Browsing by Title

As new security challenges are increasingly posed by violent non-state actors, international actors involved in state-building are urged to revise their approaches. This study examines how EU conceptually approaches the dual power situation in Lebanon’s security sector through two concepts of states. There are two main security actors or dual powers in Lebanon, namely the army and the violent non-state actor Hezbollah. Two opposing concepts of states represent the theoretical framework in this thesis. According to the dominating Weberian concept of state, states should establish a monopoly on force by eliminating rival armed groups such as non-state actors. On the other hand, a critical contemporary alternative has emerged referred to in this study as the hybrid model state concept. Hybrid model scholars argue for the acknowledgement and inclusion of non-state actors in statebuilding efforts. Qualitative content analysis was used as a method to enable a thorough and systematic examination of the data. The gathered data was operationalized by identifying key features present in the two concepts of states. The data consisted of EU’s global and regional strategies and EU’s Lebanon policy documents. The beginning of the civil war in Syria in 2011 was chosen as a determinate on the timeline, because Lebanon has suffered spillover effects from the conflict and consequently EU has reacted to this development. The analysis shows that EU has increasingly based its Lebanon policy on the Weberian concept of state. This finding is especially visible in times of crises, when EU emphasizes a strong role for the state army and perceives Hezbollah as a threat that should be disarmed. However, parts of EU’s Lebanon policy also corresponds to the hybrid model state concept, as it mentions cooperation with and the acknowledgement of non-state actors in the security sector. Interestingly, based on the data examined in this study EU’s global and regional approach on state-building is increasingly based on the hybrid model concept of state. Thus, the main finding is that whilst EU’s country specific approach is dominated by the Weberian concept of state, its global and regional approach shifted towards the hybrid model concept of state. This study concludes that due to the variation between, and sometimes overlapping use of the opposing concepts of states EU’s approach in Lebanon can be characterized as a continuity of vagueness, avoidance and uncertainness in dealing with the dual powers in Lebanon. As there is a clear discrepancy to be noted in EU’s broader and country specific policies, it also shows that EU does not have a clear strategy on how to approach security sectors involving both state and violent non-state actors. This theoretical finding is important also policy wise, as the choice of the concept of state affects concrete state-building policies.

This thesis discusses the presence and role of gender in death personifications in works of contemporary fantasy literature. The works selected, Death by Neil Gaiman, Mort by Terry Pratchett, and The Book Thief by Markus Zusak, each depict Death as a person, employing gender identities of female, male, and undefined in their characterization of Death. Using theories of personification studies, thanatology and gender studies, this thesis examines the appearances, social titles, and actions of each personification to argue that gender plays a central role in perceptions of a character’s personhood and approachability. The more a personification conforms to their expected gender roles in any of the aforementioned ways, the more accessible and less intimidating they become, shaping the audience’s understanding of death by invoking their culturally primed preconceptions and familiar frames of reference. Utilising Jean Bocharova’s definition of cultural frames of reference, this thesis examines the highly socially dependent nature of personification, and the inextricable role gender still holds in perceptions of personhood, including the personification of abstract concepts as fictional characters. In the analysed works, gender is used to accentuate certain perceptions and interpretations of death and dying and is thus also used to modify audience expectations and impressions. Gendered actions further reveal the perpetuation of gender roles in society, leading to a reminder of the ultimately socially contractual nature of gender and gender roles, even when it comes to personifying abstract concepts. With an increase in open gender nonconformity and the questioning of gender roles, it is crucial to acknowledge and discuss the prominent role gender and gendered attributes play in fiction, even in personifications of an abstract concept. By examining these features, it is possible to address the significance gender is given as a storytelling device that is used to set expectations and convey information.

