Browsing by study line "Education"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen analyysin avulla Missouri -synodin eskatologian keskeiset sisällöt ja painotukset. Erityisesti tutkimus tarkastelee Missouri -synodin teologisia käsityksiä lopunajoista. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia eskatologioita Missouri -synodi torjuu omista teologisista lähtökohdistaan käsin. Lähteinä ovat neljä Missouri -synodin vuosien 1989–2017 välillä julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää teosta. Kaksi lähdettä ovat kirkon teologisen toimielimen Commission on Theology and Church Relations julkaisemaa eskatologiaa käsittelevää dokumenttia The” End Times” A study on eschatology and millennialism (1989) ja A Lutheran Response to the “Left Behind” Series (2004). Lisäksi lähteinä ovat osana Missouri -synodin Confessional Lutheran Dogmatics -sarjaa julkaistu John R. Stephensonin Eschatology (1993) ja Missouri-synodin uusi dogmatiikan kokonaisesitys Confessing the Gospel (2017). Missouri -synodin raamattukäsitys ja hermeneutiikkaa ohjaavat ennakkokäsitykset ohjaavat kirkon käsityksiä lopunajoista. Raamatun sanainspiraatio-oppi, kristuskeskeinen ja soteriologiaa eli pelastusoppia painottava raamatunlukutapa ovat Missouri -synodin eskatologian kannalta keskeisiä ennakko-oletuksia. Missouri -synodin eskatologia on amillenialistista. Millenialistinen eskatologia ei Missouri -synodin mukaan ota riittävässä määrin huomioon koko Raamatun ilmoitusta, vaan tietyt profeetalliset näyt ja niiden oletettu kirjaimellinen toteutuminen saavat ylikorostetun painoarvon. Missouri -synodin mukaan Kristuksen ensimmäisessä saapumisessa maailmaan toteutuivat Vanhan testamentin eskatologiset profetiat. Millenialistinen erityisesti dispensationalistinen eskatologia siirtää Missouri -synodin näkökulmasta eskatologian keskuksen Kristuksesta Israeliin. Jyrkkä erotus Israelin ja kirkon välillä ja oppi poliittisesta maanpäällisestä tuhatvuotisesta valtakunnasta Jerusalemissa ovat Missouri -synodin mukaan dispensationalismin virheellisiä teologisia ennakko-oletuksia. Missouri -synodi tarkastelee eskatologiaa kaksinaisesti toteutuneen ja tulevan eskatologian näkökulmista. Missouri -synodin mukaan viimeiset ajat alkoivat Kristuksen saapuessa ensimmäisen kerran. Missouri-synodi tarkoittaa alkaneella eskatologialla eskatologisten ennustusten täyttymystä Kristuksen inkarnaatiossa, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Lisäksi alkaneella eskatologialla tarkoitetaan kaikkea sitä omaisuutta ja siunauksia mitä kristitty omistaa jo nyt, mutta mikä täysin koetaan vasta kun Kristus saapuu toisen kerran. Tulevalla eskatologialla Missouri-synodi tarkoittaa Kristuksen jo suorittaman Saatanan, synnin ja kuoleman kukistamisen lopullista ilmi tulemista ja täyttymystä historian lopulla. Missouri -synodi jakaa eskatologian mikrokosmiseksi- ja makrokosmiseksi eskatologiaksi. Mikrokosminen eskatologia käsittelee ihmiselämän loppuun liittyviä aiheita. Makrokosminen eskatologia käsittelee maailmanloppua ja viimeisiä tapahtumia. Missouri -synodi käsittelee makrokosmisessa eskatologiassaan: Kristuksen tulevan paluun merkkejä, Kristuksen paluuta, kuolleitten ylösnousemusta, viimeistä tuomiota, maailman loppua, ikuista kadotusta ja uutta luomakuntaa. Missouri -synodin mukaan Nikean uskontunnustus sisältää hyvän tiivistyksen siitä, mikä on ollut kristillisen kirkon perinteinen näkemys tulevien lopunaikojen tapahtumista tunnustaessaan: ”ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua. ”Ja: ” odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”

