Browsing by discipline "Englantilainen filologia"

Tämä tutkielma käsittelee englantia vieraana kielenä puhuvien kahta kielitaidon osa-aluetta, sanastoa ja syntaksia ja niissä esiintyviä virheitä. Tutkielmassa verrataan kolmen eri lukiolaisryhmän leksikaalisia ja syntaktisia virheitä. Tarkoitus on selvittää, millaisia eroja opiskelijoiden teksteissä on kansallisella lukiolinjalla verrattuna kansainväliseen IB-linjaan. International Baccalaureate (IB) -ohjelma on kansainvälinen koulutusohjelma, jolla on oma opetussuunnitelma. Suomessa se kestää kolme vuotta, kuten kansallinen ohjelmakin, ja antaa samanlaisen jatko-opintokelpoisuuden. Opetus linjalla on kokonaan englanniksi lukuun ottamatta äidinkielen opetusta. Tutkimuksen aineistona on 39 opiskelijoiden kirjoittamaa tekstiä. Kaikki tutkittavat oppijat ovat lukio-opiskelijoita, jotka opiskelivat tutkimushetkellä samassa lukiossa pääkaupunkiseudulla joko kansallisella tai IB-linjalla. Heistä 20 opiskeli kansallisella puolella ja 19 IB-linjalla. Tutkittavat olivat toisen asteen ensimmäisellä tai toisella vuosikurssilla. Kyseessä on tapaustutkimus. Aineisto kerättiin syksyllä 2014. Tutkimusmetodina käytetään virheanalyysiä, ja virheiden luokittelun perusteena sovelletaan erilaisia jaotteluja. Opiskelijat ovat kirjoittaneet noin 250–500 sanan pituisia tekstejä. Analyysiosassa jokainen leksikaalisen tai syntaktisen virheen alaluokka käsitellään erikseen. Jokaista alaluokkaa verrataan myös tutkittavien kolmen ryhmän välillä, jotta nähdään, minkälaisia eroja eri ryhmien välillä on. Lopuksi opiskelijoiden taustoja verrataan toisiinsa sekä virheiden määriin, jotta voidaan selvittää, onko jollain taustatekijällä merkitystä virheiden määrässä. Tutkimuksessa selviää, että IB-linjan opiskelijat tekevät vähemmän virheitä kuin kansallisen linjan opiskelijat. Virheiden määrä näyttää laskevan mitä kauemmin opiskelijat opiskelevat englanniksi, vaikka on otettava huomioon myös se, että IB-linjan opiskelijat ovat käyneet läpi pääsykokeen, joten on mahdollista, että heidän lähtötasonsa englannissa on myös ollut parempi. Tässä tutkimuksessa opiskelijat tekivät eniten leksikaalisia virheitä ja seuraavaksi eniten virheitä prepositiorakenteissa. Tulokset ovat yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suurin virheiden määrään vaikuttava taustatekijä on opiskelijan englanniksi opiskelema aika. Muilla taustatekijöillä ei vaikuttanut olevan selvää merkitystä. IB-linjan opiskelijoiden kielitaitoa on tutkittu hyvin vähän, ja lisätutkimuksia kaivattaisiin sekä IB-linjan vaikutuksesta opiskelijoiden kielitaitoon että sen kehittymisestä ja kehittymisen vertailuista niin kansallisella kuin IB-linjallakin.

Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.

