Browsing by discipline "Livsmedelsekonomi"

Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla suomalaisten luonnonmarjojen markkinointia niiden viljeltyihin vastineisiin. Teoreettisena taustailmiönä käytettiin kirjallisuudessa esille tuotua elintarvikealan laatukäännettä. Täten huomio kiinnitettiin erilaistamisstrategiaan ja sen esille tuloon markkinointiviestinnässä. Yleiseen strategiamalliin kuuluvaan erilaistamisstrategiaan jäsentelyyn käytettiin konventioteoriasta ja laatuominaisuuksien teoriasta johdettuja osia, joiden avulla voitiin jäsentää laadun roolia erilaistamisen välineenä, esittämällä erilaisia jaettuja arvopohjia, joihin laatuominaisuuksien oikeuttaminen perustuu. Konventioteoriaa on käytetty laajasti elintarvikealaa koskevissa tapaustutkimuksissa, mutta markkinointiviestinnän analyysiin sitä ei ole vielä kattavasti hyödynnetty. Tutkielman empiirisessä osassa analysoin suomalaisten puolukkaa ja mustikkaa tuotteissaan käyttävien, sekä pohjoisamerikkalaisten viljeltyä mustikkaa ja karpaloa käyttävien yritysten tuottamaa sosiaalisen median sisältöä teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin, sekä aineistolähtöisen sisällönerittelyn keinoin. Sosiaalinen media valikoitui aineiston lähteeksi erityisesti sen ajankohtaisuuden vuoksi, mutta myös siksi, että se tarjosi hyvän yhtenäisen maaperän alueiden väliselle vertailulle. Sosiaalisella medialla on rooli myös marjojen vientimarkkinoilla, jossa kuluttaja on fyysisesti etäällä tuotannon alkuperästä. Konventioteorian avulla voitiin jäsentää monipuolisesti tuotantotapaan ja alkuperään sidoksissa olevaa laatua. Laatukonventioiden teorian taustaoletusten mukaisesti hintaa ei juurikaan tuotu esille, vaan laatukuvan rakentamisessa vedottiin muihin jaettuihin arvopohjiin. Konventioteorian avulla voitiin osoittaa eroja esimerkiksi tradition, yleisen mielipiteen ja teollisten standardien käytöstä esille tuotujen laatuominaisuuksien perustana. Työssä kuvatulla erilaistamisen rakenteella voidaan nähdä mahdollisuuksia kuvata laadun välittymistä internet-pohjaisissa arvoketjuissa, joissa ilmaisun ja tuotteisiin liittyvän laadun välittämisen lähtökohdat ovat perustavanlaatuisesti erilaiset verrattuna arvoketjuihin niiden perinteisessä kontekstissa internetin ulkopuolella. Kuluttaja ei enää pääse kosketuksiin tuotteen kanssa edes kaupan hyllyjen välissä, saatikka sitten sen kasvupaikalla. Olennainen paikkaan ja tuotantotapaan liittyvä laatu täytyy välittää kuluttajan ruudun taakse muiden keinojen avulla. Laatukuvan yhtenäisyys ja erottautuminen kilpailevista tuotteista on tärkeää myös alueelliseen yhdistävään tekijään pohjautuvassa markkinointiyhteistyössä, jota jo osin suomalaisten luonnonmarjojen markkinoinnissa hyödynnetään.

