systeemis-funktionaaliseen teoriaan. Tutkin tekstejä sosiaalisena ilmiönä, jonka merkitykset nousevat tekstistä yksittäisten kielellisten valintojen kautta. Hyödynnän tutkimuksessani myös erityisesti fokalisointiin, näkökulmanvaihtoon ja kerrontaan liittyviä teorioita sekä fenomenologista tutkimusta ihmisen kokemasta empatiasta eläimiä kohtaan. Sen mukaan ihminen voi ymmärtää eläimen kehollisen samankaltaisuuden ja hetkellisesti samastua eläimen kokemukselliseen tilaan. Eläinkerronnassa käytetään myös paljon kuvia. Esitän tutkimuksessani, että kuva ja teksti tulee lukea toistensa vaikutusalassa. Kuva voi toimia kuvituksena kertomukselle, jolloin se on tekstin vaikutusalassa. Toisaalta kuva voi olla olennaisen tärkeä tekstin ymmärtämisen kannalta. Tämä toteutuu erityisesti eläimen näkökulmasta kerrotuissa minä-muotoisissa teksteissä. Kuvien tehtävä on näissä toimia tekstiosan johtoilmauksena, jolloin niihin liittyvä teksti puolestaan on referaattiosana. Teksti on silloin kuvan vaikutusalassa. Määrittelen ensin eläinkerronnalle kolme kerrontatyyppiä sen mukaan, kuka on tekstien pääasiallinen kertoja. Sen jälkeen tutkin jokaisessa ryhmässä esille nousevia kielellisiä valintoja, jotka mahdollistavat empaattisen eläytymisen. Kerrontamuoto itsessään on jo eläytymistä kutsuva kielellinen valinta. Ensimmäisessä ryhmässä on ulkoinen kertoja ja toisessa ja kolmannessa ryhmässä minä-kertoja. Jälkimmäiset ryhmät eroavat siinä, että toisessa ryhmässä kertojana on ihminen ja kolmannessa eläin. Näiden kolmen kerrontatyypin lisäksi tarkastelen muutamia eläinkerronnassa yleisesti käytettyjä kielellisiä keinoja, joilla luodaan tekstiin empaattisen eläytymisen mahdollisuuksia. Osoitan tutkimuksessani, että eläinkerronnan fokalisaatio siirtyy usein eläimen näkökulmaan, mikä mahdollistaa lukijan empaattisen eläytymisen eläimen osaan. Tutkimuksestani selviää, että eläinkerronta sisältää runsaasti erilaisia keinoja, joilla empatiaa osoitetaan tai kutsutaan.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta elokuussa 2024. Lakkauttaminen on herättänyt laajaa julkista keskustelua. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjausta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta julkisen keskustelun näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksia aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Keskeistä tutkimuksessa on selvittää, miten päätös on heijastunut julkisuudessa käytävään keskusteluun, millaisia erilaisia teemoja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ilmenee sekä millaisia näkökulmia, argumentteja ja vaikutuksia mielipidekirjoitukset tuovat esiin aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä ilmeni kuusi teemaa: hyvinvointi, kehittyminen, työelämä, kohdentuminen, tulot ja tuen kehittäminen. Hyvinvointi-teeman mielipidekirjoitukset korostivat työn ja opiskelun yhteensovittamisen haasteita ja aikuiskoulutustuen roolia työkyvyn ylläpitäjänä ja mielenterveyden tukijana. Kehittyminen-teemassa korostettiin elinikäisen oppimisen merkitystä ja aikuiskoulutustuen roolia uusien urapolkujen mahdollistajana. Työelämä-teeman mielipidekirjoitukset käsittelivät työelämän murrosta ja tarvetta sopeutua muutoksiin sekä tuen merkitystä työelämässä pysymisen ja uramahdollisuuksien kannalta. Kohdentuminen-teemassa korostui tuen kohdentuminen ja sen ongelmallisuus erityisesti jo valmiiksi koulutettujen ja hyväosaisten osalta. Tulot-teeman mielipidekirjoituksissa tuen taloudelliset vaikutukset yksilöiden ja valtiontalouden näkökulmasta nostetaan esille. Tuen kehittäminen-teemassa esiteltiin erilaisia näkökulmia nykyisen järjestelmän parantamiseksi, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita. Tutkimus vahvistaa ymmärrystä aikuiskoulutustuen yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa ja ilmentää, miten julkisessa keskustelussa aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta keskustellaan.

