Browsing by master's degree program "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"

This study examines the differences in English language exposure perceived by Chinese and Finnish university students. Meanwhile, it attempts to investigate the relationship between English language exposure and students’ self-assessed English proficiency. A total of 103 university-level of students participated in the study. Online questionnaire was used as the primary data collection method. The questionnaire included questions on participants' exposure to English and their self-reported English proficiency, assessed through the CEFR self-assessment grid across four aspects (listening, speaking, reading, and writing). The data were analyzed using unpaired t-tests and a multiple regression model to identify differences in English exposure and its relationship with English proficiency between the two student groups. The results revealed that Chinese students were statistically significantly less exposed, and had lower exposure quality than Finnish students. Furthermore, English exposure amount and exposure quality are found to be positively correlated with English proficiency in a Pearson’s correlation analysis. Finally, a multiple regression analysis revealed that the amount of English exposure and the quality of such exposure are significant predictors of the ultimate attainment of English proficiency of students. The findings of this study imply that a high-quality and language-rich environment is conducive to promoting more natural language acquisition and achieving an overall higher English proficiency.

Englannin kielen laajamittainen käyttö Suomessa ja muualla maailmassa on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Leppänen ym. (2009) tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten asenteista englannin kieltä kohtaan. Kyseisen tutkimuksen innoittamana tutkin kotkalaisten sekä lähiseudun täysi-ikäisten asukkaiden asenteita englantia kohtaan. Halusin keskittyä kyseiseen alueeseen, koska vastaavaa Kotkan alueeseen keskittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi tutkimukseni tarjoaa tietoa Kotkan kaupunkistrategiaa Kotka 2025 varten, jossa mm. kansainvälistyminen ja elämänmittainen oppiminen on nostettu esille. Englannin kielen lisäksi kysyin myös asukkaiden mielipiteitä venäjän kieltä kohtaan johtuen kaupungin maantieteellisestä sijainnista lähellä Venäjän rajaa. Tutkimukseen osallistui 203 vastaajaa. Keräsin aineiston online-kyselynä kahden paikallisen Facebook-sivuston, Merikaupunki Kotka ja Puskaradio Kotka 2.0 välityksellä. Lisäksi kysely julkaistiin paikallisen yrityksen sisäisillä kanavilla. Vastausmäärän perusteella näyttää siltä, että asukkaat kokivat aiheen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Vastausten perusteella asukkaiden suhtautuminen englannin kieleen on erittäin myönteistä. Tulokset ovat melko samansuuntaiset Leppäsen ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Tutkimukseni mukaan vastaajat kokevat englannin kielen tärkeäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin ympäri maailmaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. He olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä nuorten että työikäisten pitäisi osata englantia, mutta ikäihmisten kielitaito jakoi mielipiteitä. Lisäksi vastaajat uskovat, että englannin kieli auttaa lisäämään yhteisymmärrystä. He olivat myös sitä mieltä, että englanninkielentaitoiset asukkaat vaikuttavat Kotkan kaupungin imagoon positiivisesti. Tärkeimmät tekijät, jotka motivoivat vastaajia opiskelemaan englantia ovat Internet, parempi työnsaantimahdollisuus, käyttö työtehtävissä sekä matkailu. Vastaajat ilmoittivat myös, että englannin kielen taidon myötä he kokevat itsensä eurooppalaisiksi ja jopa kansainvälisiksi. Lisäksi he ilmoittivat, että englannin kieli ei kuitenkaan uhkaa Suomen kansalliskieliä. Vertailtaessa englannin kieltä venäjän kieleen, vastaajat ilmoittivat, että he kokevat englannin kielen tärkeämmäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin laajemmassa mittakaavassa kuin venäjän kieli. Itärajan läheisyys näkyi osassa vastauksia, koska osa vastaajista ilmoitti, että venäjän kieltä tarvitaan paikallisesti varsinkin kaupungissa vierailevien turistien takia.

