Browsing by Title

Rakennustuotteista ja -materiaaleista niiden valmistusvaiheessa sekä rakennusten rakentamisesta aiheutuu merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Kyseisten päästöjen vähentämistä tavoittelevaa sitovaa EU-tasoista sääntelyä ei ainakaan toistaiseksi ole. Suomessa on suunnitteilla kansallisia ohjauskeinoja rakennustuotteiden- ja materiaalien aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tutkimuksen pääpaino keskittyy oikeusekologisesta näkökulmasta tarkastellen EU:n rakennustuoteasetuksesta johtuviin mahdollisen tulevan kansallisen sääntelyn reunaehtoihin ja pyrkii luotaamaan niitä seikkoja, joita kansallisen sääntelyn valmistelussa tulisi ottaa huomioon. Voimassa olevaa kansallista sääntelyä tarkastellaan yhtäältä maankäytön suunnittelun ja toisaalta rakentamisen ohjauksen kehittämistarpeiden näkökulmista. Tutkimus on metodiikaltaan ympäristöoikeudellinen politiikan ja sääntelyn tutkimuksen harmaalle alueelle sijoittuva tutkimus, jossa esiintyy myös sääntelyteoreettisia kysymyksenasetteluita. Tutkimuksessa arvioidaan yhtäältä sitä, miten relevantti sisämarkkinaoikeudellinen sääntely tulisi ottaa huomioon kansallisia ohjauskeinoja suunniteltaessa. Toisaalta tutkimuksessa tarkastellaan myös kansallista maankäytön ja rakentamisen nykysääntelyä ja kehitysmahdollisuuksia vaikuttavuuden kannalta.

Tämä on tapaustutkimus Helsingin satamasta uudenlaisten turvallisuuskysymysten, hybridiuhkien, aikakaudella. Suomi ja Suomen elinkeino ovat riippuvaisia meriliikenteestä ja tämän vuoksi satamat, meren ja maan risteyskohdat, on määritelty kriittiseksi infrastruktuuriksi. Koska kriittinen infrastruktuuri on yksi mahdollinen hybridivaikuttamisen kohde, tulisi satamien resilienssiä tarkastella myös tällaisten vaikeiden uhkien näkökulmasta. Näin ollen tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen: millaisia resilienssiaukkoja Helsingin sataman varautumisessa, ennakoinnissa ja hallinnassa on, ja miten hybridiuhan olemassaolo muuttaa näitä resilienssiaukkoja. Tarkoitus on kartoittaa ensin yleisesti sataman resilienssiaukkoja, koska niitä on ilman hybridiuhkaakin. Löydettyjä aukkoja tarkastellaan kuitenkin tämän jälkeen hybriuhkien näkökulmasta, koska erilaisena uhkana ne vaikuttavat perinteiseen varautumiseen ja hallintaan. Tutkielma osallistuu laajemman WISE-projektin resilienssiaukkoja kartoittavaan työhön. Resilienssiaukkojen havaitsemisen lisäksi tavoite on esittää uusia näkökulmia resilienssin kasvattamiseksi yllätyksellisiä uhkia vastaan ja osoittaa, kuinka hybridiuhat muuttavat perinteistä varautumis- ja hallintatyötä satamassa. Näkökulmana ja teoreettisena viitekehyksenä toimivat korkean luotettavuuden (high reliability organization) ja tolkullistamisen (sensemaking) teoriat. Analyysi perustuu kolmeentoista haastatteluun ja Huoltovarmuuskeskuksen käsikirjaan. Aineistolle on tehty sisällönanalyysi. Tutkimustuloksina on esitetty yhdeksän resilienssiaukkoa, jotka liittyvät redundanssin puutteeseen, liialliseen määrittelyyn, rutinoitumiseen ja asenteeseen, jossa häiriöiden puute nähdään osoituksena organisaation luotettavuudesta. Hybridiuhka puolestaan muuttaa ja monimutkaistaa resilienssiaukkoja erityisesti sen tulkinnallisen luonteen vuoksi. Sen olemassaolo myös kyseenalaistaa perinteisesti resilientteinä pidettyjä toimintatapoja. Nämä tulokset ovat kuitenkin vasta alku, ja seuraavissa tutkimuksissa tulisi syventyä enemmän sataman käytännön toimijoiden tapoihin ja rutiineihin. Myös tilannekuvien tekeminen ja niistä syntyvät määritelmät ovat kiinnostavia jatkotutkimuksen kohteita valituista näkökulmista. Sama aihe tarjoaa myös kiinnostavan väylän syventyä enemmän kriittisen infrastruktuurin resilienssiin ja erityisesti eri toimintojen keskinäisriippuvuuksiin, joiden pintaa tässä tutkielmassa vain raapaistaan.

