Browsing by master's degree program "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"
Now showing items 41-60 of 290
-
(2021)This thesis compares the extent to which instruction and assessment in the Finnish National Curriculum (FNC) and International Baccalaureate (IB) at one Finnish high school align with the pedagogical approach to language instruction recommended in the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR; Council of Europe 2001, 2018). Comparison of the two curricula will be used to inform curriculum development at the school, where the aim is to combine pre–Diploma Program (DP)—i.e., instruction of first-year students who have been provisionally accepted to the DP program—and FNC instruction in the first year of high school. Action-oriented language is envisioned in CEFR as a pedagogical approach that (1) treats language as a tool rather than an object for mastery and (2) recommends the instruction, assessment, and learning of the broad range of social contexts in which communication occurs. The first point draws largely on Focus on Form (FonF) approaches, developed in SLA research, while the second point draws largely on task-based language teaching (TBLT), developed in pedagogical research. While CEFR is regularly used today for benchmarking student language mastery, its uneven application in curriculum, course instruction, and course and exam assessment in the IB and FNC leave much to be desired, calling into question whether CEFR benchmarking can really be used for EFL students graduating from the IB and FNC. This thesis uses a school in Espoo, Finland as a case study to compare the IB and FNC instruction of first-year students, the assessment practices of EFL teachers based on the marking of a common essay and a subsequent interview, and quantitative analysis of IB and FNC exam results and essay scores for first-year pre-DP and FNC students in academic year 2019–2020. The mixed methods research (MMR) approach of the thesis is designed to account for the broad set of data (i.e., curriculum, European language policy, academic literature, local needs) that are taken into consideration when developing curriculum at the school level. The results of this thesis indicate that FNC assessment is more closely aligned with CEFR but that both FNC and IB in Finland, especially pre-DP education, are still lagging behind in implementing the framework developed already two decades ago. At least some of this lag, as indicated in the qualitative data, seem to originate from the continuation of outdated practices of language assessment (esp. in its focus on language mastery rather than action-oriented language use) regardless of changes in CEFR and the Finnish curriculum. In the case of assessment in FNC, the mixed use of continuum criterion-referenced assessment of written production in an exam designed for mastery norm-referenced assessment is an already imperfect combination that is further undermined by lack of transparency around how to apply criterion-referenced assessment to written production as well as how essays marked by teachers have been moderated by sensors. While the IB is much better at enabling communication between moderators and teachers, EFL instruction in the IB offers a very limited set of communicative language activities, partly due to the broad language profile of students in the international program. For the purposes of students in Finland, however, especially at the school studied, EFL instruction in IB omits an alarmingly wide range of communicative activities in course and exam assessment, an absence that should threaten to invalidate CEFR benchmarking of students graduating from EFL courses, given that most communicative language activities are never taught or assessed. Many of the issues that arise in this thesis are indicative of systematic issues in the curriculum and examination process, which have a negative washback effect on instruction and assessment at the school level. Nevertheless, some suggestions are made at the end of the thesis for how teachers can mitigate problems with validity in the FNC and IB curricula, though changes in FNC assessment is difficult without transparency from the Finnish Matriculation Board. The results of the thesis also indicate that areas of action-oriented language missing in one curriculum are often well explored in the other, such that serious consideration should be given to closer alignment of pre-DP and first-year FNC English instruction at Finnish schools that offer both programs, an effort towards which this master’s thesis is intended to contribute. The comparative weaknesses of EFL instruction and assessment in FNC discussed in this thesis can also be used to inform curricular development of the FNC.
-
(2020)English has become a global language, and students around the world know English is an essential foreign language to expand their knowledge. For the same reason, English has been the most common foreign language that students learn in South Korea and Finland. The purpose of this master’s thesis is to examine the curricula in South Korea and Finland to see the similarities and differences of the two countries’ English education. Although both countries focus on teaching English by using the communicative approach, their outputs in English education differ from each other. The study analyzes the curricula and textbooks by using Curriculum-Analysis Procedure. Then, the study analyzes the textbooks based on Littlejohn’s task analysis sheet. According to the analysis, the Finnish curriculum provides more specific learning goals than the Korean curriculum even though the Finnish curriculum does not specify teaching methods to teachers. The Korean curriculum provides specific word limitations for each level, and it provides specific teaching methods. However, the Korean curriculum’s learning goals are rather vague. The analysis on the textbooks suggests an interesting result. Although the Korean textbooks provide a higher number of oral tasks than the Finnish textbooks, the results demonstrate that the Korean textbooks are focused on repetition. Also, the Korean textbooks are quite regulated since the tasks ask students to focus on certain task types. On the contrary, the Finnish textbooks include a smaller number of oral tasks than the Korean textbooks, but the oral tasks encourage students to produce their own sentences rather than focusing on form. The Finnish textbooks try to provide as diverse task types as possible.
