Browsing by Title
Now showing items 7045-7064 of 32623
-
(2010)Towards the year 2030 in Finland, sustainability issues will be dominated by climate change, the worsening state of the Baltic Sea, technological and technical development, globalization, the degradation of ecosystem services and increasing energy consumption. At the decision-making level, setting strategic objectives towards the year 2030 should consist of increasing energy efficiency, halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. Furthermore, promoting public transportation, limiting greenhouse gas emissions, increasing the proportion of renewable energy sources and linking climate policy to all sustainable development policies should be targeted in strategic long-term planning. This master’s thesis research was implemented as a Delphi study, a method commonly used in futures research. In a Delphi study the expertise of a chosen panel is utilized to gather information on a given topic. The research aimed at investigating the experts’ views on 1) the most important driving forces – changes and trends – affecting sustainable development towards the year 2030 2) the desirability and probability of different sustainability objectives and 3) recognizing the potential political conflicts brought by these strategies. The Delphi study was carried out during February 2010 – April 2010. It consisted of two rounds. The first round questionnaire was sent 43 experts (response rate 56 %). During the second round the most interesting first round results were completed with qualitative arguments (response rate 50 %). The results were analyzed in the manner that the research issues of most interest were 1) the trends having the most importance towards the year 2030 2) the most desirable strategic objectives with a high probability for political conflicts. The results indicate a high risk for political conflict especially with the targets on halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. These two objectives were considered difficult to grasp and often overruled by economic interests. Changing the current societal system based on continuous growth and consumption would require profound alterations in economy, society and individual values. The results also indicate that energy is a key issue for the coming decades: setting strategic objectives for replacing fossil fuels should be among the top priorities of the Finnish national government. Also, in addition for climate change being an important trend, the deviation of rankings in importance among the panel indicated a possibility for social and economic trends to have unexpected, sudden effects as we move towards the year 2030. These include global poverty and inequality, changing age structures and the sustainability of the Finnish economy.
-
(2013)Pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia triterpeenien syövänvastaisia vaikutuksia sekä rakenteen vaikutuksta sytotoksisuuteen. Triterpeenit ovat runsaasti eri kasvikunnan lajeissa esiintyviä pentasyklisiä yhdisteitä, joilla on todettu olevan paljon erilaisia biologisia vaikutuskohteita. Yksi mielenkiintoisimmista vaikutuksista on ollut niiden sytotoksisuus useita eri syöpäsolulinjoja vastaan. Triterpeenin kemiallisella rakenteella on suuri merkitys sytotoksisuuteen. Tärkeitä tekijöitä sytotoksisuuden kannalta näyttäisivät olevan yhdisteen vetysitoutumiskyky ja yhdisteen happamuus. Tärkeää yhdisteen tehon kannalta on myös yhdisteen käyttäytyminen fysiologisissa olosuhteissa. Yhdisteiden rakenne-aktiivisuussuhde vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri syöpäsolutyypien välillä ja jokin aktiivisuutta lisäävä rakenne saattaa lisätä sytotoksisuutta myös normaaleja soluja kohtaan. Triterpeenien liukoisuusongelmien takia on yhä enemmän oltu kiinnostuineita heterosyklisten triterpeenien syntetisoinnista. Työn kokeellisessa osassa syntetisoitiin uusia fuusioituja heterosyklisiä triterpeenijohdannaisia betuliinista. Kokeellisen osuuden aikana saatiin valmistettua neljä eri lopputuotetta. Lopputuotteiden aktiivisuus testattiin eturauhassyöpäsolulinjaa vastaan. Tämän työn valmistumiseen mennessä saatiin yhden lopputuotteen aktiivisuuskokeiden tulokset ja yhdiste oli aktiivinen. Toistaiseksi ei ole vielä valmistettu yhtään erittäin aktiivista heterosyklistä betuliinijohdannaista, joten tutkimuksia tämän osalta tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Heterosykliset triterpeenijohdannaiset vaikuttavat kuitenkin lupaavilta hyvien rakenteellisten ominaisuuksiensa takia.
-
(2014)Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin organisaatiofuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutusta organisaatiofuusion jälkeiseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä sekä fuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutusta fuusion jälkeiseen uuteen organisaatioon samastumiseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu organisaatiofuusiotutkimuksen, sosiaalisen identiteetin viitekehyksen ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Tutkimuksessa hyödynnetään sosiaalisen identiteetin teorian mukaista lähestymistapaa johtajuuteen, jossa ryhmä näkee sisäryhmäprototyyppisen esimiehen esimerkiksi vaikutusvaltaisena, luotettavana ja karismaattisena. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaalisen identiteetin teoriaan pohjautuvaa organisaatioon samastumisen käsitettä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteys esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyden ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden väliltä sekä menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen väliltä. Teoreettinen tausta tukee oikeudenmukaisuuden ja samastumisen välistä yhteyttä, sillä esimerkiksi ryhmäarvomallin ja ryhmään kiinnittymisen mallin mukaan yksilöt tekevät oikeudenmukaisen kohtelun perusteella arvioita ryhmäjäsenyyksistään. Tutkimuksen aineisto on osa Helsingin kaupungille toteutettavaa 'Uhat, mahdollisuudet ja yhteinen tulevaisuus. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen fuusio henkilöstön kokemana' -hanketta, jossa tarkastellaan Helsingin kaupungin organisaatiofuusiota, jossa sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyivät sosiaali- ja terveysvirastoksi 1.1.2013. Aineisto kerätään kolmessa osassa (2012 - 2014), ja tässä tutkimuksessa hyödynnetään kahta ensimmäistä. Ensimmäinen kysely lähetettiin kaikille sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijöille ennen fuusiota vuonna 2012 ja toinen kysely fuusion jälkeen vuoden 2013 lopulla. Molempiin kyselyihin vastasi yhteensä 1152 henkilöä. Tutkimuskysymykset koskevat fuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden kokemuksen vaikutusta sekä esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyteen sekä uuteen organisaatioon samastumiseen. Tutkimushypoteeseina oli, että menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikuttaisi positiivisesti molempiin muuttujiin. Keskiarvojen ja korrelaatioiden tarkastelun jälkeen suoritettiin kaksi regressioanalyysiä hypoteesien testaamiseksi. Hypoteesit saivat tukea, kun fuusiota edeltävä menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikutti merkitsevästi sekä fuusion jälkeiseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä että uuteen organisaatioon samastumiseen, kun analyyseissä huomioitiin myös fuusiota edeltävä kokemus esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä ja vanhaan organisaatioon samastuminen. Varsinaisten analyysien lisäksi suoritettiin neljä lisäanalyysiä, joissa tarkasteltiin päämuuttujien suhdetta niiden henkilöiden keskuudessa, joiden esimies oli muutoksessa pysynyt samana ja niiden henkilöiden keskuudessa, joiden esimies oli muutoksessa muuttunut. Tulos lisäanalyyseissä oli, että fuusiota edeltävä menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikutti merkitsevästi esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyteen ainoastaan silloin kuin esimies oli muutoksessa vaihtunut. Lisäanalyysit eivät tuoneet eroja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutukseen uuteen organisaatioon samastumisessa. Tutkimus tukee organisaatioon samastumisen osalta aikaisempaa tutkimustaustaa sekä tarjoaa tulevaisuuden tutkimukselle jatkoehdotuksia liittyen menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutukseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä esimerkiksi esimiehen vaihtuessa fuusiossa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa sekä esimerkiksi esimiesten koulutuksessa.
