Browsing by discipline "Markkinointi"

Sosiaalinen media nähdään yhdeksi tärkeimmäksi kanavaksi, josta kuluttaja voi hyötyä etsiessä informaatiota ostopäätöstä varten. Sosiaalisen median kanavista Instagram on nostanut suosiotaan yhä enemmän erityisesti nuorten naisten keskuudessa ja kanava tarjoaakin monipuolisia tapoja informaation etsinnän toteuttamiselle. Jotta markkinointibudjetteja osataan allokoida oikeisiin kanaviin, on myös tärkeä ymmärtää kanavan informaation etsinnän käyttöön motivoivia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Instagramissa tapahtuvaa informaation etsintää, miksi kuluttajat käyttävät Instagramia informaation etsintään ja johtaako Instagramin käyttö ostotapahtumaan. Tutkimuksessa keskitytään Instagramin suurimpaan yksittäiseen käyttäjäryhmään eli nuoriin naisiin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen kerättiin kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut litteroitiin ja analysointiin teorialähtöisesti käyttämällä analysoinnissa teemoittelua. Tutkimuksen mukaan nuoret naiset käyttävät Instagramia informaation etsintään sisäistä tyydytystä, tuote- ja palvelutietoisuuden lisäämistä ja ostopäätöstä varten. Instagram toimii tärkeänä tekijänä ostopäätöksiä tehtäessä. Instagramin käyttö johtaa nuorilla naisilla harkittuun tai impulsiiviseen ostamiseen toteutettavan informaationetsinnän tyypin mukaan. Impulsiiviset ostot liittyivät tuotteisiin, kun taas harkitut ostot palveluihin. Nuoret naiset käyttävät Instagramia informaation etsintään pääosin kanavan ominaisuuksien eli kanavan tuoman uniikin visuaalisen tiedon ja käyttäjien luoman sisällön sekä kanavan sopivuuden eli informaation etsinnän nopeuden ja helppouden takia.

Työelämän jatkuvat muutokset ja monimutkaisuus asettavat johtajuudelle haasteita. Itsensä johtamisen avulla yksilöiden on mahdollista toimia tehokkaasti työelämässä ja selviytyä jatkuvan muutoksen keskellä. Sen vuoksi itsensä johtamiseen onkin viime aikoina kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja siitä on muotoutunut uudenlainen johtamisen laji perinteisten johtamisteorioiden rinnalle. Itsensä johtamista tukemalla voidaan vaikuttaa yksilön itseohjautuvuuteen ja kokemukseen autonomiasta. Näin itsensä johtamista tehostamalla voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata johtamisympäristön muutokseen itsensä johtamisen hyödyntämisen avulla. Tutkimus tarkastelee itsensä johtamista Manzin luoman Self-Leadership-konseptin kautta ja tarkoituksena on luoda selkeä kokonaiskuva tästä itsenäisestä ja todella tärkeästä johtajuusteoriasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavalla yksilöt ilmentävät itsensä johtamista omassa työssään ja mitä keinoja he käyttävät johtaessaan itseään. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena kokoamalla erilaisia itsensä johtamista ilmentäviä teorioita yhteen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastattelut tehtiin kahdeksalle henkilölle, jotka kaikki ilmensivät itsensä johtajuutta omassa työelämässään. Kukin haastateltava työskenteli erilaisessa organisaatiossa erilaisissa työtehtävissä. Haastattelujoukko myös edusti eri ikäryhmiä. Haastatteluissa oli apuna valmis haastattelurunko, jossa itsensä johtamista käsiteltiin viiden eri teeman avulla. Nämä teemat ovat motivaatio, itseohjautuvuus ja autonomia, minäpystyvyys ja tavoitteet, palaute sekä organisaation tuki. Teemat on johdettu itsensä johtamisen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimus osoitti, että yksilöt harjoittavat itsensä johtamista hyödyntämällä erilaisia itsensä johtamisen strategioita. Itsensä johtaminen vaikuttaa olennaisesti yksilöiden suoritukseen ja lisäksi se hyödyttää myös organisaatioita työtehokkuuden kasvun myötä. Itsensä johtamisen avulla yksilön toiminta tehostuu ja yksilö pystyy myös itsensä johtamisen strategioiden avulla paremmin säätelemään omaa toimintaansa ja vaikuttamaan itseensä. Haastateltavat henkilöt olivat joukko itsensä johtamisen strategioita hyödyntäviä yksilöitä, jotka pyrkivät asettamaan itselleen haastavia tavoitteita ja seuraamaan toimintansa tuloksia esimerkiksi palautteen avulla. Lisäksi he olivat sisäisesti motivoituneita ja pyrkivät alati kehittämään itseään ja omia taitojaan. Organisaatioiden tulisi tukea työntekijöiden tarpeita sekä itsensä johtamista ja näin voidaan saavuttaa parempi tuottavuus. Tutkimustulokset osoittivat, että