-
(2020)Käsittelen tutkielmassani Edith Whartonin teosta The Custom of the Country vuodelta 1913. Wayne C. Boothin (1961) teoriaa mukaillen pohdin oletetun kirjailijan eli ’implied authorin’ henkilöllisyyttä ja mahdollisen omaelämänkerrallisuuden vaikutusta tekstin tulkintaan. Lähden näkemyksestä, että oletettu kirjailija on Wharton, ja arvioin tätä näkökulmaa analyysin eri vaiheissa. Varsinainen tutkimuskysymykseni koskee sitä, millainen viesti teoksesta välittyy 1900-luvun alun muuttuvasta maailmasta. Esitän Whartonin käyttäneen retorisia keinoja ja erilaisia kerronnan muotoja tuodakseen teoksessaan esiin kiihtyvän kulutusmyönteisyyden, jopa ahneuden, kasvun. Tutkin sitä, miten kasvavan keskiluokan uusrikkaat ja heidän kantamansa arvot kirjan mukaan horjuttavat sekä newyorkilaisen että ranskalaisen yläluokan asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa. Henkilöhahmot tarjoavat karikatyyrimäisiä esimerkkejä jokaisesta mainitusta ryhmästä. Kulutusmyönteisyys, joka hallitsee päähenkilö Undine Spraggin elämää, toimii tutkielman pääasiallisena temaattisena aspektina. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat imitaatio ja yksityisyys. Lähestyn aihepiiriä erityisesti Jean Baudrillardin (1998) teorioiden kautta. Analyysissäni käsittelen romaanissa esiintyviä rakennuksia ja asuinpaikkoja. Ryhmiä, joihin kuuluvat newyorkilainen yläluokka, ranskalainen aristokraattisuku ja amerikkalaiset uusrikkaat, lähestyn tarkastelemalla heitä yhdistäviä ja erottavia kulttuurisia tekijöitä sekä taustatarinoita. Teoksessa kuvaillut hotellit ja asuintalot kertovat muutoksista yhteiskunnassa, ihmisten mieltymyksissä ja kulutuskäyttäytymisessä. Käsittelen kerronnan fokalisaatiota, eli tutkin, mistä eri perspektiiveistä katsellen tarinaa kerrotaan. Lähteinäni käytän Gérard Genetten (1980) sekä Mieke Balin (2009) teorioita. Toinen kirjallisuusteoriaan viittaava näkemykseni liittyy teoksen satiirillisuuteen. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden tutkia, kohdistaako Wharton satiiriaan erityisesti uusrikkaiden ryhmään. Tähän soveltuu Dustin H. Griffinin (1994) erittely satiirin erilaisista kohteista ja käyttötarkoituksista. Näyttää siltä, että Wharton ei kohdista satiiriaan niinkään yhtä ryhmää kohden, vaan kaikki kolme yhteiskunnallista ryhmää ovat kriittisen kommentoinnin kohteena. Kuvauksellinen ja retorinen kieli, jota hotellien ja asuinpaikkojen kuvauksissa käytetään, paljastaa ryhmien välisiä näkemyseroja. Tekstianalyysi osoittaa, miten Wharton käsittelee kulutusmyönteisyyttä ja liiallisen kulutuksen aiheuttamaa ahneutta. Tekstistä käy ilmi, kuinka jatkuva muiden omistamien asioiden ihannointi ja kyltymätön uutuuksien hankinta saa ihmisen kadottamaan kykynsä arvostaa laatua. Tällainen toiminta johtaa turhaan kuluttamiseen ja arvojen rapautumiseen. Modernisaation tuoma muutos, eli elämän kaupungistuminen, liittyy keskeisesti henkilökohtaisen tilan mallien muuttumiseen. Ihmisiä asuu tiheästi kaupunkialueella, mikä vaikuttaa tilakäsitykseen. Whartonin teksti heijastelee ristiriitaisia tunteet muuttuvaa aikaa kohtaan. Näin ollen teos on tulkittavissa myös eräänlaiseksi Whartonin itsetutkiskeluksi. Vaikka kirjan satiiri kohdistuu yksittäisiin henkilöihin, välittyy viesti, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon yksittäiset ihmiset eivät enää voi vaikuttaa. Tämä tuo kerrontaan myös surumielisen aspektin sen näennäisen humoristisuuden ja esteettisyyttä korostavien seikkojen lisäksi.
-
(2021)Tiivistelmä – Referat – Abstract The focus of this study is on an English variant known locally as Alaska Village English, which theoretically falls within the categories of pidgin and creole languages. These contact languages lexicalized by English are still spoken in many different places in the United States. The goal of this study is to identify instances of syntactic variation between Village English and Standard American English that is variant enough to potentially interfere with learning to read. Because leveling of grammatical markers is a rule rather than an exception in all contact languages, the theoretical review section explains the difference between pidgin and creole languages and contrasts uniformitarian theory of creolization with the concept of creole exceptionalism. The latter theory maintains that the language with the simplest grammar gradually replaces the local heritage language, while the former is based on the hypothesis that languages change either because internal or external forces act upon them. The morphosyntax of African American Vernacular English, Hawai’ian Pidgin/Creole, and Village English are contrasted with a non-regional contact language of global use of English as a lingua franca. The final contact language is discussed under language acquisition where the morphosyntactic structure of English of a child entering kindergarten at the age of five years is laid out in a comparative manner. The pivot schemas used by adults speaking Village English do not include Where is X?, Let’s X, and What is Y Xing? because these are replaced by Iñupiaq expressions of Nauŋ X?, Kiita! and Suvat? which helps understand why the lack of copula and auxiliaries is characteristic to Village English. The syntactical analysis is based on a corpus of 4 000 words spoken by four adults speaking Village English. It revealed the highest degree of variation in the marking of past/present tense and four other verb tense-aspect features. The use of pronouns, prepositions, and determiners is also impacted as they are not used in a manner consistent with Standard American English constructions. Since the educational system and current reading instructional methods are based on the mastery of Standard American English, it is not surprising speakers of Village English experience learning difficulties when faced with decoding morphosyntactic features they have not yet mastered. Therefore, this study supports the need to implement Standard American English language instruction in support of a traditional reading curriculum.
-
(2024)Critical discourse analysis (CDA) is an interdisciplinary approach that is used to analyze the relations between discourse and social practice. CDA has a normative aim by addressing social wrongs (such as misuse of power) via the use of language. This study uses Gee’s (1996) method of discourse analysis, which focuses on prosody, cohesion, discourse organization, contextualization signals, and thematic organization, on seven COVID-19-related tweets by Donald Trump, the president of the United States (2017–2021). This qualitative approach analyzes how Trump’s COVID-19-related tweets feature misuse of power and whether these tweets are populist by nature. The study also has a quantitative approach which features a corpus of 640 COVID-19-related tweets from Trump from January 2020 to January 2021. This demonstrates how often Trump used neutral terms versus Sinophobic (xenophobic towards China) terms to refer to the coronavirus, the disease, and the pandemic. The quantitative results also feature a list of the most frequently used words in the tweets which were generated by the corpus software AntConc. The qualitative findings showed that Trump’s COVID-related tweets featured ambiguous and unjustified claims, logical fallacies and were often self-centered. The tweets that featured Sinophobic terms were, contrary to expectations, more hostile towards Trump’s political opponents and the media than China. The quantitative results showed that Trump used neutral terms such as ‘COVID’ or ‘Coronavirus’ more often than Sinophobic ones, although after excluding retweets, the difference was less significant. The most frequently featured words in Trump’s tweets support the qualitative finding that many of his tweets were especially hostile towards his political opponents and the media. Applying CDA to tweets, which have merely a 280-character limit, is somewhat of an unorthodox approach. However, this qualitative approach enabled a much more nuanced analysis of the tweets than a purely quantitative result would have done. In this study, especially the findings on Trump’s argumentation tactics and the cohesion in the tweets are applicable in future studies. As one of CDA’s advantages is its interdisciplinarity, similar approaches that draw from different sciences may be taken to analyze similar political discourses in the future.
