Browsing by study line "General track"

In social sciences, as in health sciences, there is an increasing interest in exploring differences in treatment effects amongst subpopulations and even individuals. In many cases, researchers must rely on observational data where the assignment mechanism of the treatment is non-randomized. Nevertheless, by including a sufficient set of covariates in the used model, it is possible to draw a causal inference. However, some causal structures have proved to cause bias in the treatment effect estimates when particular pre-treated variables in them are conditioned. In existing literature there is no consensus as to how to treat these structures, especially in the heterogeneous treatment effect estimation case. The aim of this thesis is to explore how causal structures affect covariate selection in the heterogeneous treatment effect estimation context. The theoretical background of this subject is built on the potential outcomes framework and structural causal models. This thesis provides an overview of heterogeneous treatment effect estimation methods, including a more detailed view on the causal forest method. The second stage of the thesis is carried out by executing a simulation study where the causal forest method is applied with different causal structures. In each simulation, different sets of conditioned covariates are tested. The simulation study results prove almost consistent. In every simulation except one, a higher number of variables implicates improvement in performance. Surprisingly, this result is applicable even to the cases where structural causal models literature suggests not to condition all the variables. According to the results of the simulation study, a practical recommendation would be to include as many relevant pre-treated, non-instrumental variables in the model as possible. The results are in line with practical recommendations given in potential outcomes framework literature.

Carbon pricing is gaining momentum across developing countries such as the Philippines. Along with its strong commitment to increase the shares of renewable energy sources and excise taxes on fuels already in place, the government passed the House Bill No. 4939 aiming to tax households Php 1 for every kilogram of $CO_2$ emission per kilowatt hour (kWh) of power consumption. This raises varying opinions in the public if carbon tax is necessary compared to the amount of emissions of the country as a whole, amounting only to .48\% of total global emissions. Existing literature yields diverse results on the progressiveness of carbon tax in terms of its distributional effects. Most developed countries with active carbon taxation prove it to be progressive across different income groups. However, in developing countries such as the Philippines, studies show varying outcomes -- some argue that carbon tax would be regressive and would hurt the most vulnerable populations. Others also say that it would most affect the middle class, while few conclude that it can progressive in some developing countries. The Almost Ideal Demand System (AIDS) is used in this thesis to determine the change in household consumption across different income groups in the Philippines. The results show a regressive reaction to the increase in the price of electricity. The simulation resulted to a nearly similar pattern in the overall changes in consumption by varying degrees. The changes are most substantial in the poorest and richest households, meanwhile slight changes in the middle groups. However, by taking the income and cross-price elasticity of demand, the commodities are determined to be whether a necessity or luxury good and a complement or substitute good. The maximizing household then decides from which commodities to cut back in order to compensate to the carbon tax on electricity. The lowest income has the most percentage increase in the consumption of electricity, compensating from the necessities such as food. The middle groups follow by less percentage increase. Meanwhile, the highest income decreases its budget share for electricity, making way to increase on its other more important expenses. The elasticity of demand for carbon-intensive goods plays a role in determining the distributional effects of a carbon tax. In this thesis, the Php 1 carbon tax would affect the lowest income household in substantial amount compared to their actual energy consumption. This concerns policy makers of the social equity, and fairness of carbon tax. The House Bill No. 4939, when approved, takes the first step to adapting carbon tax in the Philippines.