Gender and gender equality have drawn attention in recent years. Studies have showed that gender is still seen in school policies. Craft is one of the most gender-based subjects. Technical work has been connected to masculinity and textile work to femininity and students have mostly selected the subject according to these norms. In 2016 was launched a new curriculum which combines these two crafts into one multi-material craft. Gender sensitive pedagogy considers the expectations for sexes. Unlike gender neutral pedagogy it doesn't deny the difference between sexes, but instead has a critical view towards gender role norms. The purpose of this study was to find out craft teachers' knowledge of gender and equality, their experiences of gender-based craft and their thoughts about the effects of gender in teaching. Through these things the appearance of gender sensitive teaching in their thinking was analyzed. Prior studies have showed that gender bias acts by teachers are often unconscious. The study data was collected as theme interviews from craft teachers in Southern Finland. Four of them were female (textile work) and one of them was a male (technical work). The recorded and transcribed interviews were coded into classes appeared in data and theory by using the Atlas.ti-analyzing program. The data was analyzed by using theory guided content analysis. The study is a case study that examines the teachers' attitudes and perceptions. The results can't be generalized to other teachers. The gender and equality knowledge was quite similar between the teachers. Many of them emphasized the importance of experiential gender and gender diversity had been shown in their schools. They all understood the meaning of gender equality. All the teachers thought that the gender equality was coming true in their schools. The teachers had experiences of gender-based craft in their own school years and also in their current workplaces. They think that the gender bias is still alive in attitudes although it has decreased over the years. Boys' handicraft choice is more controlled than girls. The teacher's think that attitudes in students' homes play important role in reducing gender bias. Some of the teachers had tried to reduce the gender bias in craft. The teachers had noticed some gender differences between students. They are still trying to face their students as individuals. Both gender neutral and gender sensitive thinking were discovered in the teachers' interviews. These findings support the need for increasing gender and equality knowledge in teacher education.

Tutkielman lähtökohdat ja tavoite Tutkielma käsittelee thaimaalaisia yrittäjiä Helsingissä. Thaimaalaisten määrä Suomessa kasvoi nopeaa vauhtia 1990-luvun puolivälissä thaimaalais-suomalaisten avioliittojen suosion kasvaessa. Thaimaalaisten yrittäjien lukumäärästä ei ollut tilastoja, mutta Helsingin keskustassa ja sen liepeillä thaimaalaisten etnisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajien läsnäolo oli silmiinpistävää. Thaimaalainen liiketoiminta oli tyypillisesti pienimuotoista. Yrittäjä työllisti vain itsensä tai korkeintaan muutaman ulkopuolisen työntekijän. Miksi thaimaalainen maahanmuuttaja perusti yrityksen? Onnistuiko hän elättämään itsensä ja perheensä yritystoiminnassa pitkällä aikavälillä? Miten he selittävät liiketoiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia? Onko thaimaalaisten maahanmuuttajien eetoksesta löydettävissä taustamuuttujista riippumaton tarina, jolla he selittävät toimintaympäristönsä syy- ja seuraussuhteita? Lähtöhypoteesini on että tällainen thaimaalaisyrittäjien jakama eetos on löydettävissä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kontrolliodotusteoria. Kontrolliodotuksen käsite viittaa yksilön käsitykseen siitä, mikä ohjaa hänelle tärkeitä tapahtumia. Yksilöt eroavat toisistaan sen mukaan kuinka paljon he uskovat tapahtumien seurausten riippuvan heidän omista kyvyistään (sisäinen kontrolliodotus) ja kuinka paljon he uskovat itsensä ulkopuolisten tekijöiden vaikuttavan tapahtumien kulkuun (ulkoinen kontrolliodotus). Kontrolliodotusteoriaan liittyy vahvasti hypoteesi, jonka mukaan yrittäjät uskovat sisäiseen kontrolliodotukseen enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Aineisto ja metodi Aineisto koostuu neljäntoista eri henkilön haastatteluista. Kielelliset ongelmat puolustavat tutkielman suurta haastateltavien määrää. Haasteellisen kohteen vuoksi aineistoa kerätään monella eri menetelmällä. Aineistoa kerätään kontrolliodotuksia tutkivat kyselylomakkeen avulla haastatellen, teemahaastatteluilla ja vapaamuotoisemmissa kohtaamisissa. Aineistoa luokitellaan diskurssianalyysin tapaan. Huolellinen diskurssianalyysi kuitenkin vaatisi kielellisesti luotettavan ja yhtenäisen aineiston. Puutteellisen kielitaidon ja usean kielen rinnakkaiskäytön vuoksi analyysissa on vahvana piirteenä kuvaileva, etnografinen lähestymistapa. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Analyysi etenee kontrolliodotus kerrallaan kuvaten, kuinka kontrolliodotusteoria istuu aineistoon. Kontrolliodotusteoria osoittautuu mielekkääksi tavaksi avata maailmankuvan vaikutuksia liiketoiminnalliseen ajatteluun, todistaen myös sen, että kyselykaavakkeen ja asennetutkimuksen keinoin aineisto olisi jäänyt kovin ohueksi. Aineiston perusteella voidaan väittää, että thaimaalainen maahanmuuttajayrittäjä uskoo vahvasti sisäisen kontrollin lisäksi ulkoiseen yritystoiminnan kontrolliin. Juju on siinä kuinka hän yhdistelee erilaisia kontrollin lähteitä liiketoiminnallisiin ja elämän hallintaan liittyviin tarkoituksiin.

Objectives. The objective of this study was to develop a Easy to Read Survey of character strengths to be used with intensive special education students. With this survey and interviews this study examined the beliefs concerning strengths that the intensive special needs youth had. Theoretically this study is based on positive psychology and the VIA-philosophy of character strengths. The research done in the field of character strengths education in the context of intensive special education has been scarce. Assessment tools of character strengths suitable for Finnish intensive special education students have not been available. Character strengths education is one way to approach teaching intensive special education students focusing on their strong areas instead of their weaknesses. With this approach the learning environment of these students can be modified to better notice the student's individual qualities. By doing this, we can take another small step towards an inclusive school and society. Methods. This study utilized a mixed methods approach, and both qualitative and quantitative research methods were used. The first phase of the study included the modification of the survey of character strengths to answer to the needs of intensive special education students. In the second phase of the study the Easy to Read character strengths survey was piloted in an intensive special needs class. Eight youth aged 12-14 years participated in the piloting and interviews. One special needs class teacher and three classroom assistants that worked with the students were also asked to evaluate the character strengths of the eight students. In the qualitative analysis, the interview data was analysed using a narrative approach, and different types of beliefs concerning strengths were sought from the interview narratives. In the quantitative analysis, the data describing the youth's character strengths that was collected from three different sources (the survey, the adults' evaluation and the students' self-evaluation) was compared. Finally, the result of the narrative analysis and the quantitative analysis were combined, when the narrative belief types connection to the coherence of the results of the survey and the conformity of the different evaluations was examined. Results and conclusions. The analysis of the narratives found three types of beliefs concerning strengths. These types differed in how the youth saw the meaning of the character strengths in their lives, and what kind of situations the students thought the strengths were needed in. The quantitative analysis found, that when the beliefs were more personal, the different evaluations of the students' strengths were more consistent. Overall, the result of the study showed, that the Easy to Read survey of character strengths identified some of the signature strengths of the intensive special education youth. However, the modified and shortened survey is not equal to the original VIA-survey in accuracy. Nevertheless, the results of this study show that the Easy to Read survey of character strengths is a useful tool in assessing the character strengths of intensive special education youth.