Tämä Pro Gradu tutkimus on osa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamaa hanketta, jossa selvitetään EU:n nimisuojan käyttöä Suomessa. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen ja työssä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksessa on haastateltu suomalaisten nimisuojatuotteiden taustatahot ja haastatteluaineistosta tutkimusteemoiksi nousivat: hakuprosessi, yhteistyö toimijoiden kesken, nimisuoja kilpailuetuna sekä nimisuojan hyödyntäminen yleisesti nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimustulostenperusteella EU:n nimisuojajärjestelmän tuomaa lisäarvoa elintarvikkeille ei ole Suomessa hyödynnetty toistaiseksi kovin paljon. Tällä hetkellä varsin harvat tuottajat Suomessa käyttävät nimisuojaa, vaikka se olisi mahdollista. Tietoisuus järjestelmästä on puutteellista eivätkä tuottajat ole saaneet nimisuojatuotteistaan korkeampaa hintaa. Tämä voi olla osasyy tuottajien kiinnostuksen vähäisyyteen, minkä lisäksi muita laatua osoittavia pakkausmerkintöjä on paljon. Vaikka nimisuojaa käyttäville suomalaisille tuottajille ei ole ollut taloudellista hyötyä merkin käytöstä, nähdään nimisuojat kuitenkin laatumerkkinä sekä mahdollisuutena erottautua kilpailijoista. Nimisuojan käyttäminen on vähentänyt tuotenimen väärinkäyttöä, mutta tehokkaampaa ja organisoidumpaa valvontajärjestelmää toivotaan kilpailuedun vahvistamiseksi. Tuottajilla ei ole resursseja markkinoida nimisuojaa, jonka edistämiseksi kaivataan enemmän kansallista panostusta niin markkinointiin kuin suomalaisen ruokakulttuurin ja ruoan arvostuksen kohottamiseen. Tuottajien puolelta toivotaan myös sujuvampaa hakuprosessia, sillä prosessi on kestänyt kaikilla hakijoilla vähintään neljä vuotta. Tulevaisuudessa nimisuojan nähdään osaltaan rakentavan alueen symbolista arvoa ja potentiaalisia suomalaisia nimisuojatuotteita uskotaan löytyvän esimerkiksi kala- ja leipätuoteryhmistä.

Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka venäläiset kuluttajat suhtautuvat funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Funktionaaliset elintarvikkeet ovat Venäjällä verrattain uusi ilmiö ja kuluttajien asenteet tuotteita kohtaan yhä vakiintumattomia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä aiheita ovat kuluttajien asenteet teknologisesti muokattuja elintarvikkeita kohtaan, elintarvikkeen terveysväitteen merkitys tuotteen lisäarvon muodostumisen kannalta sekä venäläisten kuluttajien yleinen suhtautuminen terveysväittämällä varustettuja elintarvikkeita kohtaan. Suhtautumista selvitettiin venäläisille kuluttajille suunnattuna internet-kyselynä. Tutkielman aineisto koostuu 159 vastauksesta, jotka analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita funktionaalisista elintarvikkeista, mutta käsite ”funktionaalinen elintarvike” ei ole kuluttajille juuri itsessään tuttu. Saatujen tulosten mukaan suurin osa kuluttajien funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvistä epäilystä kohdistuu hyvin periaatteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi uusi valmistusteknologia saattaa saada valintatilanteessa merkittävää painoarvoa. Funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisessa korostuu kuluttajan luottamus niin tieteelliseen tutkimukseen, tuotteiden valmistajiin kuin tuotteiden markkinoijiin. Tulosten mukaan kuluttajat harvemmin luottavat markkinointikampanjoihin, joten erityisesti asiantuntijoiden rooli tiedonvälittäjänä on tärkeä. Terveydenhuollon ammattilaisilla nähdään olevan olennainen rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa Venäjällä, sillä elintarviketeollisuuden yritykset koetaan liian puolueellisina todenmukaisen informaation levittämiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että terveysväitteen nähdään tuovan tuotteelle lisäarvoa. Motivaatio tuotteen käytölle syntyy kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli kuluttaja ymmärtää terveysväitteen ja tuotteen terveysvaikutus tuntuu itselle merkitykselliseltä. Venäjällä suomalaisia elintarvikkeita pidetään saatujen tulosten perusteella korkealaatuisina, ja tuotteen suomalainen alkuperä lisää kuluttajien luottamusta funktionaalisen elintarvikkeen toimivuuteen. Hyvin Suomessa menestyneet funktionaaliset elintarvikkeet luovat uskoa alaan kohdistuville suurille odotuksille, ja saadut tutkimustulokset lisäävät toivoa menestystarinoihin myös Venäjällä.

Objective of this Master's Thesis was to explore levels of subjective and objective knowledge of Finnish wine consumers and knowledge levels' hypothesized link to exploratory buying behavior. Subjective knowledge refers to what consumers think they know about a given subject whereas objective knowledge is verifiable factual knowledge. Questionnaire was published in December 2016 via Finnish importers consumer newsletter and website. Resulting 300 responses were analyzed in SPSS using most importantly cross tabulations, One Way Analysis of Variance (ANOVA) and logistic regression analysis. Both subjective and objective knowledge were found to have a positive relation to exploratory buying behavior - more knowledgeable consumers in both dimensions of knowledge exhibited more exploratory tendencies. Effect was however more limited than that of being "active" with respect to wine: this dimension surfaced as having most effect on exploratory tendencies, linking also to higher average price of wine choice. Assumption based on prior theory of at least moderate correlation between consumer's objective and subjective knowledge was confirmed - there was no remarkable conflict between reported subjective knowledge and assessed objective knowledge. Men scored higher objective and subjective knowledge levels but no evidence of influence of other demographic variables was found.