-
(2024)This study aims to reveal what kinds of evaluations were given to the novel coronavirus, the pandemic it caused, and COVID-19 by news journalists and their sources in New Zealand written news during the first year of the pandemic. It also pursues an overview of how the framing of the disease changed during the year. The theoretical basis of the study draws from the Critical Discourse Analysis tradition. The analysis of the evaluations is conducted using a linguistic framework of parameters categorizing the evaluative language used in the articles under scrutiny. The analysis is conducted through close reading of the articles to find the relevant evaluative language. The analytical framework consists of ten parameters of evaluation, the presence of which is systematically scanned to classify different expressions. After the articles are scrutinized for evaluations of COVID-19 and related matters, the results from different months are compared with the changing circumstances considered. The main finding in terms of the general nature of the evaluations is that the threat was labeled very serious and strong action needed to be taken to prevent its escalation. The adverse effects of this action, however serious, should be given secondary priority in order to stick to the elimination approach chosen as the country’s COVID strategy. The evaluations changed during the pandemic to include more expressions of the negative aspects of the lockdowns and, later, satisfaction with the success of the chosen approach and the relatively normal life it made possible in March 2021.
-
(2023)This thesis combines quantitative and qualitative methods to analyse how metadiscourse can be used in corporate storytelling, more specifically company annual reports, and how this ties in with the concepts of Corporate Social Responsibility (CSR) and greenwashing. The study starts by introducing key concepts, terms, and frameworks, as well as previous studies done in similar fields or using similar methods. The research data for this study was the H&M Group’s 2021 annual sustainability report, which the corporation published on their website. The H&M Group was chosen because it is one of the biggest players in the field of fast fashion, and because recently it has attracted media attention for its sustainability actions, or lack thereof. Ten pages of the sustainability report were selected randomly, and the written language was analysed in detail with a combination of qualitative and quantitative methods. The same page selection process was then carried out again to get a selection of ten photographs from the report for closer analysis, to gain a more comprehensive and multimodal understanding of the sustainability report. This study bases on a metadiscourse framework by Hyland (2005), which was originally created for the analysis of academic discourse. The term metadiscourse refers to the ways in which writers or speakers interact with their readers or hearers through their use of language. For the visual metadiscourse analysis, this study uses as a basis a framework by De Groot et al. (2016), which is based on Hyland’s original framework, but focuses on studying images used in corporate annual reports. The analysis revealed that both linguistic and visual metadiscourse elements were key in creating a more compelling corporate story. The quantitative analysis found that both interactive and interactional metadiscourse markers were used in the written text but that interactional were more common. Through an analysis of the selected ten photographs, it was discovered that all De Groot et al.’s categories, apart from evidentials, were present in the annual report, implying that they were also a key part of creating a corporate story. This study also found that although the framework was originally created for the study of academic discourse, it can also help in bringing out interesting attributes in corporate reports.
-
(2021)Tutkielmani keskittyy tieteiskirjallisuudessa esiintyviin utopioihin ja niiden ongelmallisiin piirteisiin, kuten ihmisten sijoittamiseen alueille, joissa heillä ei ole mahdollisuutta elää luonnon keskuudessa, kolonialistiseen ja imperialistiseen vallankäyttöön ja ympäristön hyväksikäyttöön. Tutkin näitä ongelmia Aldous Huxleyn Brave New World (suomeksi Uljas Uusi Maailma) ja Arthur C. Clarken Imperial Earth kirjan kautta, koska ne edustavat kahta erilaista utopiaa. Huxleyn Brave New World esittää lukijalle maailman, jossa ihmisiltä on otettu pois heidän mahdollisuutensa valita oma tulevaisuutensa, minkä ohella heille on luotu maailma, jossa heillä ei ole mitään mitä he haluaisivat. Clarken Imperial Earth sen sijaan edustaa