Browsing by discipline "Alue- ja kulttuurintutkimus"
Now showing items 21-27 of 27
-
Turvassa maailmalla? : Suomalaisten vaihto-opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia turvallisuudesta (2016)Liikkuvuus on yksi globalisoituneen maailman keskeisimpiä piirteitä. Erityisesti nuoret liikkuvat paljon, ja tälläkin hetkellä miljoonia nuoria opiskelee kotimaansa ulkopuolella. Vaihto-opiskelun suosion kasvu on kuitenkin lisännyt erilaisten kriisitilanteiden, kuten onnettomuuksien, sairastumisten ja rikoksen uhriksi joutumisten määrää vaihdon aikana. Siksi vaihto-opiskeluun liittyvälle turvallisuustutkimukselle on tarvetta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomesta, Helsingin yliopistosta kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ulkomailla opiskelusta turvallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen fokuksena on turvallisuuden merkitys ja rooli vaihto-opiskelijoiden jokapäiväisessä elämässä. Tutkielmassa selvitetään, miten vaihto-opiskelijat suhtautuvat turvallisuuteen ja miten turvallisuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat heidän elämäänsä vaihdossa. Tarkastelun kohteena ovat myös vaihtokohteeseen liitetyt turvallisuuskuvat sekä niiden vaikutus turvallisuuteen suhtautumiseen. Lisäksi työssä eritellään, minkälaiset asiat vaihto-opiskelijoita uhkaavat, millaisia valintoja opiskelijat tekevät turvallisuuteen liittyen sekä kuinka tärkeää turvallisuus heille on. Näitä teemoja tarkastellaan erityisesti vaihto-opiskeluun liittyvän tilallisuuden ja sen kokemisen kautta. Tutkielman tavoitteena on luoda kattava yleiskuva suomalaisten vaihto-opiskelijoiden turvallisuuskokemuksista ja heitä uhkaavista vaaroista. Tutkimus on ensisijaisesti ihmisen kokemuksen monitieteistä empiiristä tutkimusta. Aineisto koostuu kahteen kirjoittajan laatimaan internet-kyselyyn saapuneista 192 kyselyvastauksesta sekä kymmenestä keskimäärin vajaa tunnin mittaisesta haastattelusta. Aineistoa analysoidaan kontekstualisoiden ja käsitteellisesti analysoiden tutkimukselle keskeisten teemojen kautta sisällönanalyysin menetelmiin ja kokemuksen tutkimuksen teoriaan tukeutuen. Tutkimusote on vahvasti käsitteellinen. Kulttuurintutkimukselle tyypillisellä tavalla tutkimuksessa pyritään erilaisten tutkimussuuntausten piirteitä yhdistellen monitieteisesti jäsentämään aineistosta kumpuavia kulttuurisia merkitysjärjestelmiä. Vaihto-opiskelijat kokevat opiskelijavaihtonsa pääpiirteittäin turvalliseksi. Erilaisia uhkaavia tilanteita kuitenkin esiintyy suhteellisen paljon liittyen esimerkiksi onnettomuuksiin, sairastamiseen sekä rikoksiin, ja suurin osa opiskelijoista kertoo pelänneensä tai kokeneensa turvattomuutta vaihdon aikana. Turvallisuus ja turvattomuus kiinnittyvät opiskelijoiden ajatuksissa tilaan ja paikkaan sekä erityisesti tilan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Vaihtokohteella ja sen erityispiirteillä sekä urbaanilla kaupunkiympäristöllä on suuri vaikutus opiskelijoiden turvallisuuskokemuksiin. Toisaalta myös ajallisuus muodostuu tärkeäksi tekijäksi, sillä turvattomuuteen liittyvät kokemukset kiinnittyvät usein pimeään yöaikaan. Eurooppa nähdään opiskelijoiden vastauksessa usein hyvin turvallisena, vaikka terrorismin uhka vaikuttaa opiskelijoiden ajatuksiin suurien kaupunkien turvallisuudesta. Useat Euroopan ulkopuolella vaihdossa olleet opiskelijat sitä vastoin toivoisivat lisää informaatiota turvallisuuteen liittyvissä asioissa yliopistoilta.