Tämä tutkielma käsittelee lukiolaisten informaalia englannin oppimista ja sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, kuinka suuren osan englannin oppimisestaan lukiolaiset arvioivat tapahtuvan koulun ulkopuolella, missä tilanteissa he oppivat englantia koulun ulkopuolella ja mikä yhteys koulun ulkopuolisella oppimisella on koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastelen englannin kielen asemaa Suomessa ennen ja nyt sekä englantia maailmankielenä. Tämän lisäksi käsittelen englannin kielen informaalia oppimista. Tutkielman empiirinen osa esittelee kvantitatiivisen tutkimuksen, joka tutkii lukiolaisten informaalin englannin oppimisen määrää ja laatua sekä sen yhteyttä englannin oppimiseen koulussa. Tutkimusmetodina toimii kyselylomake. Tutkimukseen osallistui yhteensä 240 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistuneista lukiolaisista neljännes kertoo oppivansa englantia suurimmaksi osaksi tai ainoastaan koulussa, lähes puolet yhtä paljon koulun ulkopuolella kuin koulussa, ja reilu viidennes suurimmaksi osaksi tai kokonaan koulun ulkopuolella. Yleisimmät oppimistilanteet koulun ulkopuolella ovat television ja elokuvien katselu, internet ja musiikin kuuntelu, ja informaalin oppimisen katsotaan vaikuttavan etenkin sanastotaitoihin. Sen perusteella, kuinka suuri osuus informaalilla oppimisella on oppijoiden englannin oppimisessa, tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset voidaan jakaa institutionaalisiin oppijoihin, universaaleihin oppijoihin ja informaaleihin oppijoihin. Sukupuoli on merkittävä tekijä englannin informaalissa oppimisessa, sillä 80 prosenttia informaaleihin oppijoihin kuuluvista oppijoista on poikia. Englannin informaalin oppimisen ja arvosanojen välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaaleilla oppijoilla on muita korkeammat arvosanat. Tämän lisäksi englannin informaalin oppimisen ja perinteisen koulutyöskentelyn välillä löytyy tilastollisesti merkittävä negatiivinen korrelaatio: informaalit oppijat käyttävät vähemmän aikaa läksyjen tekemiseen ja kokeisiin lukemiseen kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Kolmanneksi englannin informaalin oppimisen ja englannin oppimisen vaikeustason välillä löytyy tilastollisesti merkittävä korrelaatio: informaalit oppijat kokevat englannin oppimisen helpommaksi kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat. Tutkimustulokset osoittavat, että informaalit oppijat ovat luokkahuoneissa etulyöntiasemassa. He saavuttavat vähemmällä vaivalla korkeampia arvosanoja kuin institutionaaliset ja universaalit oppijat.

Pro gradu -tutkielmani Genre Features of Patent Applications käsittelee patenttihakemusten genrepiirteitä. Työssäni tutkin 95 patenttihakemuksen korpuksesta ilmeneviä kielellisiä piirteitä. Valitsin hakemukset PatBase-patenttitietokannasta kansainvälisen patenttiluokan sähköinen viestintätekniikka suppeasta alaluokasta. Hakuehtoina olivat, että hakemus on jätetty Euroopan patenttivirastoon, hakemuksen jättövuosi on 2011 ja patenttihakemuksen etuoikeus on Iso-Britanniassa. Tutkimus hyödynsi korpuslingvististä metodia. Työkaluna käytin WordSmith Tools 6.0 -ohjelmaa ja vertailukorpuksena BNC Baby -korpuksen akateemisia tekstejä. Jaoin patenttihakemuskorpuksen, jossa oli 871 300 sanaa, kahdeksi alakorpukseksi: selitysosakorpukseksi ja vaatimuskorpukseksi. Selvitin molemmista alakorpuksista niille ominaiset avainsanat ja tutkin niitä asiayhteydessä. Jaottelin avainsanat sanaluokkiin taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen ja laskin niille pääsanaluokittaisen jakauman. Tämän jälkeen käsittelin avainsanoja yksityiskohtaisemmin sekä sanaluokittain että muiden esiin tulleiden kielellisten ominaisuuksien mukaisesti. Lopuksi muodostin Swalesin mallia mukaillen retorisen mallin patenttihakemuksista. Tarkastelin tuloksia suhteessa aiempiin tutkimuksiin sekä Euroopan patenttisopimukseen (EPC). Tulokset vahvistavat tutkimusolettaman patenttien monimutkaisesta kielestä. Patenttikielessä