Browsing by Subject "kyselytutkimus"

Näyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia on laadittu yhdeksästä hammaslääketieteen aihealueesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suositusten keskeiset asiat toteutuvat hammaslääkäreiden työssä ja mitä he suosituksista ajattelevat. Tutkielma on toteutettu artikkelina, joka on tarjottu julkaistavaksi Suomen Hammaslääkärilehteen 13.4.2019. Julkaisun muita kirjoittajia ovat Marja Pöllänen, Minna Kaila ja Aura Heimonen. Kyselytutkimus lähetettiin Suomen hammaslääkäriseura Apollonian jäsenille ja siihen vastastattiin Webropol -ohjelmassa. Vastaukset analysoitiin Excel -ohjelmassa. Kyselyyn vastausprosentti oli 8,2 %. Suositustekstejä käytti 93,5 % vastaajista. Vastaajat, joiden valmistumisesta oli kulunut vähemmän aikaa, olivat tutustuneet suositusten eri osiin useammin kuin ne vastaajat, joiden valmistumisesta oli kulunut pidempään. Suurempi osa erikoishammaslääkärikoulutuksen tai erityispätevyyden suorittaneista oli tutustunut näytönastekatsauksiin verrattuna vastaajiin, jotka eivät olleet jatkokouluttautuneet. Vastaajat pitivät suosituksia potilastyön kannalta hyödyllisinä. Ajanpuute oli usein syynä, jos vastaaja ei ollut tutustunut materiaaleihin. 60,1 % ilmoitti, että suosituksia on käsitelty potilaiden hoitoa käsittelevissä kokouksissa. Käypä hoito -suositusten suositustekstejä ja potilasohjeita hyödynnettiin kliinisessä työssä varsin laajasti. Peruskoulutuksen osuus suositusten implementoinnissa näyttäisi olevan merkittävä, sillä materiaaleja käyttivät selvästi monipuolisemmin hyödykseen hammaslääkärit, joiden valmistumisesta oli kulunut vähemmän aikaa. Lisäksi jatko- ja täydennyskouluttautuminen tukee tieteelliseen tietoon perehtymistä. Tieteellisen tiedon jatkuva lisääntyminen tuo haasteita ajantasaisen tiedon hallitsemiseen. Lisäksi muutokset suun terveydenhuollon kentällä vaativat hoitolinjausten yhdenmukaistamista. Tulevaisuudessa tulisikin panostaa Käypä hoito -suositusten laajempaan hyödyntämiseen kaikkien suun terveydenhuollon toimijoiden osalta.

Tarkastelen tutkielmassani komparatiivisiksi kvanttorilausekkeiksi määrittelemiäni ilmaustyyppejä puolet enemmän, x kertaa enemmän ja x prosenttia enemmän. Tutkimuskysymykseni koskevat komparatiivisten kvanttorilausekkeiden merkityksiä sekä niiden käyttöön liittyviä asenteita ja kokemuksia. Miten kielenkäyttäjät tulkitsevat komparatiiviset kvanttorilausekkeet? Entä miten he suhtautuvat kyseisten ilmaus-tyyppien käyttöön ja millaisia kokemuksia heillä on niistä? Tutkielman teoriataustana on kansanlingvistiikka, joka tutkii tavallisten kielenkäyttäjien kieltä koskevia käsityksiä, asenteita ja havaintoja. Tutkielmassa pohdin ilmaustyyppien osalta myös monimerkityksisyyttä, jota on kuvattu erityisesti kognitiivisen kieliopin parissa. Tutkimusaineisto koostuu kyselylomakkeella saaduista vastauksista, jotka ovat peräisin 160:lta vastaajalta. Julkaisin kyselyn Helsingin yliopiston E-lomakepalvelussa, ja se oli avoimesti saatavilla noin neljän viikon ajan. Kyseessä oli tiivis ja standardoitu kysely, jossa oli ilmaustyyppeihin liittyvien strukturoitujen kysymysten lisäksi avoimia kysymyksiä. Kyselyssä tiedustelin myös vastaajien sukupuolta, ikää, ylintä suoritettua tutkintoa sekä ammattia, jotta voisin selvittää kyseisten taustamuuttujien yhteyttä käsityksiin. Analyysissäni yhdistyvät sekä määrälliset että laadulliset menetelmät. Tutkimukseni osoittaa, että kielenkäyttäjät käsittävät ilmaustyypit melko yhdenmukaisesti: puolet enemmän merkitsee luvun puolitoistakertaistumista, kaksi kertaa enemmän kaksinkertaistumista ja 200 % enemmän kolminkertaistumista. Akateemisesti koulutetut vastaajat ymmärtävät ilmaukset muiden tutkintojen suorittaneita todennäköisemmin oikeiksi määritellyissä merkityksissä. Vastanneita ärsyttää ja hämmentää ilmausten virheellinen ja tulkinnanvarainen käyttö erityisesti täsmällisyyttä vaativissa käyttöyhteyksissä. Lähes kaikki vastaajat ovat havainneet ilmausten monitulkintaista tai virheellisenä pitämäänsä käyttöä. Tavallisimmat yhteydet, joissa havaintoja on tehty, ovat uutiset, kasvokkaiset keskustelut ja mainonta. Vaikka kielenkäyttäjät tulkitsevat komparatiiviset kvanttorilausekkeet varsin yhteneväisesti, pitävät he niitä epätäsmällisinä ilmauksina, joiden käyttö herättää toisinaan paljonkin kielteisiä tuntemuksia. Voi myös olla, että kielenkäyttäjien havaitsema ongelmallinen käyttö kuvastaa sitä, etteivät heidän käsityksensä ilmausten perimmäisistä merkityksistä vastaa niitä merkityksiä, joissa ilmauksia todellisuudessa käytetään.