Syyskuussa 2018 Nike julkaisi mainoskampanjan, jonka kasvona oli vahvasti mielipiteitä jakava Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick. Niken kampanja ei ole poikkeus, vaan poliittisesti latautuneisiin aiheisiin kantaa ottavista yrityksistä on enenevissä määrin esimerkkejä. Kannanotoilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä yritysten tuotteisiin, joka indikoi selvästi sen lisääntynyttä tärkeyttä, mitä brändi edustaa ja mitä sen tuotteiden kuluttaminen tarkoittaa kuluttajan identiteetin kannalta. Tämän työn tarkoitus on tarkastella kuluttamista identiteettitaloustieteen kehyksessä. Identiteettitaloustiede perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja se tarjoaa työkaluja identiteetin roolin tutkimiseen taloudellisessa päätöksenteossa. Tutkielma esittelee identiteettitaloustieteen teorian, sen psykologisen taustan sekä relevanttia identiteettitaloustieteen tutkimusta. Identiteettiä kuluttamisessa käsitellään taloustieteen sekä markkinoinnin näkökulmasta ja esitellään kuluttamisen identiteettimalli. Nike:n mainoskampanjaa käytetään tapausesimerkkinä, joka tarjoaa esimerkin identiteettimallin käytännön applikaatiosta tilanteessa, jossa identiteetti selvästi vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttamisen identiteettimallin antamat tulokset ovat linjassa havaintojen kanssa, joiden mukaan Niken liikevaihto kasvoi mainoksen myötä merkittävästi, mutta ei radikaalisti. Identiteetti ja siihen liittyvät normit vaikuttavat kiistatta kuluttamiseen ja yritysten toimintaan, sillä siinä missä identiteetti ennen perustettiin työhön tai ammattiin, se perustetaan nykyään enenevissä määrin muihin asioihin, joita ilmaistaan kuluttamisen kautta. Yrityksillä on insentiivi muuttaa sosiaaliryhmiä tai niissä vallalla olevia normeja siten, että ihmiset kuluttaisivat heidän tuotteitaan enemmän. Kilpailluilla markkinoilla firmat voivat pyrkiä ankkuroimaan tuotteensa johonkin identiteettiin ja siten vähentää tuotteidensa korvaavuutta ja saada hinnoitteluvoimaa. On selvää myös, että poliitikot ja muut valtaa pitävät instituutiot ovat kiinnostuneita siitä, miten tiettyjen tuotteiden kulutukseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi miten vähennetään epäterveellisen ruoan syöntiä tai ilmastolle haitallisten tuotteiden kulutusta. Identiteetin ja kulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen voi tarjota tähän uusia työkaluja ja käytäntöjä.

The turnover of heterogeneous firms has been shown to behave differently at business cycle frequencies. Traditionally it has been noted that the turnover of small firms is more procyclical. The evidence is however less unambiguous when it comes to more recent business cycle contractions, such as the financial crisis. Majority of the literature considers access to credit to be the driving force behind the differences in cyclicality. Due to asymmetrical information banks intermediating credit consider small firms to be riskier than large. During an economic downturn, safe investments are favored and thus the wedge in access to credit between large and small firms increases. The thesis consequently focuses on the impact of supply of credit on firms. More specifically, the study looks at the responses of firms of different size in Finland to unconventional monetary policy shocks by the European Central Bank (ECB). Unconventional monetary policy shocks are identified in several ways in the thesis. All approaches are based on a six-variate vector autoregressive (VAR) model. The euro wide variables are the gross domestic product (GDP), consumer prices, ECB’s balance sheet, financial stress measured by the Composite Indicator of Systemic Stress (CISS), the spread between the EONIA (Euro OverNight Index Average) and main refinancing operations (MRO) rates and the MRO rate. All variables are provided by either the ECB or Eurostat. The series were aggregated or interpolated to a monthly frequency and seasonally adjusted if needed. The turnover data for Finnish firms is from Statistics Finland. Sales inquiry data collected by Statistics Finland is used as the series for large firms. On the other hand, the series for small firms is based on value added tax data, which covers nearly the entire economy. The turnovers of large and small firms enter the baseline model one at a time. The thesis concentrates on a time period during which the unconventional measures have been in place, that is between January 2010 up until December 2018. In the thesis, the impact of unconventional monetary policy measures such as the targeted longer-term refinancing operations and the asset purchase programme is studied through the balance sheet of the ECB. Zero and sign restrictions are used to uncover the structural shocks. In the baseline identification, a shock to the central bank’s balance sheet is assumed to increase the size of the ECB’s balance sheet and decrease financial stress as well as the EONIA-MRO spread for two months. It is additionally assumed that the shock does not have affect GDP, prices and the MRO rate upon impact. The restrictions are implemented through a Bayesian rejection algorithm. The algorithm draws a variance-covariance decomposition from the posterior distribution of the model and checks whether is produces impulse responses that fulfill the restrictions. The results are represented as the median response of the accepted draws. The results indicate that a shock to the balance sheet of the ECB increases the turnovers of both small and large Finnish firms. The positive impact manifests in two stages; it peaks some three months after the shock for the first time and later again. The impact on small firms is at its highest within 12 months of the innovation. The response of the turnover of large firms is less pronounced directly after the shock but lasts for longer. In summary, the results suggest that the impact is stronger for small firms but more persistent for large. Therefore, the thesis concludes that unconventional monetary policy measures have not benefited small Finnish firms disproportionately.