Kuolemaa käsitteleviä lastenkirjoja on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon. Suomessa kuvakirjojen sisältämiä kuolemakäsityksiä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kahdeksan suomalaisten realistisen lasten kuvakirjan kuolemakäsityksiä. Tutkimuksessa tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mitä kuolemakäsityksiä suomalaisten lasten kuvakirjojen teksteistä voidaan löytää? 2. Miten kirjan tekstissä esiintyvät kuolemakäsitykset näkyvät kuvakirjan kuvissa? Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostuu kahdeksasta vuosina 2007–2019 ilmestyneestä suomalaisesta läheisen ihmisen kuolemaa käsittelevästä lasten kuvakirjasta. Kirjojen tekstin analysoinnissa käytän teoriasidonnaista sisällönanalyysiä ja kuvien analysissa sovellan ikonografista menetelmää. Kuolemakäsitysten tarkastelussa käytän teoriana Söderbergin ruotsalaisten kuvakirjojen kuolemakäsityksiä käsitelleen tutkimuksen pohjalta kehittämää kuolemakäsitysjaottelua. Analysoin kuolemakäsityksiä ensin kirjojen teksteistä, jonka jälkeen tarkastelen teksteissä kuvattujen kuolemakäsitysten ilmenemistä kuvissa. Perustan etenemisjärjestyksen Mikkosen kuvakirjan määritelmälle. Kyseisen määritelmän mukaan kuvakirja on kirja, jossa aukeamien kuvitus on alisteinen niiden tekstille. Tutkimuksen kuvakirjojen kuolemakäsitykset jakautuvat neljään kuolemakäsitykseen, jotka ovat kristillinen kuolemakäsitys, ateistinen kuolemakäsitys, vaihtoehtoinen kuolemakäsitys sekä agnostisistinen kuolemakäsitys. Tutkimuksen havainnot eri kuolemakäsityksistä aineistossa ovat hyvin samankaltaisia kuin Söderbergin tutkimuksessaan tekemät havainnot. Kaikki kolme Söderbergin löytämää kuolemakäsitystä niille tunnusomaisine piirteineen esiintyvät myös tämän tutkimuksen aineistossa. Lisäksi analyysissa aineistosta löytyi neljäs, erillinen kuolemakäsitys, agnostisistinen kuolemakäsitys. Kristilliselle kuolemakäsitykselle tyypillistä on kuolemaa koskevan lohduttavan tulkinnan perustuminen ajatukseen taivaasta. Ateistiselle kuolemakäsitykselle tyypilliseksi osoittautui etenkin lohduttavan tulkinnan puuttuminen, kuoleman peruuttamattomuuden ja kuolleen muistoissa elämisen kuvaaminen. Vaihtoehtoisessa kuolemakäsityksessä annettavat lohdulliset tulkinnat ovat monitulkintaisia ja pohjautuvat fantasiaan. Keskeisenä agnostisistisessa kuolemakäsityksessä näyttäytyy se, että kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen on ja, siksi ihminen saa ajatella kuolemanjälkeisestä niin kuin haluaa. Kahdeksasta kuvakirjasta viidessä oli havaittavissa selkeästi kahteen eri kuolemakäsitykseen viittaavia piirteitä. Kirjoista yksi edustaa sekoitettua kuolemakäsitystä eli kirjassa yhdistyy kaksi tasavahvasti kirjassa ilmenevää kuolemakäsitystä.