Elintarvikemyymälät ovat saaneet viime vuosina runsaasti negatiivista julkisuutta elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyen. Tämä on osaltaan herättänyt elintarvikealan toimijat ja viranomaiset kiinnittämään enemmän huomiota elintarvikekauppojen toimintaan. Koska elintarviketyöntekijöiden toiminnalla on selkeä merkitys elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, on olennaisen tärkeää tietää, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden hygieniakäytäntöihin. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat myyjien hygieniakäytäntöihin vähittäiskaupan alalla, ja mihin esimiesten kannattaa keskittyä, jotta työntekijöiden hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tutkimus suoritettiin Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon elintarvikeosastolla. Tutkielman teoriaosan tarkoituksena oli antaa kattava kuva tutkittavista ilmiöistä. Teoriaosassa käsiteltiin hygieniakäyttäytymisen periaatteita ja käytännön sovelluksia. Lisäksi esiteltiin suunnitellun käyttäytymisen teoria, johon tutkimuksen viitekehys pitkälti perustui. Teoriaosan lopuksi otettiin esille aiempia tutkimuksia hygieniakäyttäytymiseen liittyen. Lopuksi luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys, johon empiirinen osa perustui. Tutkielman empiirinen osa suoritettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuivat ne elintarvikeosaston tiimit, joissa myyjät työskentelevät palvelutiskillä ja käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin suunnitellun käyttäytymisen teorian mukaisesti myyjien asenteita, koettua sosiaalista painetta ja kokemuksia toimintaa rajoittavista tekijöistä. Tämän lisäksi selvitettiin myyjien aikomuksia noudattaa hygieenisiä toimintatapoja ja itse hygieenistä käyttäytymistä. Tuloksia tarkasteltiin deskriptiivisellä tasolla, ja tämän lisäksi eri tekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin korrelaatio- ja regressioanalyysien avulla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asenteilla on suurin yhteys myyjien aikomuksiin noudattaa hyviä hygieniakäytäntöjä. Toisaalta asenteiden merkitys ei korostunut merkittävästi muiden tekijöiden joukosta, joten mitä todennäköisimmin esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota asenteiden lisäksi myös myyjien kokemaan sosiaaliseen paineeseen ja myyjien kokemuksiin rajoittavista tekijöistä. Suurin yhteys myyjien hygieeniseen käyttäytymiseen oli aikomuksilla. Empiirisen osan lopussa annettiin suosituksia esimiehille, mitä heidän kannattaa tehdä, jotta myyjien hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tulokset eivät ole laajasti yleistettävissä, mutta ne tarjoavat lisätietoa vähittäiskauppojen hygieeniseen toimintaan liittyen, jota on aikaisemmin tutkittu melko vähän.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja määrittää, kuinka elintarvikkeiden raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten muutokset ovat vaikuttaneet elintarvikkeiden kuluttajahintoihin aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi määrittää viive, jossa muutokset raaka-ainehinnoissa ja tuotantokustannuksissa ovat välittyneet kuluttajan lopputuotteesta maksamaan hintaan. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös huomiota hintojen välittymisessä tapahtuvaan mahdolliseen epäsymmetriaan, eli ovatko elintarvikkeiden kuluttajahinnat reagoineet eri tavoin raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten nousuihin ja laskuihin. Tutkimuksessa luodaan katsaus tutkimukseen valittujen elintarvikekategorioiden valmistusketjuihin sekä hinnanmuodostukseen. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus valittujen elintarvikekategorioiden raaka-aineiden tuottajahintojen ja muiden tuotantokustannusten kehitykseen aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen teoriaosio koostuu hintojen vertikaalista välittymistä ja elintarvikkeiden hinnanmuodostusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen osio perustuu aikasarjojen analysoinnissa käytettäviin ekonometrisiin menetelmiin, joiden avulla pyrittiin analysoimaan raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten suhdetta elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimuksen empiirisen analyysin toteutuksessa hyödynnettiin kolmea menetelmää, jotka ovat yksikköjuuritesti, yhteisintegraatiotesti sekä virheenkorjausmalli (error correction model). Tutkimuksessa elintarvikkeiden kuluttajahintojen tarkastelussa aineistona käytettiin liha-, maito- ja viljatuotteiden kuluttajahintaindeksejä aikaväliltä 2010-2014. Raaka-ainehintojen kehitystä kuvaava aineisto koostui liha-, maito- ja viljatuotteiden tuottajahintaindekseistä aikaväliltä 2010-2014. Tutkimuksessa muut tuotantokustannukset käsittivät energian ja nestemäisen polttoaineen hinnan sekä työvoimakustannukset. Raaka-ainehinnan vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintaan oli kaikkein suurin lihatuotteissa, joissa raaka-aineen hinnan vaikutus ja välittymisen nopeus kuluttajahintoihin oli muita tutkimuksen elintarvikekategorioita suurempi. Vilja- ja maitotuotteissa raaka-aineen vaikutus kuluttajahintoihin oli huomattavasti heikompi ja välittymisen viive raaka-ainehinnasta kuluttajahintaan pidempi. Muiden tuotantokustannusten vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin oli tutkimuksen mukaan heikkoa ja välittymisen viive havaittiin pitkäksi kaikissa tutkituissa elintarvikekategorioissa. Hintojen välittymisen epäsymmetrian kannalta tutkimustulokset olivat hyvin mielenkiintoisia, sillä tutkittujen elintarvikekategorioiden kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin raaka-ainehinnoissa tapahtuviin nousuihin, mutta raaka-ainehinnoissa tapahtuvien hinnanlaskujen havaittiin välittyvän elintarvikkeiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin raaka-ainehintojen nousu. Sähkön ja nestemäisen polttoaineen hintojen välittymisen epäsymmetrian havaittiin olleen positiivista maitotuotteiden, viljatuotteiden ja leipien kuluttajahinnoissa. Negatiivista epäsymmetriaa muiden tuotantokustannusten kohdalla havaittiin naudanlihan kuluttajahinnan kohdalla. Sianlihan ja siipikarjanlihan kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin sähkön ja nestemäisen polttoaineen hinnannousuihin kuin hinnanlaskuihin, mutta sekä sähkön että nestemäisen polttoaineen hinnassa tapahtuvien laskujen havaittiin välittyvän tuotteiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin hintojen nousun

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kuluttajat ilmaisevat identiteettiään elintarvikevalinnoillaan. Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaisuuden identiteettiä ilmaistaan elintarvikevallinoilla sekä miten alkuperä vaikuttaa ostopäätökseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tavoitteena on saada yksityiskohtaisempaa tietoa kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden valintaan liittyviin tekijöihin, suomalaisuuden ja elintarvikkeen alkuperämaan vaikutusta elintarvikevalintoihin sekä sitä, mitä kuluttajat kertovat itsestään elintarvikevalinnoillaan. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Teoriaosuudessa tarkastellaan sosiaalisen identiteetin rakentamista kulutuksella sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa haastatellaan yhtätoista 27–86 –vuotiasta kuluttajaa, jotka kaikki asuvat Uudellamaalla. Haastattelujen apuna käytetään ostoslistatehtävää, jonka avulla selvitetään elintarvikkeista syntyviä mielikuvia. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalisen identiteetin pohjalle, jota täydennetään suomalaisuuden identiteetillä. Tutkielman perusteella kuluttajat käyttävät elintarvikevalintoja identiteettinsä ilmaisemisen keinona. Luonnollisesti joillakin kuluttajilla sen merkitys on suurempi kuin toisilla. Naiset kiinnittävät miehiä enemmän huomiota siihen, mitä elintarvikevalinnat kertovat heistä muille. Tämä korostuu varsinkin epäterveellisiksi miellettyjen elintarvikkeiden, valmisruokien ja alkoholin kohdalla. Tutkielman perusteella suomalaisia ruokaperinteitä vaalitaan ja suomalaisia elintarvikkeita arvostetaan ja suositaan muun muassa niiden turvallisuuden ja kansantalouteen kohdistuvien vaikutusten takia.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden kuluttajien ajatuksia omasta brändiuskollisuudestaan ja suhteestaan elintarvikebrändeihin. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitä vanhempien ikäluokkien brändiuskollisuuden taustalla on. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan ymmärrystä brändin merkityksestä ikääntyneelle, iän vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen ja elintarvikebrändeihin suhtautumiseen. Lisäksi, erityisenä kiinnostuksen kohteena oli saada käsitys tunneperäisen käyttäytymisen roolista ikääntyneiden brändiuskollisuudessa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää 56–64 -vuotiasta ja seitsemää 71–86 -vuotiasta kuluttajaa Etelä- ja Länsi-Suomesta. Toinen ikäryhmä kuvasi nuoria ikääntyneitä ja toinen vanhoja ikääntyneitä. Tutkimuksen viitekehys rakentui brändikiintymysprosessin ympärille. Lisäksi tämän tukena käsiteltiin brändiuskollisuuden muodostumista ja ikääntymisen vaikutuksia käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Tutkimuksen perusteella ikääntyneet pitävät elintarvikebrändiä usein merkittävänä tekijänä ostopäätöksessä, merkityksen vaihdellessa tuoteryhmien välillä. Harva ikääntynyt pitää itseään kovinkaan brändiuskollisena, vaikka tiettyä brändiä ostettaisiinkin toistuvasti. Uskollisuus ei näytäkään johtuvan aina brändistä itsestään tai sen luonteesta vaan myös totutuista tavoista ja muodostuneista ostotottumuksista. Muodostuneiden tapojen taustalla on luottamus brändiin. Ikääntyneet pitävät uskollisuutensa syinä totuttuja tapoja, tuotteen tuttuutta ja turvallisuuden tunnetta siitä mitä syö. Ikääntyneiden tunneperäinen ostokäyttäytyminen ja brändeihin suhtautuminen tuli esiin, mutta ei voimakkaasti. Varsinainen tunneperäinen kiintymys tuli esille vain kahvibrändeissä. Muissa elitarvikekategorioissa tunneperäistä suhdetta brändiin ei juuri tunnistettu vaikka tuotemerkille oltaisiinkin uskollisia. Toisaalta ikääntyneiden kohdalla totuttujen tapojen taustalla voidaan nähdä aiemman tutkimuksen esiin tuomat iän myötä tapahtuvat muutokset emotionaalisessa käyttäytymisessä sekä motivaatioissa ja päämäärissä. Muutokset saattavat luoda tai voimistaa ostotottumuksia. Ikääntyneet kaipaavatkin brändiltä varmuuden ja turvallisuuden tunteita, jotka toteutuessaan voivat olla voimakas linkki kuluttajan ja brändin välillä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pienten elintarvikeyritysten innovatiivisuutta ja sen yhteyttä yrityksen strategisiin toimintoihin. Yritysten erilainen suhtautuminen innovaatioihin ja uusia tuotteita kohtaan pyrittiin esittämään yrityksen eri taustatekijöiden kuten toimialan, resurssien, tuotestrategian ja uusien elintarvikkeiden laatukäsityksen kautta. Teoriaosassa käytiin läpi innovaatioteorioita ja innovaation käsitettä elintarvikealalla. Kirjallisuuden avulla tuotiin esiin yrityksen innovatiivisuuden mittaamiseen käytettyjä menetelmiä. Innovaatioteorian rinnalle nostettiin uusien elintarvikkeiden laatukäsitys ja tuotteen laatu, joiden avulla, kirjallisuuteen pohjautuen, tarkasteltiin elintarviketta tuoteinnovaationa. Empiirinen osa tutkimuksessa kerättiin yrityksille lähetettynä postikyselynä syksyllä 2005. Vastanneita yrityksiä oli 59, jotka olivat suomalaisia elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Kysely muodostui osioista esitiedot, uuden elintarvikkeen ominaisuudet, innovatiivisuus ja tuotestrategia. Yritysten ulkopuoliselle kuluttajaryhmälle (n=97) tehtiin myös kysely liittyen elintarvikkeen laatuun. Yritykset jaettiin