Browsing by study line "Agricultural Economics"
Now showing items 41-52 of 52
-
(2022)Food and Forest Development Finland (FFD) and Tanzania Horticultural Association (TAHA) have a project called “Quality standards for enhanced market access for smallholder farmers in Tanzania” and it aims to improve Tanzanian smallholder farmers access to GLOBALG.A.P. certification. This master’s thesis study is made as a part of the project and the main aim of this study is to answer the following research questions. “What are the strengths, weaknesses, opportunities and threats of GLOBALG.A.P. certification to smallholder farmers in Tanzania?” and secondly, “What is the cost of certification and do farmers get premium price for certified products?”. This study is carried out as a qualitative case study. Data is sourced from a farmer survey in Tanzania and from an interview with Finnish certification specialists. As theoretical basis, Resource-based theory and the concept of competitive advantage is utilized. Previous studies and literature are also reviewed. Horticulture has an important role in Tanzania’s national economy and demand for fruits and vegetables is increasing. Tanzanian fruit and vegetable production is characterized by small-scale farming, poorly organized farm management and issues with market access and product quality. International export markets, especially in Europe, are demanding quality certification by third party. GLOBALG.A.P. (GAP= Good Agricultural Practice) is the largest agri-food certification scheme and the most demanding certification used in fruit and vegetable production. All big multinational retailers are demanding certification to ensure food safety and sustainability of the production. Getting GLOBALG.A.P. certification is a challenging task for smallholders in developing countries such as Tanzania. Farmer surveys were conducted in three different agricultural areas in Tanzania and over 360 farmers are represented in the results. A SWOT analysis was based on the survey results. Results revealed that smallholders have high expectations for the benefits of certification. Expectations of gaining access to local and global markets and for gaining improved negotiating position are confirmed by previous studies. Group certification is also revealed as a strength, as well as improved farm management skills. According to experts and previous studies, increase in prices is not guaranteed with certification. Instead, a wider customer base and economic benefits compared with non-certified farmers are likely to be achieved. GLOBALG.A.P. certification can be seen as a source of competitive advantage to smallholders. The greatest weaknesses of certification are, according to smallholders, the costs of certification, extra work and expensive investments on their farms. Poor infrastructure raises concerns. As external opportunities smallholders expect to gain higher profits, gains in exports and contracts with buyers. They are aiming towards commercial farming. The threats that worry farmers the most, are issues with re-certification, volatile returns in the markets and losing contracts with buyers due to quality issues.
-
(2024)Technological advancements are crucial in enhancing efficiency within the food production sector, particularly in quality management. However, there remains a necessity for additional tools to mitigate the use of environmentally harmful inputs, especially in primary production. Precision farming represents a strategic approach aimed at addressing this challenge by optimizing input resource utilization, thereby minimizing the release of detrimental substances into the environment. This study examines the impact of precision farming data on both contribution margin and carbon footprint assessments in the context of grain production. The investigation specifically contrasts the contribution margin and carbon footprint calculations derived from conventional cultivation plans versus those based on precision farming data. The study draws upon data collected from Luke's research farm in Jokioinen, utilizing information from a field’s cultivation plan alongside precision farming data spanning 2021 and 2022. Separate analyses were conducted for contribution margin and carbon footprint calculations, aiming to answer key research questions: how do margin yield and carbon footprint calculations differ between precision farming data and cultivation plan values, which specific elements of precision farming data are pertinent, and what financial considerations are associated with adopting this new technology? Carbon footprint calculations were executed using plant production model developed by the Natural Resources Institute Finland for SimaPro program, a tool designed for assessing the carbon footprints of individual products. The findings demonstrate that contribution margins calculated with precision farming data offer more precise results compared to those derived solely from cultivation plans. Notably, the discrepancy in total contribution margin between cultivation plans and precision farming data reached several hundred euros at the field level. Sensitivity analyses further substantiated these findings, although variations between different calculation methods were slightly diminished. This pattern was mirrored in carbon footprint assessments, revealing significant within-field disparities in the carbon footprint per kilogram of grain produced.