sekoittuvat eri tieteenalojen kielenkäyttö ja lakikieli mutta siinä on myös omat erikoispiirteensä. Erityisen merkittävänä löydöksenä ovat lukuisat verbien ed-partisiippimuodot. Partisiippeja esiintyy sekä attribuutteina että predikatiiveina. Predikatiivina esiintyvät partisiipit liittyvät EPC:n sääntöön, jonka mukaan laite- ja menetelmävaatimusten on oltava erillisiä. Tällöin laitevaatimuksessa pyritään ilmaisemaan partisiipin predikatiivilla se, että kyseessä on laitteella jo oleva ominaisuus eikä laitteella tapahtuva toiminta. Patenttihakemuksissa on erittäin runsaasti substantiiveja ja vain vähän adjektiiveja ja adverbejä. Patenttivaatimusten kieli on jopa substantiivipainotteisempaa kuin selitysosien. Runsas substantivointi ei ole EPC:n vaatimaa vaan se liittyy ilmeisesti osittain pyrkimykseen laatia hakemus vastaamaan myös USA:n patenttijärjestelmää, jossa yleensä vältetään käyttämästä ilmaisua välineet jonkin tekemiseen . Sen sijaan kyseisen tekemisen verbistä muodostetaan substantiivi käyttäen johdinta -er tai -or. Osa sekä näin että muilla johtimilla muodostetuista substantiiveista vaikuttaa uudissanoilta. Tuloksissa korostuvat myös able-johtimen kanssa muodostetut adjektiivit, joilla myös kierretään tarvetta ilmaista tekemistä verbillä. Lisäksi teksteissä esiintyy epämääräisyyttä ilmaisevia sanoja kuten apuverbi may ja erilaiset luokkaa ilmaisevat substantiivit kuten apparatus. Vanhahtavia sanoja kuten wherein käytetään esimerkiksi järjestämään patenttivaatimuksien pitkien virkkeiden sisältöä helpommin luettavaan muotoon. Myös sisennyksiä käytetään sisällön järjestämisessä. Kaikki tutkimuksessa ilmenneet patenttihakemusten kielelliset piirteet eivät ole patentti-sopimuksessa määriteltyjä mutta ne ovat yleisesti käytettyjä. Monimutkaisesta rakenteestaan huolimatta patenttikielessä on säännönmukaisuuksia, jotka ilmeisesti opitaan alalla kokemuksen kautta.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on deiktisten ilmausten esiintyminen Internetissä julkaistuissa uutisotsikoissa, joita kutsutaan myös klikkiotsikoiksi. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse aineistona käytettyjen BBC:n uutisten osalta, sekä tutkitaan klikkiotsikoiden esiintyvyyttä aihepiireittäin. Lisäksi tutkimuksessa eritellään aineistosta löytyvät rakenteelliset tavat muodostaa klikkiotsikoita, ja verrataan niitä vastaaviin aiempiin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen teoriapohja nojautuu deiktisten ilmausten osalta pragmatiikkaan, sekä journalismin ja median tutkimuksen osalta erityisesti otsikkotutkimukseen. Deiktisillä ilmauksilla tarkoitetaan sanoja ja fraaseja, jotka viittaavat lauseen ulkopuoliseen, edeltävään tai tulevaan tietoon. Uutiskontekstissa tämä tarkoittaa otsikon jälkeen tulevaa uutisartikkelia. Tässä tutkimuksessa keskitytään eteenpäin viittaaviin ilmauksiin uutisotsikoissa, joiden tarkoituksena voi olla niiden informatiivisuuden rajoittaminen, jotta mahdollisimman moni ”klikkaisi” uutiseen johtavaa linkkiä. Yksittäisen uutisen saamalla ”klikkausten” määrällä on merkitystä mainosrahoitteisille uutissivustoille. Klikkimäärät maksimoidakseen niiden kannattaa tehdä otsikoista houkuttelevia, esimerkiksi liioittelun, epämääräisyyden tai epäinformatiivisuuden keinoin. Aineistona käytetyt BBC:n uutisotsikot on kerätty lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Aineisto kattaa kuudesta erilaisesta aihepiiristä kerätyt 2400 englanninkielistä uutisotsikkoa, joiden sisältämät deiktiset ilmaukset analysoitiin. Tutkimustulokset osoittavat, että eteenpäin viittaavia ilmauksia esiintyy lähes kolmanneksessa tutkituista otsikoista. Tavat, joilla otsikon jälkeiseen uutisartikkeliin viitataan vaihtelevat vain hieman, ja tuloksissa korostuu audiovisuaaliseen sisältöön viittaavat termit sekä kysymysten käyttö otsikoissa. Uutisten aihepiirillä vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan vain vähän vaikutusta eteenpäin ohjaavien otsikoiden määrään, sillä näitä löytyy kaikista aihepiireistä.