Vuonna 2011 Yhdysvaltain republikaaninen puolue alkoi etsiä presidenttiehdokasta valtaa pitänyttä presidentti Barack Obamaa haastamaan. Neljä vuotta aiemmin republikaanisen puolueen ehdokkaaksi pyrkinyt Mitt Romney ilmoittautui jälleen mukaan kilpailuun, tällä kertaa voittaen ehdokkuuden itselleen. Romney oli uskonnolliselta taustaltaan mormoni, mikä aiheutti niin puolueessa kuin puolueen ulkopuolella erilaisia reaktioita. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, lyhemmin MAP-kirkko tai mormonikirkko, on Yhdysvalloissa syntynyt uskonnollinen liike. Mormoneita oli vaalien aikaan Yhdysvalloissa alle kaksi prosenttia väestöstä, eli yhteensä noin kuusi miljoonaa. Mormonien ja protestanttikristittyjen historia 1800-luvun Yhdysvalloissa oli ollut sotaisa. Vaikka 1900-luvun loppupuolelta alkaen molemmilla uskonnollisilla ryhmillä on ollut yhteisiä poliittisia päämääriä, Romneyn ehdokkuus aiheutti jännitteitä henkilökohtaista uskonratkaisua painottavissa protestanttikristityissä eli evankelikaaleissa. Evankelikaalit olivat suurin protestanttikristillinen ryhmä, joten heidän äänestysvalinnoillaan oli merkitystä vaaleissa. Romneyn ehdokkuudessa oli joitakin samankaltaisuuksia kuin vuoden 1960 presidentinvaalissa, jolloin ehdolla oli katolilainen John F. Kennedy. Yhdysvalloissa oli ollut Kennedyn ehdokkuuden aikaan voimakasta katolisuuden vastaista liikehdintää, mikä aiheutti hänen vaalikampanjalleen vaikeuksia. Tutkin pro gradu -työssäni sitä, miten Romneyn uskonnollisuutta käsiteltiin kristillisessä lehdistössä hänen presidentinvaalikampanjansa aikana. Tärkeimmät lähteeni olivat evankelikaalinen aikakauslehti Christianity Today sekä katolinen sanomalehti National Catholic Reporter. Työssäni analysoin sitä, millaisia sanavalintoja lehtien artikkeleissa käytettiin, millaisia näkökulmia mormonismista nostettiin esiin, ja millaisia mielikuvia ne loivat mormoniuskonnosta ja Romneysta. Tutkielmani osoittaa, että Romneyn uskonnollisuudesta uutisoitiin eri tavoin, ja että keskustelu mormonismista lisääntyi vaalikampanjan aikana. Romneyn uskonnolla oli vaikutusta republikaanisen puolueen esivaaleissa, joissa valittiin puolueen presidenttiehdokas. Romneyn valinta ehdokkaaksi ei ollut itsestään selvää, ja hän hävisikin monissa osavaltioissa kilpakumppaneilleen. Romneylla oli kuitenkin tasainen kannatusprosentti, joka riitti republikaanisen puolueen ehdokkuuden voittamiseen. Siinä missä katolinen National Catholic Reporter puolusti Romneyn uskonnollista vakaumusta, lehti ei missään vaiheessa osoittanut tukea Romneyn vaalikampanjalle. Evankelikaalisessa Christianity Todayssa puolestaan uutisointi Romneysta ja mormonismista muuttui myönteisemmäksi vaalien lähestyessä.

Tämä tutkielma tarkastelee yhdysvaltalaisia Ms. Marvel -sarjakuvia ja -televisiosarjaa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia muslimeihin liittyviä representaatioita tutkimuksen aineisto pyrkii kuvaamaan. Tutkimuksen keskiössä ovat representaation, uskonnollisen tapakulttuurin, sukupuolen, seksuaalisuuden, toiseuden, sekä identiteetin teemat. Tutkielma edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen aineistona toimivat vuosina 2014–2019 julkaistut Ms. Marvel -sarjakuvat, sekä vuonna 2022 julkaistu Ms. Marvel -televisiosarja. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä toimii representaation eli uudelleen esittämisen käsite. Tehdyn analyysin perusteella, aineistossa esiintyvät muslimirepresentaatiot ilmenevät kolmen teeman kautta. Muslimeja representoidaan aineistossa suhteessa islamiin liittyviin sääntöihin ja uskonnolliseen auktoriteettiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin, sekä muslimien kokeman toiseuden kautta.

Recent research shows that religion is transforming in Finland. The interest in institutional religion has decreased and more people identify themselves as non-religious while they are also interested in spirituality. Thus, it seems that religion is not disappearing, but rather transforming. This thesis aims to produce in-depth knowledge about the non-religious Finns and their understanding and pursuits of spirituality through meditative practices. This thesis investigates the interplay between non-religious spirituality and meditative practices in Finland. This study has two interconnected aims: 1) it investigates how selected Finnish women and men understand their self-identification as non-religious, and 2) how they pursue spirituality through different meditative practices. This thesis employs a qualitative interview method to study the perspectives and experiences of the participants. The research data was collected through in-depth interviews with nine individuals, six expert interviews, and one focus group interview with five participants. The data was analyzed by using the method of thematic analysis. The results how that self-identifying as non-religious means rejecting certain aspects of organized religion such as authority, dogma, exclusionary teachings, and anti-equality stances. Two participants who identify as religious espouse non-conventional and non-dogmatic understanding of being religious. The results of this study, on the whole, corroborate the findings of existing literature. This study suggests that the oppositional binary of religious and non-religious is limiting. Also, participants view spirituality as being free from an institutional authority, dogma, restriction, and offering a liberal view of life. In other words, spirituality in some ways is seen as the alternative to religion. Participants pursue spirituality primarily through different meditative practices, which provide multi-dimensional benefits that extend to many aspects of their lives. As this study found a connection between spirituality and meditative practices, and also sexuality and intimate relationships, it would be worthwhile for further research to examine how certain spiritual worldviews shape understanding about sexuality and gender norms. Another area for further research would be how class, gender, race, and religious background shape meditative practices.

