Browsing by Title

Ocean reanalysis products (ORAs) can provide information on the state of the ocean. Although the different data sources, model configurations, forcing choices and assimilation methods cause the ORAs to deviate from each other, the ensemble approach has been previously found to produce realistic mean states. This raises the question if ORAs could be used for studying temporal and spatial changes in the Arctic Ocean, where measurements are generally sparse. Such study has not been previously published. In this thesis, the changes in the hydrography of the Arctic Ocean are examined over the previous decades based on selected ORAs. Eleven ORAs, TOPAZ4, C-GLORS025v5, ECDA3, GECCO2, GLORYS2v4, GloSea5-GO5, MOVE-G2i, ORAP5, SODA3.3.1, UR025.4 and ORAS5, were chosen for this study due to their overlap over 1993–2010 and the multimodel ensemble (MMM) was formulated based on the products, excluding ECDA3. The data were divided into depth layers and layer-average salinities and temperatures were used to calculate basin-average anomaly time series and trends to study the observed temporal changes. Per-grid trends were also produced to study both spatial and temporal changes in more detail. To assess their reliability, trends from the MMM and individual ORAs were compared to an observational product, EN4.2.0.g10 and the variability in the products and the MMM was assessed using statistical measures. The Eurasian Basin was found to be warming across all layers (up to 0.3 ◦ C decade −1 ) accompanied by salinification, except for localised cooling in the top 100 meters in the western basin, near the Fram Strait (-0.2 ◦ C decade −1 ). This indicates additional heat uptake by the surface 0–100 meters and also increasing heat and salinity content of the AW inflow, while the transport of sea ice out of the AO has increased. The Amerasian Basin, on the other hand, showed a strong freshening trend culminating at the Beaufort Gyre. This is most likely due to the anticyclonic wind forcing and increasing freshwater inflow to the Beaufort Sea. The Amerasian Basin also showed a warming trend in the 300–700 m layers but a cooling trend in the 100–300 m layer north of the Chukchi Sea. The ensemble approach worked well in dampening the extremities of singular ORAs, but some trends observed in the literature were missed due to disagreements between ORAs, especially in the Fram Strait and Beaufort Sea, which suggest that further improvements in both models and measurements are needed in those areas. Furthermore, improvements in deep ocean observations, how models handle the deeper ocean and assimilation methods are needed in order to study trends in the deeper depths in the AO. All in all, as the improvements come, the ORA MMM shows great potential for studies in the AO.

School-aged children spend an ever-increasing amount of time on social media platforms. Bringing this aspect of students’ lives into the school world has not advanced with the same velocity. The aim of this study was to investigate which obstacles teachers face to implementing social media into their lessons. Previous studies show that there are more advantages to using social media in education than there are disadvantages. The Finnish National Core Curriculum (2014) does not mention social media, but it mentions Information and Communications Technology, multiliteracy and media literacy. Social media can be associated with all the areas mentioned. Many studies published by Finland’s National Board for Education also recommend using social media or its equivalents in schools. In this study the perceptions of five language teachers in an elementary school in Helsinki, Finland were investigated. The teachers were interviewed separately and the interviews were recorded. The data gathered was transcribed and then analyzed by way of qualitative content analysis. The results of the analysis show that according to teachers many obstacles exist. These include the amount of time it would take to find content that fits the purpose of the lessons, the lack of mobile devices and accounts provided by the employer (in this case the city of Helsinki) and the lack of easily accessible and simple guidelines on how to utilize social media in teaching. In the future, similar research on the educational implementation of social media in lower secondary school and high school is needed. It is important to clarify which guidelines steer teachers’ actions, and how much freedom individual teachers have. An easily accessible and straightforward guide on data protection and copyright issues is needed. More research on how teachers could overcome these obstacles would benefit the students of tomorrow.