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Fuzz Face -kitaraefektin kehityshistoriaa. Tutkimuskohteena on Arbiter Fuzz Face -efekti ja sen kaksi modernia muunnelmaa, ZVex Fuzz Factory ja Analog Man Sun Face. Tutkimuksessa esitellään näiden laitteiden historiaa ja rakenteellista kehitystä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia muutoksia efektilaitteiden kytkentöihin on vuosien aikana tehty ja minkälaisia komponentteja laitteissa on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin tutkimukseen valitut modernit laitevalmistajat ovat käyttäneet Fuzz Face -efektikytkentää osana omaa laitesuunnitteluaan. Lisäksi tutkitaan niin sanottujen boutique-kitaraefektien historiaa ja esimerkiksi sitä, miten ne eroavat sarjavalmisteisista kitaraefekteistä. Lähteenä käytetään alan tutkimuskirjallisuutta. Tutkimusaineisto koostuu tutkimuskohteena olevien laitevalmistajien kotisivuilta ja keskustelufoorumeilta noin kahden vuosikymmenen ajalta kerätyistä tiedoista, lehtiartikkeleista, efektilaitteiden kytkentäkaavioista ja suomalaisen boutique-efektilaiterakentajan Janne Paasosen haastattelusta. Tutkimuksessa esitellyt tapausesimerkit osoittavat, että Fuzz Facella on ollut merkittävä rooli efektilaitteiden historiassa ja fuzz-efektit ovat vaikuttaneet myös populaarimusiikin kehitykseen ja soundi-ihanteisiin. Fuzz Facen kytkennän pohjalta on kehitetty täysin uusia efektilaitteita. Tutkimuksessa selviää, miten internetin yleistymisen myötä myös kiinnostus kitaraefektejä kohtaan on lisääntynyt. Kuluttajien asiantuntemuksen lisääntyminen on luonut kysyntää boutique-efektivalmistajille, efektilaitteiden modifioijille ja efektilaitekomponenttien myyjille.
-
(2014)I samband med en börsintroduktion kan emissionsinstitutet utföra stabiliseringsåtgärderna. Stabilisering, för det mesta sker i samband med en övertilldelningsoption, innebär köpande av aktier på eftermarknaden. Prisstabilisering är i princip marknadsmanipulation, men lagstiftaren tillåter verksamheten under vissa begränsningar. Detta har lagstiftningsmässigt skett genom en safe harbour regel i värdepapperslagstiftningen, närmare bestämt på ett undantag i reglerna om marknadsmanipulation. Emissionsinstitutet gör ofta stora vinster på arrangemanget, vilket bemötts med kritik från marknaden. Det övergripande syftet med denna framställning att kartlägga safe harbour-regeln i kommissionens återköpsförordning samt dess ratio legis i en ekonomisk kontext. För att kunna svara på denna fråga undersöker avhandlingen vem som i slutändan drar nytta av arrangemanget och om det faktiskt skyddar svagare parter på marknaden. Först utreds den gällande lagstiftningen på området, motiv för att reglera marknadsmissbruk samt slutligen lagstiftarnas syfte att tillåta marknadsmanipulation vid börsintroduktioner, det vill säga stabiliseringsåtgärder och övertilldelningsoptioner. Sedan granskas den finansiella litteraturen och forskningen på området och sedan utförs egna liknande statistisk-empiriska rättsvetenskapliga undersökningar på den finska marknaden. För det första dras slutsatsen att stabilisering på eftermarknaden sannolikt troligtvis faller under den senare formen av manipulation. Som jag ovan konstaterar kräver denna form av kursmanipulation otillbörligt utnyttjande av kurskontroll genom att låsa fast aktiepriset på en onormal nivå. Eftersom stabiliseringsaktioner, genom att köpa aktier på eftermarknaden, intervenerar i de fria prissättningsmekanismerna på marknaden och på det sättet håller aktiepriset på en okonstlad nivå, bör tolkningen vara att det i princip är marknadskraftsbaserad kursmanipulation. För det andra kan konkluderas att motiven och syftena bakom safe harbour-regeln inte är helt klara. I värdepapperslagstiftningen anges lakoniskt att undantaget stiftats av ekonomiska skäl. Vad dessa ekonomiska skäl är att upprätthålla en ordnad marknad för värdepappren som listas på börsen. En ordnad marknad bidrar till ökat förtroende för marknadsparterna, av vilka lagstiftarna speciellt nämner emittenten och investerarna. Ett ökat förtroende kommer enligt regleraran att underlätta företag att lista sig på börsen. Investerare kommer också att känna sig mer säkra och trygga, eftersom de kan försäkra sig om att, åtminstone under en begränsad tid, en ordnad marknad kommer att bibehållas. Den empiriska delen av avhandlingen gör slutsatsen att stabilisering utförts i FInland på ett förväntat sätt, det vill säga enligt teorin. Vidare visar den empiriska undersökningen att stabiliseringseffekten endast verkar vara temporär, och avtar med tiden. Den är alltså inte effektiv. Det sista empiriska testet visar att övertilldelningsoptioner inte medfört att emissionsinstitutet skulle underprissätta aktien i mindre grad, det vill säga att aktens volatilitet skulle miska på eftermarnaden. Att således stabiliseringsundantaget i marknadsmanipulationslagstiftningen skulle ha den av lagstiftarna önskade effekt på marknaden är i högsta grad oklart. Att övertilldelningsoptioner medför en stor fördel för emissionsinstitutet är relativt klart, vilket sker delvis genom möjlighet till högre vinster och skyddat rykte. Emittenten drar också troligtvis nytta av arrangemanget genom mindre gross spreads. Lagstiftningens syfte är dock att skydda svagare parter på värdepappermarknaden, vilket även utryckts som syfte i kommissionens återköpsförordning. Dessa svagare parter är icke-professionella investerare. Av denna avhandling kan man inte rakt dra slutsatsen att lagstiftarna lyckats eller misslyckats med att uppnå syftet med safe harbour-regeln.