-
(2023)Tutkimus tehtiin toimeksiantona A-Tuottajat Oy:lle. Tavoitteena oli tarkastella Atrialla vuosina 2017–2020 teurastettujen sonnien teuraspainojen vaihtelua sekä selvittää teuraspainoon ja tilakohtaiseen teuraspainon hajontaan vaikuttavia tekijöitä. Toimeksiannon taustalla oli teuraspainojen osittain ongelmallinen nousu ja toukokuussa 2021 voimaan tullut kärkipainohinnoittelumalli, joka erosi entisestä, mahdollisimman suuria teuraspainoja suosineesta hinnoittelumallista. Täten haluttiin myös selvittää, miten tutkimusaineisto asettui uuteen hinnoittelumalliin. Tutkimukseen rajattiin tilat, jotka olivat myyneet Atrialle vähintään 400 sonnia tarkasteluajanjakson aikana. Teuraspainoon vaikuttavia tekijöitä analysoitiin kaksitasoisen monitasomallin avulla, jossa ensimmäisellä tasolla oli sonni ja toisella tasolla loppukasvatustila. Tilakohtaiseen teuraspainojen hajontaan vaikuttavia tekijöitä selvitettiin teuraspainon variaatiokerrointa selittävän lineaarisen regressiomallin avulla. Sonnien asettumista painohinnoittelumalliin testattiin sekä koko aineistosta että neljän esimerkkitilan avulla. Esimerkkitilat valittiin satunnaisesti neljästä eri luokasta, joiden teuraspainojen hajonnat erosivat toisistaan. Teuraspainoon vaikuttavia sonnikohtaisia tekijöitä todettiin olevan teurasikä, ensimmäinen välityspaino sekä teuraspäiväkasvu. Kunkin tekijän vaikutus teuraspainoon oli positiivinen. Lisäksi aineiston sonnit jaettiin kolmeen luokkaan ja todettiin välikasvatettujen sekä suoraan maitotiloilta alle 90 päivän ikäisenä välitettyjen sonnien teuraspainojen olleen korkeampia kuin muiden sonnien. Tilatason analyysin perusteella teuraspainot näyttivät kasvavan, kun risteytysten sekä terni- ja puntarivasikoiden osuus tilan sonneista kasvoi. Tilan sisäistä teuraspainojen hajontaa näytti lisäävän tilan koon kasvaminen sekä loppukasvatusajan piteneminen. Tilan keskimääräisen päiväkasvun noustessa teuraspainohajonta väheni. 56 % aineiston sonneista asettui toukokuun 2021 hinnaston kärkipainoluokkaan. Neljän esimerkkitilan lihatuotto olisi ollut tuhansia euroja suurempi neljän vuoden tarkasteluajanjaksolla, jos kaikki sonnit olisivat osuneet kärkipainoluokkaan. Naudanlihantuotannon heikon kannattavuuden vuoksi kärkipainon tavoittelun tärkeys on korostunut.
-
(2021)The topic of this master’s thesis is the importance of CSR practices and their impact on corporate image in the outdoor advertising industry, focusing on two research questions: 1. What CSR practices are often adopted in the outdoor advertising companies? 2. Which CSR practices adopted most matter for their customers/business partners and how do the outdoor advertising companies’ CSR practices have an influence on their images? The study uses JCDecaux and Clear Channel as case studies which are the biggest outdoor advertising companies in Finland and belong on the list of biggest outdoor advertising companies worldwide. Desk research was conducted for the first research question by going through the provided CSR (corporate social responsibility) information shared on the case companies’ reports and websites. Following this was an investigation and designed questionnaire for the second research question, its target group being media and marketing agencies that had worked with outdoor advertising campaigns earlier. The questionnaire focused on the respondents’ attitudes towards CSR and on how important they regarded different CSR practices. The respondents were asked to rank the importance on a 5-point Likert scale and explain. These listed practices were from the outdoor advertising industry or from the advertising industry overall. The results of the first research question show that the case companies have a serious approach to CSR with different practices from the three CSR dimensions; environmental, social, and governance. Based on the information found, many CSR practices are highlighted but there could be some improvements made on reporting and sharing the information so that it would be easily accessible. The results of the second research question portray that CSR is regarded as an important matter and the listed CSR practices were rated on average above 3 on a 5-point Likert scale. A common explanation was that the matters are viewed as important on a personal level but when it comes to buying outdoor advertising it all depends on the type of client and campaign. There was a general interest in the information and more transparency and details were wanted. It is believed that the topic of CSR is not very common in Finland yet but that its importance may rise in the future. In the future more outdoor advertising companies could be compared amongst each other and more companies from the media industry could be surveyed and interviewed, which could make the study more comprehensive. The major limitations in the study are the number of contacts reached and the timing being during the Covid-19 situation in Finland.