Terry Pratchett (1948-2015) oli Iso-Britannian menestyneimpiä kirjailijoita. Elämänsä aikana hän julkaisi 41 romaania, jotka sijoittuvat hänen Discworld-fantasiasarjaansa ja samannimiseen fantasiamaailmaan. Lisäksi hän kirjoitti useita teoksia kyseisen sarjan oheiskirjallisuudeksi, ja myös muita romaaneja ja tarinoita. Uransa aikana Pratchett tuli tunnetuksi Alzheimerin tautiin sairastuneiden puolestapuhujana kerrottuaan diagnoosistaan julkisuudessa vuonna 2007. Hän oli humanisti, mikä näkyy myös hänen romaaneissaan ja niiden teemoissa. Tutkielmassani käsittelen Pratchettin ihmiskuvaa kolmen hänen Discworld-sarjansa hahmon avulla. Hahmot, joita tutkimuksessa tarkastelen ovat Death, kuoleman henkilöitymä; wintersmith [sic], talven henkilöitymä; ja golem Dorfl. Golem on juutalaisessa kansanperinteessä esiintyvä savesta muotoiltu olento. Tutkielmani luo katsauksen Pratchettin romaanien teemoihin ja hahmoihin, sekä siihen, miten niissä kohdataan ihmiselämän kysymyksiä ja niiden mahdollisia vastauksia. Tutkimukseni aineisto koostuu neljästä Discworld-sarjan romaanista: Mort (1987), Reaper Man (1992), Feet of Clay (1997) ja Wintersmith (2006). Hahmoja ja romaanien teemoja tarkastellaan lähiluvun ja hahmo- sekä kirjallisuusanalyysin avulla. Piirteitä, joita hahmoissa tutkitaan, ovat ulkonäkö, ääni, suhde muihin hahmoihin, hahmopiirteet ja pronominit. Hahmojen tarkastelussa hyödynnettävät kategoriat ja tutkimuksen käyttämä määritelmä hahmosta pohjautuvat Uri Margolinin luonnehdintaan fiktiivisistä hahmoista epätodellisina henkilöinä (non-actual persons). Tutkittavien romaanien teemat ja tarkasteltavien hahmojen inhimilliset piirteet taustoittuvat Terry Pratchettin humanistiseen vakaumukseen. Deathin, wintersmithin ja Dorflin hahmojen avulla romaaneissa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Tutkimuksestani käy ilmi, että romaaneissa, joissa Death on päähenkilönä (Mort ja Reaper Man), korostuu ihmiselämän rajallisuus, sekä ajatus oikeuden ja armon sidoksellisuudesta yksilöön ja hänen tekoihinsa. Pratchett tuo esiin näiden käsitteiden inhimillisen alkuperän vastoin käsitystä niistä korkeamman olennon asettamina voimina. Wintersmith-romaanissa puolestaan näytetään, että ihminen on muutakin kuin keho ja aivot. Romaanin ja wintersmithin hahmon kautta Pratchett korostaa, että ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä ja tarinoita kasvaakseen tasapainoisiksi henkilöiksi. Feet of Clay -romaanissa Dorflin hahmon kautta pohditaan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä valinnanvapauden mukanaan tuomaa moraalista vastuuta. Golemeita kohdellaan orjina ja niiden on noudatettava käskyjä, joita ne saavat omistajiltaan ja paperiliuskoista (chem), jotka pohjautuvat uskonnollisiin teksteihin. Romaanissa Dorfl saa vapaan tahdon ja ryhtyy korostamaan omien valintojen ja tekojen moraalista vastuuta. Tutkimuksen kohteena olevat hahmot ja romaanit heijastavat Pratchettin humanistisia arvoja. Discworld-romaaneissa käsitellyt teemat ohjaavat lukijoiden ajattelua kohti pohdintaa yksilön vapauksista ja oikeuksista, sekä ihmisenä olemisen vahvuuksista ja heikkouksista. Hahmoanalyysi työkaluna mahdollistaa teemojen syvällisen käsittelyn ja näin kiinnostavan näkökulman teoksiin ja Pratchettin arvoihin.