Tutkielmassani analysoin ja arvioin filosofi-teologi J. Wentzel van Huyssteenin poikkitieteellisen järkeilyn (engl. interdisciplinary reasoning) menetelmiä, erityisesti sellaisina kuin ne ilmenevät hänen pääteoksessaan Alone in the World? Human Uniqueness in Science and Theology (2006). Se on merkittävä ja monipuolinen puheenvuoro keskustelussa kristinuskon teologisten ihmiskäsitysten ja tieteellisen antropologian suhteista, ja siinä yhdistetään omintakeisella tavalla hyvin monien eri alojen tutkimustietoa. Pääkysymykseni ovat: Millaisille filosofisille periaatteille van Huyssteenin poikkitieteellinen järkeily perustuu? Noudattaako hän kuvaamiaan periaatteita johdonmukaisesti tässä teoksessa? Tekeekö hän joitakin episteemisesti epäuskottavia ratkaisuja, ja jos tekee, miten niin? Näiden selvitysten lisäksi kuvaan, kuinka van Huyssteen vertaa uskonnollisuuden historiallista kehkeytymistä teologiseen ideaan ihmisen ja Jumalan suhteesta. Tämäkin palvelee osaltaan hänen metodinsa ymmärtämistä, mutta avaa samalla hänen teologista ajatteluaan. Esittelen ensiksi van Huyssteenin filosofisia käsityksiä tiedon ja järkeilyn luonteesta, jotka yhtäältä korostavat kaiken tiedon tulkinnallista taustaa sekä järkevyyden (engl. rationality) sosiaalisia sidonnaisuuksia. Samalla hän kuitenkin pyrkii osoittamaan, että eri konteksteissa tapahtuvalla tiedon hankinnalla ja järkeilyllä on väistämättä paljon yhteisiä piirteitä, mikä tarjoaa myös vuorovaikutuksen mahdollisuuksia eri tiedonalojen välille. Hänen tietoteoriaansa kuvaamaan käytän hänen omaa termiään ”postfoundationalismi” (engl. postfoundationalism). Toiseksi käyn läpi ajatusta, että orgaaninen evoluutio itsessään on analoginen tulkitsemisen ja järkeilyn prosessille. Tämän niin sanotun evolutiivisen epistemologian (engl. evolutionary epistemology) kautta van Huyssteen pyrkii ennen kaikkea puoltamaan uskonnollisen ajattelun mahdollisuutta tulla tunnustetuksi luonnollisena ja rationaalisenakin ajattelun alueena. Toisaalta hän haluaa laajemmin osoittaa, että kaikki inhimillinen ajattelu jakaa saman biologisen perustan, joka yhdistää hyvinkin erilaisia ja eri tavalla koettuja kognitiivisia toimintoja. Kolmas pääasiallinen aihe on uskonnollisuuden kehkeytyminen ihmiskunnan esihistoriassa ja tämän suhde kristilliseen oppiin, jonka mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tuon erityisesti esiin, millä tavalla van Huyssteen vaikuttaa ymmärtävän uskonnon käsitteen sinänsä sekä miten hän tulkitsee esihistoriallisista kulttuureista saatavaa tietoa pyrkiessään ymmärtämään uskonnollisen ihmisen kehittymistä.