This thesis studies differences in income dynamics over the life cycle in Covid-19 sensitive occupations. Analysing life cycle incomes, its distributions and its different components can show significant differences in income dynamics between different genders and education levels. This research used a rich Finnish administrative dataset on incomes and other socioeconomic variables. The selected sample contained data from ages 28-60. A parametric estimation was applied to divide income dynamics into persistent and temporary parameters. Using the equally weighted minimum distance estimation, these parameters were solved on second moments of logarithmic incomes. The income processes were allowed to differ between genders and education. Within each gender and level of education, non-stationary in age and time and shocks of varying persistence were allowed. This thesis presents evidence of notable differences in income dynamics experienced by women and men in Covid-19 sensitive occupations in Finland. Men’s income paths are more persistent than those of women. Temporary shocks can affect incomes of women more than men, which for women is especially apparent amongst lower educated individuals and women aged 28-40. Moreover, both permanent and transitory parameters show heterogeneity by age and education levels. The results resemble the results of previous literature with different data and from different countries. When analysing the effects of Covid-19 pandemic, the results of this thesis do not provide unambiguous results. Income dynamics are similar between those working in all occupations and those working in Covid-19 sensitive occupations.

The research question that my thesis is based on is two-fold: on one hand, my goal is to investigate using instrumental variables in identifying the shocks in a structural vector autoregressive model, while on the other hand my goal is to replicate an already existing paper by Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez, which uses narrative sign restrictions in identifying the shocks. Both methods are new, which makes the contributions that I am making relevant and interesting. The use of instrumental variables in economics has been hindered by the fact that one must be careful about the instruments that they use. Strong instruments have all the desired properties and present no issues when using them in identification, but if the instruments are weak, most of the inference measures are wrong and cannot be used in drawing conclusions. This is the contribution that the method proposed by Olea, Stock and Watson present, and I am using. Their method is robust to weak instruments as well, which enables a freer usage of instruments in identification of models. I am using two different instruments and the data that Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez use in their paper. The main result of the comparison that I do is that the methods provide results that are distributed in a similar way, which indicates that the two methods are similar. The one difference was the existence of a price puzzle when using one of the instruments, and this is something that is investigated in detail, discussing about whether the existence of a price puzzle can be a feature of the model or if it is always an indication of the model in question being misspecified. I believe that my thesis provides support for both methods being used as they are confirming the results that they arrive at. I also conclude that my evidence can provide some more information about the price puzzle, specifically suggesting that in some cases the price puzzle can appear due to the monetary policy decisions of the decision-making authorities rather than due to the model being misspecified.