Objectives. The aim of this study was to research the reasons of taking a tattoo with a textile craft motive. There are no previous studies available regarding textile craft tattoos. The aim of the survey, and especially the interviews, was to find cultural model narratives. Methods. This study was carried out in two stages: a survey and narrative interviews. The survey was distributed through Internet. The five interviewees for the narrative thematical interviews were found mainly through the survey. This study was a qualitative study, in which I wanted to focus on the individual's thoughts and experiences on textile crafts and tattoos. Results and conclusions. Crafts were an important part of the survey responders' and interviewees' lives, and something that defined them. The tattoo was a mark of that significance. Based on this study, textile crafts is a fairly new subject in tattoos, and there are not much studies made on this subject. Because of this, and the relatively small number of responders, one can not make any generalizations about textile craft -related tattoos based on this study. General tattoo literature, however, confirms that tattoos often have a special significance to the tattooed persons. However, it can be stated that based on this study, the existing literature on women's tattoos and the history of tattoos does not reflect the current reality in Finland.

The City of Helsinki is the largest employer in Finland. During the last decades, Finland, especially Helsinki, has become more multicultural and multiethnic due to increasing international migration. The aim of this thesis was to examine whether migrant employees have observed and experienced more workplace bullying than their Finnish-born colleagues, and whether gender, age, education or being bullied in childhood might affect this association. The Helsinki Health Study, a questionnaire survey conducted in 2017, was used. In total, 5898 the City of Helsinki employees between ages 19 to 39 responded to the survey; of them, seven per cent had been born abroad. The methods used in the analysis were cross-tabulations and binary logistic regression. The results were broadly in line with previous studies. After adjusting for different characteristics, migrant employees were more likely to experience workplace bullying than their Finnish-born colleagues. In addition, women and the less educated reported workplace bullying more often than men and the highly educated. The highest risk of workplace bullying was found for those who had also experienced childhood bullying. The additional analysis revealed a higher likelihood to experience bullying for migrants born in Africa, the Middle East, and Russia. No difference was found in observing workplace bullying between Finnish-born and all migrants, but according to additional analysis, those who had immigrated to Finland from Africa and the Middle East had observed workplace bullying more often than those who had been born in Finland. The study provides further evidence that immigrant status is associated with a higher likelihood of workplace bullying among 19- to 39-year-old municipal employees. Further investigation is required to unfold the tendencies between different ages and education levels, sectors, and genders, so that workplace bullying can be tackled more effectively. When there are enough respondents, more precise comparisons can be made between migrants of different countries of origin. Workplace bullying in multicultural work communities should be studied with even more versatile methods, especially paying attention to the means that could be used to effectively and permanently reduce the bullying experienced by migrants. With the increasing shortage of labour force, especially in the health and social care sector, diversity at workplaces will increase in Finnish workplaces, and the wellbeing of all employees needs more attention.

