Browsing by Title

The aim of this thesis is to study corporate social responsibility from the perspective of corporate leaders and employees in the context of Latin American countries. The main theories in this thesis are based on the work of Karl Polanyi, Esa Pohjanheimo, Jouko Kuisma, Teuvo Teivainen, Geert Hofstede, Ivan Kolstad, Eduard Freeman, and Milton Friedman. Various articles, corporate websites, courses, and events on corporate social responsibility are utilized in this research. The methodology of this thesis is semi-structured interviews carried out in person or by phone in English and Finnish. The corporate leaders are represented by three executive leaders who all have extensive living experience in various corporate, cultural, and geographical perspectives in several Latin American countries. The industries captured in this research are 1) the mining industry (Outokumpu) in Chile, 2) the paper and pulp (renewable materials) industries (Stora Enso) in Uruguay and Brazil, and 3) the forestry industry (Enso) in Brazil. The employee perspective is represented by three Venezuelan employees, three Bolivian employees, and one Honduran employee living and working in Finland across various Finnish companies. Seven common key notions of corporate social responsibility (CSR) are found in the interviews both of the executive leaders as well as the employees. Four of the key notions are mutual. The mutual CSR notions among the leadership figures and the employees include i) the experienced level of hierarchy and power distance between employees and supervisors, ii) the level (or lack of) of environmental CSR, iii) the experienced power of the state and the government, and iv) the level of corruption in Latin American countries. The top three shared CSR notions among the executive leaders are related to cultural similarities between Nordic and Latin American countries. All seven shared notions of CSR among the executive leadership figures include 1) similarities between the experienced levels of infrastructure among the Nordic and Latin American countries, 2) similarities in historical and cultural practices between the Nordic and Latin American countries, 3) CSR supporting the collective and individual rights of indigenous populations, 4) erosion of natural resources in Latin America, 5) benefits of local empowerment, 6) the power of the media in Latin American countries, and 7) the level of corruption in Latin American countries. The strongest CSR notions among the employees include 1) excellence of the Finnish healthcare and welfare system, 2) CSR as a profit-seeking activity, 4) differences in social benefits (pension, health insurance, taxation) between Latin America and Finland, 5) a lack of democracy and the power of the government in Latin American countries, 6) the level of corruption in Latin American countries, and 7) a lack of environmental CSR in Latin American countries. The results of the study can be applied from the perspectives of Bolivia and Venezuela from the employee side and from the perspectives of Chile, Uruguay, and Brazil from the executive leaders’ side. The results give us an understanding of the key dimensions of CSR aspects in these specific countries, limited by the roles and context of the interviews. Variance between the countries (and industries) among the executive leaders and the employees exist, but the results are combined into a regional study representing various Latin American countries or the Latin American (LAM) region as a whole.

Education research has for decades acknowledged that prior knowledge is a strong predictor of academic success. This idea is largely based on constructivist theory of learning which postulates that all learning occurs by actively building on existing knowledge. When this prior knowledge conflicts with the normative scientific understanding, students are dealing with incompatible knowledge structures, or misconceptions. Misconceptions need to be revised and sometimes even replaced through a learning process called conceptual change. Research shows that the level of prior knowledge can determine students’ academic success and performance. Undergraduate biology students enrol to university with diverse levels of prior knowledge and concepts regarding topics such as photosynthesis, cellular respiration, primary production in ecosystems, and Darwinian evolution. These topics present challenges for learning because of their complexity. At the same time, a robust understanding of them is essential. These topics are at the heart of mitigating and resolving the climate crisis and other global natural threats. This study explored the level of prior knowledge and the nature of misconceptions held by undergraduate biology students at the beginning of their academic degree in fall of 2019, and further sought to describe how their conceptual understanding developed during the first academic year. Students (N = 41) completed a questionnaire consisting of eight open-ended questions that were designed to assess declarative knowledge of facts and meaning, and procedural integration and application of knowledge. This pre-test measurement was conducted in September 2019. In the post-test measurement, the same questionnaire was repeated a year later. The data were analysed with a mixed methods approach where the answers were quantitatively scored as well as qualitatively analysed for misconceptions. The qualitative content analysis of the answers relied both on existing literature and on the content of the answers themselves. Results showed that the students’ prior knowledge was relatively poor in the beginning of their studies. Most students performed well in tasks measuring knowledge of facts and meaning but struggled in tasks measuring integration and application of knowledge. During the first academic year, the students’ understanding generally improved as demonstrated by the improvement in mean scores of the tasks. Misconceptions were robust and pervasive. The most pervasive misconceptions reflected difficulties in understanding emergent properties and processes. Misconceptions related to the process of Darwinian evolution became more prominent in the post-test. Persistent misconceptions became integrated with the new conceptual frameworks that the students acquired during the first academic year. If students held no misconceptions in the post-test, they performed significantly better in both tests than those with misconceptions. During this first academic year learning seemed to be mainly additive as conceptual change turned out to be rare. The need for more encompassing biology teaching at least in the University of Helsinki became evident. Introductory courses should acknowledge the large degree of variation in students’ prior knowledge and assess the most common and serious misconceptions even over course theme disciplines to ensure more equal learning outcomes.