As global concern about climate change grows, particularly in meeting the Paris Agreement’s goal of limiting global warming below 2 °C, studying and observing the effects of light-absorbing aerosol particles in the atmosphere becomes a necessity. This study determined 38 years of equivalent black carbon (eBC) concentrations in Joensuu airport from 1965 to 2003. Samples were originally collected on either cellulose or glass fibre filters for radioactivity monitoring. Measuring black carbon optically from filters comes with its own challenges, such as artefacts caused by scattering aerosol particles and filter material itself. Thus, a calibration setup was built to study the effects of apparent absorption caused by scattering aerosols and the loading effect in various types of filters. First, in the calibration experiments, we examined how different filter materials affect measured transmittance when pure black carbon is deposited, showing non-linear calibration functions. Additionally, we investigated the impact of apparent absorption by depositing various-sized ammonium sulfate particles onto different filter materials, e.g. cellulose and glass fibre. Results showed that apparent absorption depended on the size of the scattering aerosol particles and the filter material. Smaller particles resulted in a 5–38 % overestimation of absorption, while larger particles showed 1–14 %, depending on the transmittance values. In the latter part of the thesis, real sample filters were analyzed with Particle Soot Absorption Photometer for transmittance, and with the conversion functions derived from the first part of the thesis, transmittance values were converted into eBC. For some samples, ion chromatography was used to determine ion concentrations of some scattering particles that alter optical measurements. From 1965 until 1971, cellulose filters were used for collecting aerosol particles, and glass fibre filters were used onwards. Conversion functions obtained from this study were shown to be inadequate for cellulose filters. However, for glass fibre filters, the calculated eBC concentration values were comparable to other studies. Depending on the season, cellulose filters (1965–1971) had 0.25–12 μgm⁻³ of eBC, and glass fibre filters (1972–2003) had eBC of 0.48–3.8 μgm⁻³. For those filters where ions were analyzed, ions contributed up to 30 % overestimation of eBC, making analysis of ions in samples crucial information. Statistically decreasing trends were found in both filters, where in winter had a rate of -22 ngm⁻³yr⁻¹ and -6 ngm⁻³yr⁻¹ in summer. Calculated trends was similar to what was observed in Helsinki. The decrease in eBC can be attributed to the technological advancement in emission control. This comprehensive study enabled the long-term estimation of eBC concentrations solely from transmittance measurements, and provided insights in optical measurements in filters.

This thesis proposes polyphonic interpretations of the short film Birds in the Earth (Eatnanvuloš Lottit, 2018) by Sámi artist Marja Helander. The thesis investigates and develops a method to decentralise the research of Sámi art conducted by non-Sámi art historian’s perspective. The artwork addresses discourses about the Sámi history, culture and current matters. This raises the question of which kind of interpretation a non-Sámi art historian can form employing traditional art historical methods such as researching literature. The thesis examines how including perspectives of Sámi interviewees influences the comprehension and therefore decentralises interpretations of Birds in the Earth. The base of this thesis lays in the tradition of art historical analysis and interpretation. Additions include writings on decolonisation and Indigenous art by Kerstin Knopf, the term of polyphonic history by Peter Burke and inter/view as exchange of gazes following Alessandro Portelli. In order to formulate decentralised interpretations, three open-ended interviews with Sámi spectators are conducted about their experience and understanding of the short film. Thoughts and stories articulated by the interviewees are woven into the interpretation which proceeds by the categories of choreography, costumes, props and scenography. With the short film as point of departure, Sámi discourses are discussed such as landownership, tourism and appropriation, togetherness with nature and Sámi identity. Input from the interviews is combined with research insights from literature, seminars and documentaries. Both the interviews and the art historical research are presented alongside each other without competing or excluding each other. Adding Sámi interviewees’ perspectives decreases the distance between a non-Sámi art historian’s interpretation and the Sámi artwork which would have formed through merely employing research from literature, seminars and documentaries. The interpretation is enriched and comes alive by the interviewees’ elaborated experiences. The decentralised and therefore decentralising narratives come closer to the substance of the artwork as the art historian is formulating while self-reflecting. This implicitly demands the acknowledgement of historical and cultural references of art history itself and a reflected positioning of the non-Sámi art historian’s role in relation to Sámi discourses alongside researching and writing. Developing the methodology of non-Sámi art historians writing about Sámi art proofs necessary and purposive due to the growing importance of and interest in Indigenous art.

A recent machine learning technique called federated learning (Konecny, McMahan, et. al., 2016) offers a new paradigm for distributed learning. It consists of performing machine learning on multiple edge devices and simultaneously optimizing a global model for all of them, without transmitting user data. The goal for this thesis was to prove the benefits of applying federated learning to forecasting telecom key performance indicator (KPI) values from radio network cells. After performing experiments with different data sources' aggregations and comparing against a centralized learning model, the results revealed that a federated model can shorten the training time for modelling new radio cells. Moreover, the amount of transferred data to a central server is minimized drastically while keeping equivalent performance to a traditional centralized model. These experiments were performed with multi-layer perceptron as model architecture after comparing its performance against LSTM. Both, input and output data were sequences of KPI values.