pintapuolisesti positiivisempaa utopiaa, jossa maassa asuvat ihmiset ovat päässeet eroon monista maailmaa kohtaavista ongelmista, kuten saasteista, sodasta, ja nälänhädästä. Tämä ei välttämättä siltikään tarkoita, että luontoa taikka kaikkia ihmisiä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti, ja ne ihmiset, jotka asuvat maapallon ulkopuolella, joutuvat elämään vaarallisessa ja epäluonnollisessa ympäristössä. Analyysini on jaettu eri osiin, joista ensimmäinen kohdistuu kolonialismiin utopioissa ja siihen, miten siirtomaavallat ylläpitävät itseään ja kansalaisiaan. Tutkin tässä osiossa, miten Huxleyn Brave New World kirjassa ilmaantuvia ”villien” reservaatteja on luotu yhteiskuntaan, jossa muuten kaikilla sen kansalaisista on kaikkea mitä he haluavat, mutta heille on jätetty vain rippeet hyvästä maasta ja teknologiasta. Tämä edustaa tapaa, jolla siirtomaavallat käyttävät hyväksensä vähäosaisempia ja osoittaa paralleelien kautta, miten siirtokuntien asukkaiden ja suurien valtioiden kansalaiset ovat loppujen lopuksi samanlaisessa hierarkkisessa asemassa kuin ne kansanryhmät, joiden he katsovat olevan heitä alhaisempia. Tähän analyysiin heijastaen tutkin Clarken Imperial Earth kirjan avaruussiirtokuntien tilannetta, erityisesti sitä, miten niissä esiintyy erittäin samanlaisia kolonialistisia hyväksikäytön elementtejä, kuten heikot elinympäristöt ja luonnonvarojen kuluttaminen siirtomaavallan hyväksi. Tähän asiaan liittyen tutkin myös kirjojen päähenkilöitten statusta ulkopuolisina molemmista siirtokuntalaisista ja siirtomaavaltojen kansalaisista ja tutkin, mitä heidän asemansa edustaa molemmissa yhteiskunnissa ja mitä se kertoo ulkopuolisten hyväksynnästä. Seuraavassa osiossa tutkin, miten siirtomaavallat hyväksikäyttävät siirtokuntia ja niissä asuvia ihmisiä huolimatta siitä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja ympäristöönsä. Tällaista hyväksikäyttöä esiintyy molemmissa kirjoissa, ja näiden siirtomaavaltojen asukkaat eivät näe hyväksikäytössä minkäänlaista ongelmaa, koska nämä ratkaisut ovat olleet rahallisesti ja paikallisen ympäristön puolesta hyödyllisiä. Analyysini keskittyy siihen, miten vähän mahdollisuuksia siirtokunnissa asuvilla on ja kuinka heidän elinympäristönsä on minimaalinen siirtomaavaltaan verrattuna. Clarken Imperial Earth kertoo Saturnuksen kuun Titanin siirtokunnasta, joka kerää Maalle vetyä ainoana rahan lähteenänsä. Monet siellä asuvat eivät pysty päättämään, haluavatko he pysyä siirtokunnassaan vai ei, koska heillä ei ole varaa muuttaa takaisin Maahan, joten heihin kohdistuu koko elämän kestävää epäoikeudenmukaisuutta, mihin heillä ei olet mitään sanomista. Huxleyn Brave New World taas näyttää miten siirtomaavallat pitävät niitten ulkopuolisia alueita kurissa, jotta ne voivat hyväksikäyttää niitä jopa kaikkien luonnonvarojen hupenemisen jälkeen viihteenä, ja miten siirtomaavaltojen johto myy matkoja käymään näillä reservialueilla. Lopuksi tutkin, miten ihmiskunta hyväksikäyttää luontoa ja miten se näkee luonnon nautinnon lähteenä. Molemmissa kirjoissa kerrotaan, että suuresta osasta ympäristöongelmia, kuten saasteesta on päästy eroon, mutta silti kummassakin ilmenee, että luonto on täysin ihmisen kontrolloima. Huxleyn Brave New World näkee luonnon resurssina ja siinä esiintyvät siirtomaavaltojen johtajat pitävät omaa kansaansa iloisina luomalla heille suotuisan ja kauniin ympäristön heidän kaupunkiympäristöönsä. Luonto on aina kaunista ja sen ylläpidolla maksimoidaan sen esteettinen arvo. Samalla sen oma yhteiskunta on kaukana luonnosta geenimanipulaation kautta, joka on antanut heille pitkän, terveellisen elämän, joka alkaa ja loppuu etänä muista ihmisistä. Clarken Imperial Earth ylistää, miten Maahan on tuotu takaisin alkukantaiset metsät ja eläimistö; se kuvailee, miten jotkut näkevät sen maailman erittäin puhtaana. Samalla tiedemiehet manipuloivat kasveja keräämään kultaa taikka tuomaan takaisin edesmenneitä eläinlajeja. Molemmissa kirjoissa ihmiskunta on teknologian avulla saavuttanut tason, jolla ihminen on kaiken luonnon herra. Tutkielmani osoittaa, miten ihmisten ja ympäristön hyväksikäytön takia kumpikaan kirjojen maailmoista ei voi olla utopia, vaikka niitten omat asukkaat näkisivät ne utopioina. Molemmat kirjat sisältävä samanlaisia elementtejä, vaikka niitten maailmat kuvastavat täysin erilaisia asioita. Tämä osoittaa, että utopian muoto tai sen motiivi eivät edusta sen statusta positiivisena tai negatiivisena tulevaisuutena. Huxleyn Brave New World seuraa Thomas Moren Utopian satiirista perinnettä, kun taas Clarken Imperial Earth edustaa modernia utopiaa, jossa nykyajan ongelmat ovat ratkaistu, mutta silti molemmat kirjat sisältävät epäoikeudenmukaisuuksia monella tasolla.