-
(2020)Kieli on keskeinen osa oppimista ja niitä ei voida erottaa. Tieteellä on oma kieli, joka eroaa merkittävästi opiskelijoiden tuntemasta arkikielestä monella tapaa. Tieteellinen kieli sisältää suuren määrän informaatiota lyhyessä tekstissä, sisältää opiskelijoille tuntemattomia termejä ja myös lauserakenne on erilainen. Opiskelijoiden tieteen oppimisessa tieteellisen kielen oppiminen onkin yksi suurimmista ongelmista. Tämän vuoksi tulevien fysiikan aineenopettajien kielellisten ilmaisujen tutkiminen on tärkeää. Opinnäytetyössä analysoidaan fysiikan aineenopettajaopiskelijoiden tuottamia tekstejä fysiikan aineenopettajakoulutuksen kurssilta. Aineisto koostuu 12 tekstistä kuudelta eri fysiikan aineenopettajaopiskelijalta. Tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin: 1. Miten voimme analysoida aineenopettajaopiskelijoiden sanaston käyttöä? ja 2. Miten fysiikan aineenopettajaopiskelijat käyttävät kaksoisrakokokeen sanastoa? ja kehittää luotettava ja toistettavissa oleva analyysiprotokolla, jolla voidaan analysoida suomenkielisiä tekstejä. Analyysinlopputulos on yksinkertaistettu muoto aineistosta, jota voidaan analysoida tulevaisuudessa mahdollisesti tietokoneella. Teoriaosassa käsitellään lisäksi käsitteitä, käsitteellistä muutosta sekä semanttisia ja sanastollisia verkkoja. Tuloksena itse analyysin tuloksien lisäksi on analyysiprotokolla, jolla pystytään analysoimaan suomenkielisiä tekstejä. Fysiikan aineenopettajaopiskelijoiden tekstien analyysistä saatiin selville, että aineenopettajaopiskelijoiden sanaston käyttö on varsin laajaa ja monipuolista. Analyysin perusteella saatiin myös selville teksteissä esiintyviä mm. tekstissä esiintyviä lauseenrakenteita ja että teksteissä fysiikan aineenopettajaopiskelijat vaihtoivat aihetta melkein joka toisessa virkkeessä. Analyysiprotokollaa pystytään kuitenkin vielä jatkossa tarkentamalla ja selventämällä sitä. Analyysiprotokollan luotettavuutta pitäisi myös tutkia siten, että toinen analyysin tekijä suorittaisi analyysin.
-
(2020)Laadukkaaseen argumentointiprosessiin sitoutuminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia sekä itse argumentoinnista että keskustelun kohteena olevan aihealueen sisällöstä (Chinn & Clark, 2013). Mikäli tällaisia kollaboratiiviseen argumentointiin perustuvia keskusteluja halutaan hyödyntää osana opetusta, tarvitaan työkaluja niiden analysointia ja kehittämistä varten. Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten alun perin yhteiskunnallisten keskustelujen analysointiin kehitetty Rainbow-analyysikehys (Baker, Andriessen, Lund, van Amelsvoort & Quignard, 2007) soveltuu fysiikan opettajaopiskelijoiden käymän fysiikan sisältötietoon liittyvän keskustelun analysointiin ja esitettiin, millaisia piirteitä opiskelijoiden välisistä keskusteluista voidaan sen avulla tunnistaa. Lisäksi esitettiin määrällisiä tunnuslukuja tehdystä analyysistä. Rainbow-analyysin suorittamisen lisäksi tutkittiin analysoitujen keskustelujen oppositionaalisuusastetta ja eksplisiittisesti perusteltujen kommenttien määrää. Sekä oppositionaaliset että perustellut väitteet ovat kummatkin laadukkaan argumentoinnin tunnusmerkkejä (Rapanta, Garcia-Mila & Gilabert, 2013). Tutkielmassa analysoitiin yhteensä 12 kahden tunnin mittaista Moodle-verkkokeskustelua, joissa fysiikan aineenopettajaopiskelijat pohtivat yhdessä, kuinka tiettyihin kvanttifysiikan aiheisiin liittyvät sisältötiedot tulisi järjestää uudelleen aiheiden opettamista varten. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin (Elo & Kyngäs, 2008) keinoin. Analyysin alussa havaittiin, että Rainbow-analyysikehys ei sellaisenaan soveltunut tutkielman aineiston analysointiin, mutta siitä muokatun version avulla saatiin aineiston analyysiyksiköt jaettua seitsemään pääkategoriaan, jotka kuvaavat analyysiyksiköiden tehtäviä keskustelussa. Tämän jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, mikä oli kunkin analyysiyksikön tarkempi tehtävä keskustelussa. Lopulta muodostettiin tehtäviä vastaavat, seitsemälle pääkategorialle alisteiset 66 alakategoriaa ja kaikista kategorioista koostuva hierarkkinen kategoriarakenne. Määrällisessä analyysissa laskettiin kuhunkin kategoriaan sijoitettujen analyysiyksiköiden määrä. Havaittiin esimerkiksi, että sanamäärällä mitattuna peräti 88,4 % aineiston kaikesta vuorovaikutuksesta kuuluu neljään keskustelun tavoitteiden kannalta tärkeimpään, argumentointiin liittyvän vuorovaikutuksen kategoriaan. Aineiston neljän ylimmän kategorian analyysiyksiköistä 18,9 % on oppositionaalisia toista keskustelijaa kohtaan ja 31,8 % eksplisiittisesti perusteltuja. Tällaisten kommenttien osuutta keskusteluissa saattaisi olla mahdollista kasvattaa. Tutkielmassa on esitelty keinoja, joista voisi olla apua. Tutkielmassa tuotettiin Rainbow-analyysikehyksestä muokattu versio, joka sopii löyhästi strukturoidun, fysiikan sisältötietoon liittyvän keskustelun analysointiin. Tämä toteutettiin laatimalla analyysin aikana sitä ohjaavat säännöt, raportoimalla ne huolellisesti sekä määrittelemällä aineistosta syntyneiden kategorioiden avulla kukin Rainbow-pääkategoria uudelleen. Syntynyttä analyysikehystä tulee edelleen kehittää analysoimalla sen avulla lisää keskusteluja. Analyysikehyksessä on useita kategorioita, jotka saattaisivat toimia indikaattoreina oppimisen kannalta laadukkaasta keskustelusta. Lisätutkimuksia tarvittaisiin selvittämään, mitkä kategorioista voisivat olla erityisen hyödyllisiä tässä suhteessa.