-
(2017)Tämän pro gradu -työn aiheena on Venäjän poliittisen diskurssin ja kansainvälisen aseman kehittyminen Ukrainan kriisin aikana, ja se on lähtökohtaisesti monitieteinen – diskurssin tutkimisessa hyödynnetään sekä diskurssi- että media-analyysin keinoja, Venäjän kansainvälisen aseman ymmärtämiseksi tarvitaan historian ja politiikan tutkimusta. Tutkimuskysymyksinä onkin miten Venäjän poliittinen diskurssi Ukrainan kriisin suhteen on kehittynyt sen aikana ja miten Ukrainan kriisi on vaikuttanut Venäjän asemaan kansainvälisellä pelikentällä. Tutkielman alussa perehdytään Venäjän ja Ukrainan väliseen historiaan sekä Venäjän ja lännen väleihin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, minkä jälkeen käydään läpi nykyisen kriisin kehittyminen. Tämä katsaus menneeseen tarjoaa osaselityksiä Ukrainan nykyisen tilanteeseen sekä valottaa maan asemaa uusvanhassa itä-länsi jaottelussa. Tämän jälkeen siirrytään analysoimaan poliittisia puheita kolmen eri ajanjakson aikana. Tutkimuksen selkeyttämiseksi analysoitaviksi puheiksi on valittu Kremlin virallisilta sivuilta löytyvät presidentti Putinin puheet, ja näiden tuoksi on myös analysoitu lehtikirjoituksia kahdesta eri lähteestä. Tarkastelun kohteena on erityisesti, miten aiheesta käyty diskurssi on muuttunut ja miten siitä on uutisoitu Venäjällä. Tämän lisäksi tarkastellaan myös läntisiä reaktioita kriisin kehittymiseen samojen ajanjaksojen avulla. Aineiston analyysin jälkeen pohditaan kriisin mahdollisia seurauksia ja vaikutuksia Venäjän kansainväliseen asemaan Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Venäjän virallinen diskurssi koki jyrkkiä muutoksia tutkielmaan valittujen ajanjaksojen aikana, ja annetuista lausunnoista päätellen yksi syy Ukrainan tilanteeseen puuttumiseen on ollut kasvava kokemus Venäjän mielipiteiden sivuuttamisesta kansainvälisissä kysymyksissä. Toisena johtopäätöksenä analyysista voidaan päätellä Venäjän median tarjoavan varsin erilaisia näkökulmia kriisiin. Toisaalta myös Putinin oman kannatuksen nostaminen nousi vahvasti esille eri teorioissa. Tässä tapauksessa nousseiden kannatuslukujen hintana näyttäisi kuitenkin olevan kansainvälinen asema ja maine Venäjän jouduttua muun muassa yhä voimassa olevien pakotteiden seurauksena lähes paaria asemaan, kansainvälisin ”pahiksen” asemaa ei ole myöskään auttanut Ukrainan jälkeen esiinnousseet epäilyt Venäjän sotkeutumisesta muun muassa Yhdysvaltojen ja Ranskan vaaleihin.