Tutkielma käsittelee ympäristödiskurssia ja sen muutosta lukion englannin oppikirjoissa vuosien 2003 ja 2015 lukion opetussuunnitelmien perusteiden välillä. Suomessa opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat oppikirjojen sisältöjä. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa ympäristöarvoja painotetaan enemmän kuin vuoden 2003 perusteissa, minkä pitäisi näkyä myös oppikirjoissa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijan arvomaailmaan ja sen kautta käytökseen. Oppikirjoissa esiintyykin ympäristöön liittyviä implisiittisiä olettamuksia (assumptions), jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden ympäristöarvoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen pohjana on kaksi vastakkaista ympäristöön liittyvää perspektiiviä: pinnallinen ekologia (shallow environmentalism) ja syväekologia (deep ecology). Pinnallisessa ekologiassa puututaan ympäristöongelmien välittömiin syihin, kun taas syväekologiassa pyritään muutokseen yhteiskunnallisella ja kulttuurisella tasolla. Tutkimuksen tarkoitus on paljastaa oppikirjoissa esiintyvät näihin perspektiiveihin liittyvät olettamukset, jotta saadaan tietää, mitä ympäristöön liittyviä arvoja ja asenteita opiskelijoille välittyy oppikirjoista. Tutkielma vertailee SanomaPro:n julkaisemia lukion englannin oppikirjasarjoja ProFiles ja On Track. ProFiles-sarja on vuonna 2003 julkaistun lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen, kun taas On Track on vuoden 2015 perusteiden mukainen. Molemmissa sarjoissa on kahdeksan kirjaa, ja tutkielman aineistoon sisällytettiin molempien sarjojen kaikkien kirjojen päätekstit. Tutkimus on luonteeltaan sekä määrällinen että laadullinen ja siinä hyödynnetään ekolingvistiikan ja kriittisen diskurssianalyysin keinoja. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään, onko ympäristödiskurssin määrä muuttunut sarjojen välillä analysoimalla, kuinka monessa päätekstissä esiintyy ympäristöön liittyviä teemoja tai perspektiivejä. Toisessa vaiheessa selvitetään, millaisia ympäristöön liittyviä olettamuksia teksteistä löytyy ja miten ne välittyvät opiskelijalle. Kolmannessa vaiheessa tunnistetut olettamukset kategorisoidaan sen mukaan, edustavatko ne pinnallista ekologiaa vai syväekologiaa, jotta saadaan selville, onko sarjojen välillä tapahtunut muutosta näiden perspektiivien välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäristödiskurssin osuus on yli kaksinkertaistunut oppikirjasarjojen välillä. Tämä muutos mukailee opetussuunnitelmien perusteiden välillä tapahtunutta muutosta. Laadullisessa tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä neljä olettamusta, jotka edustivat pinnallista ekologiaa ja kolme olettamusta, jotka liittyivät syväekologiaan. Olettamuksia välitettiin teksteissä niin kielellisin keinoin kuin kontekstin avulla. Tulokset osoittavat, että pinnallinen ekologia on vallitseva perspektiivi molemmissa sarjoissa, eli muutosta yhdestä perspektiivistä toiseen ei ole tapahtunut sarjojen välillä.

The current study is an exploration of native Finnish-speaking Bachelor’s and Master’s degree students’ attitudes toward English as a lingua franca (henceforth ELF). The author of this thesis, like many ELF scholars, harbors serious concerns about the issues of language attitudes and prestige vis-à-vis ELF. The aims of this study are to shed some light on the current situation of language attitudes toward ELF among Finnish degree students, raise awareness of ELF and its implications, and make a contribution to ELF research. A total of 116 native Finnish-speaking Bachelor’s and Master’s degree students at Finnish universities participated in an online survey. The survey was designed to investigate attitudes toward ELF with Likert-scale questions and the Verbal-guise Technique. In addition to the quantitative measurements, qualitative data on the participants’ understandings of ELF and their open-answer comments on the ELF speakers in the selected audio samples were collected in the survey. The findings of this study show that Finnish degree students indicated a good awareness of ELF in general. Overall, the participants had neutral preconceptions of ELF speakers. Furthermore, their attitudes after listening to the ELF speakers in the selected audio samples showed that nativeness is not the superior key to successful ELF communications. In addition, accentedness did not hamper intelligibility. Thus, success in meaning-making and mutual intelligibility should be of higher importance than sounding like a native speaker. Familiarity with the ELF speakers’ accents had a positive influence on the participants’ attitudes toward the ELF speakers themselves. To avoid the opposite scenario, it is important for educators to accommodate students with authentic learning materials that help increase exposure to English speakers with different first languages. This study provides empirical evidence showing that there is some success in raising awareness of ELF in Finland, yet there remains some room for improvement. Importantly, there should be a rethinking of English learning goals and teaching approaches. As increasingly more people participate in ELF interactions, more emphasis should be placed on how to build mutual intelligibility, how to utilize communication strategies to succeed in meaning-making, and how to empower English speakers regardless of their first languages.

This thesis investigates the linguistic landscape at a multilingual Finnish university. It explores which languages are used in the signs at the university's city centre campus, how the languages are arranged, how language choices in the linguistic landscape in the studied setting align with the university's language policy, and how international students and staff members perceive the language environment and language policy of the university. In order to provide more thorough answers to the research questions, two types of data were included: linguistic landscape signs and semi-structured interviews. The linguistic landscape data was collected from seven locations around the city centre campus in November 2021 and focused on the signs displayed in public spaces. Seven international MA students and four international teachers were interviewed for their experiences and perceptions of the linguistic landscape of the university. All the interviews were conducted via Zoom between January and February 2022. Content analysis was used as the principal method for data analysis. The linguistic landscape and interview data analysis revealed that multilingualism is a norm in the city centre campus surroundings. The language choice and the order of languages in the signs reflect the disparity in the role and hierarchy of languages. Finnish is the prominent language and the preferred code in the signs, while Swedish and English show less important status. It can be seen that these three languages are displayed in the majority of the signs, which corresponds to the guidance of the trilingual language policy. Although the linguistic environment of the University of Helsinki is considered more multilingual and international than that of other academic institutions with which the interviewees were familiar, it was suggested that the implementation of the trilingual language policy and multilingualism should be taken into account in a broader sense, not only in public signs, but also in everyday communication.