-
(2017)Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella päätettiin uudistaa Fysiikan aineopintojen laboratoriotyöt 1 ja 2 (AOL 1 ja AOL 2) -kurssit kokonaisvaltaisesti, koska näiden kurssien suoritusaika saattoi opiskelijoilla pitkittyä monella vuodella ja kurssit koettiin kokonaisuudessaan liian raskaiksi. Uudistusta olivat tekemässä fysiikan oppiaineen vastuuprofessori Hanna Vehkamäki, yliopistonlehtori Szabolcs Galambosi, fysiikan opetuksen kehittämiseen erikoistuneet FT Inkeri Kontro ja FL Ilkka Hendolin sekä allekirjoittanut. Projekti aloitettiin keväällä 2015 ja uudistetut kurssit toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2016 lehtori Galambosin luennoimina. Tässä opinnäytetyössä käsittelen AOL 1 ja AOL 2 -kurssien uudistusta, joka pohjautuu fysiikan laboratoriotyökursseja koskeviin tuoreimpiin tutkimuksiin. Esittelen näiden tutkimusten ja kurssien uudistusryhmän pohdintojen perusteella määritetyt teoreettiset oppimistavoitteet uusille kursseille ja käyn läpi uusien kurssien sisällön. Kursseista tehtiin aiempaa modulaarisemmat ja tämä tekee kurssien sisältöjen muokkaamisesta helpompaa tulevaisuudessa. Molemmat kurssit koostuvat kolmesta yksittäistä laboratoriotyöstä sekä laboratoriotöitä tukevista laskuharjoituksista ja kurssit ovat kumpikin laajuudeltaan 5 op. Molemmat kurssit koettiin kurssipalautteen perusteella kiinnostaviksi sekä haastaviksi. Ensimmäisille uudistettujen kurssien suorittajille teetettiin keväällä 2016 E-CLASS-kysely, joka mittaa opiskelijoiden näkemyksiä fysiikan laboratoriotyökurssien ja oikean kokeellisen tutkimuksen yhteydestä. Opiskelijat (n=30) täyttivät kyselyn AOL 1 -kurssin alussa ja AOL 2 -kurssin lopussa. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, etteivät opiskelijoiden näkemykset edellä mainitusta yhteydestä muuttuneet kurssin aikana. Kyselyn avulla voidaan kuitenkin mahdollisesti arvioida yksittäisten kurssitavoitteiden täyttymistä. Uudistuksen myötä syntyi lisää kehitysehdotuksia tuleville laboratoriotyökursseille, joita käsittelen tutkielman lopussa.
-
(2020)Tässä työssä on tavoitteena esittää yksi opetuksellinen malli sille, miten fysiikkaa voidaan opettaa huvipuistokontekstissa lukiotasolla. Työssä selvitettiin, millaisia fysiikan ilmiöitä huvipuistossa voidaan havaita, miten huvipuistolaitteita voidaan hyödyntää lukion fysiikan kokeiden tekemisessä ja miten huvipuistovierailua voidaan hyödyntää lukion fysiikan opetuksessa. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan kiinnostuksen kehittymistä, johon opettaja voi vaikuttaa valitsemillaan sisällöillä, konteksteilla ja opetustavoilla. Koulun ulkopuolella tapahtuvalla oppimisella voi olla vaikutusta kiinnostukseen ja oppimiseen, ja huvipuisto voi tarjota tällaisen kiinnostusta lisäävän kontekstin. Lisäksi tarkastellaan huvipuistolaitteisiin liittyviä fysiikan ilmiöitä: dynamiikkaa, energiamuutoksia ja sähkömagnetismia. Työssä esitellään erilaisia mittausvälineitä ja älypuhelinsovelluksia, joita huvipuistossa tehtävissä mittauksissa voidaan käyttää, ja niihin liittyviä suureita. Lisäksi esitellään Linnanmäen huvipuistossa mahdollisia mittauksia. Työssä toteutettiin empiirinen tutkimus Linnanmäen huvipuistossa opiskelijaryhmän kanssa. Kolmiosainen vierailu toteutettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan lukion kanssa ja siihen sisältyi harjoittelu- ja analysointiosuudet koululla sekä mittausosuus Linnanmäellä. Mittauksissa käytettiin Vernierin LabQuest 2 -laitteistoa. Seuraavissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, missä määrin huvipuistokonteksti lisää kiinnostusta fysiikkaan ja onko huvipuistovierailulla vaikutusta fysiikan oppimiseen.