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koodinvaihtoa arabiaan sekä muita kulttuuri-identiteetin ilmentymiä englanniksi kirjoitetuissa, arabialaiseen ruokaan keskittyvissä blogeissa. Tutkielmaan valittiin kahdeksan eri reseptiblogia, joista yhteensä 40 julkaisua otettiin lähempään tarkasteluun. Blogit edustavat Levanttia (Libanon, Syyria, Jordania ja Palestiina), Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää ja niiden kirjoittajat puhuvat kaikki arabiaa äidinkielenään. Viisi kahdeksasta bloggaajasta asuu englanninkielisessä maassa (kaksi Yhdysvaltoihin, kaksi Iso-Britanniaan ja yksi Kanadaan), kaksi palestiinalaista bloggaria asuu Jordaniassa ja yksi irakilainen bloggari asuu todennäköisesti Irakissa. Tarkasteltavaksi valitut blogijulkaisut analysoitiin ensin koodinvaihdon osalta ja tulokset kirjattiin kahteen eri taulukkoon. Tämän jälkeen teksteille suoritettiin kvalitatiivinen analyysi muiden kulttuuri-identiteettiä ilmentävien tekijöiden kartoittamiseksi. Koodinvaihdon osalta analyysin tulokset osoittivat ensinnäkin, että koodinvaihtoa esiintyi huomattavasti oletettua vähemmän ja että sitä esiintyi odottamattomissa yhteyksissä tai ei esiintynyt sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä oletettiin esiintyvän. Toisekseen tuloksissa ilmeni selvä ero arabimaissa ja englanninkielisissä maissa asuvien bloggarien kesken: oman kulttuuripiirinsä ulkopuolella asuvat bloggaajat käyttivät koodinvaihtoa huomattavasti enemmän kuin arabimaissa asuvat kollegansa, joiden teksteissä koodinvaihto oli hyvin vähäistä. Muut kulttuuri-identiteettiä ilmentävät tekijät voitiin aineiston perusteella jakaa kahteen selkeään pääkategoriaan: ruokaan ja (ruoka)kulttuuriin liittyviin sekä identiteettiin liittyviin. Ensimmäisen kategorian osalta bloggaajien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja, mutta identiteettiin liittyvien teemojen kohdalla selkeitä eroja alkoi näkyä. Suurin eroavaisuus oli kenties se, että ainoastaan arabialaisen kulttuuripiirin ulkopuolella asuvien bloggaajien teksteissä ilmeni ’koti-ikävää’ ja selkeää kaipuuta kotimaahan sekä eräänlaista tuskaa kaukana ’kotoa’ olemisesta, ja vain heidän julkaisuissaan oli viitteitä identiteettiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaikeuksista. Aineiston perusteella voidaan siis todeta, että arabimaiden ulkopuolella olevien bloggaajien keskuudessa koodinvaihto arabiaan näyttäisi olevan huomattavasti arabimaissa asuvia blogin pitäjiä yleisempää, ja että identiteettiin ja kotimaahan liittyvät teemat olisivat ei-arabiankilisissä maissa asuville arabibloggaajille paljon keskeisempiä ja arkaluontoisempia. Aineiston suppeuden vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan tutkimus tulisi toistaa suuressa mittakaavassa tukevampien todisteiden saamiseksi.
-
Curse This Knowledge! : Exploring the Narrative Frame Shift in Joe Abercrombie’s The Shattered Sea (2023)This thesis analyses Joe Abercrombie’s fantasy trilogy, The Shattered Sea, from a cognitive literary perspective. Its focus is on the surprise regarding the storyworld and how our cognitive reading habits can be manipulated in order to surprise us. The analysis utilises theories on narrative surprise and shows how internal focalisation, popular cultural knowledge and genre expectations can be used to mislead readers and then surprise them. The storyworld of Joe Abercrombie's The Shattered Sea is at first a seemingly ordinary fantasy world. The reader is told early on that elves, who are now extinct, have left various relics and elf-ruins behind. As the story continues, the reader finds out that the elves were really us – modern humans. This triggers a narrative frame shift that makes the reader realise that the seemingly ordinary fantasy world is actually a post-apocalyptic world. By putting various clues together, the reader is also able to deduce that the story appears to take place in Northern Europe, only far in the future. The first analysis chapter focuses on the various clues that precede the surprise and two scenes that aim to initiate the frame shift. The chapter is concluded with a discussion that studies the tools used to mislead the reader from the real nature of the storyworld. The second part of the analysis will focus on the effects that the frame shift has to the reading of the rest of the story. Because the story is consistently told from an internally focalised perspective, the post-apocalyptic storyworld does not overwrite the fantasy world but becomes tangled up with it. Thus, even after the frame shift, through the perspective of the narrating characters a fantasy world full of magic and wonders is still portrayed. Simultaneously, the reader as a modern human is aware that this is essentially just a matter of perspective as, for example, the magical elvish relics turn out to be modern objects mundane to us. A curious reader will have to actively put together bits and pieces of the rather limited information in order to answer various questions that the story evokes. This includes figuring out, for instance, how much time has passed since the Breaking and what the event was that destroyed our civilisation. This thesis builds upon existing theories regarding narrative surprises in the way it shows how our cognitive reading habits and expectations can be used to mislead us. It explores how various elements can simultaneously be at work together in order to surprise the reader. The layering of the two storyworlds in The Shattered Sea also shows our cognitive capabilities when reading a narrative.
-