Kaikkien aistien joukossa näöllä on suurin rooli ympäristön tulkitsemisessa, joten ongelmat näköaistimuksessa vaikuttavat yksilön elämään monin tavoin. Arvioidaan että tällä hetkellä näkövammaisia on maailmanlaajuisesti 2,2 miljardia ja määrä on kasvamassa. Näkövamma voi aiheuttaa monenlaisia haasteita jokapäiväiseen elämään, sillä se vaikuttaa liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ympäröivän maailman hahmottamiseen. Tämän syventävien opintojen tutkielman tavoitteena on selvittää, onko näkövammalla vaikutusta suunterveyteen ja minkälaisia erityistarpeita näkövammaisilla henkilöillä on suun terveydenhuollon suhteen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena keräämällä aineistoa PubMed ja Google Scholar -tietokannoista sekä oppikirjoista ja lääketieteellisten järjestöjen internet-sivuilta. Aineiston keruussa käytettiin hakusanoja ”visual impairment”, “blindness”, ”oral health”, ”oral healthcare”, “caries” ja “periodontitis”. Tutkimustulosten perusteella on näyttöä siitä, että näkövamma voi vaikuttaa suunterveyteen ja hankaloittaa suuhygieniasta huolehtimista. Näkövammaisilla esiintyy tutkimusten mukaan enemmän kariesta, plakkia ja ientulehdusta kuin normaalisti näkevillä. Lisäksi näkövammaiset käyttävät vähemmän suun terveydenhuollon palveluja. Näkövammaisten suunterveyttä voidaan parantaa heille kohdistetun, moniaistisen suun omahoidon ohjauksen sekä säännöllisten hammaslääkärin tutkimusten avulla.

Tutkin kahdeksan sairaalapapin näkemystä psykoottisten sielunhoidosta haastattelemalla heitä teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimuskysymykseni olivat 1) miten sairaalapapit kokevat psykoottisten potilaiden kohtaamisen sielunhoitotilanteessa ja 2) mitkä ovat sairaalapappien käsitykset sielunhoidon auttamismahdollisuuksista psykoottisten potilaiden kohdalla. Litteroin haastatteluaineiston ja analysoin sen sisällönanalyysimenetelmällä. Esiin nousi kolme pääteemaa, joiden alle tutkimustulokset jakautuivat. Kaksi ensimmäistä teemaa liittyivät ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, ja ne olivat sairaalapapin sisäinen maailma eli heidän omat ajatuksensa ja tunteensa, sekä psykoottisen potilaan hengellisyyden rooli sielunhoitotyössä. Kolmas teema oli sielunhoidon tuoma konkreettinen apu, ja se liittyi toiseen tutkimuskysymykseen. Tutkimuksen perusteella tein neljä johtopäätöstä. Ensinnäkin psykoottisten sielunhoidolle on kova tarve, sillä sen tuoma apu voi olla hyvin konkreettista. Toiseksi sairaalapapeille on näin ollen kova tarve, eikä heitä voi korvata muiden alojen asiantuntijoilla. Kolmanneksi psykoottisten sielunhoidolle on kuitenkin vaikea määritellä tavoitteita, eikä sillä siten ole myöskään mittareita vaikuttavuuden arviointiin. Neljäs johtopäätös on, että psykoottisten sielunhoidon suurimmat haasteet eivät ole itse sielunhoitotilanteessa vaan sitä ympäröivissä rakenteissa, joihin liittyvät liian pienet resurssit ja joissain tapauksissa myös puutteellinen yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa. Mitä tiiviimmin sairaalalappi koetaan hoitotiimin osana, sitä enemmän siitä hyötyy potilas. Johtopäätöksillä on toisiinsa nähden riippuvuussuhde. Esitän, että jos sielunhoidon tutkimus lähestyisi asiaa tavoitteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, psykoottisten sielunhoidon tarpeellisuus voitaisiin nähdä yhteiskunnallisessa ja kirkollisessa keskustelussa paremmin. Tällä voitaisiin vaikuttaa ympäröiviin rakenteisiin, eli saada sairaalapapit aidosti osaksi hoitotiimiä ja tukea heidän