Tässä tutkielmassa analysoin Never Alone -videopeliä ja millä tavoin se on adaptaatio Robert Nasruk Clevelandin perinteisesti suullisesti kerrotusta alaskalaisesta Inupiaq-alkuperäiskansan tarinasta Kunuuksaayuka. Tutkielman keskeisiä teemoja ovat Alaskan Inupiaq-alkuperäiskansan kulttuuriset vaikutteet videopelin henkilöhahmoihin ja keskeisiin teemoihin. Analysoin jokaista videopelin kolmeatoista lukua, sekä vertaan niitä alkuperäisen teoksen rakenteeseen ja sisältöön. Tutkimalla Inupiaq-kansan kulttuuria ja historiaa tarkoituksenani on selvittää, miten ne esitetään sekä videopelissä että alkuperäisessä tarinassa. Analyysini kohteena on videopelin kolmetoista lukua, joista jokaisessa esitetään Inupiaq-kansalle tärkeitä teemoja ja kulttuurisia arvoja. Analysoin myös, kuinka uskollinen videopelin tarina ja tapahtumat ovat alkuperäiseen tarinaan verrattuna tutkimalla mitä adaptaatioprosessissa on otettu huomioon, kun tarina on käännetty suullisen kerronnan muodosta interaktiivisen videopelin muotoon. Vertailen miten tarinan sisältöä on muutettu tarkastelemalla onko tarinallisia elementtejä muutettu, lisätty tai poistettu. Tutkielman keskeisin teoreettinen viitekehys on Robert M. Nelsonin teoria homologiasta kirjalisuudessa, jonka mukaan useat teokset voivat olla peräisin samasta lähteestä ja pitää sisällään saman perusrakenteen. Tarinasta Kunuuksaayuka on olemassa monta erilaista versiota, joista jokainen on omalla tavallaan erilainen kertojasta riippuen, mutta kaikissa tarinoissa on hahmotettavissa sama perusrakenne. Tämä tutkielma analysoi Clevelandin Kunuuksaayukan ja videopeli Never Alonen välillä olevaa homologiaa kirjallisuuden näkökulmasta. Tutkin jokaista videopelin lukua tapahtumajärjestyksessä, videopelin juonen tapahtumien kulun mukaisesti. Kiinnitän huomiota videopelin pelimekaniikkoihin ja siihen, miten tietyt pelimekaniikat heijastavat Inupiaq-kansan arvoja. Analysoin tapahtumien kulun mukaisesti videopelin yhteyttä alkuperäiseen teokseen, joka on Inupiaq-kansan jäsenen, Robert Nasruk Clevelandin, versio tarinasta Kunuuksaayuka, joka on hyvin tunnettu tarina Inupiaq-kansan keskuudessa. Inupiaq-kansan piirissä suullinen tarinankerronta on merkittävä osa heidän kulttuuriaan ja identiteettiään, ja tarinat pitävät sisällään huomattavan määrän kulttuuriperimää ja tietoa, jota välitetään uusille sukupolville tarinankerronnan kautta. Analysoin tutkimuksessani myös Cultural Insight -dokumenttivideoita, jotka ovat pelin sisällä olevia lyhyitä dokumenttivideotiedostoja, jotka kertovat Inupiaq-kansan tavoista, kulttuurista, uskomuksista ja arvoista. Videoilla Inupiaq kansan jäsenet keskustelevat arvoistaan ja kulttuuristaan aina senhetkisen teeman viitekehyksessä. Cultural Insights -videoita on yhteensä kaksikymmentäneljä ja niitä voi katsoa joko pelin aloitusvalikoista tai videopeliä pelatessa. Videot ovat aluksi lukittuja - kahta ensimmäistä lukuunottamatta - mutta vapautuvat katsottaviksi, kun pelaaja etenee pelissä tiettyyn kohtaan. Analysoin miten videot täydentävät ja puhuttelevat videopelin osien teemoja sekä miten ne antavat pelaajalle tietoa Inupiaq-kansan kulttuurista. Tarkastelen lopuksi millaisen vastaanoton Never Alone -videopeli on saanut sekä kansainvälisesti että Inupiaq-kansan keskuudessa, koska yksi pelikehittäjien tavoitteista on ollut välittää Inupiaq-kansan kulttuurista perimätietoa videopelin kautta.

Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella amerikkalaisten ja brittiläisten journalistien tapaa muokata yritysten lehdistötiedotteista otettua tekstiä käytettäväksi uutisartikkeleihin. Sen taustalla on viime vuosien kehityssuunta, jossa PR:n vaikutusvalta on kasvanut ja lehdistön puolestaan heikentynyt. Pyrin tutkimuksellani valottamaan journalistien keinoja toimia tässä ympäristössä. Keskityn journalistien tekemien lingvististen muutosten kategorioihin ja määriin Henk Pander Maatin (2008) tutkimusmetodia käyttäen. Lopuksi vertailen tuloksiani hänen tuloksiinsa. Muutosten taustalla on lehdistötiedotteen ja uutisartikkelin välinen genrekonflikti. Lehdistötiedotteen genreen kuuluu näyttää aiheensa positiivisessa sävyssä, mutta se ei välttämättä sovi uutisartikkelin objektiivisempaan tyyliin. Täten journalisti voi joutua muokkaamaan lehdistötiedotetta. Aineistona tutkimuksessa käytetään 20 Applen, Nokian, Microsoftin ja Sonyn julkaisemaa lehdistötiedotetta ja 41 The Guardianissa, The New York Timesissa ja The Los Angeles Timesissa julkaistua uutisartikkelia, jotka perustuvat ainakin osittain ensiksi mainittuihin lehdistötiedotteisiin. Aineiston yritykset valittiin, koska ne ovat vaikutusvaltaisia, jolloin niiden lehdistötiedotteet pääsevät todennäköisemmin sanomalehtiin. Aineiston lehdet puolestaan valittiin, koska ne muokkasivat ottamiaan lehdistötiedotelainauksia, jolloin analyysi voidaan toteuttaa. Osa lehdistöstä voi kopioida lehdistötiedotteen sanasta sanaan artikkeleihinsa, jolloin tällainen analyysi on vaikeampi toteuttaa. Tutkimusmetodina käytän Henk Pander Maatin hollanninkieliseen aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa kehitettyjä transformaatiokategorioita. Sovellan niitä englanninkieliseen aineistoon ja tutkin uutisartikkeleiden käyttämiä lehdistötiedoteperäisiä lainauksia vertailemalla niitä alkuperäisiin lehdistötiedotteisiin. Lingvistiset muutokset luokitellaan transformaatiokategorioihin, ja niiden määrä lasketaan. Transformaatiokategoriat sisältävät esimerkiksi sanojen tai lausekkeiden poistoja ja lisäyksiä. Lehdistötiedotteiden lauseita voidaan yhdistää tai pilkkoa. Uutta taustatietoa voidaan lisätä selventämään uutisartikkelin lukijalle lehdistötiedotteissa mainittujen käsitteiden taustoja. Lehdistötiedotteen positiivista sävyä neutraloidaan poistamalla tai korvaamalla esimerkiksi superlatiiveja. Tulokseni paljastavat käytettyjen transformaatiokategorioiden tyypin ja määrän. Aineistostani löytyy epäselvät tapaukset pois lukien yhteensä 904 muutosta. 904 havaitusta muutoksesta enemmistö on journalistin turhaksi kokeman tiedon poistoja (23 %), taustatiedon lisäyksiä (17 %) ja positiivisuuden neutralisointeja (19 %). Vertailu Pander Maatin tuloksiin paljastaa tulosten olevan samankaltaisia, mutta erojakin löytyy. Muutosten määrissä on eroja prosenttiosuuksissa, ja muutoksia tapahtuu omassa aineistossani suhteessa aineiston määrään enemmän kuin Pander Maatin aineistossa. Pohdin erojen ja samankaltaisuuksien syitä, mutta varmaa vastausta niihin tutkimukseni ei pysty antamaan. Lisäksi havaitsin Pander Maatin kategorioissa muutamia puutteita ja ehdotan niihin parannuksia. Kokonaisuutena tulokseni tarjoavat uutta tietoa journalistien tavoista muokata lehdistötiedotteita angloamerikkalaisessa lehdistössä, ja niitä voidaan vertailla eri aineistoista tehtyihin jatkotutkimuksiin.