-
(2016)Tässä tutkielmassa tarkastellaan ”Lottovoitto jäi lunastamatta” -artikkelista kehittynyttä jälkipuintia. ”Lottovoitto jäi lunastamatta” -artikkelissa kirjailija ja toimittaja Umayya Abu-Hanna, kertoo syistä, joiden vuoksi hän muutti tyttärensä kanssa Amsterdamiin 30 Suomessa asutun vuoden jälkeen. Syynä muuttoon oli Abu-Hannan ja hänen tyttärensä kokema rasismi. Tämän tutkielman aineisto on ”Lottovoitto jäi lunastamatta” -artikkelista seurannut kirjoittelu lehdissä ja internetissä. Tutkielman aineisto kerättiin manuaalisesti systemaattisella seurannalla merkittävimmistä suomalaisista sanoma- ja aikakausilehdistä sekä internetissä sijaitsevista blogi-alustoista. Tutkimuksen aineisto koostuu 92 artikkelista. Artikkelit on jaettu kirjoitustyylien perusteella neljään eri ryhmään. Artikkeleista yhdeksän on pääkirjoituksia, 23 blogi-kirjoituksia, 29 uutisia sekä 31 mielipidekirjoitusta tai kolumnia. Tutkielma on tapaustutkimus ”Lottovoitto jäi lunastamatta” -artikkelista kehittyneestä keskustelusta suomalaisessa mediassa. Aineiston analyysimetodina käytetään kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten etnisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta keskustellaan, ja millä tavalla suomalaisuuden sosiaalista konstruktiota tuotetaan julkisessa keskustelussa. Tavoitteena on myös ymmärtää, kenellä on oikeus puhua ja ilmaista tiettyjä mielipiteitä suomalaisessa mediakeskustelussa ja mistä asioista tämä puheoikeus muodostuu. Aineistoa analysoidessa olen kerännyt keskeisimpiä diskurssin tapoja ja temaattisia kokonaisuuksia. Aineistosta nousee esiin diskurssin eri tavat, joilla pyritään kieltämään ja ’pois selittämään’ Abu-Hannan ja hänen tyttärensä kokema rasismi. Abu-Hannan kokemusten ’pois selittämistä’ toteutettiin useammalla eri argumentaatiolla. Abu-Hannan väitettiin valehtelevan kokemuksistaan ja häneltä edellytettiin kiitollisuutta Suomea kohtaan sekä objektiivisuutta kirjoituksessaan. Yhtäältä kirjoittajat kyseenalaistivat rasismin merkityksen ja nostivat esille, että myös ”etnisesti täysin suomalaiset” voivat olla rasistisen käytöksen uhreja. Huomionarvoista on se, miten suomalaisuuden sosiaalista konstruktiota tuotetaan näissä teksteissä suhteessa ”toiseuden” rakentamiseen. ”Meinä” määritelty subjekti rakentuu suhteessa ”toiseuteen”. Suomalaisuutta rakentaessa kirjoittajat sulkivat ulkopuolelle määritelmiä ja ihmisiä, joiden ei nähty kuuluvan suomalaisuuteen. Tähän ulossulkemisen määrittelyyn kuuluu olennaisesti vallan käyttö. Tutkimuksen aineiston mukaan edes niin pitkä ajanjakso kuin 30 vuotta, ei ollut riittävä määrittelemään Abu-Hannan suomalaiseksi. Abu-Hannan rasistiset kokemukset haluttiin ’pois selittää’, koska Abu-Hannan suomalaisuutta ei hyväksytty. Aineistoni perusteella oikeus puhua ja ilmaista tiettyjä mielipiteitä usein sensitiivisistä aiheista, kuten rasismista määrittyy suhteessa siihen, miten kyseinen puhuja positioituu suomalaisessa kontekstissä. Koska Abu-Hannan suomalaisuutta ei hyväksytty, ei myöskään hänen kokemuksiaan rasismista hyväksytty. Aikaisempaan tutkimukseen perustuen tämän tutkimuksen olettamuksena oli, etteivät vähemmistöjen edustajat saa ääntään kuuluviin suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Aineistoni perusteella tämä näkökulma pitää paikkaansa. Vähemmistöjen edustajien tulisi saada enemmän ääntään kuuluviin, etenkin sellaisten asioiden suhteen joista valtaväestöllä ei ole kokemusta, kuten rasismin kokemuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan helsinkiläisten