-
(2023)Tämä pro gradu- tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona oli yhteensä 15 artikkelia. Tutkimusaineistoa hankittiin Scopus-tietokannasta sekä Google Scholarista. Tutkielman tavoitteena ja tarkoituksena on tutkia fysiikan laboratoriotöiden järjestämisen haasteitta etäopetuksessa koronapandemian aikana sekä miten kokeelliset työt toteutettiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selventää opettajien tieto- ja viestintätekniikkataitoja etäopetuksessa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä ovat fysiikan laboratorio-opetuksen järjestämisen haasteet etäopetuksessa koronapandemian aikana ja miten kokeelliset työt toteutettiin sekä millaiset ovat opettajien tieto- ja viestintätekniikkataidot. Keväällä 2020 Covid-19-virus aiheutti yllättäen globaalit poikkeusolot, jotka vaikuttivat ihmisten arkeen, työntekoon sekä oppilaitoksiin. Oppilaitokset suljettiin ja ne joutuivat siirtymään lyhyellä varoitusajalla lähiopetuksesta etäopetukseen ja opettajat sekä opiskelijat joutuivat mukautumaan uuteen tilanteeseen. Tämä toi haasteitta ja varsinkin laboratoriotöiden järjestäminen etäopetuksessa oli haastava. Etäopetuksessa opettajat joutuivat käyttämään niitä opetusteknologian käyttötaitoja, joita heillä oli. Vaikka etäopetusta on käytetty koulutusjärjestelmässä jo useiden vuosien ajan, sen toteutus pandemioiden aikana voi olla erilaista ja haastavaa. Tutkimustulosten mukaan osalla opettajista ei ollut aikaisempaa kokemusta tai oli vähän kokemusta etäopetukseen pitämiseen. Osa oppilaitoksista tarjosi opettajille koulutusta tukemaan heidän tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Tutkimuksissa nousi esiin se, että laboratoriotyöskentelyn ja laskuharjoitusten läpikäynnin järjestäminen etäopetuksessa oli haastava. Osa tutkimuksista toi esille, että käytännön työtä käytettiin hyvin harvoin, myös sellaisissa aiheissa, jotka olisivat soveltuneet kokeelliseen työhön. Joissakin tutkimuksissa tuli esille, että osa kokeellisista töistä pystyttiin järjestämään sellaisenaan kotoa käsin.
-
(2023)Tapaustutkimuksessa toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi seitsemän opettajaa. Opettajilta kyseltiin heidän kokemuksiansa ja asenteita fysiikan oppilastöitä kohtaan sekä käyttivätkö he avoimia vai suljettuja oppilastöitä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään myös, miten opettajat kokivat oppilastöiden vaikuttaneen heidän oppilaidensa oppimistuloksiin. Vastauksissaan opettajat pääasiassa ilmaisivat kokevansa oppilastyöt olennaiseksi osaksi fysiikan opetusta ja tärkeiksi työkaluiksi parannettaessa oppilaiden ymmärrystä fysiikan käsitteistä. Opettajat hyödynsivät suurimmaksi osaksi oppilastöissään suljettua mallia, vaikka kuitenkin osoittivat pitävänsä avointa oppilastyömallia hyvänä opetuskeinona. Vastaajat eivät kokeneet seuraavansa suoraan OPSin ohjeistusta.
-
(2018)Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut kehittää verkostoanalyysiin perustuva menetelmä, jolla voidaan tunnistaa fysiikan opettajaksi opiskelevien kollektiivisesta näkemyksestä fysiikan historian kokonaiskuva käsittäen keskeiset tekijät, sisällöt sekä kokonaisuudet. Fysiikan opettaja joutuu työssään arvottamaan runsaasti erilaisia opetettavia sisältöjä. Tässä tutkielmassa pyritäänkin muodostamaan menetelmä, jolla voidaan havainnoida ja arvioida keskeisistä sisällöistä sekä niiden keskinäisistä suhteista koostuva aineisto. Menetelmän mukaisia tuloksia voidaan käyttää tieteen historia pohjaisen opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kymmeneltä Helsingin yliopiston Fysiikan historia -kurssille osallistuneelta opiskelijalta on kerätty kollektiivisesti aineisto, joka on saatettu verkostoanalyysin muotoon. Aineistona toimii opettajaopiskelijoiden koostama fysiikan historiaan liittyvien aiheiden toisiinsa kytkeytynyt kokonaisuus. Menetelmä kokonaiskuvan hahmottamiseksi perustuu aineiston jakamiseen osiin ajanjaksojen perusteella ja osista määrätyn kokoisten otosten arvioimiseen aste- ja Katz-keskeisyyksien perusteella sekä modulaarisuudella yhtenäisten kokonaisuuksien löytämiseksi. Kokonaiskuvan keskeisten sisältöjen arvioimiseen on käytetty Katz-keskeisyyttä sekä tämä luotettavuuden arviointiin aineistoa vastaavaa konfiguraatiomallia. Kokonaiskuvien havainnollistamiseksi on lisäksi käytetty sosiaalisen verkon esitystavoista kahta jousimalliin pohjaavaa asettelua. Verkostoanalyysin keinoin voidaan kehittää menetelmä, jolla voidaan arvioida fysiikan opettajaopiskelijoiden kokonaiskuvaa fysiikan historiasta. Kokonaiskuvan luotettavaa tarkastelua varten tulee valita riittävän laajoja ja pitkiä ajanjaksoja. Kokonaiskuvaa hahmottaessa käy ilmi, kuinka fysiikan historia osana tieteenhistoriaa erkaantuu yleisestä historiasta edetessä kohti nykypäivää. Kokonaiskuvaan muodostuu selkeitä teemallisia kokonaisuuksia kokoavien aihepiirien kuten tieteellisen, teollisen tai Ranskan suureen vallankumouksen sekä ensimmäisen maailman sodan ympärille. Sähkömagnetismi, kvanttimekaniikka sekä A.Einstein ja suhteellisuusteoriat nousevat esiin erityisesti fysiikan historiasta. Instituutioista ainoastaan Nobel-palkinto nousee keskeiseksi. Osalla historiallisista aiheista on jatkuvuutta takaava keskeinen rooli, kun taas toiset aiheista ovat vain hetkellisesti hyvin valovoimaisia.
-
(2017)Tässä työssä tutkitaan fysiikan opettajaopiskelijoiden käsityksiä elektronin ja fotonin ontologioista. Erityisesti tutkitaan näissä käsityksissä tapahtuvia muutoksia kvanttifysiikan perusteita opettavan kurssin aikana. Tutkimuksessa on analysoitu 38 Helsingin yliopiston fysiikan opettajaopiskelijan vastauksia fenomenografiseen Kvanttifysiikan käsitetestiin, jolla tutkitaan käsityksiä kvanttiolioiden dualistisesta luonteesta sekä erityisesti pienen intensiteetin kaksoisrakokokeesssa havaittavien ilmiöiden kuten lokalisoitumisen ja interferenssin merkityksistä. Vastaukset on kerätty kahdelta sisällöiltään oleellisesti yhteneväiseltä opettajaopiskelijoille suunnatulta kurssilta peräkkäisiltä lukukausilta, ja käsitetestiin on vastattu kurssin alussa ja kurssiopetuksen päätyttyä. Vastausten analysoinnissa on sovellettu pääasiassa yhden muuttujan tilastollisia testejä kuten Marginaalisen homogeenisuuden testiä, McNemarin ja Wilcoxonin testejä, Spearmanin ja Kendallin korrelaatiokertoimia sekä Kruskal-Wallis- ja Mann-Whitney -testejä asianmukaisine merkitsevyyskorjauksineen mutta lisäksi monimuuttujaista varianssianalyysiä ryhmien mahdollisten erojen löytämiseksi. Kurssin aikana opiskelijat ovat oppineet mieltämään fotonien paikallistumisen valokuvauslevylle viittaavan fotonien hiukkasmaiseen luonteeseen. Lisäksi kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa mukailevat käsitykset ovat vahvistuneet samoin kuin elektronien ja varsinkin fotonien ei-jatkuvaan olemassaoloon liittyvät käsitykset. Klassisenkaltaiseen hiukkaskuvaan viittaavissa kysymyksissä havaittiin tuon käsitysmallin kannatuksen vähenevän erityisesti toisella tutkituista kursseista.