Teimme artikkelin obstruktiiviseen uniapneaan liittyvästä väsymyksestä aikuisella. Obstruktiivista uniapneaa pidetään kansantautina. Sen esiintyvyys on samaa luokkaa kuin eteisvärinän. Obstruktiiviseen uniapneaan liittyy monenlaisia oireita, jotka voidaan jakaa päivä- ja yöaikaisiin. Päiväaikaisista oireista yleisimpiä ovat muun muassa päiväväsymys, uneliaisuus, lisääntynyt nukahtelutaipumus ja muistivaikeudet. Yöllisistä oireista tyypillisimpiä ovat kuorsaaminen ja unenaikaiset hengityskatkokset. Vaikka erilaiset väsymysoireet ovatkin uniapneapotilailla yleisiä, ei kaikilla kuitenkaan näitä esiinny. Lisäksi naisten ja miesten väliset oirekuvat eroavat jonkin verran keskenään. Tässä artikkelissa paneudumme obstruktiiviseen uniapneaan liittyvään väsymykseen. Suomeksi sana väsymys kattaa sekä lisääntyneen nukahtelutaipumuksen, uneliaisuuden että fyysisen väsymyksen. Lääkärin vastaanotolle tulevalta potilaalta on oleellista selvittää mitä hän väsymyksellä tarkoittaa. Väsymyksen syitä voidaan selvittää ensisijaisesti anamneesilla ja kyselylomakkeilla, mutta lisäksi voidaan tehdä muita tutkimuksia, kuten laboratoriokokeita tai unitutkimuksia. Jos kyseessä on uneliaisuus tai lisääntynyt nukahtelutaipumus, on uniapnea mahdollinen. Uniapnea ei ole kovin todennäköinen, jos potilaan oireena on fyysinen väsymys. Ennen tarkempia unitutkimuksia on kuitenkin syytä selvittää, voisiko väsymyksen syynä olla jokin muu syy, kuten anemia tai kilpirauhasen toimintahäiriöt. Artikkelissa on esitetty Suomessa käytössä olevat Käypä hoidon kriteerit obstruktiiviselle uniapnealle, kuten myös laajasti muualla maailmassa käytössä olevat International Classification of Sleep Disorders -käsikirjan kriteerit. Myös näiden väliset erot on esitelty taulukossa.

Euroopan yleisradiounionin perustama yleisradioyhtiöiden välinen Eurovision laulukilpailu on järjestetty ja televisioitu vuosittain jo yli 65 vuoden ajan. Se kuuluu maailman pitkäikäisimpiin ja suosituimpiin viihdeohjelmiin. Kilpailu on monin tavoin kytkeytynyt politiikkaan, nationalismiin ja yhteisen eurooppalaisen arvopohjan ideologiaan. Kulttuuripoliittisesta näkökulmasta poplaulukilpailun historia heijastelee sitä, miten ideologisen Lännen ja länsimaalaisuuden historia kietoutuvat populaarimusiikkikulttuuriin ja länsimaalaisen kulttuurillisen post-modernin syntyyn. Tutkielma keskittyy ennen kaikkea Euroopan ja poliittiskulttuurillisen Lännen idean väliseen suhteeseen Euroopan näkökulmasta. Keskiössä on läntisen itseymmärryksen malli (auto-oksidentalismi) sekä eurooppalaisen identifikaation suhde Lännen ideaan. Tutkielmassa kysytään, miten Länsi ja siihen liittyvä narratiivi yhtäältä omaksutaan ja toisaalta torjutaan Eurovision-kilpailuesitysten muodostamassa narratiivissa, ja mitä omaksumisen tapa kertoo kuvitellun Euroopan sijoittumisesta suhteessa Länteen ja Yhdysvaltoihin kylmän sodan aikana, nykypäivänä ja toisaalta tulevaisuudessa. Keskeisenä aineistona on käytetty laulukilpailun lähetyksiä vuosilta 1966, 1979 ja 2017. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty lähetyksiin ja kilpailuesityksiin koko kilpailun historian ajalta. Aineistosta tehdyistä havainnoista siirrytään havaintojen jaotteluun laajempiin, Länsi-suhteeseen liittyviin temaattisiin kokonaisuuksiin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Lopuksi pohditaan sitä, miten aineistosta löydetyt merkitykset representoivat laajempaa poliittiskulttuurillista maailmaa ja sen mahdollista tulevaisuutta. Auto-oksidentalismia ja länsimaalaisen identiteetin määrittymistä ennen