(2020)Sosiolingvistisessa pro-gradu -tutkielmassani tarkastellaan englannin kielen perinteisiä sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä, niihin yhdistettyjä sukupuolistereotypioita ja niiden esiintymistä viimevuosien Hollywood -menestyselokuvissa. Tutkielmani selvittää, tunnistetaanko nämä perinteiset, vuosikymmeniä vallinneet uskomukset sukupuolittuneista kielenpiirteistä edelleen ja tutkii sitä, mihin sukupuoleen nämä kielen piirteet yhdistetään. Lisäksi tutkielma tarkastelee näiden kielellisten sukupuolistereotypioiden leviämistä Suomeen ja tämän leviämisen mahdollista yhteyttä Hollywood -menestyselokuvassa esiintyvään dialogiin. Tutkielman tulokset pohjautuvat verkossa toteutettuun kyselytutkimukseen. Tutkielmani teoriatausta perustuu ensisijaisesti kielitieteilijä Robin Lakoffin teoksessaan Language and a Woman’s Place (1975) esittämiin väittämiin spesifeistä kielipiirteistä, jotka voidaan katsoa perinteisiksi englannin kielen kielellisiksi sukupuolistereotypioiksi. Tutkielma pyrkii valottamaan massakulttuurissa käytetyn englannin kielen vaikutusta sukupuolittuneiden kielistereotypioiden muodostumiseen ja vahvistumiseen. Analyysin kohteeksi ovat valikoituneet Hollywood-menestyselokuvat elokuva-alalla vallitsevan sukupuoliepätasa-arvon sekä Hollywoodin mittavan vaikutusvallan vuoksi. Lisäksi Hollywood-elokuvien dialogia ei ole aiemmissa tutkimuksissa tarkasteltu näiden stereotyyppisten perinteisten kielipiirteiden näkökulmasta. Kyselytutkimuksessa pyydettiin osallistujia arvioimaan kymmentä vuorosanasitaattia, jotka oli valikoitu vuosina 2017–2018 tuotetuista Hollywood –menestyselokuvista ja jotka sisälsivät Lakoffin nimeämiä, sukupuolittuneiksi koettuja kielenpiirteitä. Kyselyn avulla tutkittiin, mitkä kielelliset piirteet vaikuttavat mielipiteen muodostumiseen puhujan sukupuolesta, kun vuorosanasitaattien puhujaa eikä kontekstia tiedetä. Osallistujien tuli valita mihin sukupuoleen he yhdistävät kunkin vuorosanasitaatin kolmesta vaihtoehdosta: nainen, mies ja en osaa sanoa. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus vastata vapaaehtoiseen avoimeen kysymykseen, jossa pyydettiin kommentoimaan annettua vastausta. Kyselyyn oli mahdollista osallistua, mikäli henkilö puhui äidinkielenään joko Amerikan englantia tai suomea. Kyselyyn osallistui 100 henkilöä ja sen tulosten analyysi toteutettiin vertaamalla saatuja vastauksia vastaajien iän, sukupuoli-identiteetin ja äidinkielen perusteella. Tutkielman päälöydöksiä olivat se, että perinteisesti sukupuolittuneiksi koetut kielen piirteet tunnistettiin pääosin hyvin, sekä se, että osallistujien vastaukset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eronneet merkittävästi toisistaan. Ensin mainittu löydös osoittaa, että osallistujat tunnistavat kielen piirteet ja yhdistävät ne siihen sukupuoleen, johon stereotypiat on perinteisesti liitetty. Jälkimmäinen löydös puolestaan merkitsee sitä, että englannin kielen sukupuolistereotypioiden tunnistaminen ei katso ikää, sukupuoli-identiteettia eikä äidinkieltä. Lisäksi kyselyn laadullisesta aineistosta nousi esille kiinnostava sivulöydös: vuorosanasitaattien semanttinen sisältö sekä kyselytutkimukseen vastanneiden sitaateille luomat kuvitteelliset kontekstit vaikuttivat suuresti siihen, mihin sukupuoleen vuorosanasitaatit yhdistettiin. Löydös on merkityksellinen, sillä se viittaa siihen, että kielelliset sukupuolistereotypiat pohjautuvat mahdollisesti enemmän kielen semanttisiin ja pragmaattisiin ominaisuuksiin kuin näihin vuosikymmeniä tutkittuihin, perinteisesti sukupuolittuneina pidettyihin kielen piirteisiin.
-
(2023)More and more words are being borrowed into English, owing to multilingualism, English as a Lingua Franca, and contact between people from different backgrounds (Kiaer, 2018, pp. 20, 25). A recent statement from the Oxford English Dictionary (2021) indicates increased borrowing from Korean to English. This development has been facilitated by the Korean Wave, online communication, and global subcultures (Kiaer, 2018, pp. 25-27). In recent years there has been an increase in academic interest in Korean borrowings (e.g., Ahn, 2021a; Khedun-Burgoine & Kiaer, 2022; You, Kiaer & Ahn, 2020). This study examines Korean borrowings in the context of online news, using frequency data from the News on the Web corpus (Davies, 2016-). The specific borrowings under study are taekwondo, kimchi, hallyu, chaebol, gochujang, soju, bulgogi, bibimbap, hanbok, Juche, oppa, mukbang, banchan, galbi, kimbap, manhwa, noona and hangul. The purpose of the study is to gain insight into what the overall frequency trajectories of the 18 borrowings are like from 2010 to 2021, and what the geographical distribution of the use of taekwondo, kimchi, hallyu, chaebol and gochujang is like in 2010 and 2021. The results show tendencies for overall increase from 2010 to 2021, and higher-frequency periods in 2012-2013 and 2020-2021. The trajectories indicate significant fluctuation in the use of Korean borrowings. Geographically, the highest frequencies occurred in Southeast Asian countries, while African countries had the lowest frequencies. In 2010 the use of Korean borrowings was observed in 1-11 countries. By 2021, the number of countries with perceptible use of the borrowings increased by seven to eleven, depending on the specific borrowing, indicating a significantly wider geographical spread of Korean culture.
-
(2024)This thesis discusses the presence and role of gender in death personifications in works of contemporary fantasy literature. The works selected, Death by Neil Gaiman, Mort by Terry Pratchett, and The Book Thief by Markus Zusak, each depict Death as a person, employing gender identities of female, male, and undefined in their characterization of Death. Using theories of personification studies, thanatology and gender studies, this thesis examines the appearances, social titles, and actions of each personification to argue that gender plays a central role in perceptions of a character’s personhood and approachability. The more a personification conforms to their expected gender roles in any of the aforementioned ways, the more accessible and less intimidating they become, shaping the audience’s understanding of death by invoking their culturally primed preconceptions and familiar frames of reference. Utilising Jean Bocharova’s definition of cultural frames of reference, this thesis examines the highly socially dependent nature of personification, and the inextricable role gender still holds in perceptions of personhood, including the personification of abstract concepts as fictional characters. In the analysed works, gender is used to accentuate certain perceptions and interpretations of death and dying and is thus also used to modify audience expectations and impressions. Gendered actions further reveal the perpetuation of gender roles in society, leading to a reminder of the ultimately socially contractual nature of gender and gender roles, even when it comes to personifying abstract concepts. With an increase in open gender nonconformity and the questioning of gender roles, it is crucial to acknowledge and discuss the prominent role gender and gendered attributes play in fiction, even in personifications of an abstract concept. By examining these features, it is possible to address the significance gender is given as a storytelling device that is used to set expectations and convey information.