yksilön autonomian tukeminen lisäsi haastateltavien motivaatiota ja näin työ koettiin todella mielekkääksi. Työtehtävät itsessään motivoivat ulkoisten kannustimien sijaan. Tutkimus tarjoaa ensiarvoisen tärkeää tietoa itsensä johtamisen hyödyntämisestä yksilöllisesti ja lisäksi sen avulla kiinnitetään huomio organisaation kokemaan hyötyyn itsensä johtajuudesta. Itsensä johtaminen on tärkeä prosessi ja se ansaitsee tulla vieläkin tarkemmin tutkituksi tulevaisuudessa. Itsensä johtaminen tarjoaa työkaluja yksiöiden työtehokkuuden ja työssä viihtyvyyden tarkastelemiseen. Itsensä johtamisesta hyötyy näin yksilön lisäksi myös organisaatio. Tutkimus osoitti, että itsensä johtamisesta luotu teoreettinen viitekehys ilmentää itsensä johtamista ja erilaisten strategioiden avulla on mahdollista vaikuttaa itseensä, jotta haluttu lopputulos saavutetaan onnistuneesti ja tehokkaasti. Ilman itsensä jatkuvaa tiedostamista ja omien taitojen kehittämistä ei ole mahdollista selviytyä työelämän jatkuvien muutoksien keskellä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka kansainväliset kulttuurimatkailijat tulee Suomessa segmentoida ja mitä segmentoinnissa tulee ottaa huomioon. Kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden määrä maassamme kasvaa kansainvälisiä ennusteita nopeammin. Kulttuurimatkailun avainsanoja ovat kestävä kehitys, puhdas luonto ja paikallisuus. Suomella on omalaatuisen kulttuurin ja puhtaan luonnon vuoksi erinomaiset mahdollisuudet vastata nopeasti kasvavaan kysyntään. Jotta matkailutuotteiden tarjonta tavoittaisi potentiaaliset asiakkaat tulee markkinoiden segmentointi ja kohderyhmien valinta tehdä huolella. Teoriaosuudessa esitellään markkinoiden segmentoinnin ja kohderyhmien valinnan teorioita ja käsitteitä kansainvälisen matkailun näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin viidellä puolistrukturoidulla haastattelulla ja yhtenä verkkokyselynä. Haastatteluihin osallistui HelsinkiEast-hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ja Porvoon matkailun markkinointisuunnittelija. Verkkokyselyyn vastasi HelsinkiEast-hankkeeseen osallistuvia yrityksiä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähteistä sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittavat, että kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden segmentointi Suomessa tulee perustua demografisista segmentointitekijöistä kansallisuuteen, Visit Finlandin määrittelemien segmenttien mukaan. Kansallisuus vaikuttaa merkittävimmissä määrin kuluttajan arvojen muodostumiseen ja asenteiden syntymiseen. Tuloksien mukaan segmentoinnissa kriittistä on tunnistaa alueen kärkituotteen valitsemat segmentit, segmentin käyttäytymistä ohjaavat arvot ja asenteet sekä segmenttien käyttämät tiedonhankintakanavat.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on vertailla keskitetyn ja hajautetun jakelujärjestelmän toimivuutta keskenään niin, että päästään tarkastelemaan kokonaiskustannusta ja niiden jakautumista eri osapuolten kesken. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta henkilöä jakeluteiden erivaiheista ja eri toiminnoista. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, kenttähavainnoista sekä osittain tieteellisistä julkaisuista ja muusta aineistosta. Tutkimuksen yleinen viitekehys käsittelee siitä, että järjestelmien tarkoituksena on koordinoida kysyntää ja tarjontaa siten, että asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaavat tuotteet ja palvelut tuotetaan oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti, oikein annosteltuina ja hinnoiteltuina sekä biologis-tekniseltä laadultaan moitteettomina. Tällaiseen koordinaatioon tarvitaan logistinen järjestelmä, joka fyysisesti siirtää tuotteet oikeaan paikkaan, transaktioista, omistusoikeuksien siirroista koostuva vaihdantajärjestelmä, joka koordinoi tuotteen omistusta, sekä informaatiojärjestelmä, joka välittää informaatiota asiakkailta välikäsien kautta tuottajille sekä päinvastoin. Yleinen tapa on jakaa vaihdantatilanteeseen liittyvät asiat neljään ulottuvuuteen: ympäristön epävarmuus, tarkoitukseen sidotut investoinnit, frekvenssi ja ulkoisvaikutukset. Keskitetty ja hajautettu jakelujärjestelmä ovat toiminnallisuudeltaan hyvin erilaisia mitä tulee etenkin tehokkuuteen ja ostovoimaan. Järjestelmistä löydettiin selkeitä eroavuuksia, joiden perusteella johtopäätöksissä on kokonaiskustannuksia arvioitu.