kylmää sotaa, sodan aikana ja sen jälkeen on pyritty avaamaan ja yhdistämään aineistomateriaaliin käyttämällä antropologian alalla muotoiltuja teorioita oksidentalismista (mm. James G. Carrier, Alastair Bonnett), kansainvälisen politiikantutkimuksen näkemyksiä amerikkalaistumisesta ja sen roolista länsimaalaisen ideologisen blokin ylläpitämisessä (mm. Alexander Stephan) sekä Eurovision laulukilpailuun perehtyvän tutkimuksen huomattavimpia tutkielmia (mm. Dean Vuletic). Poplaulun yhteiskunnallista merkitystä on pyritty käsittelemään sisäistämällä popmusiikkikulttuurin tutkimuksen päämetodeja (mm. Simon Frith). Valitun menetelmän avulla kyetään havainnoimaan ainoastaan kilpailukappaleen tekijöiden ja tulkitsijoiden käyttämiä keinoja ja niiden toistuvuutta, ei kuulijan tai katsojan tulkintaa merkityksestä. Tutkielman keskeisiin tuloksiin kuuluu se, että länsimaalaisuutta pyritään omaksumaan monin erilaisin muotokeinoin, mutta toisaalta myös torjumaan erityisesti silloin, jos sen koetaan esimerkiksi amerikkalaistumisen tai eurooppalaisen universalismin muodossa uhkaavan jotakin läheisempää tai ”juurevampaa” identiteettiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että läntisen omaksuminen on hallitseva tendenssi Eurovision laulukilpailun kilpailuesityksissä. Läntisen torjuminen näyttäytyy yleensä osana Lännen sisäistä kehitystyötä. Kun tutkitaan erityisesti laulukilpailun suhdetta ideologisen Lännen tulevaisuuteen, huomataan kilpailussa kenties tendenssi kohti homogenisaatiota, mutta toisaalta myös musiikillisia hybridigenrejä ja yleisetnisiä nimittäjiä. Idän ja Lännen vastakkainasettelu korvautuu kuvitellun menneisyyden ja pelätyn tulevaisuuden vastinpareilla. Kuviteltu menneisyys on humaaneihin arvoihin perustuvaa omalähtöistä yhteisöllisyyttä, kun taas tulevaisuuden dystopia on ylhäältä käsin saneltua, universalismiksi naamioitua homogenisaatiota. Uusien maailmanpoliittisten kriisien edessä on kuitenkin liian aikaista todeta, että Lännen rooli identifikaation kohteena olisi jäänyt pelkästään implisiittiseksi taustajuonteeksi eurooppalaisessa populaarimusiikkikulttuurissa – kenties Länsi tulee lähitulevaisuudessa jälleen nousemaan entistä selkeämmän poliittiskulttuurisen identifikaation kohteeksi.

Eri tutkimusten mukaan useissa ammateissa on kohonnut riski sairastua suusyöpään. Alkoholi ja tupakka ovat suusyövän tärkeimmät riskitekijät. Pohjoismaiseen ammatilliseen syöpätutkimusaineistoon perustuvan tutkimuksen tarkoitus oli selvittää eri ammattien suusyöpäriskiä alkoholinkäytön ja tupakoinnin vakioinnin jälkeen. Aineisto käsittää 14.9 miljoonaa ihmistä ja 28 623 kielen, suuontelon ja nielun syöpätapausta Pohjoismaissa vuosina 1961-2005. Alkoholin kulutusta eri ammateissa on arvioitu maksakirroosikuolleisuuden sekä maksasyöpäilmaantuvuuden perusteella, ja tupakointia keuhkosyöpäilmaantuvuuden perusteella. Useimmissa tapauksissa eri ammattien kohonneet suusyöpäriskit pienenivät alkoholin käytön ja tupakoinnin vakioinnin jälkeen, mutta joihinkin ammatteihin jäi kohonnut riski vielä vakioinnin jälkeenkin. Tälläisiä ammatteja olivat taiteilijat, journalistit, tarjoilijat ja hammaslääkärit. Hammaslääkäreiden kohonnut riski sairastua kielisyöpään on uusi löydös, joka saattaa selittyä ammattiin liittyvällä kemiallisella tai papilloomavirus (HPV) altistuksella. Taiteilijoilla, journalisteilla ja tarjoilijoilla ei löytynyt suusyövälle altistavia tekijöitä, mutta on mahdollista, ettei tutkimuksessa pystytty eliminoimaan kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön vaikutusta.