työnsä olemassaolon oikeutusta. Kun työn vaikuttavuus voitaisiin paremmin todentaa, saattaisi se tuoda sairaalasielunhoidolle lisäresursseja, jolloin suurin haaste poistuisi. Kaikki tämä vastaisi psykoottisten sielunhoidon huutavaan tarpeeseen. Lisäksi tutkielma kiinnitti huomiota siihen, että sielunhoidon teorioiden ja käytännön välillä on ristiriita: sielunhoidon teoriassa tärkeää näkökulmaa näyttelevä toivo ja sen merkitys eivät muodostaneet merkittävää osaa sielunhoidon käytännön työssä. Sielunhoidon tavoitteiden ja vaikuttavuuden tutkiminen ja toivon merkityksen analysointi suhteessa niihin saattaisi tuoda uutta näkemystä sekä sielunhoidon teoriaan että yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen arvostukseen, ja sitä kautta myös käytäntöön.

The goal in this study was to highlight new perspectives on house work. The purpose was to find out what people are talking about when they talk about invisible house work and what the meanings of invisible house work are for family members. In this study, invisible house work is the work that is done in homes, but which cannot be measured in time or financially. There is no clear concept of invisible house work, although its existence is easily recognizable. Division of invisible house work between familymembers creates conflicts with the family. In previous studies, this work has been called the spiritual and psychological aspect of house work and coordination. Everyday is a life-producing process where home work plays a key role. House work produces both physical and mental well-being. House work was approached through its value, the time involved and the perceived fairness. The research material used was discussions about invisible house work in online discussion forums at the end of 2015. The research work was qualitative, as the starting point of the research is to describe real life and seek its fullest possible comprehension. Discussions were analyzed by means of both content analysis and narrative analysis. The research questions were: 1. What do informants mean by invisible house work? 2. What meanings do informants give to invisible house work through their experiences? In the light of the study, the invisible house work was invisible to everyday life and to the good of family members, consisting of action, interaction and responsibility. The meaning of invisible house work seemed to be concern for our loved ones and their well-being. It was to take into account the needs and wishes of other family members so that the overall responsibility and power were distributed evenly and created experience of justice. Unselfish caring for others increased the feeling of security and communality as well as happiness.

Tutkielma selvittää, mitä metakotityö on ja miten heteropariskunnat jakavat sitä. Tutkielmassa luodaan uusi sosiologinen käsite metakotityö ja tarkastellaan, millaisista töistä se konkreettisesti koostuu. Metakotitöiden jakamisen suhteen tarkastellaan, miten työtehtävät jakautuvat puolisoiden välillä, miten niitä jaetaan ja mihin jaot perustuvat. Tutkimusaiheen taustalla on Yleisradion toimittaja Jenny Lehtisen kolumni kodin- ja lastenhoitoon liittyvästä metatyöstä. Tutkielman tavoitteena on tuoda näkymätöntä kotitöiden osaa ja sen sukupuolistuneisuutta näkyväksi. Kotitöihin liittyvä näkymätön valmistelutyö on jäänyt aiemmassa kotityötutkimuksessa pitkälti paitsioon. Sitä on käsitelty pienemmissä osissa tai abstraktimmalla tasolla. Esimerkiksi Eeva Jokinen on tutkinut arjen kuosittelua ja Merja Korhonen kotitöihin liittyvää kokonaisvastuuta. Aiemmissa tutkimuksissa on mainittu, että näkymätön kotityö on suurimmaksi osaksi naisten vastuulla mutta ei eritelty tarkemmin, minkälaisista töistä käytännössä on kyse. Tämä on puute, jota tämä tutkielma täydentää. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta pariskunnan teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat heteropariskuntia, joissa molemmat osapuolet olivat työssäkäyviä ja joilla oli ainakin yksi päivähoidossa tai alakoulussa oleva lapsi. Tutkielman metodologinen lähestymistapa on abduktiivinen sisällönanalyysi. Metakotityön sisällön tarkastelu perustuu aiemmissa tutkimuksissa esitellyille näkymättömän kotityön osa-alueille ja on siten vahvemmin teoriaohjautuvaa kuin metakotityön jakautumisen tutkiminen, johon lähdetään aineistolähtöisemmin tarkastelemalla haastateltavien arjen käytäntöjä. Tutkielmassa esitetään, että metakotityö on näkymätöntä, valmistelevaa kotityötä, joka sisältää ainakin kotitöiden suunnittelua ja organisointia, kotitöihin liittyvää laadunvalvontaa sekä kokonaisvastuunkantoa kotitöistä. Kunkin metakotityön osa-alueen luonnetta avataan esittämällä useita konkreettisia esimerkkejä. Metakotityö havaitaan naistapaiseksi kotityöksi. Siinä, missä miehet osallistuvat nykyään paljon konkreettisiin kotitöihin, metakotityö on suurilta osin naisten vastuulla. Metakotityö jakautuu enimmäkseen sukupuoleen perustuvien syiden mutta osin myös mieltymysten ja taipumusten perusteella. Tyypillistä on, että naiset pitävät metakotitöitä tarpeellisempina kuin miehet. Monet miehet ovat haluttomia tekemään metakotitöitä. Suurin osa haastateltavista on sitä mieltä, että metakotitöiden jakamisesta on mahdollista sopia ainakin osittain. Kokonaisvastuunkanto näyttää jäävän sopimisen ulkopuolelle. Metakotitöiden jakamisesta ei kuitenkaan tyypillisesti sovita eksplisiittisesti, vaan käytössä on useita implisiittisen sopimisen muotoja. Monin paikoin työnjako on tiedostamattoman ajautumisen tulosta. Tutkielmassa väitetään, että metakotitöiden tekeminen sopii paremmin naisten kuin miesten habitukseen. Vaikka miesten habitus on nykyään aiempaa vastaanottavaisempi kotityötaidoille, metakotityö jää muiden kotitöiden ulkopuolelle. Syyksi pohditaan metakotityön näkymättömyyttä; joko miehet eivät habituksensa vuoksi osaa tai huomaa metakotitöitä tai he huomaavat ne mutta tahtovat pitää kiinni vapaudestaan olla tekemättä niitä eivätkä siksi ilmaise pitävänsä niitä tarpeellisina tai tärkeinä. Tutkielmassa esitetään, että metakotitöiden doksan taustalla vaikuttaa kaksi sukupuolisopimusta: metakotitöiden sopiminen – vaikkakaan ei eksplisiittisesti – naistapaisiksi sekä piilevä sukupuolittunut avunantosopimus, jonka mukaan kokonaisvastuu on naisella ja miehen panoksena on avustaminen. Metakotitöitä vaikuttaa määrittävän tiukempi sukupuolisopimus kuin muita kotitöitä. Sukupuolisopimukset ovat muodostaneet sukupuolijärjestelmän, joka ei muutu helposti. Johtopäätöksenä esitetään, että sukupuolisopimukset sekä naisten ja miesten väliset habituserot tukevat metakotitöistä sopimista implisiittisesti tehden eksplisiittisen sopimisen vaikeaksi tai epämieluisaksi. Naisten metakotitöihin liittyvä osaaminen ja valta kääntyvätkin heitä itseään vastaan. Vaikka miehistä on ikävää, etteivät he pääse rakentamaan omannäköistään arkea, he eivät osoita halua ottaa enempää vastuuta metakotitöistä. Sen sijaan he kääntävät naisen kokeman uupumuksen ja epäreiluuden tunteen tämän omaksi, liian korkean vaatimustason aiheuttamaksi syyksi.