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella Margaret Atwoodin MaddAddam-tieteiskirjallisuustrilogiaa eläintutkimuksen näkökulmasta. Keskeistä tutkielmalleni on tunnistaa ja analysoida tapoja, joilla Atwood lähestyy toislajisten eläinten esittämistä kirjallisuudessa, ihmisten ja eläinten suhdetta sekä näiden välistä rajaa. Analysoin näitä teemoja hybridisyyden käsitteen ja trilogiassa esiintyvien hybridiolentojen sekä niihin vaikuttavien teknologisten käytäntöjen näkökulmasta. Tarkastelen hybridisyyttä sen fyysisten ja symbolisten ilmentymien kautta ja käsittelen myös hybridisyyden ja eläinkysymyksen sosiaalisia ja kielellisiä merkityksiä. Toisessa luvussa tarkastelen monia trilogiassa esiintyviä, geneettisesti manipuloituja eläinhybridejä ja analysoin, miten ne ilmentävät ihmisten suhdetta toislajisiin eläimiin. Väitän, että Atwoodin luomat eläinhybridit haastavat lajien välistä erontekoa ja ihmisten taipumusta kategorisoida luontoa. Eläinhybridien kautta Atwood myös analysoi ihmisten teknologian käyttöä ja siihen liittyvää problematiikkaa sekä käsittelee esimerkiksi keinotekoiseen lihaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kolmannessa luvussa keskityn trilogiassa esiintyviin, geneettisen manipulaation avulla luotuihin ihmis-eläinhybrideihin. Ihmis-eläinhybridit syventävät ja monimutkaistavat luvussa 2 käsiteltyjä aiheita ja mahdollistavat Atwoodin lähestyä kannibalismin ja antropomorfismin kaltaisia ilmiöitä. Ne myös alleviivaavat ihmisten ja eläinten välisen rajan häilyväisyyttä sekä haastavat käsityksiä ihmisten ylivertaisuudesta muihin eläimiin nähden. Atwoodin taipumuksena on korostaa ihmisten ja eläinten välisiä yhtäläisyyksiä sekä näiden välisen rajan kulttuurisesti tuotettua luonnetta ja täten asettaa tuon rajan kyseenalaiseksi. Neljännessä luvussa käsittelen trilogiassa esiintyviä symbolisen hybridisyyden muotoja sekä eläinten ja kielen välistä suhdetta. Analysoin, kuinka trilogian ihmishahmot toistuvasti muuntautuvat symbolisesti eläimiksi sekä sitä, kuinka ihmisten kielenkäyttö vaikuttaa heidän suhtautumiseensa eläimiin esimerkiksi eläinmetaforien ja -sanontojen kautta. Väitän myös, että Atwood kumoaa ja toisaalta myös toistaa eläimiin liittyvään kielenkäyttöön kytkeytyviä konventioita. Atwoodin kuvaamat eläinhahmot eivät käsittele ainoastaan trilogiassa esiintyviä hybridiolentoja, vaan keskustelu ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta ulottuu myös tosimaailman ilmiöihin. Kuvaamalla paradoksaalista ja monimutkaista suhdettamme toislajisiin eläimiin usein huumorin keinoin Atwood tarkastelee myös eläinsuhteemme vakavia eettisiä ulottuvuuksia ja haastaa lukijoitaan pohtimaan niistä kumpuavia kysymyksiä.