Flares are short, high-energy magnetic events on stars, including the Sun. Observations of young stars and red dwarfs regularly show the occurrence of flare events multiple orders of magnitude more energetic than even the fiercest solar storms ever recorded. As our technology remains vulnerable to disruptions due to space weather, the study of flares and other stellar magnetic activity is crucial. Until recently, the detection of extrasolar flares has required much manual work and observation resources. This work presents a mostly automatic pipeline to detect and estimate the energies of extrasolar flare events from optical light curves. To model and remove the star's background radiation in spite of complex periodicity, short windows of nonlinear support vector regression are used to form a multi-model consensus. Outliers above the background are flagged as likely flare events, and a template model is fitted to the flux residual to estimate the energy. This approach is tested on light curves collected from the stars AB Doradus and EK Draconis by the Transiting Exoplanet Survey Satellite, and dozens of flare events are found. The results are consistent with recent literature, and the method is generalizable for further observations with different telescopes and different stars. Challenges remain regarding edge cases, uncertainties, and reliance on user input.

Magnetic reconnection is a phenomenon occurring in plasma and related magnetic fields when magnetic field lines break and rejoin, leading to the release of energy. Magnetic reconnections take place, for example, in the Earth’s magnetosphere, where they can affect the space weather and even damage systems and technology on and around the Earth. Another site of interest is in fusion reactors, where the energy released from reconnection events can cause instability in the fusion process. So far, 2D magnetic reconnection has been widely studied and is relatively well-understood, whereas the 3D case remains more challenging to characterize. However, in real-world situations, reconnection occurs in three dimensions, which makes it essential to be able to detect and analyse 3D magnetic reconnection, as well. In this thesis, we examine what potential signs of 3D magnetic reconnection can be identified from the topological elements of a magnetic vector field. To compute the topological elements, we use the Visualization Toolkit (VTK) Python package. The topology characterizes the behaviour of the vector field, and it may reveal potential reconnection sites, where the topological elements can change as a result of magnetic field lines reconnecting. The magnetic field data used in this thesis is from a simulation of the nightside magnetosphere produced using Vlasiator. The contributions of this thesis include analysis of the topological features of 3D magnetic reconnection and topological representations of nightside reconnection conditions to use in potential future machine learning approaches. In addition, a modified version of the VTK function for computing the critical points of the topology is created with the purpose of gearing it more towards magnetic vector fields instead of vector fields in general.

Objectives: Happiness is considered to be a major life goal. Moreover, experienced happiness has a positive influence on many life domains. Psychological factors, such as personality and identity, seem to be significant components in human well-being and happiness. Identity diffusion has been linked to several adverse phenomena, such as mental disorders. The aim of the current study was to investigate the relationship between identity diffusion and experienced happiness as well as their prevalence at the population level. In addition, this study aimed to examine whether the possible relationship between identity diffusion and experienced happiness persists when the effects of demographic factors and psychiatric disorders are controlled. Methods: The current study utilized a comprehensive English cross-sectional data set. The study sample consisted of 6,058 participants, of which 58 % were women. The relationship between identity diffusion and experienced happiness was examined by using logistic regression analysis. Controlled variables were demographic factors, borderline personality disorder, conduct disorder, and common mental disorders. Results and Conclusions: Greater levels of identity diffusion were associated with lower levels of experienced happiness. Common mental disorders partly explained the association, especially in the presence of severe identity diffusion, also known as identity disturbance. As much as 23 % of the population had experienced symptoms related to identity diffusion, and 2 % of them filled the criteria for identity disturbance. Identity diffusion and related identity disturbance are not only associated with psychiatric symptoms, but they are also associated with lower levels of experienced happiness. Using early interventions and addressing support actions to promote healthy identity development may contribute to individual’s emotional well-being and prevent later psychiatric symptoms.