Keskustelu eutanasiasta ja sen laillistamisesta on ollut kasvussa jo kauan. Keskustelua on vauhdittanut mm. Hollannin sekä Belgian eutanasialakien voimaantulo vuonna 2002. Vuonna 2017 suomalaiset tekivät kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisen puolesta. Aloite eteni eduskuntaan, joka hylkäsi aloitteen, mutta asetti kuitenkin asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja mahdollisia sääntelytarpeita siihen liittyen. Kysymys eutanasian laillistamisesta on siten kovin ajankohtainen meillä Suomessa, ja eettisesti herkkään kysymykseen liittyy paljon erilaisia näkökantoja. Eutanasian laillistamisen puolesta sekä sitä vastaan voidaan esittää paljonkin erilaisia argumentteja vedoten ihmisoikeuksiin. Eutanasian laillistamisen puolestapuhujat painottavat itsemääräämisoikeuden toteutumista ja ihmisarvoista kuolemaa. Vastapuolella taas vahvana argumenttina voidaan vedota elämän suojeluun valtion velvollisuutena. EIT on ottanut ratkaisuissaan kantaa eutanasiakysymykseen liittyvien ihmisoikeuksien sisältöön. Tuomioistuin ei ole ratkaisuissaan katsonut eutanasian laillistamisen loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksia, mutta toisaalta se ei katso valtion velvollisuudeksi myöskään taata ihmisille oikeutta päättää omasta kuolemastaan. Kyseessä on EIT:n mukaan valtion harkintamarginaalin piiriin kuuluva asia. Jos eutanasia kuitenkin laillistetaan, tulee eutanasian suorittamisen reunaehdoista määrätä selkeästi. Mitä kaikkea eutanasian käsitteenä pitää sisällään, ei ole oikeustilassamme selvää. Käsitteiden määrittely onkin ensimmäinen haaste Suomalaisessa eutanasiakeskustelussa. Suomessa eutanasia, tai ainakin sen aktiivinen tekomuoto on oikeusjärjestyksemme vastainen teko. Avustettu itsemurha taas on ainakin lain tasolla hyväksyttävä teko. Kuitenkaan sen hyväksyttävyyttä ei ole lain tasolla perusteltu, eikä voimassaolevia tuomioistuinratkaisuita ole. Todellisuudessa itsemurhassa avustaminen voisi tulla tuomioistuimessa rangaistavaksi, varsinkin jos avustava taho olisi lääkäri, sillä vastuuasemansa perusteella lääkärit ovat laajemmassa vastuussa potilaan terveydentilasta, kuin sivulliset. Epäselvä tilanne ei ole ihanteellinen oikeusvarmuuden periaatetta ajatellen. Tilanne on kuitenkin hankala, sillä eutanasian hyväksyttävyyttä harkitessa ihmisoikeudet tunkeutuvat niille vieraalle oikeudenalalle, rikosoikeuteen, jonka yleiset opit eivät ole aiemmin joutuneet ottamaan tällaista näkökulmaa huomioon. Sen lisäksi, että oikeustilamme ei ole täysin selvä, on elämän loppuvaiheen hoitoa koskeva lainsäädäntö muutenkin puutteellista. Esimerkiksi saattohoitoa koskevaa lainsäädäntöä meillä Suomessa ei edes ole, vaan hoidon järjestäminen perustuu suosituksille. Suositukset eivät kuitenkaan ole käytännössä riittäneet siihen, että hoito olisi laadukasta ja sitä olisi yhdenvertaisesti saatavilla kaikkialla Suomessa. Kun eutanasian laillistamisesta nyt aktiivisesti keskustellaan, olisi tärkeää ottaa huomioon myös sen vaihtoehto, muu elämän loppuvaiheen hoito. Eutanasian sallimisella ei saada päätyä tilanteeseen, jossa eutanasia korvaa laadukkaan saattohoidon.

With the renewal of the EU's novel food legislation, insects will become a legal foodstuff in the near future, also in Finland. Insects are a potential source for ecological and ethical production of animal proteins. Interestingly, insect food causes a lot of disgust and fear in Finnish food culture, but also enthusiasm and interest. Previous studies have shown that insect food and food choices. The aim of this thesis is to gain a further understanding of Finnish consumers' attitudes towards insect food appearing in the Finnish food market. The data were acquired through internet discussions and expert interviews. The purpose of using two different data-sets was to provide a further understanding of the perceptions and experiences of approving and rejecting insect food intake, both from consumers' and experts' viewpoints. In addition, the aim was to obtain further information on the approval of insect acceptance now and in the future. The results show that the Finnish consumers' Internet discussions about insect food are very polarized. Some people reject the insects without any hesitation, but interest in the matter is also noticeable. Experiences of consumers and experts show that exposure to insect food is significant for its acceptance. Results of the study indicate that insect tasting is a success in Finland, and for the future it is possible for insect food to have its own consumer market. From the expert perspective, the "approving consumer" is still a mystery, therefore additional research is needed for example, in tasting events, to provide a clearer picture of which consumers are willing to adopt insects in their diet. The results confirm the views of previous research that hedonistic thinking patterns are ultimately stronger than those for ecological or ethical values, regarding insect food.

Education has different kinds of functions. Schools have a role in passing values, knowledge and qualification. Schools should also support students improve their civic and critical thinking. Finland has the objective of having half of its 25-34-year-olds holding a higher education degree by 2030. Improving the level of education of the population has contributed to the rise in the productivity of labour and economic. In my thesis, I am interested in how the upper secondary schools, their educational and social purpose, are seen in the public writings. I want to find out What people write about when writing about upper secondary school. The research material consists of 79 digital Opinion Pieces published by Helsingin Sanomat, the largest newspaper in Finland. I also examine what kind of rhetorical methods writers use when they demand either change or permanence of upper secondary schools. The analysis shows that students experience a lot of stress because of all the changes they are going through. Reforms have been done in higher education student selection in Finland which sets a new kind of pressure for students` choices and it challenges their curriculum planning. This reform can mediate students` schoolwork and enjoyable study choices. Reforms affect what kind of study choices students make, and these choices can impact the quality of teaching. Opinion pieces articulate that there is a need for a more peaceful learning and teaching environment in upper secondary schools. Concerning educational reforms, it seems that there is a need for advanced co-operation with political decision-makers and upper secondary school teachers and students.