kahteen eri ryhmään innovatiivisuuden perusteella ja ryhmien sisältöä tarkasteltiin yritysten elintarviketoimialan, tuotestrategian ja laatukäsityksen näkökulmasta. Ryhmiksi muodostuivat kasvuhaluiset innovoijat (n=24) ja perinteiset kehittäjät (n=25). Uuden elintarvikkeen 22 laatuominaisuudesta kehitettiin uuden elintarvikkeen laatumittaristo hyödyntämällä faktori- ja reliabiliteettianalyysiä. Laatumittaristo muodostui kuudesta eri ulottuvuudesta: ulkonäkö, tunne, käytettävyys, terveydellisyys, hygienia-aistittava laatu ja prosessilaatu. Laatumittarin avulla verrattiin kasvuhaluisten innovoijien ja perinteisten kehittäjien laatukäsitystä. Merkitsevä ero muodostui laadun terveydellisyys-ulottuvuuden arvostuksessa. Tutkimustulosten perusteella elintarvikealan pienyritysten toimialakentällä on strategisesti erilaisia yrityksiä. Kasvuhaluiset innovoijat olivat tuoteorientoituneita, joiden tuotestrategia tähtäsi kasvuun ja tuotteet olivat uutuusasteeltaan korkeita erikoistuotteita. Yritysryhmien innovatiivisuuteen vaikuttavana tekijänä oli yrityksen koko. Kooltaan kasvuhaluiset innovoijat olivat suurimmaksi osaksi mikroyrityksiä (2 - 9 hlöä). Innovatiivisuuden voi katsoa liittyvän yrityksen tiettyyn kasvuhaluiseen vaiheeseen, jolloin myös yritys ajattelee markkinasuuntautuneisemmin. Tuotteiden uudet mahdollisuudet luoda kasvua koetaan tärkeämmiksi kuin kasvuvaiheen ohittaneissa yrityksissä. Tutkimus tukee käsitystä, että innovatiiviset yritykset käyttävät enemmän ulkoista markkinainformaatiota hyväkseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan internetin välityksellä palveluita tarjoavien yritysten liiketoimintamalleja. Liiketoimintamalleja tutkimalla selvitetään miten erilaiset liiketoimintamallit vaikuttavat yritysten edellytyksiin menestyä. Tutkimustuloksissa esitetään millaisia hyviä tekijöitä tutkittavien yritysten liiketoimintamalleista löytyy ja toisaalta millaiset tekijät aiheuttavat mahdollisesti ongelmia liiketoiminnan kannattavuudelle. Tutkimustulokset eivät ole pienen otannan johdosta yleistettävissä. Tutkimustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää käytännön liike-elämässä esimerkiksi liiketoimintamalleja suunniteltaessa ja akateemisessa maailmassa tulevien tutkimusten aineistona. Erityisesti internetin välityksellä palveluita tarjoavat yritykset voivat hyötyä tutkimustuloksista, mutta tutkielma voi tarjota ideoita myös muunlaisten yritysten liiketoimintamallien kehittämiseen. Tutkimusstrategia on laadullinen tapaustutkimus ja liiketoimintamalleja tutkitaan sellaisina kuin ne ovat tutkimushetkellä. Tutkimusmenetelmä on vertaileva tutkimus jossa tutkimuskohteena ovat neljä suurta yritystä: Dropbox, Spotify, Groupon ja Monster. Aineisto kerätään talous- ja IT-alan aikakausilehdistä, yritysten vuosikertomuksista ja kotisivuilta. Aineiston avulla muodostetaan mahdollisimman hyvä kuva kunkin yrityksen liiketoimintamallista, jotta liiketoimintamalleja voidaan vertailla keskenään. Tutkimustulosten perusteella yrityksille voidaan suositella hyvin yleisluontoisen palvelun kehittämistä, sellaisen jolla on potentiaalisesti satoja miljoonia käyttäjiä. Palvelu tulisi kyetä rakentamaan mahdollisimman pitkälle automatisoiduksi, jotta suuren asiakasmassan palveleminen on kustannustehokasta ja skaalaeduista voidaan hyötyä täysmääräisesti. Pienillä resursseilla pyöritettävän suuren asiakasmassan palveleminen vaikuttaa erittäin kannattavalta, kuitenkin palvelun lanseerausvaiheessa suuret resurssit voivat luoda merkittävää kilpailuetua. Palvelulla tulisi olla houkutteleva arvolupaus, jotta miljoonat kuluttajat saadaan innostumaan palvelun käyttämisestä. Hinnoittelumallin tulisi perustua jatkuviin käyttömaksuihin, tällöin liikevaihtoa kertyy myös ilman uusasiakashankintaa. Potentiaalisia uhkatekijöitä liiketoiminnalle ovat liian vahva riippuvuus avainresursseista ja kumppaneista sekä hyvin voimakas kilpailu.