Sosiaalinen media on 2010-luvulla muodostunut merkittäväksi osaksi ihmisten arkea, ja samalla siitä on tullut tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä identiteetin ja statuksen esittämisen paikka. Oman maun ja elämäntyylin osoittaminen erilaisten julkaisujen kautta on tässä tärkeässä roolissa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mikroblogipalvelu Twitteriin julkaistuja twiittejä, jotka liittyvät suomalaiseen kasviproteiinivalmiste nyhtökauraan. Twiittien lisäksi aineistona hyödynnetään nyhtökauraa koskevia artikkeleita ja pätkiä TV-ohjelmista, joihin twiiteissä on viitattu. Tutkielmassa analysoidaan, miten nyhtökauraa on voitu eri tavoin hyödyntää twiiteissä oman identiteetin ja statuksen esittämisen välineenä. Tarkastelun kohteena olevat twiitit on julkaistu aikavälillä 25.11.2015-31.7.2016. Tällä ajanjaksolla nyhtökaura tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen, sai vähitellen runsaasti huomiota sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, oli käynnistyvän tuotantonsa takia saatavuudeltaan hyvin eksklusiivinen, ja alkoi lopulta vähitellen muuttua arkipäiväisemmäksi, yleisesti kuluttajien saatavilla olevaksi tuotteeksi. Tutkielman kaksivaiheisessa analyysissä pyrkimyksenä on ensin muodostaa kattava käsitys siitä, miten nyhtökaurasta puhuttiin tarkasteltavan ajanjakson aikana ja millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä siihen yhdistettiin sekä twiiteissä että tuotetta esittelevissä artikkeleissa ja ohjelmissa. Analyysin toisessa vaiheessa syvennetään ymmärrystä siitä, millaisia identiteettejä nyhtökauran avulla esitettiin ja miten nyhtökauraan liittyviä twiittejä voitiin käyttää symbolisen erottautumisen välineenä. Analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että nyhtökaurasta puhuttiin tarkastellulla ajanjaksolla erityisesti vastuullisena, kasvipohjaisena, trendikkäänä ja ennakkoluulottomana suomalaisena ruokainnovaationa. Näin ollen nyhtökauran avulla voitiin esittää etenkin vastuullisen kuluttajan identiteettiä. Samaan aikaan mediassa puhuttiin laajemminkin vastuullisen kuluttamisen trendistä, joten nyhtökaura mahdollisti myös itsen esittämisen trendikkäänä ja asioista perillä olevana aktiivisena henkilönä, mihin voi 2010-luvulla liittyä statusarvoa varsinkin nuorten ikäluokkien keskuudessa. Nyhtökauraan ja siihen kohdistuvaan innostukseen liittyen twiitattiin myös negatiiviseen sävyyn. Tämä mahdollisti perinteisemmän, trendeistä piittaamattoman identiteetin esittämisen. Lisäksi nyhtökauran avulla korostetiin vegaanin tai kasvissyöjän identiteettiä. Keskeisenä teemana näiden kaikkien erilaisten identiteettien ympärillä twiiteissä nousi esiin pyrkimys aitouteen. Identiteetin aitouteen liittyi kaksi ulottuvuutta: yhtäältä todisteltiin Twitterissä esitetyn identiteetin todenmukaisuutta, ja toisaalta korostettiin oman identiteetin luonnollisuutta ja perustumista puhtaasti sisäisiin mieltymyksiin ja motiiveihin. Tutkielman tapausesimerkki havainnollistaa, miten arkisen ruokatuotteen avulla sosiaalisessa mediassa voidaan esittää varsin erilaisia identiteettejä. Ajankohtaiset trendit sekä sosiaalisen median piirteet vaikuttavat osaltaan identiteetin ja statuksen esittämisen tapoihin ja mahdollisuuksiin.