-
(2023)This study presents the potential of insect frass, also known as insect waste streams (IWS), as a biofertilizer in Finland based on information collected from the participants in a survey. In Finland, the use of IWS as a biofertilizer is still in the research and development phase. The questions in the survey were designed to provide information about IWS, considering IWS as an innovation, how it is used, and the potential impact of IWS in the future. The aim was to fill the information gap to provide a basis for the use of IWS in Finnish agriculture, to promote circular economy and sustainability, and to paint a picture of the future of IWS as a potential product in Finland. For this study, 32 participants from the University of Helsinki, the Natural Resources Institute Finland (Luke), and some Finnish companies in the insect sector responded to a survey. The framework of the study was based on four pillars: the innovation itself (IWS), the time horizon (short-term 3-5 years and long-term 15-20 years), the members of the society or stakeholders, and the communication channels. A mixed method was used to analyze the quantitative data collected and the data from the qualitative open word sections. The results of this survey show that participants consider IWS as a biofertilizer with plant and soil health benefits that has the potential to reduce the use of agrochemicals. IWS could be marketed with different physical properties, such as granules, powder, or spray that can be used with other fertilizers. The basis for using IWS in Finnish agriculture would be the promotion of circular economy and sustainability, market demand, the scale of production, and the nutrient combination of the product. The most effective way to use IWS to grow crops could be during sowing and as a supplement to other fertilizers. The participants held similar views on the practicality of IWS in Finland, with the main difference being the prediction of the time horizon for the applicability of IWS: the group of participants who had direct contact with IWS as a product was more optimistic about the potential of IWS to replace significant amounts of chemical fertilizers as an additive in the long term. Also, the risks and barriers of using IWS were more tangible for the group directly involved with IWS.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena on vertailla viiden osakeyhtiömuotoisen lypsykarjatilan käyttökatetta ja nettotulosta tilinpäätösaineistosta. Tilinpäätökset on poimittu Suomen Asiakastiedosta vuosilta 2018–2022. Tarkoituksena on tutkia tuloslaskelman tunnuslukujen vertailukelpoisuutta samankaltaiset tuotantokapasiteetin omaavien maitotilayritysten välillä. Samalla pohditaan tunnuslukujen informaatioarvo, jonka ne tuottavat maatalousyrittäjän ja sidosryhmien päätöksentekoon. Tilinpäätösaineistojen vertailuun on myös poimittu Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä Taloustohtori -palvelusta vastaavien vuosien keskimääräiset taloustulokset. Samalla tarkastellaan yleisen liiketaloustieteen ja maatalouden tuloslaskelman yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Käyttökatteen osalta suurin yksittäinen vaikuttava tekijä oli poistojen määrä euroina. Tämä sillä olettamalla, että käyttökatetta lähdetään laskemaan liikevoitosta taaksepäin, jolloin liikevoittoon lisätään poistot ja arvonalentumiset yhteensä. Tarkasteltaessa poistojen määrän vaikutusta käyttökatteeseen tulee myös huomioida, että alhaiset poistot voivat olla seurausta siitä, että tilalla käytetään enemmän ostopalveluja. Tämän seurauksena myös poistoja kertyy vähemmän, koska tilinpäätöksessä poistettavia koneita ja kalustoa