-
(2018)Fysiikan argumentointia käytetään tiedon esittämiseen ja siihen kietoutuu ymmärrys tieteellisen tiedon luonteesta. Loogisen perusteluketjun lisäksi siinä on olennaista fysiikan sisältötieto liittyen käsitteisiin, niiden relaatioihin, malleihin, kokeisiin ja näiden rajoituksiin. Fysiikan opettajan sisältötieto ja argumentoinnin taidot mahdollistavat loogisesti etenevän laadukkaan opetuksen. Argumentointi on kuitenkin erillinen taitonsa, jota on harjoiteltava ja jossa onnistuminen ei ole itsestään selvää. Tässä työssä selvitettiin fysiikan opettajaopiskelijoiden argumentoinnin taitoja. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaista fysiikan sisältötietoa opiskelijan argumentissa esitetään? 2. Mistä komponenteista opiskelijan argumentti koostuu? 3. Miten argumentin komponentit on linkitetty toisiinsa? 4. Miten argumentin sisältö ja rakenne ovat yhteydessä toisiinsa? Aineistona oli fysiikan sivuaineopiskelijoiden (N=18) kurssitöinään tekemät argumenttikaaviot neljästä kvanttifysiikan aiheesta. Argumentin komponentit oli eritelty kaavion solmuiksi ja komponentit linkitetty toisiinsa vastaten argumentin loogista rakentumista. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi fysiikan tiedon, argumentin komponenttien ja rakenteen näkökulmista: miten relevanttia fysiikan käsitteellistä, relationaalista ja strategista tietoa ja niiden rajoitteita oli tunnistettu, mitä olennaisia argumentin komponentteja oli tunnistettu ja kuinka monimutkainen argumentin rakenne oli. Lopuksi näkökulmista etsittiin mahdollisia yhteyksiä. Parhaiten opiskelijat onnistuivat fysiikan käsitteiden tunnistamisessa. Relationaalinen tieto oli käsitteellistä heikompaa ja strateginen kaikkein heikointa. Parhaiten fysiikan tiedossa onnistuneet menestyivät kaikissa tarkastelluissa kriteereissä kohtalaisen hyvin; toisaalta monissa kaavioissa jokin tiedon osa-alue oli jätetty kokonaan huomiotta. Argumentin komponenttien tunnistaminen oli vaikeaa erityisesti, kun valmista mallia ei ollut. Komponenttien tunnistaminen ja fysiikan tiedossa menestyminen olivat yhteydessä toisiinsa. Argumenttikaavioiden rakenne vaihteli linkittömästä monimutkaisempaan verkkorakenteeseen eikä sillä ollut yhteyttä kahteen ensimmäiseen näkökulmaan. Kaavion rakenteen merkitys onkin mahdollisesti jäänyt opiskelijoille epäselväksi. Argumentoinnissa useimmilla on perustavanlaatuisia ongelmia alkaen fysiikan sisältötiedosta ja sen opetukseen kannattaisi entisestään panostaa.
-
(2013)Argumentoinnista luonnontieteen opetuksen kontekstissa on julkaistu paljon tutkimuksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Argumentointitaitojen nähdään luonnontieteen opetuksessa lisäävän oppilaiden ymmärrystä luonnontieteen käytännöistä sekä auttavan mallien, teorioiden ja selitysten rakentamisessa. Myös oppilaiden tieteellisen kielen käytön, kriittisen ajattelun ja päättelykyvyn on koettu parantuvan.Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet lähes kokonaan oppilaiden argumentointiin. Opettajan roolin on nähty olevan lähinnä oppilaiden kannustaminen omien argumenttien tekemiseen ja argumentoinnin opettaminen sopivia pedagogisia strategioita käyttäen. Opettaja toimii kuitenkin jatkuvasti esimerkkinä asiantuntijan argumentoinnista omalla argumentoinnillaan. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös opettajien argumentointiin. Tässä tutkimuksessa on analysoitu kahden fysiikan opettajan lukion oppitunneilla käyttämiä argumentteja. Aineistona on käytetty videoituja sähköstatiikan oppitunteja. Argumentit on ensin luokiteltu rakenteellisesti Toulminin argumentaatioteorian avulla, jonka jälkeen on tarkasteltu niiden fysikaalista pätevyyttä Nousiaisen neliportaista mallia käyttäen, sekä argumenteissa käytettyjä moodeja. Vaikka oppitunnit olivat luentomallisia, niissä esiintyi useita eri moodeja. Esimerkiksi matemaattisia moodeja esiintyi tasaisesti kaikissa argumentin osissa, ja jopa niin, että usein koko argumentti oli täysin matemaattinen. Opettajien argumenteista melkein neljäsosa (9/38) jäi kokonaan ilman perustelua, ja perustelun sisältäneistä argumenteistakaan kaikki eivät olleet fysikaalisesti päteviä. Esimerkiksi toisen opettajan argumenteista vain alle puolet (8/21) täyttivät fysikaaliselle pätevyydelle asetetut ehdot. Analysointivaiheessa tuli selväksi, että argumentteja pitää käsitellä multimodaalisina, jotta ei menetettäisi oleellista tietoa opettajien argumentoinnista. Tuloksista nähdään myös, että rakenteellisesti hyvä argumentti saattaa olla sisällöllisesti riittämätön. Tästä syystä argumenttien rakenteen lisäksi tulisi aina tarkastella erikseen myös argumenttien sisältöä. Vaikka molemmat opettajat olivat kokeneita fysiikan opettajia, oli argumentoinnissa paljon parannettavaa. Tutkielman pohdintaosiossa esitetään muutama ehdotus fysiikan opettajien argumentointitaitojen parantamiseksi.