Linguistic attitude is one of the important factors that could influence the development of a language or a language variety in defining its status, role, and function(s) within a speech community; attitudes are shaped by perceptions. This study explores Finnish university students’ English language preference, and their perceptions on the use of English as a global lingua franca. A survey was conducted among 358 Finnish (English-major) university students across Finland to investigate which English variety they prefer to learn, and the reasons for their preference. The results reveal that despite the seeming proliferation of the American English variety in Finland, ubiquitous through various forms of media, the British English variant is still preferred by the student majority primarily due to its perceived notion of aesthetic and ‘cultured’ features, and the students’ familiarity with the variety as a pedagogical model. Moreover, the majority of the participants believe that a native speaker accent should neither be imposed nor required from non-native English speakers; but these students nevertheless wish to acquire a native speech. This result is also found in other similar attitudinal studies; that is, on a macro level, students in this particular context are aware of the plurality of English and its status as a global language; on a micro level, however, these learners wish to learn the ‘standard’ English that they have been quite familiar with, through years of formal language education. This study yields remarkable insights into the students’ views of the English language that is being taught/learned in Finnish schools/universities, and how their attitudes towards English affect their second-language goals and practices. It presents a sociolinguistic view of English, and how the standard language ideology tradition affects language attitude/preference. The findings contribute to enhance our knowledge and understanding on relevant sociolinguistic concerns in this context, and present a challenge for (current/future) language educators to critically evaluate the linguistic model/teaching materials they adopt, and encourage an unbiased and genuine appreciation for the English language and its diversity in their language classrooms.

Pro gradussani tarkastelen naishahmoja John Greenin kirjoissa Looking for Alaska, An Abundance of Katherines, Paper Towns ja The Fault in Our Stars. Tutkielmani tavoitteena on selvittää miten naishahmoja kuvataan Greenin kirjoissa ja miten se eroaa mieshahmojen kuvauksesta. Lisäksi pohdin mediarepresentaation tärkeyttä etenkin nuorille suunnatussa kirjallisuudessa sekä sitä, ovatko Greenin naishahmot autenttisen tuntuisia. Teoriataustana käytän teoksia hahmojentutkimuksen, feministisen kirjallisuusteorian, kerronnantutkimuksen ja stereotyyppientutkimuksen alueilta. Tutkimusmenetelmänäni on tekstin huolellinen lukeminen, eng. ’close reading’, teoria-aineistooni nojautuen. Aineistonani käytän Greenin kirjojen lisäksi hänen omia mielipiteitään, kommenttejaan ja vastauksiaan, joita hän on esittänyt lukuisissa blogeissaan. Pro graduni keskeisimpiä tuloksia on se, että naishahmot on esitetty eri tavalla kuin mieshahmot, etenkin kun kyseessä ovat muut kuin nimettömät sivuhenkilöt. Naishahmoihin liitetään enemmän fyysiseen viehättävyyteen liittyviä piirteitä ja heidät on kuvattu vähemmän persoonallisiksi kuin miespuoliset henkilöhahmot. Vaikka hahmonkehitystä tapahtuu, se on usein sidoksissa miespuoliseen päähenkilöön. Naispuoliset henkilöhahmot ovat myös miespäähenkilön epäluotettavan kerronnan varassa, The Fault in Our Stars pois lukien. Totean Greenin kirjojen olevan kohdistettu pääosin teini-ikäisille tytöille. Koska representaatio vaikuttaa sekä kuvaan omasta itsestä että toisista, on tärkeää että se olisi monipuolista. Greenin kirjoissa naishahmojen representaatio on melko yksipuolista, mikä vähentää autenttisuutta. Naishahmojen autenttisuutta edustaa parhaiten The Fault in Our Stars, koska siinä on naispäähenkilö, jonka kerrontatyyli on melko realistinen. Autenttisuutta luodaan myös henkilöhahmojen omilla stereotypioilla, maailmankuvilla, huumorilla ja luonteenpiirteillä, sekä kerronnan keinoin. Green ilmaisee monissa kommenteissa olevansa tietoinen kirjojensa puutteista etenkin vähemmistöjen edustamisen suhteen sekä naishahmojen roolien suhteen, ja tämä tiedostaminen näkyy verratessa The Fault in Our Starsin naiskertojaa muiden kirjojen mieskertojiin. Green tekee naishahmojen yksinkertaistetun kuvittelun ja romantisoinnin ongelmallisuutta selväksi myös kirjoissa, joissa se on esillä toistuvana teemana, etenkin Paper Townsissa.