Ruoan ostaminen kivijalassa on vakiintunutta ja tuttua, mutta ruoan verkkokauppa on vasta tekemässä tuloaan suomalaisten kuluttajien arkeen. Tästä syystä halusin tutkia kuinka tuttu ja turvallinen ruoan ostaminen siirtyy verkkokauppaan ja mitkä tekijät vaikuttavat siellä tehtäviin ostopäätöksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten kuluttajien impulssiostamista ruoan verkkokaupassa, sekä selvittää mitkä tekijät vaikuttavat impulssinvaraiseen ostopäätökseentekoon verkkokaupan ympäristössä. Kohdistin tutkimukseni jo verkkokauppaa aktiivisemmin käyttäviin kuluttajiin, jolla taataan se että kuluttajat osaavat jo paremmin arvioida käyttäytymistään ruoan verkkokaupassa, sekä arvioida omaa ostokäyttäytymistään suhteessa kivijalkaan. Halusin tutkia myös ikäluokkien, sekä sukupuolten välisiä eroja impulssinvaraisten ostopäätösten osalta. Säilytin saman jaottelun impulssinvaraiseen ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä läpi tutkimukseni ja suunnittelin teorian ja tutkimuskysymykset tämän jaottelun pohjalta, sekä avasin tutkimustulokset niitä mukaillen. Lisäksi tein viitekehyksessä propositioita aiemman tutkimuksen pohjalta ja käytin tutkimustuloksiani näiden propositioiden vahvistamiseen tai hylkäämiseen. Tutkimukseni tulokset osoittivat erityisesti oman käyttäytymisen arvioinnin vaikeuden. Vastaajat käyttivät runsaasti 5-portaisen Likert –asteikon väliasteita, joka kertoo, että ostokäyttäytymiseen liittyy poikkeustilanteita ja päätöksenteko on usein ailahtelevaistaHavaitsin kuitenkin sen että nuorempi väestö on huomattavasti taipuvaisempi impulssinvaraiseen ostamiseen. Suunnitelmallisuus ruokaostosten kohdalla on hyvin vaihtelevaa ja kohdistuu pääasiallisesti vain tuoteryhmiin eikä niinkään spesifeihin tuotteisiin. Tutkimukseni osoitti myös sen ettei verkkokauppaa ainakaan suomalaisten ruoan verkkokaupan käyttäjien keskuudessa käytetä väylänä välttää impulssiostoja. Kuluttajat toki jakautuvat ostotavoiltaan, kuten missä tahansa muussakin ympäristössä, mutta moni kuluttaja näkee helpon tuotevertailun ja tuotekategorioiden selailun mieluisaksi ajanvietteeksi. Mahdollisuuksia vaikuttaa kuluttajan impulssinvaraiseen ostopäätöksentekoon ruoan verkkokaupassa on siis olemassa.