-
(2014)Opetusharjoittelu kuuluu keskeisenä osana fysiikan opettajan opintoihin. Yhtenä opetusharjoittelun tavoitteena on taito suunnitella ja toteuttaa opetusta opetussuunnitelman huomioon ottaen sekä pohtia ja jäsentää omaa ja muiden opetusta. Tämän pro gradun ajatuksena on tarkastella fysiikan opetusharjoittelijoiden pitämiä oppitunteja kiinnittäen huomiota siihen, miten oppitunnit muodostuvat loogiseksi kokonaisuudeksi ja millaisia tavoitteita opetusharjoittelijat itse mainitsevat oppitunnin eri vaiheille sekä miten nämä tavoitteet näkyvät oppitunnin kulussa. Pro gradussa on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Onko fysiikan opetusharjoittelijoiden esittämä painekäsite looginen ja koherentti? 2. Miten fysiikan opetusharjoittelijoiden toimet ja puhe eroavat siitä, mitä opetusharjoittelijat haluavat sanoa? Tutkimusmateriaali on kerätty videoimalla kaksi fysiikan opetusharjoittelijan pitämää yläasteen oppituntia sekä haastattelemalla opetusharjoittelijat stimulated recall -menetelmällä. Haastattelutilanteessa on kysytty jokaisen katsotun episodin jälkeen opetusharjoittelijan tavoitteita kyseiselle tilanteelle sekä sitä, miten opetusharjoittelija näkee kyseisen tilanteen liittyvän oppituntiin kokonaisuutena. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan oppitunnin pohjalta. Oppitunnista muodostetaan ns. prosessikarttoja, joissa ilmaistaan oppitunnin episodien keskinäiset kytkökset ja niiden toteutuminen. Painekäsitteen loogisuus ja koherenttisuus käsitellään kahdessa vaiheessa tarkastelemalla ensin yksittäisiä episodeja ja tämän jälkeen tarkastelemalla oppituntia kokonaisuutena prosessikarttojen avulla. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan sekä oppitunnin että haastattelumateriaalin pohjalta. Haastattelun pojalta muodostettuja prosessikarttoja vertaillaan oppitunnin pohjalta muodostettuihin prosessikarttoihin ja lisäksi tutkitaan jokaisen episodin kohdalla oppitunnista tiivistettyjen johtopäätösten ja harjoittelijan mainitsemien tavoitteiden välistä yhteyttä. Aineiston pohjalta havaittiin, että episodit rakentuvat yksittäin melko loogisesti, vaikka keskeisistä käsitteistä käytetään erilaisia kiertoilmauksia ennen paineen määrittelyä. Prosessikarttoja tulkitsemalla havaittiin, että oppitunnin rakenne riippuu luonnollisesti paljon oppitunnin vetäjästä ja prosessikartoissa esiintyi kronologinen sekä tähtimäinen rakenne oppitunnin episodien välillä. Opetusharjoittelijoiden mainitsemat episodien tavoitteet ovat sisällöltään asiapitoisia ja liittyvät tiiviisti oppitunnin pohjalta tiivistettyihin episodien keskeisiin sisältöihin.
-
(2015)Tässä pro gradu- tutkielmassa selvitetään, löytyykö fysiikan ylioppilaskokeeseen osallistuneiden kokelaiden tuloksissa eroja, kun kokelaat on luokiteltu opinnoissa käytetyn oppikirjasarjan perusteella. Tutkimusaineistona on käytetty fysiikan ylioppilaskokeiden tuloksia aikavälillä kevät 2008 — kevät 2013, ja samalta ajalta palautettuja ylioppilakokeen tarkastuslomakkeen liitesivuja. Tarkastuslomakkeen liitesivuissa kokeen esitarkastajan tulee ilmoittaa opinnoissa käytetyt oppikirjat. Oppikirjatieto ja ylioppilaskokeen tulokset on yhdistetty lukion numeron perusteella. Kokelaat on luokiteltu sen perusteella, mikä oppikirja heillä on ollut käytössä opinnoissaan. Mahdollisessa kertauskurssissa käytettyä kirjaa ei ole huomioitu. Jos kokelaan lukiossa fysiikan kursseissa on käytetty eri kirjasarjoihin kuuluvia kirjoja, on kokelas luokiteltu kuuluvaksi ryhmään Useita kirjasarjoja käyttäneet. Poikkeus tähän on tehty kevään 2013 osalta, jolloin usealla koululla oli käytössä Empiria kirjasarja, joka ei ollut ehtinyt täysin valmistua. Analyysi on tehty niiltä osin, kun kirjasarja on ollut valmis. Tutkimusaineistosta on rajattu pois kokelaat, joiden kokeen esitarkastaja ei ollut ilmoittanut opinnoissa käytetyksi oppikirjaa. Hyväksymiskriteerinä on ollut myös kokelaslajiin 1 kuuluminen, eli kokelaisiin, jotka ovat suorittamassa fysiikan ylioppilaskoetta ensimmäistä kertaa ja ovat tekemässä tutkintoa lukio-opintojensa perusteella. Käytetyn oppikirjan mukaisten ryhmien välisiä tuloksia on analysoitu tekemällä yksisuuntainen varianssianalyysi. Varianssianalyysin selitettävänä muuttujana on käytetty tehtäväkohtaisia tuloksia sekä saatuja kokonaispisteitä, ja selittävänä muuttujana oppikirjaluokittelusta saatua ryhmää. Ylioppilaskokeen tehtävät on luokiteltu sen mukaan, minkä kurssin aihealueeseen ne lukion opetussuunnitelman perusteiden kurssikuvauksen perusteella kuuluvat. Varianssianalyysissä havaitut erot on laskettu kumulatiivisesti yhteen sen mukaan, mitä aihealuetta analysoitu tehtävä on käsitellyt. Tällä tavalla lasketulla erojen summalla on kuvattu erojen toistuvuutta. Tämän erojen määrän kumulatiivisen summan perusteella eri kirjoja käyttäneiden ryhmien välillä on pieniä eroja aihealueittain. Merkittävin ero tuloksissa oli kevään 2013 tutkinnossa Empiria-kirjasarjaa käyttäneiden ja muiden kokelaiden välillä. Kyseisten lukioiden tulosten vertailu koko tarkastelujaksolla paljasti kuitenkin sen, että vastaava ero oli saavutettu kaksi kertaa aikaisemminkin keväinä 2008 ja 2010. Kirja ei siis tässä tapauksessa voi olla selittävä tekijä. Tämä herättää kysymyksen, voiko kirja ylipäätään selittää ylioppilaskokeen menestystä? Mikä siis voisi selittää sen miksi tietyssä aihealueessa menestyvät lukiot päätyvät käyttämään eri kirjoja, kuin toisessa aihealueessa menestyvät?