Metsänomistajien erilaisten tavoitteiden ja arvomaailmojen myötä metsätaloutta pitää pystyä laajentamaan tuomalla erilaisia ansaintamahdollisuuksia perinteisen puuntuotannon rinnalle. Luonnontuotteiden kaupallinen hyödyntäminen on tähän yksi vaihtoehto, ja luonnontuotteita hyödynnetäänkin laajasti esimerkiksi elintarvikkeissa, kosmetiikassa sekä lääkinnällisissä valmisteissa. Luonnontuotteiden kotimaisuusaste on kuitenkin Suomessa matala ja suuri osa raaka-aineista on tuontituotteita. Kotimaisuuden arvostuksen kasvun myötä kuluttajat ovat alkaneet tiedostamaan kotimaisten tuotteiden ja alkuperän merkityksen. Suomessa luonnontuotteiden hankintaketju on vielä melko järjestäytymätön ja kankea. Tämä maisteritutkielma käsittelee luonnontuotteiden toimitusketjua metsänomistajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien suhtautumista luonnontuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen. Viitekehyksenä toimivat suunnitellun käyttäytymisen malli ja innovaation diffuusio. Suunnitellun käyttäytymisen mallilla käytettiin havainnollistamaan erilaisten metsänomis-tajaprofiilien suhtautumista luonnontuotteiden hankintaketjuun. Innovaation diffuusiota tutkimuksessa käytettiin tarkastelemaan eri metsänomistajaprofiilien suhtautumista innovaatioon, joka tässä tutkimuksessa oli luonnontuotteiden kaupallinen hyödyntäminen. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Päijät-Hämeen alueen luonnontuotteista kiinnostuneille metsänomistajille. Kyselyyn lähetettiin sähköpostikutsu ja vastaajia kertyi 18 % kyselyn kohderyhmästä. Kysely koostui neljästä Likert-asteikollisesta kysymysjoukosta, jotka perustuivat suunnitellun käyttäytymisen malliin ja innovaation diffuusioon. SPSS-ohjelmalla suoritetulla analyysillä selvitettiin vastaajien taustamuuttujien vaikutusta viitekehystä mittaaviin kysymyksiin. Katoanalyysia ei tutkimuksessa suoritettu Tutkimustulokset osoittavat, että kaikilla taustamuuttujilla oli vaikutusta kaikkiin suunnitellun käyttäytymisen mallia mittaaviin tekijöihin. Naisten, korkeasti koulutettujen, etämetsänomistajien ja metsätilan vähemmän aikaa omistaneiden asenteet luonnontuotteiden kaupallista hyödyntämistä suhteessa muihin tavoitteisiin olivat muita ryhmiä myönteisempiä. Naiset ja vanhemmat metsänomistajat arvottivat muiden mielipiteitä muita ryhmiä korkeammalle. Metsää pidempään omistaneet ja etämetsänomistajat kokivat pystyvyytensä muita ryhmiä heikommaksi. Taustamuuttujilla oli vaikutusta vain osaan innovaation diffuusion osa-alueita mittaaviin tekijöihin: kommunikoitavuuteen, kokeilumahdollisuuteen ja sopivuuteen. Perintönä tai lahjana metsäomaisuutensa saaneet, tuoreemmat ja etämetsänomistajat kokivat tietotasonsa heikoksi ja luottivat herkemmin muiden kokemuksiin ja mielipiteisiin. He, joilla oli enemmän päätösvaltaa metsästään, asuivat lähellä metsäänsä ja olivat olleet pitkään metsänomistajina, pitivät innovaation kokeilumahdollisuuttaan muita parempana. Korkeammin koulutetut pitivät luonnontuotteiden hyödyntämistä omiin arvoihinsa ja tavoitteisiinsa matalasti koulutettuja sopivampana. Suurimmat ratkaistavat kysymykset luonnontuotteiden hankintaketjun sujuvoittamiseksi metsänomistajanäkökulmasta liittyvät toimintaketjuun osallistumisen vaivattomuuden, pystyvyyden ja kommunikoitavuuden kokemukseen. Askeleet näiden kysymysten ratkaisemiseksi lähtevät toimivan toimitusketjun mallin kehittämisestä, ja jatkuvat laajaan ja kattavaan tiedottamiseen. Näiden kysymysten ratkaiseminen on avainasemassa kotimaisuusasteen kasvattamiseen, ja näin myös sekä metsänomistajien että kuluttajien tarpeisiin vastaamiseen.