Tutkielmassa tehdään katsaus taitovaatimuksen tutkimukseen ja työn taitovaatimuksissa tapahtuneisiin muutoksiin Suomessa 2000-luvulla. Katsauksen tarkoituksena on ymmärtää, miten työn taitovaatimukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä teknologian kehityksen seurauksena ja miksi. Työn taitovaatimusten muutosta ja teknologian kehityksen roolia tässä muutoksessa on tärkeä ymmärtää, jotta muuttuvat taitovaatimukset voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon yhteiskunnan päätöksenteossa nyt ja tulevaisuudessa. Tarkastelen tutkielmassa kolmea eri työn taitovaatimusten muutosta kuvaavaa mallia. Nämä mallit ovat osaamista suosivan teknologian muutoksen malli, tehtäväpohjainen malli ja sosiaalisia taitoja korostava malli. Tutkielman rakenne on rakennettu tutkimuksen historian ympärille siten, että kussakin luvussa esitellään kronologisessa järjestyksessä kunakin ajanjaksona vallalla ollut malli työn taitovaatimusten muutoksesta ja sen taustatekijöistä. Teoreettisen osuuden lisäksi kussakin luvussa tarkastellaan taitovaatimusten muutosta myös empiiristen tulosten kautta. Ensimmäinen tutkielmassa esiteltävä malli on osaamista suosivan teknologian muutoksen malli. Mallissa teknologian muutoksen oletetaan olevan luonteeltaan osaamista suosivaa, mikä tarkoittaa, että se täydentää korkeataitoisten työntekijöiden työtä. Empiiriset havainnot näyttivät tukevan havaintoa, sillä koulutetun työvoiman kysynnän kasvu osui samaan aikaan teknologian nopean kehityksen kanssa. Mallin puutteena on, että se tarkastelee taitojen muutosta liian kapeasta näkökulmasta, eikä mallin avulla ole mahdollista tarkastella työllisyysvaikutuksia saman koulutustaustan omaavien välillä tai polarisaation ilmiötä. Osaamista suosivan teknologian muutoksen jälkeen vallalle nousi tehtäväpohjainen malli, jossa taitovaatimusten muutosta tarkastellaan työtehtävien kautta jaottelemalla työtehtävät rutiininomaisiin ja ei rutiininomaisiin tehtäviin ja fyysisiin ja analyyttisiin tai interaktiivisiin työtehtäviin. Tämän uuden jaottelun avulla huomattiin, että teknologian muutos näytti korvaavan etenkin rutiininomaisia työtehtäviä ja täydentävän analyyttisia ja ei rutiininomaisia työtehtäviä. Fyysisiin ja ei rutiininomaisiin työtehtäviin teknologian muutoksella ei näyttänyt juuri olevan vaikutusta. Teknologian nopea kehitys näyttää tuoreiden havaintojen valossa ajaneen myös tehtäväpohjaisen mallin ohi, sillä teknologian kykenee kasvavissa määrin automatisoimaan myös ei rutiininomaisia työtehtäviä. Tuoreimmassa tutkimuksessa onkin kasvavissa määrin korostettu sosiaalisten taitojen kasvavaa merkitystä työelämässä, sillä teknologia ei vielä tällä hetkellä kykene korvaamaan ihmistä monitahoisen sosiaalisen kanssakäymisen tilanteissa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on näyttää, miten koronapandemia vaikutti asuntomarkkinoihin vuosien 2019–2021 aikana. Asuntomarkkinoilla tapahtuneita muutoksia tarkastellaan sekä globaalisti, että paikallisesti Suomen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan miten eri mekanismien kautta koronapandemian vaikutukset levisivät asuntomarkkinoille ja tätä kautta kotitalouksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet koronapandemian aiheuttaneen hyvin moniulotteisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Tämä tutkimus keskittyy käsittelemään näitä vaikutuksia pääasiassa asuntorahoittamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan asuntojen hintojen, etätyön, muuttoliikkeen sekä taloudellisen epätasa-arvon tasolla. Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu elinkaarimalliin, jota sovelletaan asuntomarkkinoille. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä laajasti kirjallisuutta liittyen koronapandemian vaikutuksiin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla. Kansainvälistä tutkimusta täydennettiin Suomen Tilastokeskuksen datalla, sekä Helsingin Seudun Osuuspankin tarjoamalla asuntorahoituksen aineistolla. Aineisto kerättiin yhteystyössä Helsingin Seudun Osuuspankin edustajien kanssa niin, että yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston perusteella oli mahdotonta. Asuntorahoituksen laajasta aineistosta oli mahdollista nähdä kattavasti päivämäärän tarkkuudella Suomen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinan yleinen kehitys sekä trendit. Aineisto tarjosi tiedon liittyen lainan kokoon, takaisinmaksuaikaan sekä asunnon tyyppiin. Tilastokeskuksen data-aineistoja käytettiin vahvistamaan tuloksia ja tuomaan esille sellaista tietoa Suomen asuntomarkkinoista, johon asuntorahoituksen aineisto ei vastannut. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aikasarja-analyysiä, jota sovellettiin tutkimuksen kaikkiin aineistoihin. Analyysin tarkoituksena oli näyttää miten asuntomarkkinat ovat Suomessa kehittyneet ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Tutkimuksen aikajanaksi valikoituivat vuodet 2016–2021. Analyysin tuloksia verrattiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja pyrittiin löytämään yhteisiä koronapandemian laukaisemia mekanismeja, jotka vaikuttivat asuntomarkkinoihin. Tutkimuksen tulokset Suomen asuntomarkkinasta ovat pääasiassa linjassa globaalin asuntomarkkinan kanssa, mutta myös eroavaisuuksia pystyttiin löytämään. Yhteistä Suomalaisessa ja globaalissa asuntomarkkinassa on asuntojen hintojen kasvu pandemian aikana. Mekanismit hintojen nousussa kuitenkin erosivat sillä Yhdysvalloissa kasvua tuki halventuneet rahoitusolosuhteet, kun taas Suomessa voitiin nähdä etenkin ensiasunnon ostajien kasvaneen kysynnän vaikuttaneen positiivisesti hintoihin. Lisäksi Suomessa hintoja tuki kasvanut kysyntä asuntolainoissa, joiden määrät sekä laina-ajat kasvoivat koronapandemian aikana. Keskeinen ero hintojen nousussa liittyi alueelliseen kehitykseen. Suomen pääkaupunkiseudulla hinnat kasvoivat eniten aivan Helsingin keskustassa, kun taas Yhdysvalloissa hintojen kasvu esikaupunkialueilla oli keskustoja nopeampaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksesta löytyi lisäksi se, että Suomessa sekä Yhdysvalloissa pandemia kiihdytti varallisuuseroja kasvattaen näin taloudellista epätasa-arvoa asuntovelallisten kotitalouksien välillä. Asuntomarkkinoilla tapahtuneet muutokset koronapandemian aikana olivat hyvin laajat ja koskettivat niin matala- kuin korkeatuloisia asuntovelallisia. Keskeiset mekanismit liittyivät makrovakaus– ja rahapolitiikan tekemiin muutoksiin, jotka tukivat asuntomarkkinoiden kasvua etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa pandemian aiheuttamat vaikutukset eivät näkyneet yhtä vahvoina kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemia kuitenkin muokkasi merkittävästi asuntomarkkinoita maailmanlaajuisesti. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään etenkin kotitalouksien velkaantuneisuudessa sekä taloudellisessa tilanteessa vielä pitkän aikaa.

Tutkielmassa tarkastellaan kulutuserojen toimivuutta taloudellisen eriarvoisuuden mittarina. Taloudellista eriarvoisuutta tarkastellaan länsimaissa ensisijaisesti tuloerojen pohjalta. Ei ole kuitenkaan konsensusta siitä, kuvaavatko tuloerot vai kulutuserot paremmin taloudellista eriarvoisuutta. Tutkielman pääkysymys on, kuinka hyvin kulutuserot toimivat taloudellisen eriarvoisuuden indikaattorina teorian ja käytännön tekijöiden näkökulmasta. Keskeisimpiä tavoitteita on muodostaa hyvä kokonaiskuva kulutuserotutkimuksesta ja selvittää kulutuserojen mittausmenetelmien vahvuudet, ongelmat ja haasteet. Lisäksi verrataan tulo- ja kulutuspohjaisten mittareiden kykyjä mitata taloudellista eriarvoisuutta ja tarkastellaan miten kulutuserot ovat kehittyneet suhteessa tuloeroihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta, jossa syvennytään yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin kulutuseroja käsitteleviin artikkeleihin. Tutkielman alussa verrataan tulo- ja kulutuspohjaisten mittareiden kykyä mitata taloudellista eriarvoisuutta tarkastelemalla niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Aihetta katsotaan sekä teorian että käytännöllisyyden näkökulmasta. Seuraavaksi tarkastellaan, miten