nuorten miesten pukeutumista Flow Festivalilla ja Helsingissä. Pyrkimyksenä on selvittää, miksi miehet pukeutuvat kuten pukeutuvat ja millainen on kaupunkilaisten nuorten miesten pukeutumista koskeva diskurssi ja miksi. Pukeutumista tarkastellaan osana materiaalista kulttuuria ja sosiologisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu elo-syyskuussa 2016 toteutetuista kahdeksan informantin kaksiosaisista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä kyselytutkimuksesta, johon hyväksyttiin 39 vastaajaa. Tutkielmassa on kyse myös visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta, joten analyysiin sisältyy myös mediasta poimittuja Flow'hun liittyviä kuvia. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat 25–34-vuotiaat Helsingissä asuvat miehet. Tutkimusote on aineistolähtöinen ja kvalitatiivinen, mutta kyselyn analyysissa on hyödynnetty myös kvantitatiivisia meto-deja. Tutkimusmetodina käytetään teemoittelua ja hermeneuttista tulkintakehystä. Flow'sta näyttää tulleen urbaanin kaupunkikulttuurin instituutio, joka edustaa miehille helsinkiläisyyttä. Toisaalta Flow näyttäytyy pukeutumisen suhteen karnevalistisena tilana, jossa normaalit pukeutumista koskevat säännöt eivät päde. Osa miehistä käyttää tämän tilaisuuden hyväkseen pukeutumalla sellaisiin vaatteisiin, joiden käytön he kokevat rajoitetummaksi arjessa tai työelämässä. Suurin osa kertoo kuitenkin haluavansa pukeutua tavanomaiseen tyyliinsä myös Flow'ssa. Miehet kokevat esittävänsä itseään Flow'ssa, ja omasta tyylistä poikkeaminen voisi johtaa autenttisuuden tunteen menetykseen. Toisaalta miehet tiedostavat oman pukeutumisensa Flow'ssa, ja suurin osa myöntää pohtineensa pukeutumistaan etukäteen, eikä halua pukeutua Flow'hun arkisen tylsästi. Muotiin miehet näyttävät suhtautuvan monitahoisesti. Muotia ei torjuta, mutta miehet pyrkivät välttämään näyttämästä liian muodikkaalta. Suurin osa kertoo seuraavansa muotia epäsuoraan esimerkiksi Helsingin katukuvan kautta. Katumuoti nousee suurimmaksi inspiraation lähteeksi miesten pukeutumisessa. Myös kehollisuus ja maskuliinisuus vaikuttavat miesten pukeutumiseen. Miehille on tärkeää, että vaatteet tuntuvat hyviltä. Tällä viitataan sekä vaatteen fyysiseen tuntumiseen että hyvältä näyttämiseen. Tulkinnat maskuliinisuudesta ohjaavat konkreettisten vaatekappaleiden käyttöä. Analyysi osoittaa myös, että muoti vaikuttaa sekä kehollisuuden että maskuliinisuuden kokemukseen. Pukeutumisessa miehet arvostavat toimivaa kokonaisuutta, tyyliä, joka muodostuu laadukkaista, käytännöllisistä ja toimivista vaatekappaleista. Miehet ovat pukeutumisensa suhteen tiedostavia ja vaativia. He näyttävät suunnittelevan pukeutumistaan jo ostovaiheessa tarkkaan, jolloin konkreettisissa tilanteissa pukeutumisratkaisut tehdään suhteellisen nopeasti. Miesten pukeutumisen diskurssin tarkastelu osoittaa, että kiinnostus pukeutumiseen on osa urbaania maskuliinisuutta, mikä saa myös näkyä. Esteettisesti pukeutumisella pyritään korostamaan helsinkiläisen kaupunkikulttuurin tietynlaista rentoutta ja vaivattomuutta sekä rohkeutta ja luovuutta. Helsinki kaupunkina koetaan pukeutumisen kannalta merkitykselliseksi tekijäksi, joka yhtäältä ohjaa pukeutumista ja toisaalta tarjoaa miehille vapautta pukeutua, kuten he haluavat pukeutua. Helsinkiin ja Flow Festivaliin liitetään myös pukeutumisen kannalta olennainen moderni alakulttuurinen muoto, hipsterismi, jonka nähdään edustavan ensi sijassa urbaania edelläkävijyyttä ja kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin.