Tutkielmassa tarkastellaan Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjan kertomusten genreä ja narratiivisuutta. Kertomusten genren analyysissa otetaan huomioon konteksti, interdiskursiiviset suhteet ja tekstuaalisen tason kielelliset piirteet. Narratiivisuutta analysoidaan identiteetin ja kulttuuristen mallitarinoiden kautta. Analyysissa tarkastellaan tekstiesimerkkien kautta kolmea KMP-kertomusten keskeistä piirrettä: identiteettien representaatioita, puhuttelua ja rohkaisun keinoja. Aineistona ovat Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjassa (2010) julkaistut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien omaelämäkerralliset kertomukset. Kertomuksia on 57. Keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä ovat tekstin, diskurssin, genren ja narratiivin tutkimus. Lisäksi työssä hyödynnetään puheaktiteoriaa, sukupuolentutkimusta ja identiteettiin liittyvää tutkimusta. Analyysiluvussa osoitetaan, että KMP-kertomuksissa representoidaan homoseksuaalista ja transsukupuolista identiteettiä matkana, minuuden eri puolina, dynaamisena, vähemmistöidentiteettinä ja väärien representaatioiden kautta. Verbivalinnat luovat erilaisia representaatioita, esimerkiksi homoseksuaalisuuden tietäminen viestii olemuksellisesti erilaisesta identiteettikäsityksestä kuin tajuaminen. Lukijan puhuttelussa käytetään toista persoonaa (sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet), inklusiivista me-pronominia (meillä kaikilla on hallussa oman elämämme avaimet) ja nollapersoonaa (niistä voi silti selvitä, eikä niitä tarvitse kohdata yksin). Lukijan rohkaisun keinot luokitellaan kahdeksaan kategoriaan, jotka ovat lupaaminen, käskeminen ja kehottaminen, kieltäminen, retoriset kysymykset, väitteet ja neuvot, toivotukset ja toivomukset, yhteisön velvoittaminen sekä onnelliset lopetukset. Tutkielmassa osoitetaan, että KMP-kertomukset ovat tiiviisti kontekstiinsa sidoksissa oleva hybridigenre, ja niissä on selviytymistarinoiden, kirjeiden ja puheiden piirteitä. Niissä käytetään monipuolisesti puhuttelua ja rohkaisun keinoja sekä representoidaan kiinnostavasti identiteettejä. Edelleen selvitettäväksi jää, kuinka seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä representoidaan laajemmassa omaelämäkerrallisessa aineistossa ja millaisia yleisiä tendenssejä niissä näkyy.

Objectives. Today migration and mobility have become easier and more common, which will affect people's relations to place. The purpose of this study was to examine the link between identity and place from the perspective of an individual, who belongs to diverse groups. This means that the meaningful places for identity formation were not necessarily mutually shared with the larger group. The aim was, above all, to bring out an individual's perspective on the importance of place in identity building process and to determine the impact of changed places due to occurred migration for an individual and his identity construction. The research task is to describe, analyze and interpret the significance of place for identity formation process for young adults who once lived in at least two countries. The link between identity and place occurs in the research groups place relationships and social contacts, which have evolved in the context of migration. Methods. The research data consisted of three interviews of young adults who had lived in at least two countries. All of the people from the research group had dual nationalities of both parents' homelands. From all of the interviewees one of the parents was Finnish and the other from another European country. Theme interview was used as the method of collecting data. It was conducted by individual interviews, which utilized theoretical frameworks main themes. These themes were identity, place, migration and social relations. The data was analyzed by means of a qualitative research by using the narrative analysis. Following the content analysis, the data was coded in various categories, which allowed us to examine the formation of identity in relation to place. The analysis referred the theory but didn't connect only to it because it also arose from the data. Results and conclusions. The research result shows clearly that the place and changes of place has an importance for the construction process of identities. Examining the link between identity and the place the uniqueness of the experience and the individual's personal perspectives were emphasized. The upper categories of the analysis; identity, location, migration and social relations, were a useful in presenting the results of the study. However, the upper categories had a lot of duplication and only by violating the structure by joining the categories together the actual research results were brought out. The research results were formed by the interactive whole of place and identity, which reflected the research groups' experiences of how meaningful the place had been in their identity formation. It showed also how a wide range of individual factors contributed to the formation of a sense of belonging as well as the relevance of the place. Due to migration, the changes of places played a big role in shaping the re-search groups identities. The migration affected the identities, relations of place and social relations to change toward the diverse cross boarder and diasporic manifestations. However, the research groups' reports were strongly personal and contained a lot of unique features. References to cross-border and diasporic identities, open understandings of place and widespread connections in addition to cross-border relationships were common to the entire research group. However, it should be borne in mind that the diasporic, hybrid, and the cross-border identities shouldn't be seen only connected to place, but identity should always be remembered identity consisting of a variety of factors. In addition to place the constructs of identity consist of various factors, ranging from situations and different life paths.