ei ole. Nettotulokseen vaikuttaa yleisesti ottaen koko tuotto- että kustannuspuoli. Suurin käyttökatteen jälkeen nettotulokseen vaikuttava tekijä tilinpäätöksissä oli suunnitelman mukaisten poistojen määrä suhteessa liikevaihtoon. Toinen yksittäinen vaikuttava tekijä oli korko- ja rahoituskulut. Maatalous on tunnettu varsin pääomavaltaisena alana, joten myös vieraan pääoman määrä voi olla varsin suuri. Suuret investoinnit suoritetaan pääsääntöisesti pankkilainalla, joten niistä koituvat korkokulut kirjautuvat korko- ja rahoituskuluihin. Yleisen liiketaloustieteen ja Luken maatalouden tuloslaskelman väliset erot tässä tutkielmassa löytyivät käyttökatteen laskentatavassa. Tuloslaskelmassa käytetty tilakäyttö on maatalouden laskennassa mielestäni olennainen osa ja sen suuruus oli huomattava liikevaihtoon/kokonaistuottoon nähden. Tilakäyttöä ei konkreettisesti oteta huomioon yleisen liiketaloustieteen tilinpäätöksessä. Yksi suurimmista eroista on myös omalle työlle laskettu kustannus. Luken maatalouden tuloslaskelmassa oman työn käytöstä kertyvät työtunnit kerrotaan ennalta asetetulla tuntikohtaisella palkkavaatimuksella. Yleisessä liiketaloustieteessä ei käytetä ennalta määritettyä tuntihintaa vaan tilinpäätökseen merkitään todellinen yhtiöstä nostettu palkkamäärä. Kokonaisuudessa yleisen liiketaloustieteen pohjalta toteutettu tilinpäätös on kattava ja sen pohjalta eri yrityksiä voidaan vertailla keskenään. Maatalousyrityksien vertailussa olisi kuitenkin aiheellista ottaa esimerkiksi huomioon alan pääomavaltaisuus ja tämä vaikutus tilinpäätökseen ja sen tulkintaan. Maatalouden tuloslaskelma on selkeästi muotoiltu maatalouden tunnuslukujen mukaiseksi, joten se ottaa paremmin kantaa yksittäisiin eriin, jotka taas osaltaan vaikuttavat laskennalliseen kokonaiskuvaan.
-
(2023)Euroopan Unioni (EU) on asettanut ilmastotavoitteekseen leikata kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään vuodesta 1990 vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 %. Vuonna 2020 kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä oli onnistuttu leikkaamaan noin 30 % vuoteen 1990 verrattuna. EU:n maataloussektori, joka tuottaa noin 12 % EU:n kokonaispäästöistä, ei ole onnistunut leikkaamaan päästöjään yhtä tehokkaasti ja sen tulisi tehostaa ilmastotoimiaan tukeakseen EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Maataloussektorin ilmastotoimia ohjaava yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) ei ole pystynyt vastaamaan asetettuihin haasteisiin, ja tarve tehokkaammille ilmastotoimille on merkittävä. Tällaisia toimia tutkitaan osana Baltic Sea Action Groupia toimivassa Carbon Action-yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena on tutkia kestäviä ja kannattavia keinoja maatalouteen, joita viljelijöiden olisi mielekästä toteuttaa. Osana tätä yhteistyötä toimiva TWINWIN-hanke tutkii luonnon monimuotoisuuden vaikutusta pellon hiilensidontaan. Monimuotoisuutta toteutetaan peltokokeessa ohran kanssa viljeltävillä kahdeksalla eri aluskasvilla, joilla monimuotoisuutta toteutetaan neljällä eri tasolla. Saatuja tuloksia verrataan kasvustoon, jossa ohra kasvaa ilman aluskasveja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeessa käytettyjen aluskasvien taloudellisia vaikutuksia. Maataloudessa tilatasolla yhtenä merkittävänä päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä on toiminnasta saatava mahdollinen taloudellinen hyöty. Aluskasvien houkuttelevuutta peilataan niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Aluskasvien taloudellisia vaikutuksia tutkitaan suorien taloudellisten vaikutusten, maaperän tuottokyvyn sekä maaperän hiilivaraston muutosten