-
(2020)Terry Pratchett (1948-2015) oli Iso-Britannian menestyneimpiä kirjailijoita. Elämänsä aikana hän julkaisi 41 romaania, jotka sijoittuvat hänen Discworld-fantasiasarjaansa ja samannimiseen fantasiamaailmaan. Lisäksi hän kirjoitti useita teoksia kyseisen sarjan oheiskirjallisuudeksi, ja myös muita romaaneja ja tarinoita. Uransa aikana Pratchett tuli tunnetuksi Alzheimerin tautiin sairastuneiden puolestapuhujana kerrottuaan diagnoosistaan julkisuudessa vuonna 2007. Hän oli humanisti, mikä näkyy myös hänen romaaneissaan ja niiden teemoissa. Tutkielmassani käsittelen Pratchettin ihmiskuvaa kolmen hänen Discworld-sarjansa hahmon avulla. Hahmot, joita tutkimuksessa tarkastelen ovat Death, kuoleman henkilöitymä; wintersmith [sic], talven henkilöitymä; ja golem Dorfl. Golem on juutalaisessa kansanperinteessä esiintyvä savesta muotoiltu olento. Tutkielmani luo katsauksen Pratchettin romaanien teemoihin ja hahmoihin, sekä siihen, miten niissä kohdataan ihmiselämän kysymyksiä ja niiden mahdollisia vastauksia. Tutkimukseni aineisto koostuu neljästä Discworld-sarjan romaanista: Mort (1987), Reaper Man (1992), Feet of Clay (1997) ja Wintersmith (2006). Hahmoja ja romaanien teemoja tarkastellaan lähiluvun ja hahmo- sekä kirjallisuusanalyysin avulla. Piirteitä, joita hahmoissa tutkitaan, ovat ulkonäkö, ääni, suhde muihin hahmoihin, hahmopiirteet ja pronominit. Hahmojen tarkastelussa hyödynnettävät kategoriat ja tutkimuksen käyttämä määritelmä hahmosta pohjautuvat Uri Margolinin luonnehdintaan fiktiivisistä hahmoista epätodellisina henkilöinä (non-actual persons). Tutkittavien romaanien teemat ja tarkasteltavien hahmojen inhimilliset piirteet taustoittuvat Terry Pratchettin humanistiseen vakaumukseen. Deathin, wintersmithin ja Dorflin hahmojen avulla romaaneissa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Tutkimuksestani käy ilmi, että romaaneissa, joissa Death on päähenkilönä (Mort ja Reaper Man), korostuu ihmiselämän rajallisuus, sekä ajatus oikeuden ja armon sidoksellisuudesta yksilöön ja hänen tekoihinsa. Pratchett tuo esiin näiden käsitteiden inhimillisen alkuperän vastoin käsitystä niistä korkeamman olennon asettamina voimina. Wintersmith-romaanissa puolestaan näytetään, että ihminen on muutakin kuin keho ja aivot. Romaanin ja wintersmithin hahmon kautta Pratchett korostaa, että ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä ja tarinoita kasvaakseen tasapainoisiksi henkilöiksi. Feet of Clay -romaanissa Dorflin hahmon kautta pohditaan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä valinnanvapauden mukanaan tuomaa moraalista vastuuta. Golemeita kohdellaan orjina ja niiden on noudatettava käskyjä, joita ne saavat omistajiltaan ja paperiliuskoista (chem), jotka pohjautuvat uskonnollisiin teksteihin. Romaanissa Dorfl saa vapaan tahdon ja ryhtyy korostamaan omien valintojen ja tekojen moraalista vastuuta. Tutkimuksen kohteena olevat hahmot ja romaanit heijastavat Pratchettin humanistisia arvoja. Discworld-romaaneissa käsitellyt teemat ohjaavat lukijoiden ajattelua kohti pohdintaa yksilön vapauksista ja oikeuksista, sekä ihmisenä olemisen vahvuuksista ja heikkouksista. Hahmoanalyysi työkaluna mahdollistaa teemojen syvällisen käsittelyn ja näin kiinnostavan näkökulman teoksiin ja Pratchettin arvoihin.
-
(2020)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.
-
(2022)The present study aims to explore teachers’ experiences in actively teaching speaking skills in EFL classrooms in Finland. It focuses on the teaching practises which result in developing the learners’ spoken language. The main research questions are specifically determined to investigate the current situation of teaching speaking skills in upper secondary education in Finland from the teachers’ perspective, including the teaching practises which the teachers have experienced as useful in developing oral skills at this level. Additionally, the objective of the research is to examine the factors which constrain and challenge the teaching of speaking skills. The research data was collected by conducting individual semi-structured interviews, and the responses were analysed using qualitative methods. The theory chapter draws on concepts related to communicative competence and the role it plays in developing oral production in foreign language learning as well as practical strategies suggested to enhance and support learners’ experiences in learning speaking in the target language. The data consist of five interviews with Finnish upper secondary school teachers with varying teaching experience. The main findings based on the interviewees’ responses indicate that the teachers are guided by textbook materials in developing oral skills. The analysis also shows that since teachers have great autonomy in their teaching, they do also use additional materials, which focus on developing oral communication strategies and free production. These materials are also designed to engage and motivate learners to participate in oral tasks. The respondents emphasised the importance of creating a supportive atmosphere for developing oral skills and use this as the starting point of their teaching of speaking skills. Moreover, special attention is paid to teaching pronunciation, particularly the problematic sounds and intonation, which can impede the understanding of the conveyed message. The main challenges identified by the respondents were the negative washback from the Matriculation examination as well as learners’ low motivation and timidness.
-
(2021)Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.