-
(2016)Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella vapaaehtoistyötä Ecuadorissa yhden järjestön ja sen vapaaehtoistyöntekijöiden ja yhteistyöprojektien kautta. Kiinnostuksen kohteina ovat vapaaehtoistyöhön osallistumisen syyt ja työn vaikutukset niin hyötyineen kuin haasteineenkin. Haasteisiin liittyvät myös vapaaehtoistyön kehittämisen näkökulmat, jotka perustuvat vapaaehtoisten ja projektihaastateltavien esittämiin ehdotuksiin. Tutkimuskysymysteni tarkasteluun olen valinnut kansainvälisyyskasvatuksen näkökulman, johon liitän myös Marcel Maussin ajatuksia vaihtosuhdejärjestelmästä. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2011 vapaaehtoisilta (N=29) lomakkein ja projektihenkilökunnalta (N=7) strukturoiduin haastatteluin sisältäen asteikollisia ja avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin määrällisesti asteikollisten kysymysten osalta ja laadullisesti sisältöanalyysillä avointen kysymysten osalta. Tutkielmassa havaittiin, että vapaaehtoistyöhön osallistumisen motiivit kytkeytyvät vahvasti myös siitä saataviin hyötyihin. Tutkimani sosiaaliset hankkeet vastaanottavat kansainvälisiä vapaaehtoisia pääosin lisäavuksi ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen takia. Lisäksi projektit saavat uusia ideoita ja kokemuksia sekä tietotaitoa esimerkiksi jonkin erityisaineen opetukseen (musiikki, ATK). Vapaaehtoisten osallistumisen motiiveissa ja työstä saatavissa hyödyissä korostuvat halu saada uusia kokemuksia, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen, ulkomailla asuminen, oppiminen, sosiaaliset verkostot, auttaminen ja kielitaidon kehittyminen. Näin kansainvälisen vapaaehtoisuuden keskiössä ovat verkostojen lisääntyminen ja oppiminen, joita Bourdieu kutsui sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteillä. Maussin vastavuoroisuuden ja vaihtosuhteen näkökulmasta jokainen vapaaehtoistyön osapuoli saa jotakin osallistuessaan vapaaehtoistyöhön. Puhdasta altruistista antamista ja auttamista ei ole, vaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ajaa halu saavuttaa jotakin myös itselle. Jos haluttua ei saavuteta, se voi johtaa pettymyksiin, joista osa vapaaehtoistyön ongelmista kertoo. Vapaaehtoisten mainitsemissa ongelmissa korostuvat piirteet, jotka keskittyvät kulttuuriin, turvallisuuteen, terveyteen, asumisjärjestelyihin, projekteissa esiintyviin ongelmiin, motivaatioon ja vuorovaikutukseen. Kansainvälisyyskasvatuksen valossa tarkasteltuna voidaan sanoa, että kansainvälinen vapaaehtoistyö kytkeytyy siihen, mitä globaalikasvatukselta ensisijaisesti halutaan Maastrichtin julistuksessa: avata silmiä maailman eri todellisuuksille. Vapaaehtoistyö siis luo kulttuurista vuorovaikutusta sosiaalisine verkostoineen ja henkilökohtaista kasvua tiedon lisääntymisen ja taitojen kehittymisen myötä. Tämä puolestaan kannustaa omaan osallistumiseen ja keskinäiseen oppimiseen, ja edelleen sosiaaliseen kestävään kehitykseen – asioihin, jotka kuuluvat keskeisesti kansainvälisyyskasvatukseen.