kautta. Työn aineistona on TWINWIN-hankkeessa kerättyä aineistoa vuosilta 2019–2021. Tutkielman tuloksista selvisi, että aluskasveilla voidaan saavuttaa sekä positiivisia, että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia verrattuna ohrakasvustoon ilman aluskasvia. Vaikka tuloksia voidaan pitää lyhyen tarkastelujakson vuoksi lähinnä suuntaa antavina, kävi selkeästi ilmi, miten iso merkitys oikean aluskasvin valinnalla on taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi todettiin, että vähintään yhtä tärkeässä roolissa on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja jatkuva aluskasvien käyttö osana viljelykiertoa. Aluskasvien käytöstä saatavat hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä taloudellisessa tuloksessa. Aluskasveissa on eittämättä paljon potentiaalia hyödynnettäväksi niin ilmastotoimien, kuin viljelijöiden kannalta. Positiiviset taloudelliset vaikutukset toimivat tehokkaana kannustimena ilmastotoimien tekemiselle. Aluskasveista saatavien taloudellisten hyötyjen todentaminen helposti omaksuttavaan muotoon vaikuttamistyön kautta, on tässä suhteessa erittäin suuressa roolissa.
-
(2023)Den globala uppvärmningen är ett problem som påverkar oss alla och det har det fastställts mål för att minimera den. Parisavtalet, vars huvudsakliga mål är att hålla temperaturökningen under 2°C jämfört med före industrialiseringen, är en av de mest betydande överenskommelserna för att hålla den globala uppvärmningen begränsad. Eftersom lantbruk ofta ses som en miljöbov finns det incitament att minska utsläppen inom den sektorn. Ett sätt är ibruktagandet av kolbindande odlingsmetoder. Med ökad kolbindning kan lantbrukssektorn omvandlas från en utsläppskälla till en kolsänka. Kolbindning inom lantbruk syftar på växternas förmåga att binda koldioxid från atmosfären som lagrat kol i marken. Eftersom koldioxid är den mest betydelsefulla växthusgasen är detta speciellt intressant. Kolbindning gynnas av metoder som minskad bearbetning, odling av fånggrödor, odling av fleråriga växter och odling av höstgrödor. För att metoderna ska tas i bruk i större utsträckning behövs incitament, och där kunde ekonomiskt stöd per ton bunden koldioxid utgöra ett alternativ. Ersättning kan fås i form av stöd, eller som betalning från privata företag. Finland följer EUs gemensamma lantbrukspolitik och det finns inga stöd specifikt för kolbindning, men ett flertal av de kolbindande metoderna ingår i miljöstödet och berättigar till ett förhöjt stöd. Däremot kan privata företag erbjuda direkt ersättning åt lantbrukaren ifall hen binder sig att följa ett flerårigt program som prioriterar kolbindning. Arbetets mål är att undersöka hur en ersättning för kolbindning påverkar lantbrukarens täckningsbidrag, samt vad som skulle kunna klassas som en skälig storlek på ersättningen. Undersökningen görs med täckningsbidrag för en 4-årig växtföljd där gröngödslingsvall, vår- och höstvete, samt sockerbeta ingår. Jag skapar två scenarion för att jämföra konventionell odling med kolbindande odling. Som kolbindande metoder använder jag lätt bearbetning, fånggrödor, och odling av flerårig växt. Priset valde jag enligt EU ETS marknadspriser för koldioxid och mängden för bunden koldioxid grundar sig på schablonvärden. Undersökningen visar att oberoende vilken gröda i växtföljden och oberoende av priset för den bundna koldioxiden, så är täckningsbidraget åtminstone lika stort i det kolbindande scenariot som i det konventionella scenariot. För höstvete och sockerbeta är täckningsbidragen med kolbindning högre även då ingen ersättning för den bundna koldioxiden erbjöds på grund av ökat stöd för fånggrödor och minskat gödselbehov