Tutkielman kohteena on selvittää, millaiseksi identiteettijohtajuuden teoria ja sen keskeiset ajatukset rakentuvat johtajien kommentoidessa teoriaa kuvaavia asenneväittämiä. Tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa rakentuvia asenteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yhtäläisyydet ja eroavaisuudet asenteissa suhteessa identiteettijohtajuuden aikaisempaan tutkimukseen sekä asenteiden laadullinen vaihtelu haastateltavien välillä. Pro gradu –tutkielman teoreettis-metodologisena lähestymistapana on laadullinen asennetutkimus. Laadullinen asennetutkimus on retoriseen sosiaalipsykologiaan pohjautuva konstruktivistinen lähestymistapa, joka on kehitetty erityisesti argumentaation sosiaalisen rakentumisen tutkimiseen. Laadullinen asennetutkimus edustaa relationistista asennekäsitystä, jossa asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvana ilmiönä. Tutkielman aineisto koostuu keväällä 2015 pääkaupunkiseudulla kerätyistä kahdeksasta yksilöhaastattelusta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää suuryrityksen henkilöstöjohtajaa ja neljää pienyrittäjää. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joissa haastateltavia pyydettiin kommentoimaan kuutta identiteettijohtajuuden teorian pohjalta luotua asenneväittämää. Analyysin jälkeen aineistosta on tulkittavissa kymmenen asennetta. Myönteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu ja suhteutuu esimerkillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, vilpittömyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiseen identiteettiin. Kielteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu samaistumalla johtamiseen, manipuloivaan johtamiseen sekä yksilöllisen ja kokonaisuuden johtamisen puutteeseen. Tutkielman pohjalta identiteettijohtajuuden kontekstitekijöitä ovat erityisesti johtajan oma arvomaailma, yrityksen koko sekä työskentelytapojen itsenäisyys yrityksessä. Asenteet ovat pitkälti samankaltaisia henkilöstöjohtajien ja yrittäjien kesken. Yrittäjät korostivat hieman enemmän alaisten yksilöllistä huomioimista ja henkilöstöjohtajat puolestaan liiketoiminnan etua. Tutkielma lisäsi tietoa identiteettijohtajuuden kontekstitekijöistä ja tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää identiteettijohtajuuden teorian jatkokehittelyssä sekä –tutkimuksessa.

Tutkimukseni kohteena on irlantilaisen Patrick McCaben romaani The Butcher Boy (1992). Tutkielmassani selvitän romaanin päähenkilön identiteetin rakentumista suhteessa traditionaalisiin ja moderneihin kulttuurisiin identiteetteihin. Tutkin, kuinka päähenkilö aktiivisesti konstruoi identiteettiään erilaisia kulttuurisia aineksia hyväksikäyttäen. Työssäni selvitän myös, mikä rooli romaanin yhteisöllä ja yksilön ja yhteisön välisellä vuorovaikutuksella on päähenkilön identiteetin rakentumisessa. Lisäksi pohdin romaanin kerrontaratkaisun merkitystä päähenkilön identiteetille. Teoreettisena taustana tutkimuksessani käytän Stuart Hallin, Mikko Lehtosen, Paul Ricoeurin ja Anthony Giddensin pohdintoja identiteetistä ja sen luonteesta. Taustoitan tutkimustani historiallisella tiedolla Irlannin itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenien erikoisesta sisäänpäinkääntyneisyyden ajasta, joka on vahvasti läsnä myös Patrick McCaben romaanissa ja sen avainkysymyksissä. Pro gradu -työssäni osoitan McCaben romaanin osallistuvan uudenlaiseen ja avoimeen irlantilaiseen historialliseen kerrontaan, joka tarkastelee kriittisesti presidentti Eamon de Valeran ajan tasavallan ”pimeää” aikaa, jota leimasi ahdasmielisyys, konservatismi ja takapajuisuus. McCabe kuvaa romaanissaan yksilöä, jolle toimivan ja tyydyttävän identiteetin rakentaminen tässä yhteiskunnassa on mahdotonta. Vasta irtauduttuaan yhteisönsä normeista ja säännöistä päähenkilö kykenee asettumaan identiteettiin, jonka hän voi lausua omakseen. Katson, että McCaben romaani antaa äänensä Irlannin virallisesta nationalistisesta retoriikasta puuttuneelle subjektille. Päähenkilön tarinalla Patrick McCabe nostaa romaanin keskiöön yksilöllisen kokemuksen merkityksen kansallisen historian tarkastelussa.