Aim. Approximately 50-60 children are born with severe to profound hearing impairment in Finland every year. Speech therapy for hearing impaired (HI) children consists of many different methods depending on the child's and his/hers family's individual needs. The main emphasis in HI children's speech therapy in Finland is in the auditory-verbal method. There is only a little information to be found in the literature about the contents of speech therapy for HI children (who use cochlear implants (CI) or hearing aids (HA)). The aim of this study was to find out how much Finnish speech and language therapists (SLTs) have experience about the rehabilitation of HI children. In addition the goal was to find out what components are used in HI children's speech therapy and what role does the children's parents have in their child's linguistic rehabilitation. Method. This study was carried out as a survey. An electronic questionnaire was send via the Finnish Association of Speech Therapists to 1154 SLTs in Finland. A total of 85 responses were received so the response rate was 7.4 %. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 22 -program. Frequencies, percentages and descriptive statistical analysis were computed (for example average and standard deviation). The data was demonstrated graphically. Rank correlation of ordinal variables was measured using Spearman's rho (ρ), Kendall's tau-c (τ) and Goodman and Kruskal's gamma (γ) rank correlations. Results and conclusions. The results show that Finnish SLTs have only little experience about the rehabilitations of HI children. The most common components in HI children's speech therapy were supporting and guiding children's early vocalizations, auditory training and training of vocabulary. The contents of CI- and HA- children's speech therapy seems to be very similar. The most common approach used in speech and language therapy was auditory-verbal method but total communication and pictures were commonly used as well. The results show that parent's role in HI children's rehabilitations varied quite a lot. It was quite common that parents were not present during their child's speech therapy and the SLTs reported that they would ask separately if they wanted the parents to be present in some speech therapy session. However the results show that most of the SLTs and parents were equal partners in HI children's linguistic rehabilitation. More research is needed to discover factors that influence the contents of HI children's speech therapy and the parent's role in their child's linguistic rehabilitation.

Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty eläinlääkäreiden pieneläinten anestesiakäytäntöjä. Tämän työn tavoitteena oli tutkia suomalaisten eläinlääkärien kissoille ja koirille käyttämiä nukutuskäytäntöjä ja verrata niitä kirjallisuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vaikuttaako potilaan eläinlaji (kissa tai koira) ja terveydentila eläinlääkärin anestesiassa käyttämiin lääkkeisiin ja tekniikoihin. Tutkimus toteutettiin internetissä täytettävänä sähköisenä kyselynä (Helsingin yliopiston E-lomakepalvelu) kesä- elokuussa vuonna 2008. Kyselylomake sisälsi osiot vastaajien perustiedoista ja työnkuvasta, kolme erilaista potilastapausta (terveen koiran kastraatio, terveen kissan sterilaatio ja sairaan koiran pyometra-leikkaus) sekä osion eläinlääkärin arviosta omasta osaamisestaan ja haluamastaan jatkokoulutuksesta. Jokaisesta potilastapauksesta esitettiin samat kysymykset, joilla selvitettiin vastaajan käyttämiä työtapoja ja lääkkeitä kunkin potilaan kohdalla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 139 kappaletta. Kyselyn perusteella eläinlääkärit muuttivat hoitotapaansa potilaan mukaan. Sekä sairaalle että terveelle koiralle annettiin useammin suonensisäistä nesteytystä anestesian yhteydessä ja tulehduskipulääkettä jatkohoitoon kuin kissalle. Enemmistö eläinlääkäreistä olisi lähettänyt näissä potilastapauksissa kissan kotiin nukkuvana, kun taas kummatkin koirapotilaat lähetettäisiin kotiin kävelykunnossa. Pyometra-leikkauksessa koiran olisi intuboinut 47,5 % vastanneista, mutta kissan olisi intuboinut sterilaation yhteydessä vain 3,6 %. Lisähappea olisi antanut sairaalle koiralle 48,9 % vastanneista ja terveelle kissalle 14,4 %. Veriarvoja tutkittiin terveiltä potilailta erittäin harvoin, kun taas sairaalta potilaalta 55 % vastanneista olisi tutkinut veriarvoja. Ero oli yllämainituissa tapauksissa tilastollisesti merkitsevää (p < 0,001). Valtaosa vastanneista ei olisi käyttänyt paikallispuudutteita missään potilastapauksista. Niin ikään valtaosa eläinlääkäreistä (70,5 %) ei olisi kirjannut anestesiatapahtumia ollenkaan valvontalomakkeelle. Eläinlääkäreiden käyttämissä esilääkitys-, induktio- ja ylläpitoaineissa havaittiin eroja potilastapausten välillä. Koirapotilailla lähes kaikki vastanneet olisivat valinneet esilääkitykseen α2-agonistin ja opioidin, kun taas kissalla suosituimmat lääkeaineryhmät olivat α2-agonistit ja ketamiini. Sairaalla koiralla käytettiin enemmän opioideja ja bentsodiatsepiineja esilääkityksessä kuin terveellä koiralla. Induktioaineista ylivoimaisesti suosituin niin sairailla kuin terveilläkin koirilla oli propofoli. Anestesian ylläpitoon suosituin vaihtoehto koirapotilailla oli propofoli (48,8 % terveellä ja 47,2 % sairaalla) ja toisena isofluraani (20,9 % terveellä ja 29,9 % sairaalla). Kissalla vastaavasti suosituin vastaus oli "ei muuta" (esilääkityksen lisäksi). Toiseksi suosituin vaihtoehto kissalla oli ketamiini ja sitten propofoli. Kyselystä voidaan päätellä, että eläinlääkärit muokkasivat anestesiaprotokollaansa potilaan tilan mukaan. Anestesiatapahtumien kirjaus, paikallispuudutteiden hyödyntäminen sekä potilaan intubointi ovat helposti toteutettavia parannuksia eläinlääkärin anestesiaprotokollaan, ilman tarvetta jatkokoulutukselle. Kyselyn perusteella suurin osa eläinlääkäreistä oli tyytyväisiä osaamiseensa anestesian saralla, mutta olisi kuitenkin toivonut lisäkoulutusta asiassa.

