Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Finsk-ugriska språk och kulturer, linjen för språkforskning"

Sort by: Order: Results:

  • Kim, Jeongdo (2013)
    Työni jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäinen on teoreettinen ja toinen empiirinen. Teoreettisessa osassa tarkastelen suomen ekspressiiviseen sanastoon liittyvää käsitteistöä ja tutkimushistoriaa sekä neutraalistumisen yleisluonnetta. Empiirisessä osassa tarkastelen juoru, hymy, hyrrä ja kapina -sanojen etymologioita ja pyrin näin valottamaan niitä ongelmia, joita on ilmaantunut tähänastisissa etymologisissa lähteissä ekspressiivisperäisinä pidettyjen sanojen yhteydessä. Myös tarkastelemani käsitteistö jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäinen liittyy terminologiaan ja toinen sananmuodostusoppiin. Terminologisessa osassa tarkastelen ekspressiivisen, onomatopoeettisen ja deskriptiivisen sanan sekä neutraalistumisen määritelmiä. Lisäksi tarkennan niitä Peircen semiotiikan näkökulmasta. Sananmuodostusopillisessa osassa tarkastelen johdossarjaa, deskriptiivistä skeemaa ja fonesteemia, joita on käsitelty joko samoilla tai eri termeillä ekspressiivisten sanojen muodostuksen yhteydessä. Työssäni esitän, että nämä kolme käsitettä voidaan erottaa toisistaan sananmuodostusopin ja etymologian perusteella, ja että etymologioimani sanat juoru, hymy, hyrrä ja kapina kuuluvat johdossarjaan. Käsittelen myös metaforaa, metonymiaa, synestesiaa ja nimeämisen motivaatiota, joiden näen vaikuttavan semanttisesti ekspressiivisten sanojen neutraalistumiseen. Empiirisessä osassa esittelen ensinnäkin juoru, hymy, hyrrä ja kapina -sanojen tähänastisia etymologioita, joiden avulla selvitän, ettei näille sanoille ole osoitettu muuta alkuperää kuin ekspressiivisyys. Seuraavaksi tarkastelen näiden sanojen mahdollista muodostus- ja neutraalistumisprosessia, joihin kuuluvat mm. 1. tavun vokaalinpidennys, metateesi, perussanamuotti, takaperoisjohto, metonymia, synestesia ja nimeämisen motivaatio. Selvittääkseni neljän tarkastelemani sanan areaalista kehitystä tarkastelen levikkitietoja. Lisäksi otan huomioon sellaisten ekspressiivisten sanojen levikkitiedot, joiden oletan edeltäneen kyseisten sanojen neutraalistumista. Tutkimukseni toimii etymologisena kontribuutiona siinä mielessä, että tähänastisissa etymologisissa sanakirjoissa on paljon neutraalistumisselityksiä, mutta niistä puuttuu kuvauksia neutraalistumispoluista. Tutkimukseni esittää myös, että jos sanojen neutraalistumispolut eivät ole tutkimuksessani selvitetyn kaltaisia, voidaan epäillä, ovatko sanat ylipäätänsä neutraalistuneita.
  • Kantele, Simo (2016)
    Tässä Pro gradu -työssäni tutkin puhutun udmurtin kielen käyttöä aineistolähtöisesti keskittyen verbikategoriassa ilmenevään koodinvaihtoon ja lainautumiseen. Udmurtin kieli on Venäjällä Udmurtian tasavallassa ja sen ympäristössä puhuttava suomalais-ugrilainen kieli, jolla on noin 300 000 puhujaa. Lähes kaikki udmurtit ovat kaksikielisiä ja puhuvat toisena (äidin)kielenään venäjää. Vaikka udmurtilla on Udmurtian tasavallassa virallisen kielen status, sen käyttö on venäjän kieleen verrattuna huomattavasti rajatumpaa. Aineistonani tässä työssä on seitsemän eri-ikäisen ja -taustaisen informantin kanssa tehdyt haastattelut, joista kaksi olen tehnyt itse. Haastattelut on tehty Udmurtiassa udmurtin kielellä, ne on tallennettu äänitiedostoina, jotka olen tämän tutkimuksen kannalta olennaisin osin litteroinut. Aineiston yhteispituus on noin kolme tuntia, josta olen poiminut hieman yli sata esimerkkiä, lyhyistä lauseista monipolvisiin virkkeisiin. Jaottelen esimerkit, eli venäläislähtöiset verbit seuraaviin kategorioihin: 1. kotoistuskonstruktio, jossa venäjästä lainattua infinitiivimuotoa seuraa udmurtinkielinen taipuva apuverbi, 2. modaaliset ja diskursiiviset verbit, 3. venäjän morfologian mukaan taivutetut yksittäiset verbit, 4. venäjän morfologian mukaiset verbit osana syntagmaa, 5. kotoistussuffiksi venäläislähtöisessä verbivartalossa. Jaottelen aineistoani myös sen mukaan, minkälaista udmurtin kielen varieteettia ne edustavat, tutkin koodinvaihdon eri muotoja, sen merkittyä ja merkitsemätöntä esiintymistä, kotoistuskonstruktion käyttöä sekä aineistosta nousevia kieliasenteita. Näissä jaotteluissa nimenomaan teoreettis-metodologiselta kannalta tärkeiksi lähteiksi nousevat FT Svetlana Jedygarovan vuonna 2014 julkaisema The varieties of the modern Udmurt language sekä professori Yaron Matrasin vuonna 2009 julkaisema Language Contact. Keskeisiä tuloksia työssäni ovat huomiot informanttien hyvinkin paljon toisistaan poikkeavista puhetavoista, jossa ainoastaan niin kutsumani kotoistusonstruktio on kategoria, jonka tyypin esimerkkejä kaikilta informanteilta aineistossani on. Mielenkiintoinen havainto on myös eräiden modaalis-diskursiivisten muotojen yleisyys, tavanomaisempi taas vaikeus vetää rajoja sellaisten ilmiöiden kuten laina ja koodinvaihto välille ja päätyminen näiden ymmärtämiseen saman ilmiön, yhden jatkumon äärinä myös udmurttilais-venäläisessä kontekstissa.