kulutuseroja mitataan ja minkälaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Ensin käsitellään perinteisiä kyselypohjaisia tutkimuksia ja tämän jälkeen vaihtoehtoisia datalähteitä ja mittausmenetelmiä hyödyntäviä tutkimuksia. Tarkastelun kohteena on erityisesti datan laatuun liittyvät tekijät. Tutkielmassa käsiteltyjen elinkaari- ja pysyvän tulotason hypoteesien mukaan kulutus on tuloja relevantimpi eriarvoisuuden tarkastelussa. Käytännöllisyyteen liittyvät tekijät ovat kuitenkin olleet teoriaa merkittävämmässä asemassa valittaessa näiden kahden väliltä. Kulutuspohjaisen eriarvoisuuden mittaamisen keskeisimpänä ongelmana on datan laatuun liittyvät tekijät. Huolta kulutusmenojen kyselytutkimuksien datan laadusta on herättänyt suuri ero kyselytutkimuksien ja kansantalouden tilinpidon perusteella laskettujen kokonaismenojen välillä. Datan laatua heikentävät käsiteltyjen artikkelien mukaan kulutusmenojen kyselytutkimuksien pienet otoskoot, tuloja epäyhtenäisemmät kulutuksen määritelmät tietoaineistoissa, kulutuksen ja menojen eroavuus, raportoinnin haasteellisuudesta sekä unohtamisesta johtuva tahaton yli- ja aliraportointi sekä erityisesti rikkaimpien kotitalouksien muita ryhmiä yleisempi aliraportointi. Tutkielmassa käsitellyt perinteiset kyselypohjaiset tutkimukset ja vaihtoehtoisia menetelmiä hyödyntävät tutkimukset antavat kulutuserojen kehityksestä hyvin erilaiset kuvat. Perinteisten kyselypohjaisten tutkimusten mukaan kulutuserojen kasvu on ollut huomattavasti tuloeroja maltillisempaa ja välillä niiden kehitys on jopa mennyt vastakkaisiin suuntiin. Vaihtoehtoisia menetelmiä hyödyntävien tutkimuksien mukaan kulutuserot ovat kasvaneet aiempaa luultua enemmän ja osan mukaan kulutuserojen kehitys on seurannut hyvinkin läheisesti tuloerojen kehitystä. Monia vaihtoehtoisia menetelmiä hyödyntäviä tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu niiden kyvyttömyydestä korjata kyselytutkimuksiin liittyviä mittausvirheitä, mikä on ollut niiden lähtökohtainen tavoite. Kulutuksen ensisijaista käyttöä taloudellisen eriarvoisuuden mittaamisessa puoltaa erityisesti elinkaari- ja pysyvän tulotason hypoteesi. Tarkasteltujen artikkeleiden perusteella ongelmaksi muodostuu etenkin datan laatu, jota tulisi parantaa kasvattamalla otoskokoa ja kehittämällä itse kyselytutkimusta tarkemmaksi. Toinen vaihtoehto on kehittää rekisteripohjaisia menetelmiä, joissa kulutus lasketaan tulojen ja säästöjen perusteella käyttäen valtion eri rekisteri ja tietokantoja. Tällöin kulutuserojen mittaus olisi täysin riippumaton kyselytutkimuksista ja niihin liittyvistä ongelmista.

This thesis studies the effects of the COVID-19-pandemic on the labour market transitions of Finnish service industry workforce. The pandemic and the actions taken to prevent the spreading of the disease created a recession through non-macroeconomic shocks which decreased demand for on-site services and drove a big portion of the service industry workforce to unemployment, mostly through layoffs. While a significant portion of this unemployment was resolved quickly, the remainder appeared to create more persistent and resilient problems in the labour market. This thesis shows through microeconomic data that the pandemic disrupted regular transitions to and from the service industry, particularly in accommodation and food services. The data will show that these disruptions affected female workers more, because the most affected professions were female dominated. It will also be shown that workers born in Finland were more vulnerable than immigrant workers due to the profession these groups tend to represent in Finland. Additionally, it will be shown that the pandemic's effects were more pronounced in the labour markets of bigger cities, but smaller cities had a more difficult recovery period. Some of the pandemic's effects and difficulties in recovery are explained by decreasing trend in retail and new crises, but the government restrictions and decrease in demand affected food and accommodation services the most.