Aim. Aphasia impacts not only the aphasic person, but also the significant others. There has been a largely grown interest on different types of intervention and services directed to significant others. However, there is little evidence how SLPs implement these practices in the clinical rehabilitation process. The aim of this study was to investigate how significant others participate in the rehabilitation process for people with aphasia in the SLPs point of view. Also, the resources and the causes behind these practices were studied. Methods. This study was carried out as a survey for Finnish speech and language therapists working with people with aphasia. The questionnaire was conducted in e-form and sent via the Finnish Association of Speech Therapists to its members. A total of 56 SLPs participated in the survey. The closed questions of the questionnaire were analyzed quantitatively, by representing percentages and frequencies of the answers. The qualitative analysis was based on the classification of recurring themes in the open-ended questions. Results and conclusions. According to 60 % of the respondents, significant others were part of the evaluation process frequently or always. In planning the rehabilitation, significant others were involved frequently or always according to 68 % of the respondents. Significant others were frequently or always part of the rehabilitation according to 58 % of the respondents. SLPs used varying methods working with significant others, although structured methods described in the literature were seldom used. The participation of significant others was considered fairly important. SLPs recognized the importance of significant others in supporting communication and overall progress in rehabilitation. Structural/organizational constraints were often mentioned and SLPs also felt that significant others weren't always motivated to participate in the rehabilitation process. Time, therapy materials and education were among the resources that were needed more. As a conclusion, this study shows that practices concerning participation of significant others in the aphasia rehabilitation process are somewhat unestablished in Finland, and that communication partner training hasn't quite yet reached clinicians. There are no clinical guidelines concerning aphasia therapy and significant others participation in it, which based on the results, would be needed.

The aim of the study. A need to involve customers in decision making, planning, implementation and evaluating quality regarding their services has been identified in health care since 1990s'. According to ecological theories, communication should be rehabilitated by impacting both the communication disabled person and his/her communication partners and environments. For communication interventions, ICF classification offers a framework that emphasizes individual's functioning and participation. In speech therapy, community –based rehabilitation has become a common working method beside and even ahead direct ways of working with a customer. Community –based approach means collaborating with communication partners to enable development of communication. Parents have taken part in their children's speech therapy, but up until the beginning of the millennium their perceptions about the received services had not been explored. The effectiveness of speech therapy can be studied from different perspectives with qualitative and quantitative measures. The aim of this study was to explore parental views and experiences of the impact of the speech therapy their child has received on daily communication and interaction. Method. Data was collected by a questionnaire. Questionnaire was sent to those parents of medical and therapy clinic Contextia's speech therapy customers, whose child had received speech therapy for at least six months. 25 respondents filled in the questionnaire. Data was analyzed by using key statistic figures and cross tabulation plus qualitatively classifying the answers of open questions. Results and conclusions. The impact of the received speech therapy was considered significant relative to development of child's communication skills and parents were satisfied with the guidance received. The role of spontaneous development was viewed minor and the role of therapy major. Cross-tabulation did not reveal dependency between the perceived impact and potential explanatory variables, since the perceived impact was large and variation was minor. Practicing linguistic skills was considered the most significant content area of speech therapy. Practicing with computer or mobile applications was considered least efficient relative to daily communication. Utilizing their use in practicing has also been guided least to parents and kindergarten/school personnel. Respondents perceived kindergarten's/school's role more significant than family's role in supporting rehabilitation. The result challenges professionals and decision makers to consider how to ensure families' commitment and support to the goals and the implementation of therapy.