efter odling av dem. Alltså ger kalkylerna alltid en högre lönsamhet i det kolbindande scenariot än i det konventionella. I min undersökning har jag inte tagit i beaktande någon effekt på skörden, eftersom resultaten från tidigare studier gett olika resultat, men förutom en möjlig påverkan på skörden uppvisar de kolbindande odlingsmetoder minska erosion och avrinning, och förbättra markstrukturen. Att basera ersättningens storlek på koldioxidens marknadspriser skulle vara skäligt för lantbrukaren, men i sådana fall måste ett företag som fungerar som mellanhand räkna med en marginal för att själv skapa vinst. Eftersom mitt arbete endast tar i beaktande två scenarion för växtföljden behövs det vidare forskning med fler scenarion och kolbindande metoder för att skapa en bättre helhetsbild. På grund av varierande resultat om kolbindningens effekt på skörden behövs det vidare forskning om sambandet mellan dem.
-
(2024)Maatalous on hyvin riskialtis toimiala. Keskeinen yrittäjän kohtaama markkinariski on hyödykkeiden hintariski. Hintojen heilahtelun voimakkuutta voidaan kuvata termillä volatiilisuus, joka luo markkinan toimijoille hintariskejä. Viime aikoina maailmanmarkkinahinnat ovat heilahdelleet voimakkaasti erilaisten konfliktien, kuten Ukrainan sodan myötä, kasvattaen hintariskejä. Hintariskejä on perinteisesti pystytty pienentämään johdannaisinstrumenteilla, kuten termiini- ja futuurisopimuksilla. Tutkielman tavoitteena on tutkia viljamarkkinan historiallista volatiilisuutta noin kolmentoista vuoden tarkastelujaksolla, ja arvioida leipävehnän hintavolatiilisuutta kotimaassa ja Euroopassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisesti viljamarkkinan johdannaisinstrumenttien taustaa, mahdollisuuksia ja käytettävyyttä osana suojautumista viljamarkkinan hintavolatiilisuudelta Suomessa. Aineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen julkista dataa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ja havainnollistettiin aineistojen hintakehitystä ja historiallista volatiilisuutta tarkastelujaksolla, sekä laskettiin Naantalin spot-hintojen ja Matifin futuurihintojen välinen korrelaatio ja basis tarkastelujaksolla futuurisopimusten käytettävyyden ymmärtämiseksi. Tulosten mukaan Matifin futuurinoteeraukset ovat volatiilimpia kuin Naantalin sataman spot-hinnat. Tutkimuksen perusteella leipävehnän volatiilisuus lisääntyi markkinahäiriöiden, kuten vuoden 2010 heikkojen sääolosuhteiden, ja vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan seurauksena. Volatiilisuus oli keskimääräistä suurempaa aineiston alku- ja loppupäässä, lisäten maatalousyrittäjän hintariskejä. Tutkimuksen aineistot osoittivat vahvaa korrelaatiota, ja myös aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kotimaan ja manner-Euroopan viljan hinnat korreloivat keskenään. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että hintasarjojen lyhytaikaiset, kuten viikkokohtaiset hintaerot (basis) voivat muodostua suuriksi, vaikka pidemmällä aikavälillä hintanoteeraukset seuraisivatkin toisiaan, ja osoittaisivat vahvaa korrelaatiota. Tämä heikentää futuurisuojauksen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Johtopäätöksenä termiinisopimusten todettiin vastaavan tällä hetkellä parhaiten yrittäjien markkinariskeiltä suojautumisen tarpeisiin Suomessa. Termiini- ja muut hintasopimukset ovat yleisiä mahdollisuuksia osana sopimusviljelyä. Ailahtelevassa markkinassa yrityksen johtaminen, markkinatuntemus ja ammattitaito korostuvat, jotta myynnit ja suojaukset osataan ajoittaa oikein. Ilmastonmuutos ja kiristynyt geopolitiikka lisäävät todennäköisesti jatkossakin yrittäjän tarvetta suojautua markkinoilla.