-
(2017)Tutkielmani tavoitteena on ymmärtää Bolivian vuoristoalueen aimara-intiaanien kokemuksia ja käsityksiä väkivallasta. Selvitän kuinka viranomaiset ja vanhemmat määrittelevät pieniin lapsiin kohdistuvan väkivallan. Vertaan näitä määrityksiä YK:n lastenoikeuksien julistukseen ja tutkin kuinka lapset itse kokevat väkivallan kotikylässään. Tutkimukseni on etnografinen kenttätutkimus, jonka toteutin pienessä aimara-kylässä syksyllä 2013 yhteistyössä Plan Bolivian ja Plan Suomen kanssa. Kenttäjaksoni aikana järjestin 6–9-vuotiaille lapsille työpajoja ja haastattelin viranomaisia ja vanhempia. Havainnollistan tutkimusprosessia valokuvien ja lasten taideteosten avulla. Tutkimuskylässäni vanhemmat sekä viranomaiset määrittelivät väkivallan YK:n määritelmän mukaisesti. Tulokset osoittavat, että he ymmärsivät syvällisesti väkivaltaa ja sen vaikutuksia. Lapset tunnistivat väkivallan riskejä ja olivat tietoisia roolistaan ja velvollisuuksistaan osana yhteisöä. Vastaajat kokivat, ettei väkivaltaa kylässä ole kovin paljon, mutta tästä huolimatta he nimesivät lukuisia esimerkkejä väkivallan ilmenemisestä kylässään. Aimaroiden käsitys lapsuudesta ja lasten oikeuksista eroaa perustavanlaatuisesti länsimaisesta. Kylässä lapsilla oli ensisijaisesti velvollisuuksia, ei oikeuksia. Lastenoikeuksien julistus ei sovi aimaroiden maailmankuvaan, jonka vuoksi se saa heidän kulttuurisessa ympäristössään uudenlaisen, suppeamman merkityksen. Tuloksia tuleekin tarkastella tutkimuskylän ja kulttuurin kontekstissa. Oleellista on, että kokemukset ja seuraukset väkivallasta ovat universaaleja. Vaikka väkivaltaa ei nähtäisi väkivaltana, sen aiheuttama kärsimys on kaikille yhtä totta. Saatua tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää suunniteltaessa tukitoimia perheille sekä väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille.
-
(2016)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten identiteetin rakentumista transnationaalisessa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, miten transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa ja miten nuoret kokevat oman asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi työssä tarkastellaan identiteetin rakentumista erilaisten teemojen, kuten transnationaalisuuden, kuulumisen ja toimijuuden avulla. Näiden teemojen kautta nostetaan esiin asioita, jotka auttavat ymmärtämään transnationaalisessa ympäristössä toimivia nuoria. Tutkielma on osa valtakunnallisen nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generation ry:n Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hanketta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä 18‒27-vuotiasta maahanmuuttajataustaista nuorta keväällä 2015. Nuoret olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet maahan korkeintaan kuuden vuoden iässä. Heidän vanhempansa olivat kotoisin Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että transnationaaliset sidokset vaikuttavat nuorten elämään Suomessa monella tavalla. Nuoret tunsivat halua tutustua vanhempiensa lähtömaan kieleen ja kulttuuriin. Nuorten ajatusmaailmaan vaikuttivat transnationaalisen perheverkoston sisällä liikkuneet erilaiset ajatukset ja kulttuuriset käytänteet. Transnationaalisen perheverkoston merkitys nuorille oli useissa tapauksissa suuri. Aineiston perusteella transnationaaliset suhteet opettivat lisäksi nuorille ymmär-rystä muista paikoista, ihmisistä ja toimintatavoista. Tutkimuksen mukaan monet maahanmuuttajataustaiset nuoret tuntevat olevansa suomalaisia ja haluavat olla muiden suomalaisten kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Vaikka suomalaisuuden rajat ovat kyseenalaistuneet, suomalaisuuden ja ulkomaisuuden raja on vaikea ylittää. Suomalaisuus määrittyy useimmille aineistoni nuorista yhteiskunnallisen jäsenyyden ja kuulumisen kokemuksen kautta. Tähän liittyvät vahvasti nuorten syrjinnän ja rasismin kokemukset. Nuoret vaikuttavat aktiivisella osallistumisellaan niin suomalaisuuden käsitteen muotoutumiseen kuin suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin. Nuorilla on omat strategiansa, joiden avulla he pyrkivät sekä oikeuttamaan olemassaolonsa että parantamaan sosiaalista asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Now showing items 21-27 of 27