This study examines international doctoral candidates’ decision to apply to the University of Helsinki. It aims to shed light on the factors that result in choosing a doctoral programme at the Doctoral School in Humanities and Social Sciences as well as illustrating what that decision making process constitutes of. Finally, it seeks to understand how newly started doctoral candidates evaluate the decision that they made. For this case study 10 international doctoral candidates in humanities or social sciences were interviewed individually about their journey from a prospective student to an enrolled doctoral candidate. The interviews reveal different motivations and aspirations as well as the influence on the service evaluation. The decision making process constitutes of need recognition, search of information, evaluating information, making the choice and post-purchase evaluation. A dominant factor waking the need for a doctorate is a wish for career improvement either by advancing in one’s career or by making it possible to enter a research career. Personal and interpersonal reasons can also influence the desire for a PhD in a specific institution, for example, because of plans of migrating to that country or finding a supervisor there. The doctoral candidates evaluated their decision cautiously but in a positive manner. Some described challenges at the onset of their journey but none of those challenges were implied to be so serious that they would consider dropping out. The challenges were mostly related to academic and social integration, funding or figuring out how to organise one’s doctoral studies, however, the informants were mostly optimistic about overcoming these challenges. * Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisten tohtorikoulutettavien päätöstä hakea Helsingin yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakouluun. Tutkimuksen tarkoituksena on valaista valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä havainnollistaa, mistä päätöksentekoprosessi koostuu. Lisäksi se pyrkii ymmärtämään, miten hiljattain aloittaneet tohtorikoulutettavat arvioivat tekemäänsä päätöstä. Tätä tapaustutkimusta varten haastateltiin 10 kansainvälistä tohtorikoulutettavaa, jotka opiskelevat jossakin Helsingin yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun tohtoriohjelmassa. Haastatteluissa kartoitettiin heidän reittinsä tohtoriopintoja harkitsevasta opiskelijasta tohtoriohjelmaan hyväksytyiksi tohtorikoulutettaviksi. Haastattelut paljastivat syynsä hakeutua tohtorikoulutukseen sekä päätöksentekoprosessin eri vaiheissa vaikuttavat tekijät. Hakuprosessin ja opintojen alkuvaiheen palvelukokemukset heijastuivat palvelun arviointiin. Päätöksentekoprosessi koostuu tarpeen tunnistamisesta, tiedonhausta, tiedon arvioinnista, valinnasta ja päätöksen jälkeisestä arvioinnista. Merkittävä tohtorikoulutukseen hakeutumiseen kannustava tekijä on toive urakehityksestä joko etenemällä urallaan tai mahdollistamalla tutkijanuralle pääsy. Henkilökohtaiset syyt sekä ihmissuhteet voivat vaikuttaa tohtoriohjelman valintaan tietyssä yliopistossa, esimerkiksi jos suunnitelmissa on muuttaa kyseiseen maahan tai tohtorikoulutettava löytää sieltä ohjaajan. Tohtorikoulutettavat arvioivat päätöstään varauksella, mutta positiivisesti. Jotkut kuvailivat haasteita matkansa alussa, mutta mikään näistä haasteista ei ollut niin vakava, että he harkitsisivat lopettamista. Haasteet liittyivät enimmäkseen akateemiseen ja yhteisöön integroitumiseen, rahoitukseen tai tohtoriopintojen organisointiin, mutta informantit suhtautuivat enimmäkseen optimistisesti haasteista selviytymiseen.

In this thesis, we study the decoherence of cosmological scalar perturbations during inflation. We first discuss the FRW model and cosmic inflation. Inflation is a period of accelerated expansion in the early universe, in typical models caused by a scalar field called inflaton. We review cosmological perturbation theory, where perturbations of the inflaton field and scalar degrees of freedom of the metric tensor are combined into the gauge-invariant Sasaki-Mukhanov variable. We quantize this variable using canonical quantization. Then, we discuss how interactions between the perturbations and their environment can lead to decoherence. In decoherence, the reduced density operator of the perturbations becomes diagonal with respect to a particular pointer basis. We argue that the pointer basis for the cosmological scalar perturbations consists of approximate eigenstates of the field value operator. Finally, we discuss how decoherence can help understand the transition from quantum theory to classical perturbation theory, and justify the standard treatment of perturbations and their initial conditions in cosmology. We conclude that since decoherence should not spoil the observationally successful predictions of this standard treatment, it is unlikely that the actual amount of decoherence could be observed in, say, the CMB radiation.