Oxidized compounds in the atmosphere can occur as emitted primary compounds or as the products of secondary formation when volatile emitted precursors react with various oxidants. Due to the polar functional groups, their vapor pressures decrease and they condense onto growing small particles or forming new particles by the cloud condensation nuclei reaction. Small particles affect climate change by the formation of clouds and scattering solar radiation. The particles and oxidized compounds themselves could cause serious health problems when inhaled. Thereby, the study of oxidized compounds in the atmosphere is very important. Based on the literature review, the focus of the research is to discover new oxidized species, and to evaluate their sources and factors affecting their formation. Monitoring of biogenic and anthropogenic primary oxidized compounds or secondarily oxidized products in chamber experiments or field campaigns is common. New discoveries have been reported including various new oxidized compounds and a new group of compounds called highly oxidized organic molecules (HOMs). Analytics is mainly focused on chromatographic methods identifying and quantifying compounds in low concentrations. The analytics of HOMs are currently based on high-resolution mass spectrometry employing chemical ionization. Oxidized compounds could also be monitored by spectrophotometric methods in which the determinations of total amounts are based on functional groups. In the experimental part of this thesis, a liquid chromatography-tandem mass spectrometric method applying hydrophilic interaction chromatography was developed to analyze 18 organic acids. The developed method was sensitive to C4-C10 dicarboxylic acids and aromatic acids. In contrast, for smaller and multifunctional acids, the sensitivity decreased due to broader chromatographic peaks. Acids were determined from aerosol samples which were collected with conventional filter sampling and miniaturized filter sampling on a drone. The aim of the work was to compare samples collected with two different sampling techniques to assess if they provided comparable results. Concentration differences between daytime and night-time was assessed from samples taken with conventional filter sampling. C4-C9 dicarboxylic acids, cis-pinonic acid, benzoic acid, phthalic acid, and glycolic acid were detected in both sample types. Possible elimination of adsorption from gas phase to particle phase was demonstrated for cis-pinonic acid and succinic acid due to the lower sample volume in drone sampling. Other detected acids’ concentrations were comparable between two different sampling strategies, considering different sampling sites and extraction methods. Daytime and night-time comparison suggest that acids’ concentrations are higher in daytime when photo-oxidation reactions occur.

I den här avhandlingen granskar jag äktenskapen som beskrivs i Märta Tikkanens två senaste verk, Två. Scener ur ett konstnärsäktenskap och Emma & Uno. Visst var det kärlek. Två är ett öppet självbiografiskt verk om Tikkanens eget äktenskap med Henrik Tikkanen. Emma & Uno är en biografisk roman om hennes morföräldrars äktenskap. Båda äktenskapen beskrivs som parrelationer i obalans där Tikkanens äktenskap får sin ände i och med Henriks död, medan äktenskapet mellan Emma och Uno slutar i skilsmässa. Syftet med min avhandling är att påvisa att båda verken trots att de hör till olika genrer kan granskas som delar av Tikkanens självbiografiska projekt. Vidare granskar jag hur männen och kvinnorna i relationerna beskrivs samt vad som är kärlekens roll i äktenskapen. För att identifiera Två och Emma & Uno som självbiografiska verk har jag till stor del använt mig av Margaretha Fahlgrens Det underordnade jaget: En studie i kvinnliga självbiografier från 1987. Med hjälp av hennes utredning, samt tidigare forskning i kvinnliga självbiografier, redogör jag för hur Tikkanen gör sig själv till en typ av underordnad berättare för att kunna granska äktenskapen utgående från sin egen erfarenhet. Både i Två och i Emma & Uno delar hon protagonistrollen med huvudkaraktärerna och för berättelserna framåt genom att delge historien ur sitt eget perspektiv. Metoden som jag använder mig av när jag jämför männen, kvinnorna och kärlekens roll tar avstamp i komparativ analys, det