-
(2018)Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella hollannista amerikanenglantiin lainattuja sanoja. Tutkin, miten hollantilaisten lainasanojen yleisyys ja niiden merkitykset ovat muuttuneet 1810-luvun ja 2000-luvun välillä. Hollanninkielisistä lainasanoista suurin ryhmä on ruokaan liittyvät lainasanat ja toiseksi suurin ryhmä eläin- ja kasvikunnan sanat, joten tutkin näihin kahteen kategoriaan kuuluvia lainasanoja. Hollanninkielisiä sanoja lainattiin amerikanenglantiin sen jälkeen, kun hollantilaiset siirtolaiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan 1600-luvulla. Keräsin tutkimani lainasanat Nicoline van der Sijsin kirjasta Cookies, Coleslaw and Stoops: The Influence of Dutch on the North American Languages (2009). Tutkin sanojen yleisyyttä ja merkitysten muutoksia käyttämällä materiaalinani Mark Daviesin kehittämää historiallisen amerikanenglannin korpusta (Corpus of Historical American English; COHA). Käytin myös muita lähteitä tarkistaakseni sanojen merkityksiä ja historiaa. Tutkielmani mukaan yleisimmät hollanninkieliset ruokaan liittyvät lainasanat englannissa ovat brandy, cookie, dope, pancake, waffle, pit ja span. Brandy-sanaa on käytetty englannin kielessä melko tasaisesti vuodesta 1810 lähtien. Cookie on yleistynyt eniten ja 2000-luvulla sen suhteellinen frekvenssi oli 29,59 miljoonaa sanaa kohden, joka on kaikista hollanninkielisistä ruokaan liittyvistä lainasanoista suurin. Lainasanoilla pit ja span esiintyy paljon eri merkityksiä Daviesin korpuksessa, mutta sanat esiintyvät myös hollanninkielisessä merkityksessä huomattavissa määrin. Myös sanat coleslaw, cruller, pot cheese, head cheese, Easter flower, groundhog, weakfish, sea bass, abele ja Antwerp esiintyvät korpuksessa, mutta ne eivät ole läheskään yhtä yleisiä. Merkityksen muutoksia kokivat sanat cookie, pancake ja dope, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä, mutta saaneet lisäksi uusia merkityksiä.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tutkitaan neljän kirjallisuuden hahmon kohteliaisuusstrategiaa neljässä kirjan kohtauksessa. Teoreettinen tausta käsittelee fiktiivisen kirjallisuuden stilistiikkaa, Dickensin tyyliä sekä kohteliaisuuden tutkimusta pragmatiikan näkökulmasta. Neljä kirjallisuudenhahmoa on tunnetun kirjailija Charles Dickensin teoksesta Loistava tulevaisuus (Great Expectations). Hahmot rakentuvat gradun aineistossa puhutun kielen keinoin. Kohteliaisuusstrategiaa analysoidaan suhteessa kielen ja kohtauksen olosuhdetekijöihin (suhteellinen valta puhujan ja kuulijan välillä, heidän sosiaalinen etäisyytensä, ilmaisun tunkeilevuus/määräävyys). Ne vaikuttavat puhunnoksen uhkaavuuteen kuulijaa kohtaan. Tulokset osoittavat, että hahmoilla on tiettyjä toistuvia kohteliaisuusstrategioita. Hahmoista Joelle on tavanomaista lähikohteliaisuus, jonka tavoite on lähentää viestijöitä. Tyypillistä lähikohteliaisuudelle on arvostuksen ja kiinnostuksen osoittaminen kuulijan arvoja ja kiinnostuksenkohteita kohtaan. Joen hahmo rakentui kohtauksessa vahvasti lähikohteliaisuuden kautta. Erityisesti lähikohteliaisuudessa erottui strategian numero 7 mukainen toisen näkökulman erityisyyden huomioiminen. Keskustelun maksiimien eli periaatteiden rikkomisesta seuraa ylimääräistä päättelytyötä kuulijalle. Estella-hahmolle toistuvaa aineistossa on sarkasmi määrän ja laadun maksiimeja rikkomalla. Erityisesti hahmo rakentui strategian numero 4:n (liioittelu) ja 8:n (ironia) mukaisten epäsuorien ilmaisten kautta. Magwitch käyttää ainoastaan suoraa strategiaa eli suoraa ilmaisua. Keskeisenä ominaisuutena Pipin hahmolle oli kuulijan kasvojen suojaaminen fraasiutuneiden lauseiden muodossa – näin vaikutus kuulijaan on kevyempi. Hänen hahmollensa oli tyypillistä myös arvonannon ilmaisut kuulijaa kohtaan. Joen kanssa Pipille tavanomaista oli myös direktiivi-puheaktit kysymysten muodossa. Magwitchin kanssa hänellä oli taipumus suoraan ilmaisuun, ei kuulijan kasvojen suojaamiseen eikä toisaalta direktiivi-puheaktien käyttöön. Hänen seurassansa ei kasvojen uhkausta (face-threat) ollut havaittavissa. Hahmo siis rakentui välittömyydessä, joka raottuu kohtauksessa vankikarkurin kanssa kontrastina muiden hahmojen seurassa esiintyvälle kohteliaisuudelle.
-
(2021)Tässä kyselytutkimuksessa selvitetään, kuinka lahjakkaat englannin oppilaat muistelevat ja arvioivat omia kokemuksiaan opetuksen eriyttämisestä lukion englannin opetuksessa. Tavoitteena on tutkia, millaisia yleisiä asenteita lahjakkailla englannin oppilailla on eriyttämisestä sekä selvittää, kuinka hyvin lahjakkaiden oppilaiden tarpeet on osattu ottaa huomioon opetuksessa. Tämän tutkielman teoriatausta sijoittuu englannin opetukseen vieraana kielenä. Tärkeitä käsitteitä ovat opetuksen eriyttäminen sekä lahjakkaiden oppilaiden kasvatus. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä opetuksen eriyttämisestä Suomessa erityisesti lahjakkaiden oppilaiden näkökulmasta. Tutkielmassa käytettyyn kyselyyn osallistui yhteensä 162 lahjakasta lukiosta jo valmistunutta oppilasta. Tutkielman aineisto koostuu suurimmaksi osaksi kvantitatiivisesta aineistosta, mutta sisältää myös pienen laadullisen osion. Tutkimuksessa havaittiin, että lahjakkaat oppilaat suhtautuvat opetuksen eriyttämiseen yleisesti positiivisesti. He olivat lähes yhtä mieltä siitä, että jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet tulee ottaa opetuksessa huomioon. Osallistujat kuitenkin kokivat, että heidän omat tarpeensa oli otettu opetuksessa huomioon keskinkertaisesti. Osallistujien vastausten mukaan eriyttämistä ei toteutettu englannin tunneilla systemaattisesti, vaan monesti lahjakkaat oppilaat jäivät oppitunnilla vaille tekemistä tai joutuivat etsimään oppimismahdollisuuksia itse muualta. Osallistujat arvioivat omia kokemuksiaan opetuksen eriyttämisestä neutraaleiksi. Vertailuissa ei havaittu merkittäviä eroja eri sukupuolten tai ikäryhmien välillä.
Now showing items 41-60 of 290