-
(2019)The aim of this study is to analyze how much students can learn physics in collaborative maker project at school. There are very few studies that have studied physics about learning in maker projects. Previous studies have shown that students learn different skills related to thinking, problem solving, and collaborative working. This study produced knowledge about learning physics in open ended maker project. It also aimed to show how learning is related to student’s maker artefact. The physics learning test was also at the center of this study because it was needed to know how much it actually measured student’s knowledge about practices in physics. This study was done as a part of Co4-Lab -project and students from one school in the capital region of Finland took part of lifehacks project. Students were in sixth grade (N=49) at the time of the project and it took almost one year. At the Lifehack project the students made a prototype of an innovation that would help them in their day-to-day life. Before and after the innovation project the students took part in a test where their knowledge in practices of physic were meas-ured. Pre-test and post-test result were analyzed quantitatively. Qualitative analysis was done to categorize prototypes according to scientific elements seen in prototypes. This study shows that students do learn physics in an open ended maker project. Students’s physics learning depends on what kind of innovation the student has done. If a student does a scientific innovation, the student will more likely have good outcomes in post-test. There is also evidence that achievement in pre-test will predict how scientific the student’s prototype will be. Based on the results of this study, recommendations can be given to teachers who are going to implement the maker project at school.
-
(2016)Työssä tarkastellaan ja vertaillaan, kuinka fysiikan tietorakenteita esitetään lukion fysiikan oppikirjoissa. Työssä selvitetään, millaisia nämä tietorakenteet ovat ja miten ne eroavat eri kirjasarjoissa. Tarkastelun esitysvälineenä käytetään käsitekarttoja. Näiden avulla seurataan, miten askel kerrallaan tietorakenne muodostuu kussakin tarkasteltavassa fysiikan oppikirjassa. Aineistona on neljä erilaista lukion fysiikan oppikirjaa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelu oli rajattu koskemaan lukion kurssien 6 (sähkö) ja 7 (sähkömagnetismi) sisältöjä. Työn tuloksena todetaan, että fysiikan lukion oppikirjojen tietorakenteet ovat keskenään hyvin samanlaiset. Opetuksen sisältö on lukiossa melko tarkasti määritelty, ja jokainen kirjasarja näyttää mukautuvan samalla tavoin täyttämään tehtävänsä. Varsinkin nykyisin käytössä olevat uudemmat oppikirjat eivät tässä tietorakenteiden tarkastelussa juurikaan eronneet toisistaan. Kirjojen esittämissä yksityiskohdissa on painotuseroja, ja varsinkin vanhimmassa kirjasarjassa detaljitason esimerkkejä on huomattavasti runsaammin uudempiin kirjoihin verrattuna. Työn tulos on, että oppikirjojen perusfysiikan tietorakenteet ovat pääosin muuttumattomat. Oppikirjoissa tapahtunut kehitys on asteittaista ja ulkokohtaista: kuvat ovat muuttuneet selkeämmiksi ja värillisiksi, ja tekniikkaan liittyvät kuvat on päivitetty 2000-luvulle. Perusfysiikan opiskelu ja tietorakenteisiin liittyvä keskeinen sisältö on esitetty uudemmissa oppikirjoissa oleellisesti samoin ja samankaltaisena kuin vanhimmassa tarkasteluun kuuluneessa 1980-luvun oppikirjassa
-
(2023)Luonnontieteellisillä aloilla on kansainvälisesti työvoimapulaa pätevistä työntekijöistä, ja on myös ennustettu, että tämä puute on kasvamassa tulevaisuudessa. Myös kiinnostus luonnontieteiden opiskeluun on laskussa, samoin luonnontieteellisten aineiden opintotulokset. Jotta luonnontieteellisillä aloilla olisi jatkossa tarpeeksi osaajia, tulisi luonnontieteellisten alojen opiskelijoiden määrää lisätä, ja tätä kautta lisätä luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneiden määrää. Jotta fysiikan opiskelijoiden määrää voidaan lisätä, tulisi fysiikan aineenvalinnan relevanssitekijöitä kartoittaa, jotta niitä voidaan hyödyntää opetuksessa. Fysiikan aineenvalinnan relevanssitekijöitä luokiteltiin tässä tutkielmassa Stuckeyn ja kumppanien luoman relevanssimallin avulla. Tätä relevanssimallia on hyödynnetty aiemminkin opetuksen relevanssitutkimuksessa, sekä opetuskokonaisuuksien kehityksessä. Tämän relevanssimallin mukaan relevanssin määritelmä on monimuotoinen, ja sitä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta, henkilökohtaisesta, yhteiskunnallisesta, sekä ammatillisesta. Tähän relevanssimalliin lisättiin tässä tutkielmassa vielä episteeminen näkökulma. Tutkielmaa varten kerättiin aineistoa Helsingin yliopiston fysiikan opiskelijoiden, sekä fysiikan aineenopettaja opiskelijoiden keskuudesta syksyllä 2022 (N = 40). Tutkimusmenetelmänä oli kyselylomaketutkimus, ja korrelaation analyysimenetelmänä T-testi. kyselylomake oli laadittu Likert-asteikko muotoon. Tutkielman päätutkimuskysymyksinä olivat: mitkä relevanssitekijät vaikuttivat eniten opiskelijoiden aineenvalintaan, sekä millaista korrelaatiota eri relevanssin ulottuvuuksien välillä on havaittavissa. Tulokset osoittivat, että fysiikan aineen valinneet opiskelijat arvostivat sitä, että fysiikka on heille henkilökohtaisesti kiinnostavaa, sekä tulevan ammatin mielekkyyttä. Aineenvalintaan vaikuttaneita tekijöitä ilmeni kaikkien relevanssin ulottuvuuksien välillä, mutta erityisesti henkilökohtainen ja episteeminen ulottuvuus korostuivat tuloksissa.
Now showing items 7045-7064 of 32623