vill säga jag granskar litteratur i ljuset av annan litteratur. Eftersom jag granskar två verk inom samma författarskap kan man tala om en typ av inomkomparativ analys, som beskrivs av Sven Linnér i hans artikel ”Komparativ litteraturforskning”. I min analys av hur männen i relationerna beskrivs använder jag mig av Ebba Witt-Brattströms texter om Kulturmannen i Kulturmannen och andra texter från 2016. Jag fastlår att Henrik och Uno beskrivs som Kulturmän. Genom att skildra dem som Kulturmän avslöjar Tikkanen även det sociala spelet som upphöjt dem. Det sociala spelet beskrivs i min avhandling med hjälp av Pierre Bourdieus term illusio, som även används för att visa hur kvinnorna i relationerna investerar sin kärlek i spelet, i hopp om att männen är värda den investeringen och kan återbörda den. Tikkanen etablerar sin egen berättare som en Kulturkvinna som kämpar för att få utrymme och möjlighet att förverkliga sig själv som författare. Kulturkvinnan ger sig in för att skildra Kulturmännen med ett genuint intresse för deras mångsidiga personligheter och yrkesutövning. Berättaren lyckas inte visa samma intresse när hon beskriver sin mormor. Emma skildras istället som en kvinna vars största ambition är familjen och äktenskapet, hennes ambitioner utanför hemmet får mycket lite plats. På så sätt förstärker berättaren den helgonbild som Uno målar upp av Emma. Kärleken i båda relationerna skildras som belöningen för den uppoffring kvinnorna i verken gör för sina män. I ljuset av Aleksandra Kollontajs artikel ”New Woman” från 1913 om kärleken som förslavar kvinnan, kan jag visa på en atavism som sträcker sig genom historien och inkluderar både Tikkanens och mormor Emmas upplevelser. Berättarens förhoppning att männen trots allt förtjänar kvinnornas kärlek och förtroende kan också kopplas samman med 1970-talets feminism och dess tro på mannen som medkämpe.

Certain drugs accumulate into pigmented tissues due to their binding to melanin, a macromolecule inside pigmented cells. Melanin can affect the drug's pharmacokinetics by acting as a drug reservoir. Binding can also cause toxic effects by accumulating compounds to pigmented cells. This thesis focuses on ocular melanin. The literature review covers the most common methods used in the study of ocular melanin binding and concentrates on in vitro methods and the analysis and usability of the results in pharmacokinetic modeling. The aim of the experimental part was to study melanin binding of a set of compounds in vitro with melanin isolated from the retinal pigment epithelium (RPE) and choroid of porcine eyes and with primary porcine RPE cells and then construct a pharmacokinetic model of melanin binding with STELLA® software and simulate it with the in vitro results. The compounds chosen for the study; nadolol, timolol, chloroquine, methotrexate, carboxydichlorofluorescein (CDCF) and dexamethasone, are small molecules with diverse physicochemical properties (octanol/water partitioning coefficient (logP), pKa, acid/base status). Some are also efflux substrates. The in vitro binding with melanin was studied at pH 7.4 and in addition at pH 5 for the acidic compounds, since the pH inside melanosomes where melanin is located is acidic. Porcine RPE cells were used to study the amount of uptake and rate of elimination of the set of compounds. The effect of efflux was also evaluated with a general efflux inhibitor probenecid. All the basic compounds bound to melanin in vitro. The acidic compounds did not seem to bind at pH 7.4 but bound at pH 5. Chloroquine, as expected, had the highest binding. In the cell studies, the uptake of chloroquine was significant, at least partly due to melanin binding. The other compounds were taken into the cells to a much smaller extent. The efflux inhibitor did not seem to affect the results. The results of the binding study were used in the models constructed of melanin binding and cellular pharmacokinetics. The constructed model was a very simple one not taking into account many factors affecting cellular pharmacokinetics. The results of both the in vitro studies and the model give a good idea of the importance of melanin binding in ocular drug delivery. The model can be used in the future as a base for more comprehensive models of the effect of melanin binding on ocular pharmacokinetics.