Emmanuel Levinas on ranskanjuutalainen filosofi, jonka filosofia keskittyy etiikkaan ja toisen kohtaamiseen. Tämä pro gradu keskittyy Levinaksen estetiikkaan, joka on riippuvainen hänen ”ensimmäisestä filosofiastaan”, eli etiikasta. !Työn tutkimuskysymykset ovat Kuinka Levinaksen estetiikka on muodostunut sekä kuinka Mark Rothkon Seagram Murals-maalauksia tulisi arvioida Levinaksen estetiikan pohjalta. Tämän lisäksi työ pohdiskelee juutalaisen filosofian mahdollisuutta ja fiosofian luonnetta. !Pro gradussa arvioidaan ensin Levinaksen laajempaa filosofiaa feministisen dekonstruktion avulla, joka paljastaa filosofian näennäisen rationaalisuuden ja Levinaksen naisvihamielisen paikantumisen. Tämän jälkeen gradussa arvioidaan Levinaksen estetiikkaa ja pohditaan Levinaksen estetiikan rajoja ensin tarkastelemalla Levinaksen argumenttien koherenttiutta hyväksikäyttäen Jacques Derridan kuva — merkki-analyysia, ja tämän jälkeen soveltamalla feministisen dekonstruktion paljastamia ongelmia spesifisti estetiikkaan. Lopuksi analysoin Mark Rothkon The Seagram murals-maalauksia käyttäen Levinaksen estetiikkaa, sekä vertaan sitä Rothkon omiin kirjoituksiin. !Tämä työ tulee siihen tulokseen, että Levinaksen etiikka sekä estetiikka pohjaa juutalaisuuteen, ja näin ollen on oikeutettua puhua juutalaisesta filosofiasta. Levinaksen etiikkaa kuitenkin heikentää hänen naisvihamielisyytensä, joka heikentää hänen esteettisiä argumenttejaan. Levinaksen pohjalta Rothkoa ja hänen töitään tulisi arvioida mukavuustuotteena, joka ei kuitenkaan täytä Levinaksen eettisen toiminnan määreitä.

Syftet med denna pro gradu-avhandling är att få en uppfattning om föräldrars upplevelser då de har ett barn med ett normbrytande beteende. De tre centrala forskningsfrågorna är; 'Hurdana upplevelser har föräldrar till barn med normbrytande beteende om familjens situation?', 'Vilken betydelse har olika system i bemötandet av familjer där det finns barn med normbrytande beteende?' samt 'Vilka faktorer har haft störst betydelse i familjernas situationer?'. Informationen är insamlad genom att göra kvalitativa öppna intervjuer med sju föräldrar. Det gemensamma för föräldrarna är att de har deltagit i Folkhälsans kurs 'Explosiv – vilse i skolan'. Det insamlade materialet har analyserats genom att göra en kvalitativ teoristyd innehållsanalys. Fokus i analysen har till en rätt så stor del utgått ifrån Urie Bronfenbrenners (1979) ekologiska systemteori. Denna teori fungerar som den övergripande teoretiska referensramen i föreliggande pro gradu-avhandling. Systemteorin utgår enligt Bronfenbrenner ifrån att människan ingår i flera olika både närliggande och mer övergripande system. Människan både påverkas av och påverkar dessa system. För att kunna förstå en människas utveckling och situation anser Bronfenbrenner att det är viktigt att se på alla de system eller miljöer som personen ingår i samt även systemens samspel. Resultaten av denna avhandling visar att det finns faktorer inom både familjesystemet, näromgivningen, skolsystemet och det övergripande samhälleliga systemet som har en påverkan på familjernas situationer. Familjen och dess fungerande verkar ha en stor roll med tanke på hur föräldrarna upplever sin situation. Här talas särskilt om en god relation till både partnern och barnet. Samtidigt lyfts skolmiljön fram som en betydande miljö. Här fanns både positiva och negativa erfarenheter. Det handlar till en stor del om hur familjerna blivit bemötta samt hurdana resurser och hurdant stöd som erbjuds i skolan. För övrigt kan föräldrarna känna att det samhälleliga systemet är rörigt. Det talas om att man inte vet vart man ska söka sig för att få hjälp men också om att bli bollad från ett ställe till ett annat. Det verkar inte finnas en enhetlig linje i fråga om vem som sköter vad. Det verkar även som att en diagnos har en viss betydelse i särskilt förståelsen för barnets beteende samt bemötandet av både föräldrar och barn. Sammanfattningsvis kan konstateras att det inom de system som familjerna ingår i finns både styrkor och svagheter. Här spelar bland annat övergripande samhälleliga stödformer samt även normer och attityder en central roll. I relation till systemteorin kan man se det som att de övergripande strukturerna och normerna har en påverkan på de mer närliggande system som familjerna ingår i. Detta kan ses exempelvis med tanke på hurdant stöd som erbjuds och fås samt på vilket sätt man ser på fenomenet barn med normbrytande beteende. Normerna och attityderna kan påverka bemötandet av familjerna inom flera olika system.