-
(2022)Suomalaiset viljelijät tekevät tyypillisesti viljalajista riippuen noin 10–30 prosentille sadosta hintakiinnityksiä. Viljelysopimukset ovat keino viljakaupan toimijoille hankkia raaka-ainetta ja käydä kauppaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämä tutkimus keskittyy viljelysopimuspäätöksiin vaikuttaviin tekijöihin, joita oletetaan olevan enemmän kuin yleisesti oletettu pelkkä hinta. Tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla tutkijan luomasta kyselystä dataa faktorianalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Lisäksi tuloksia tukee jonkin verran kyselyn avoimista kysymyksistä saadut vastaukset. Tutkimuskyselyyn vastasi 263 viljelijää eri puolilta Suomea. Datasta ajettiin samankaltaisuutta maksivoiva faktorianalyysi ja pääkomponenttianalyysi ja valittiin empiirisin perustein toinen, jolla tehtiin vielä rajatusti vain viljelysopimuksia tekevistä viljelijöistä faktorianalyysi. Tuloksien perusteella viljelijät jakautuvat neljälle eri faktorille, jotka ovat ”hintariski” tai ”hinnanhallinta”, ”sopimusasiat”, ”tilan talous” ja ”tuotannollinen riski”. Tuloksissa ei ollut merkittävää eroa kaikkien viljelijöiden ja vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden kanssa. Erot tulivat lähinnä suuremmasta määrästä faktorien sisältämissä tekijöissä, joita oli enemmän faktoria kohti vain viljelysopimuksia tekevien viljelijöiden otannassa. Ristiintaulukoinnilla saatiin osoitettua varastokapasiteetilla olevan merkitystä viljelysopimuspäätöksiin. Etäisyys ostajan varastolta osoittautui merkityksettömäksi tekijäksi. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että viljelijät tekevät hintakiinnitettyjä viljelysopimuksia muidenkin syiden kuin hinnan perusteella. Viljelijät saattavat hyödyntää viljelysopimuksia talouden suunnittelussa. Tulokset antavat aihetta pohtia sopimusmallien kehittämistä Suomessa. Tutkimustuloksia joudutaan pitämään suuntaa antavina, koska faktorianalyysin luotettavuus kärsi alhaisista merkitsevyysasteista. Tutkimus kuitenkin antaa suuntaa viljelysopimuspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimus tuotti myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia.
-
(2024)Agricultural and forest land use is critically affecting and effected by sustainability challenges both globally and in Finland. One way to aid the situation is through increasing the amount and comprehensiveness of rural land valuations. This can be done for instance by expanding the assessments of underrepresented ecosystem services with the help of participatory valuation methods. Albeit utilising existing methods for this purpose would already provide significant help, participatory valuations could be developed even further by applying virtual reality (VR) value elicitation. Although the utilisation of VR as a versatile study tool has been suggested by several authors, the studies and applications are thus far scarce, though slowly increasing. Hence, this thesis sets out to provide new insights into the implementation of VR and its unique benefits over other methods in the specific case of rural land valuations. The method employed in this paper is integrative literature review, as it gives opportunities to combine literature about other valuation methods and VR’s proven effects and reflect these on rural land valuation studies’ findings and stated future needs of this sector. Central findings demonstrate VR’s potential as a value elicitation tool in rural land valuations by virtue of its ability to offer immersive experiences and render almost any kind of environment accessible. Immersion can help in learning and subsequent value formation, consequently changing intent to behave as well as alter actual behaviour. Therefore, the use of VR can affect both stated and observable values and can affect value study results significantly. On the other hand, accessibility allows participation for all kinds of people regardless of limitations relating to knowledge level, or mental or physical capabilities. Hence, VR can grant access to significantly more people to nature areas otherwise rural, unfamiliar, hard to explore, hard or impossible to get to, or that exist in the past and in the future. In sum, by providing opportunities for increased amount and ease of participation, as well as holistic well-informed valuations, VR offers possibilities to support and drive the sustainability transition and transformation of Finnish rural land use sector. Although findings are promising, more research and practical application of VR are needed. Based on the potential of virtual reality in combination of the needs in rural land use sector, this thesis introduces some example scenarios where VR value elicitation could be used and be useful. The premises of all scenarios are rooted in existing studies, as this can help in gaining information on the applicability, as well as comparability of VR to other established value eliciting methods. This aims to enhance the robustness of VR as a study tool, as robustness can be seen as one of the weak points of VR value elicitation currently.