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää Suomen Nestlé Oy:n Valiojäätelöliiketoiminnan kalustepalvelun asiakastyytyväisyyden taso käyttämällä hyväksi asiakkaiden odotetun ja koetun palvelun laadun välistä suhdetta. Tämä perustui näkemykseen siitä, että asiakastyytyväisyyttä syntyy kun koetun palvelun laatu kohtaa tai ylittää odotetun palvelun laadun. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sitä, kuinka yritys voisi arvioida asiakkaidensa odotuksien ja kokemuksien tärkeyttä sekä painoarvoa asiakastyytyväisyyteen. Teemahaastatteluin toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteistyökumppanille kalustepalvelun asiakastyytyväisyyden tason lisäksi asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia asioita kattavasti koko kalustetoimitusprosessin osalta. Kalustepalvelulla tarkoitetaan jäätelöliiketoimintaan liittyvien kalusteiden hallinnoimiseen liittyviä asioita. Tutkielman aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Ensin aiheen kartoittamista varten suoritettiin kvantitatiivinen esitutkimus, jonka avulla pystyttiin ohjaamaan varsinaista tutkimusta vastaamaan paremmin tutkimusongelmaa. Tutkielman varsinainen empiirinen aineisto kerättiin syksyllä 2011 teemahaastatteluin. Yhdeksän teemahaastattelua kattava aineisto analysoitiin teemoittelulla, jonka tuloksena aineistosta pystyttiin muodostamaan kalustetoimitusprosessia mukaileva teemoittelukuvio. Saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan sanoa, että Suomen Nestlé Oy:n Valiojäätelöliiketoiminnan kalustepalvelun odotetun ja koetun palvelun laatu ovat kohtuullisen lähellä toisiaan. Tutkijan näkemyksen mukaan kalustepalvelun palvelun laadun odotusten ja kokemusten välille ei muodostunut suurta kuilua. Tätä päätelmää tukee asiakastyytyväisyyden kokonaisarvosana sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmällä pystyttiin kartoittamaan kalustepalveluprosessista kriittisten tekijöiden lisäksi asioita, joiden avulla asiakastyytyväisyyden parantaminen on mahdollista. Tutkimustulosten mukaan yhteistyökumppanin on mahdollista parantaa kalustepalveluidensa asiakastyytyväisyyttä muun muassa kehittämällä informaation jakamista, laitetilausten onnistumista ja vikapalvelun puhelinpalveluita sekä kiinnittämällä huomiota vikatilanteiden hoitamisen nopeuteen. Lisäksi tutkimuksen avulla saatiin selville, että hinnaltaan kalliimman ja työlään kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen kalustepalvelun asiakastyytyväisyyden selvittämiseksi ei välttämättä ole tarpeen.

UNHCR:n mukaan vuonna 2010 noin 15 500 alaikäistä yksin maahan tullutta turvapaikanhakijaa haki turvaa vieraalta maalta. Traumaattisia asioita kokeneet alaikäiset turvapaikanhakijat ovat yksin vieraassa maassa ja siksi tarvitsevat palvelujärjestelmän, joka huomioi heidän erityistarpeensa tässä välitilassa, jonka aikana he eivät selkeästi ja ongelmitta kuulu mihinkään. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, minkälainen on turvapaikkaprosessi Suomessa ja Kanadassa sekä minkälaisia palveluita alaikäiset turvapaikanhakijat saavat sen aikana. Turvapaikkaprosessia tarkastellaan lapsen edun toteutumisen näkökulmasta ja sen aikaisia palveluita tarkastellaan lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tutkimuksen suomalainen aineisto perustuu sekä kirjallisiin lähteisiin että tutkijan omaan ns. hiljaiseen tietoon, joka on muodostunut työskennellessäni alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisyksikössä. Kanadalainen aineisto kerättiin lumipallomenetelmällä kuukauden kestäneellä tutkimusmatkalla 24.10–28.11.2010. Se muodostuu 17 strukturoimattomasta haastattelusta, 2 seminaareista, 10 vierailuista, lukuisista kohtaamisista sekä niiden yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista ja havainnoista. Aineistosta on teemoittelun ja tyypittelyn avulla pyritty kuvaamaan molempien maiden järjestelmiä, joita on sitten analyysivaiheessa tarkasteltu lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tämä tutkimus on poikkikulttuurinen. Siinä lähdetään olettamuksesta, jonka mukaan vertailu on mahdollista eri kulttuurien välillä, vaikka niiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita samasta ilmiöstä, turvapaikkaprosessista ja sen aikaisista palveluista Suomessa ja Kanadassa. Ohjeistukset alaikäisten turvapaikanhakijoiden asioiden hoitoon molemmissa maissa ovat hyvin samankaltaiset. Kuitenkin lapsen edun toteutumisessa turvapaikkaprosessin aikana löytyi eroja. Aineiston perusteella Kanadassa lapsen etu toteutuu paremmin lapsen käännytystilanteessa kolmanteen turvalliseen maahan ja siinä, että selkeissä tapauksissa turvapaikkapäätös annettaan tiedoksi lapselle heti haastattelun jälkeen. Suomessa lapsen etu näyttää toteutuvan paremmin prosessin alussa, koska hakemus otetaan käsittelyyn vasta kun lapsi on levännyt ja hänellä on edustaja. Suomessa turvapakanhakijalapsi saa myös varmemmin tarvitsemansa tiedon, heidän ei tarvitse itse hankkia kaikkea todistusaineistoa turvapaikkaprosessinsa tueksi eikä heillä ole tiukkoja määräaikoja joiden ylittäminen raukaisee hakemuksen automaattisesti kuten Kanadassa. Tässä tutkimuksessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden palveluilla tarkoitetaan asumista, sosiaali- ja terveyspalveluita, koulua ja järjestettyä vapaa-aikaa, edustajan tukea sekä lakimies- ja tulkkauspalveluita. Kanadan palvelujärjestelmän hyviä puolia ovat mm. normaalipalveluiden hyödyntäminen, oppivelvollisuusikä 18-vuotiaaksi, lastensuojelun mukanaolo alle 16-vuotiaiden kohdalla ja pyrkimys pitkäaikaisiin ja lapsen kulttuuritaustaa kunnioittavaan asumisjärjestelyihin heti alusta asti. Kanadan haasteet ovat järjestelmän hajanaisuudessa, kohderyhmän erilaisissa määrittelyissä, tilastoinnin puutteessa, suljettuihin laitoksiin sijoittumisissa ja alaikäisten majoittumisessa vieraiden aikuisten keskuuteen. Suomen palveluiden puutteet löytyvät vastaavasti järjestelmästä joka ei tue pitkäaikaisia ihmissuhteita, lapsen vähäinen mahdollisuus käyttää normaalipalveluita, epäselvä työnjako lastensuojelun ja asumisyksiköiden kanssa sekä laitosasumisen yleisten haasteiden kuten yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen. Suomen järjestelmän vahvuudet löytyvät yhdenmukaiseen palvelutarjontaan tähtäävästä järjestelmästä, jolla on yksi valvova ja rahoittava taho, joka myös tilastoi hakijat hyvin. Suomessa tärkeistä asioista tiedottaminen näyttää onnistuvan paremmin kuin Kanadassa ja lasten katoaminen järjestelmän ulkopuolelle on harvinaisempaa. Alkuolettamus Kanadan järjestelmän paremmuudesta muuttui tutkimusprosessin ja kenttäkokemusten aikana ymmärrykseksi siitä, että asioiden hoitamiseen on löydetty erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät välttämättä ole suoraan siirrettävissä järjestelmästä toiseen. Lapsen oikeudet voi toteutua tai olla toteutumatta molemmissa maissa. Turvapaikan hakijoiden asioiden hoito on yhteydessä näkökulmaan ja historiaan. Kanada on tietoisesti kasvattanut väestöä ottamalla vastaan runsaasti maahanmuuttajia. Siellä turvapaikanhakijat ovat yksi maahanmuuttajaryhmä muiden joukossa. Kanadassa halutaan, että ihmiset kotoutuvat 'normaali kansalaiseksi' mahdollisimman nopeasti. Siellä ei ole nähty tarpeelliseksi luoda erillistä erityisjärjestelmää kuten Suomessa, jossa maahanmuuttajien määrät ovat pienet ja ilmiö uudempi. Erityisjärjestelmässä on omat hyvät puolensa, mutta on myös riski, että se hidastaa kotoutumista ja oman paikkansa löytämistä uudessa yhteiskunnassa sekä lisää 'me ja he' -ajattelun lisääntymistä.