Lukuharrastus tai lukemisesta kiinnostuminen on tärkeä ominaisuus yliopisto-opiskelijoilla. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englantia vieraana kielenä (EFL: English as a Foreign Language) opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tutkimuksen kohteena ovat Kurdistanin alueellisen hallinnon yliopistoissa opiskelevat opiskelijat. Kurdistanin alueellinen hallinto tunnetaan myös nimellä “Irakin Kurdistan”, sillä se koostuu maantieteellisesti Irakin pohjoisosassa sijaitsevasta kurdien itsehallintoalueesta. Tutkielmassa kuvataan lukuisia eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden lukuintoon. Näihin lukeutuvat esimerkiksi yliopiston kirjaston tarjonta ja asema sekä yliopiston luennoitsijoiden vastuu, jotka molemmat näyttävät aineiston valossa olevan tärkeitä tekijöitä lukuharrastuksen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. Tutkielman aiheen avaamiseksi tekstissä esitellään aiempia tutkimuksia liittyen lukemiseen, lukemisen kulttuuriin sekä kirjaston asemaan. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkielman aineisto koostuu online-kyselystä, johon vastasivat eri Kurdistanin yliopistoissa opiskelevat henkilöt. Kyselyssä on kolme eri osiota, joissa opiskelijat vastaavat kysymyksiin liittyen lukutottumuksiinsa sekä aineistojen saatavuuteen. Aineistona käytetään myös kolmea haastattelua, joissa haastateltavina oli yliopissa eri nimikkeillä työskenteleviä henkilöitä, mm. luennoitsija ja kirjastonhoitaja. Heidän osaltaan kysymyksissä keskitytään siihen, miksi opiskelijoiden lukuinto on alhainen. Tutkimustulokset tarjoavat luotettavan kuvauksen alueella vallitsevasta ongelmasta. Aineiston pohjalta huomataan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja lukevat mielellään vapaa-ajallaan, mutta aineiston saannin vaikeus vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon. Vastaajien vastausten pohjalta on huomattavaa, että kirjastot eivät tarjoa tarpeeksi luettavaa eivätkä tarjoa myöskään tarpeeksi luotettavaa materiaalia akateemisesta näkökulmasta.

The aims of this thesis are to present the significance of three of the most successful novels of the Brontë sisters, the impact these works made on the feminist movement and why the novels still are relevant. The question of the woman in nineteenth-century Britain is another topic studied. The analysis focuses on the elements in the novels by which the authors criticise the strict patriarchal norms of the Victorian society and demonstrate their progressive thinking as they present perceptions and ideas contradicting the common beliefs of their age. The primary material consists of the novels Jane Eyre by Charlotte Brontë, Wuthering Heights by Emily Brontë and Agnes Grey by Anne Brontë. My study presents plot summaries, textual and comparative analysis as well as data by scholars who have studied the works of the Brontë sisters in terms of the social, political and economic situation in Victorian England. The characters of Jane Eyre, Catherine Earnshaw and Agnes Grey have become iconic role models not only for the female society in nineteenth century Britain but also for generations of women all over the world. Jane Eyre’s story inspires women to seek justice and never tolerate maltreatment, to demonstrate dignity and pride, no matter what their social stratum is. Catherine Earnshaw’s fate, on the other hand, showcases how being too stubborn and focusing on attaining high-social status, whilst ignoring the true desires of one’s heart, can consume one. Finally, Agnes Grey teaches women that by patience, consistency and hard work you can achieve your goals, in spite of the doubts of your family or society. Self-realization, finding and using one’s own voice, focusing on one’s life goals are some of the foundations on which their character development is shaped. I conclude that progressive authors like the Brontë’s sisters, who manage to portray realistic observations of their society in their novels, can guide the course of feminism and influence generations of readers.