Opettajankoulutusta ja siihen sisältyviä aineenopettajan pedagogisia opintoja sekä opettajien työelämää on tutkittu runsaasti, mutta oppiainekohtaisia tutkimuksia aineenopettajien kokemuksista työelämästä ja käymistään opinnoista on kuitenkin niukasti. Tässä tutkielmassa selvitin vastavalmistuneiden evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajien kokemuksia työelämästä ja aineenopettajan pedagogisista opinnoista. Tutkimustehtävä jakautui kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Millaisia työelämän haasteita vastavalmistunut evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettaja on kohdannut lukion opetustyössä 2. Millaisia valmiuksia Helsingin yliopiston aineenopettajan pedagogiset opinnot ovat tarjonneet aineenopettajan työssä ilmenneisiin haasteisiin. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, ja olen kerännyt aineiston haastattelemalla kuutta vastavalmistunutta evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajiksi työllistynyttä henkilöä. Toteutin haastattelut puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelurunko pohjautui aiemman tutkimuksen pohjalta laatimaani teoreettiseen viitekehykseen ja tämän vuoksi teoriaohjaava sisällönanalyysi kuvaa aineistoni analyysiprosessia parhaiten. Aineistonanalyysin perusteella muodostin kolme pääteemaa: työskentely evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajana, aineenopettajan työssä koetut haasteet ja aineenopettajan pedagogiset opinnot vastaamassa työelämän haasteisiin. Kyseisiä teemoja olen käyttänyt tulosten esittelyssä. Tutkielman lopussa tarkastelen aineiston pohjalta nousseita tuloksia. Merkittävimmät tutkielman tulokset liittyvät siihen, että vastavalmistuneet evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajat kohtaavat työssään runsaasti sellaisia haasteita, joihin he eivät ole osanneet varautua. Työelämässä koetut haasteet liittyvät sekä vastavalmistuneen heikkoon asemaan työyhteisössä että ajankäytöllisiin vaikeuksiin. Tuloksissa näkyi myös vastavalmistuneiden aineenopettajien kokemuksia siitä, että aineenopettajan pedagogiset opinnot loivat epärealistisen kuvan todellisesta työelämästä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan The Pope Video-verkkosivulla julkaistuja paavi Franciscuksen kuukausittaisia rukouksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin sekä sitä, miten rukoukset ilmentävät verkossa toteutuvaa uskontoa. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on ”Mitä ja minkälaisia aiheita perheistä sekä perhesuhteista rukouksissa kuvataan ja miten rukoukset ilmentävät verkossa toteutuvaa uskontoa?” ja tutkielman aineisto koostuu 2016–2022 välisenä aikana julkaistuista rukouksista, jotka käsittelevät perhettä ja perhesuhteita. Tämän lisäksi aineistossa on rukouksia, jotka käsittelevät naisten asemaa yhteiskunnassa ja kirkossa, ja nämä rukoukset on valittu aineistoon sen vuoksi, että naiset voidaan nähdä oleellisena osana kristillistä perhekäsitystä. Verkossa toteutuvaa uskontoa rukouksissa tarkastellaan The Pope Video-verkkoympäristön luoman henkilökohtaisen ja julkisen tilan kautta, sekä tarkastellen sitä, miten yksilö voi harjoittaa omaa uskonnollisuuttaan ja hengellisyyttään tässä verkkoympäristössä tutkielman teoreettisen viitekehyksen, digitaalisen uskonnon ja verkossa toteutuvan uskonnon näkökulmista. Tutkielman aineisto koostuu 15 rukouksesta ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla aineistosta on pystytty erottelemaan kolme teemaa, jotka muodostavat tutkielman analyysiluvut. Analyysiluvuissa käsitellään yhteiskunnan ja kirkon roolia perheiden tukemisessa, yhteiskunnan ja kirkon roolia naisten kohtaamissa haasteissa sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä tulevaisuudelle. Tutkimustuloksissa aineistosta nousi esiin yhteiskunnan perheille tarjoaman avun ja tuen puutteellisuus ja ongelmallisuus sekä poliittisen päätöksen teon vaikutukset perheiden hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Perheyhteisön, kirkon ja yhteiskunnan keskinäinen suhde nähdään välttämättömänä hyvinvoinnin edellytyksenä haastavista olosuhteista selviytymisessä sekä lasten turvallisen kasvuympäristön luomisessa. Naisten asemaa ja roolia yhteiskunnassa ja kirkossa tarkasteltaessa tuloksista käy ilmi, että paavi Franciscus ei ota rukouksissa selkeästi kantaa naisten aseman parantamiseen kirkossa ja seurakunnassa, mutta puhuttaessa naisten yhteiskunnallisen aseman parantamisesta ja naisten yhteiskunnallisen integraation edistämisestä ja tukemisesta, kommentoi hän asiaa käytännöntasolla. Tutkimustulokset myös osoittavat perheiden ja perhesuhteiden monimuotoisuuden yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta sekä yhteiskunnan vastuun perheiden hyvinvoinnin edistäjänä.