-
(2024)Lannoitekustannukset voivat vuositasolla kattaa jopa lähes puolet maatalousyrityksen tarvikekustannuksista. Lisäksi viimeisten vuosikymmenten ja etenkin 2020-luvun aikana markkinoilla on nähty nopeita ja rajuja muutoksia lannoitteiden hinnoissa. Maatalousyrittäjien onkin tarpeen sopeutua hintojen vaihteluihin ja pyrkiä minimoimaan niistä aiheutuvat haitat. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ensiksi selvittää keinoja, joilla maatalousyrittäjät voivat suojautua hintavaihtelulta. Toiseksi tavoitteena oli selvittää, onko yhdistelmälannoitteiden hinnoittelussa ollut havaittavissa kausittaista vaihtelua, jota maatalousyrittäjät olisivat voineet hyödyntää lannoitteiden hankinnassa. Kolmanneksi tarkasteltiin eri ostostrategioiden vaikutusta lannoitekustannuksiin vuosina 2000–2023. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen julkaisemaa maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksiä. Aineisto jaettiin segmentteihin siinä esiintyvien rakenteellisten katkosten perusteella. Tämän jälkeen aikasarjasta analysoitiin kausivaihtelun esiintymistä hyödyntäen autokorrelaatiofunktiota ja tilastollisia testejä. Kausivaihtelun havainnoinnin jälkeen verrattiin eri ostostrategioiden keskimääräisiä kustannuksia ja määritettiin näin historiallisesti kannattavin ostostrategia. Lopuksi tarkasteltiin eri ostostrategioiden välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhdistelmälannoitteiden hinnoissa on esiintynyt kausittaista vaihtelua, jota maatalousyrittäjät ovat voineet hyödyntää suunnitellessaan lannoitteiden ostoajankohtia. Ostamalla kaikki vuoden tarvittavat yhdistelmälannoitteet heinäkuussa, on lannoitekustannuksissa säästänyt vuosittain keskimäärin noin 6,8 %. Hajauttamalla lannoiteostot ajallisesti kahteen ostokertaan, on maatalousyrittäjä voinut säästää kustannuksissa keskimäärin 0,6-5,3 %, mikäli puolet lannoitteista on ostettu lannoitevuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta eri ostostrategioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Johtopäätöksinä todettiin, että vaikka eri ostostrategioiden väleillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, maatalousyrittäjän on ollut kannattavinta ostaa lannoitteet heinäkuussa. Toisaalta maatalousyrittäjä on voinut ostaa yhdistelmälannoitteet kahdessa erässä, esimerkiksi heinäkuussa ja tammikuussa. Tällöin puolet lannoitteisiin käytettävästä pääomasta on voitu sijoittaa muualle puoleksi vuodeksi, ja lannoitekustannukset ovat silti olleet keskimääräistä alhaisemmat. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan hyödynnettävissä ostostrategian valitsemiseen, sillä menneisyydessä tapahtunut hintavaihtelu ei välttämättä toteudu tulevaisuudessa.
Now showing items 41-52 of 52