This thesis examines depictions of and attitudes towards nature in J. R. R. Tolkien’s The Lord of the Rings. The depictions can be divided into two different categories: those that highlight awe-inspiring qualities of nature and promote the idea of living in harmony with it, and those that concentrate on environmental destruction and the characters’ ethical stances concerning the loss of nature. Through its nature descriptions and underlying ethical stances The Lord of the Rings can affect the reader’s own relationship with nature. In the thesis, The Lord of the Rings is discussed from ecocritical viewpoints, concentrating on human-nature relationship and environmental destruction. Drawing on from studies concerning literature’s ability to affect us through imagination, character identification, narrative empathy and sympathy, and narrative ethics, this thesis demonstrates how the attitudes towards nature in the novel can make the reader appreciate the natural world. Through the above mentioned means the reader may begin to feel stronger emotional affinity to nature and as a result starts seeing nature as having value beyond using it as a commodity. The first discussion chapter focuses on the awe-inspiring and magical nature of Middle-earth and shows how descriptions of it can instil a sense of wonder towards nature in the real world. After that the characters who live in harmony with the natural world are discussed: Tom Bombadil and Goldberry, the Elves and the Ents all live in close connection with nature, presenting a model of a harmonious relationship with nature. In the second discussion chapter the environmental destruction of Middle-earth is examined: the destruction of nature goes hand in hand with the actions of the villains, and the heroes of the story constantly judge those who destroy nature. Underlying ethics of the novel are further highlighted by the story of Saruman which serves as a cautionary tale of using nature as a commodity. Through narrative empathy, narrative sympathy and character identification, the reader is likely to be on the side of the heroes, and therefore the novel guides the reader in the direction of its underlying ethical stance that presents nature as having intrinsic value. The discussion on The Lord of the Rings demonstrates the ways in which literature can help the reader form a new relationship with the natural world by highlighting awe-inspiring qualities of nature and presenting a model of living in a harmonious relationship with nature, and by presenting destruction of nature as ethically wrong. As one’s emotional affinity to nature is likely to lead to willingness to protect the natural world, literature may offer us some tools to tackle both climate change and the loss of biodiversity.

The language of medicine and dentistry has changed from medical Latin towards the use of English terminology. English is considered the global lingua franca and the contemporary international language used in dentistry. The growing globalization and immigration have constantly increased the number of patient encounters where Finnish dentists use English. The aim of this study was to find out Finnish dentists’ attitudes towards the use of English as professional lingua franca. There are only few studies done on the topic to date and a research gap to be filled. The research was carried out as a survey. The survey was conducted using a questionnaire of 26 items as an instrument of data collection. The target group consisted of university dental students completing their final two years of study, university teachers and professors of dentistry, and professional dentists who work in the City of Helsinki public health care. The number of respondents was 146, and the total response rate was 35.43 percent. The results show that Finnish dentists’ and dental students’ attitudes towards English are positive. This result was also proven to be statistically significant. The biggest problem that dentists reported to have with English was with professional writing in English. Of the background factors studied, higher age, higher number of languages used at work, and higher number of years of English studied or lived in an English-speaking country correlated with a more positive attitude towards English as professional lingua franca. Most respondents like to use English professionally, and many of them would like to have more training in dental English use. The survey was directed to dentists only, but the results support the need to study other oral health professionals as well. The current situation of dental language guidelines is quite unclear and requires improvement. In brief, further research is required.

The current study is an exploration of Vantaa city primary and lower-secondary teacher attitudes towards multilingualism, as well as their attitudes towards the specific multilingual program the oma äidinkieli program. The oma äidinkieli program is a voluntary program which provides mother tongue instruction to pupils who speak a different language at home than the official languages of Finland, Finnish and Swedish. The aims of this study are to investigate and assess the attitudinal positioning of primary and lower-secondary teachers towards multilingualism and the oma äidinkieli program during a time when the number and concentration of foreign language speaking residents in Vantaa and the capital region of Finland is increasing, to increase the visibility of multilingualism and multilingual pupils, and to contribute to the study of teacher attitudes and multilingualism. A total of 45 primary and lower-secondary teachers from the Finnish city of Vantaa completed a paper questionnaire designed to assess attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program. Quantitative data was collected using Likert-scale questions and a direct approach to studying attitudes. Results were analysed using descriptive statistics. Findings in this study indicate positive teacher attitudes towards both multilingualism and the oma äidinkieli program. This positive attitudinal positioning runs parallel to the approach to multilingualism prescribed in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education. While encouraging that overall results indicate positive teacher attitudes towards multilingualism and the oma äidinkieli program, the frequency of negative and neutral responses to certain items, such as items regarding multilingual pupil’s language development, may indicate possible gaps in teacher understandings regarding multilingual pupils and their development. The overall positive attitudes of Finnish teachers are important because positive teacher attitudes towards multilingualism can positively affect the academic, linguistic, cultural, and identity development of multilingual pupils. Positive teacher attitudes towards the oma äidinkieli program are important because the program supports multilingual and multicultural development and supports the transition of foreign language speaking migrants into Finnish society. Also, as the oma äidinkieli program is a voluntary program for pupils, support from primary and lower-secondary teachers is needed in order for the program to be successful.