Maailmalla lemmikkikanien terveyttä, elinympäristöä ja hyvinvointia on kartoitettu omistajille suunnattujen kyselylomakkeiden avulla. Vastaavanlaista mittavaa terveyskartoitusta ei ole aiemmin tehty Suomessa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lemmikkikanien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa omistajille suunnatun esitietolomakkeen avulla. Tutkimusosuuden tavoitteena oli esitellä suomalaista lemmikkikanipopulaatiota, omistajien käsityksiä kanien terveydestä ja hyvinvoinnista, kanien eläinlääkärikäyntejä ja lääkityksiä. Tuloksia arvioitiin kirjallisuuden ja aiempien terveyskartoitusten pohjalta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli esitellä aiempia terveyskartoituksia sekä kuvata näiden kartoitusten, kirjallisuuden ja tämän työn tutkimusosuuden pohjalta tavallisimpia lemmikkikanien sairauksia ja lääkityksiä. Tutkielma suoritettiin osana Suomen lemmikkikanien terveystutkimusprojektia. Esitietolomake tehtiin alun perin eläinlääkäri Johanna Mäkitaipaleen väitöskirjatyötä varten, ja lomake julkaistiin ensin paperiversiona ja sitten e-lomakkeena internetissä. Vuoden 2012 toukokuun ja 2016 elokuun välillä esitietolomakkeeseen saatiin 1034 vastausta, joista 1030 otettiin mukaan tutkimukseen. Kanien perustietoja sekä terveyttä koskevat vastaukset analysoitiin Microsoft Exceltaulukkolaskentaohjelmassa, ja tulokset esitettiin kuvailevan statistiikan avulla. Tutkimukseen valikoituneista kaneista 45,8 % oli naaraita ja 54,2 % uroksia. Naaraista 22,8 % oli steriloitu ja 24,0 % oli saanut poikasia. Uroksista 55,9 % oli kastroitu. Kanien keski-ikä oli 3,0 vuotta. Suurin piirtein yhtä suuret osuudet kaneista elivät yhden, kahden tai tätä useamman kanin taloudessa. Suurin osa vastaajista (68,9 %) ilmoitti kanin ruumiinkunnon olleen sopiva, ja enemmistö vastaajista piti kanin terveydentilaa vastaushetkellä erinomaisena (47,0 %) tai hyvänä (46,8 %). Kaneista 24,8 %:lla oli vastaushetkellä terveysongelmia, joista yleisimpiä olivat ruuansulatuskanavan, hengitysteiden ja ihon ongelmat. Eläinlääkärin vastaanotolla elämänsä aikana vähintään kerran hoidettujen kanien osuus oli 59,7 %. Yleisimpiä syitä eläinlääkärikäynteihin olivat ruuansulatuskanavan, ihon ja hampaiden ongelmat. Esitietolomakkeessa kuvatuista oireista yleisimpiä olivat löysä uloste (49,7 %), aivastelu (36,2 %) ja ruokahaluttomuus (33,0 %). Kaneista 53,4 % oli saanut elämänsä aikana lääkityksiä, joista yleisimpiä olivat tulehduskipulääkkeet, mikrobilääkkeet ja loislääkkeet. Tutkielman tulokset kuvailivat suomalaista lemmikkikanipopulaatiota ja omistajien näkemyksiä kanien terveydestä. Suurin osa omistajista piti kaninsa terveydentilaa erinomaisena tai hyvänä. Terveys- ja hyvinvointiongelmia saattaa kuitenkin esiintyä raportoitua laajemmin, koska sairauden oireita oli esiintynyt kohtalaisen paljon verrattuna raportoituihin terveysongelmiin ja eläinlääkärikäynteihin. Omistajien suhtautuminen terveysongelmiin vaihtelee, sillä ongelmia raportoitiin myös kaneilla, joiden terveydentilaa omistaja piti joko erinomaisena tai hyvänä. Koska saaliseläiminä kanit pyrkivät peittämään oireitaan, on eläinlääkäreiden tärkeä valistaa omistajia kanien erityispiirteistä, jotta voidaan edistää lemmikkikanien hyvinvointia ja taata terveysongelmien asianmukainen hoito.