Tutkielma käsittelee Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:n käytäntöä, jossa kotijoukkueen pukuhuoneen keskellä lattiaa sijaitseva logo on koskematon. Kirjoittamattoman säännön mukaan logon päälle astumista pidetään epäkunnioittavana tekona. Käytäntö tulee näkyväksi suurelle yleisölle median kautta ja media nimittää käytäntöä esimerkiksi pyhäksi ja taikauskoksi. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassa on kaksi: 1. Millä tavoin media välittää (pyhää) käytäntöä NHL-joukkueiden pukuhuoneiden logon koskemattomuudesta? 2. Minkälaisia kehyksiä ilmiölle luodaan mediateksteissä? Tutkielman teoreettisina käsitteinä ovat pyhä, rituaali, symboli ja medioituminen. Tutkielman aineisto koostuu median teksteistä tuotetusta media-aineistosta. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään journalismiin keskittyvää kehysanalyysia. Empiirisen aineiston pohjalta käytäntö näyttäytyy pyhänkaltaisena sosiaalisena järjestyksenä, jossa logosta on tullut ikään kuin pyhä, jota varjellaan profaanilta säännöin ja määräyksin olla koskettamatta siihen. Rituaalinomainen toisteinen käytös suuntautuu joukkueen logoon, eli symboliin. Ilmiötä voidaan lähestyä medioituneena, sillä median vaikutus tuottaa ilmiön sosiaaliselle ulottuvuudelle raamit suuren yleisön tietoisuuteen. Media kehystää aihetta valitsemalla käytäntöön liittyvästä havaittavasta todellisuudesta jotkut osat keskeisiksi viesteiksi ja näkökulmiksi teksteissä. Median välittämiä hallitsevia kehyksiä aineistossa ovat pyhän kehys, taikauskon kehys, perinteen kehys, kunnioituksen kehys ja käytännön kehys.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuonna 1976 julkaistun Suomettuva Suomi - nimisen teoksen kirjoittamisen syitä ja seurauksia. Tavoitteena on ottaa selville miksi teologian ylioppilas Peter Kankkonen kirjoitti teoksen ja mitä hän tavoitteli teoksen julkaisulla. Tutkimus selvittää myös, miten kirja otettiin vastaan Suomessa sekä muissa maissa, joissa sitä luettiin. Tutkimuksessa käytetään hyväksi laajaa arkistoaineistoa sekä aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Peter Kankkonen julkaisi teoksen Suomettuva Suomi: Raportti rappion politiikasta vuonna 1976. Julkaistessaan teoksensa Kankkonen oli teologian ylioppilas ja opiskeli Åbo Akademissa. Kankkonen oli aktiivinen ylioppilaspoliitikko ja vastusti voimakkaasti presidentti Kekkosen valta-asemaa Suomessa. Kankkonen oli myös mukana Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen toiminnassa sen perustamisesta saakka. Suomettuva Suomi kuvasi tapausesimerkkien kautta sitä, minkä Kankkonen kuvasi suomettumis-prosessiksi Suomessa. Tämä tarkoitti niitä tapauksia, joissa Neuvostoliitto tai suomalaiset poliitikot itse pyrkivät vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan tai muuhun toimintaan Suomessa Neuvostoliiton edun mukaisesti. Teosta ei Suomessa juurikaan huomioitu, vaan se pyrittiin vaientamaan sen epätoivotun sisällön vuoksi. Tämä onnistuikin siihen saakka, kunnes se julkaistiin Ruotsissa vuonna 1979 nimellä Finlandiseringen – ”frivillig” underkastelse. Teos sai Ruotsissa huomattavasti suuremman näkyvyyden ja tämän myötä se huomioitiin muuallakin Euroopassa. Tämä johti osaltaan siihen, että suomettuminen nousi laajaan keskusteluun myös Suomessa vuonna 1980. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat esiin sen todellisuuden, joka Suomessa vallitsi presidentti Kekkosen valtakauden lopulla. Valtion johdon toimintaa ei voinut julkisesti kritisoida, vaan kriittiset äänet vaiennettiin tehokkaasti. Peter Kankkonen nuorena hieman ulkopuolisena toimijana onnistui luomaan tarkan kuvauksen siitä, millainen Suomi oli 1970- luvulla ja miten Neuvostoliiton etu pyrittiin suomalaisessa politiikassa ottamaan huomioon kaikessa.