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella vaikuttajamarkkinointia sosiaalisen median markkinoinnin muotona sekä tarkastella tarkemmin sosiaalisen median vaikuttajia ja vaikuttajaksi tulemista. Nykyään jokainen voi tuottaa sisältöä Internetiin, mutta kaikki eivät ole vaikuttajia. Kuluttajien viettäessä yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa ja heidän altistuessaan sosiaalisen median vaikuttajille, tarkoituksena on tutkia, miten kuluttajasta (influencee) tulee sosiaalisen median vaikuttaja (influencer). Tarkoituksena on selvittää, mitkä ominaisuudet vaikuttavat vaikuttajaksi tulemiseen sekä mitkä tekijät vaikuttavat vaikuttajan uskottavuuteen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten vaikuttajasta tulee tunnettu ja mikä vaikuttaa vaikuttajan menestymiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen mediaan ja vaikuttajamarkkinointiin sekä lähteen uskottavuuteen ja vaikuttamisen keinoihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka pohjautuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusaineisto koostuu viiden sosiaalisessa mediassa aktiivisen vaikuttajan yksilöhaastatteluista. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja analyysitapana teemoittelua. Tutkimustulosten perusteella tehtiin neljä johtopäätöstä. Ensinnäkin voidaan todeta, että henkilön tietyt ominaisuudet ja persoona sekä omat motiivit tekemiseen vaikuttavat vaikuttajaksi tulemiseen. Toisekseen tulokset osoittavat, että vaikuttajaksi tuleminen sekä siinä menestyminen vaativat vaikuttajalta aktiivisuutta ja vuorovaikutusta seuraajien kanssa. Kolmantena johtopäätöksenä todetaan, että sosiaalisen median vaikuttajan uskottavuuteen vaikuttavat erityisesti vaikuttajan luotettavuus ja samaistuttavuus. Kielteisenä uskottavuuteen vaikuttavana tekijänä nähtiin puolestaan liiallinen kaupallisuus, jonka todettiin vähentävän vaikuttajan aitoutta ja sitä kautta luotettavuutta ja samaistuttavuutta. Neljäntenä johtopäätöksenä todetaan, että vaikuttajaksi tulemiseen, tunnettavuuteen ja menestymiseen vaikuttavat myös vaikuttajan maine, sisällön laatu sekä seuraajien sitoutuneisuus. Tutkimus osoittaa, että vaikuttajaksi tulemiseen vaikuttavat useat eri tekijät ja tekemisen kentän ollessa laaja, mahtuu sinne myös paljon erilaisia toimijoita. Tietyistä ominaisuuksista ja tekemisen tavoista voidaan nähdä olevan enemmän hyötyä kuin toisista. Tärkeintä kuitenkin on, että motiivit tekemiseen tulevat omasta intohimosta, tahdosta ja mielenkiinnosta aiheeseen. Yritysten ja vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskentelevien tulisi näin kiinnittää huomiota erityisesti vaikuttajan motiiveihin, aktiivisuuteen, luotettavuuteen ja samaistuttavuuteen seuraajien keskuudessa, sisältöihin, maineeseen sekä seuraajien sitoutuneisuuteen. Näin pystytään löytämään sopivia vaikuttajia ja toteuttamaan entistä onnistuneempia vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoita sekä pidempiä yhteistöitä.

Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena oli löytää kuluttajien palvelukokemukseen vaikuttavat tekijät lastenvaatteiden- ja tarvikkeiden -verkkokaupassa. Empiirinen tutkimus lähestyi aihetta netnografian avulla. Aineistoksi tähän tutkielmaan valittiin sosiaalisen median keskustelut. Tutkimuksen teoreettinen osa muodostui kolmesta aiheesta: verkko-ostamisesta ja palvelun laadusta, sosiaalisesta mediasta sekä word-of-mouth-viestinnästä. Verkko-ostamisessa käsiteltiin ostamisen eri vaiheet, kuluttajien motivaatiot verkosta ostamiseen, sekä siihen liittyvät riskit ja tarkasteltiin sähköisen palvelun laatua. Sosiaalinen media-luku kertoi sosiaalisen median käytöstä sekä eri medioista. Word-of-mouth-viestintä esitteli perinteisen word-of-mouth-viestinnän lisäksi sähköisen WOM-viestinnän ulottuvuudet. Empiirinen tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin netnografisesti. Netnografia on etnografiaan perustuva menetelmä, jota käytetään internet-aineistoissa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Aihetta lähestyttiin faktanäkökulmasta, eli tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita niistä tosiasioista joita keskustelijat kertoivat. Aineisto kerättiin perhe-aiheisten lehtien keskustelupalstoilta sekä blogeista Google-haun avulla. Sosiaalisen median keskustelut valittiin aineistoksi, koska niistä uskottiin saatavan kaikkein totuudenmukaisinta tietoa, johon tutkijan kysymyksen asettelu ei vaikuta. Spontaanit keskustelut antavat erilaista tietoa kuin suoran kysymyksen vastaukset. Tutkimuksen tuloksena löytyi seitsemän teemaa, joita keskusteluissa käsiteltiin. Nämä ovat toimitus, palvelu, palautus ja normalisointi, ulkoasu ja toimivuus, hinta, maksaminen sekä tuotteet ja valikoima. Sen sijaan teorian pohjalta odotettavissa olleet turvallisuus ja yksityisyys eivät tulleet aineistosta lainkaan esiin. Erityisen huonona palveluna asiakkaat pitivät varastosaldojen paikkansapitämättömyyttä, hitaita toimituksia sekä epäystävällistä palvelua. Hyvää palvelua olivat nopeat toimitukset sekä yksilöllinen palvelu ja reklamaatioiden hyvä hoito.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat sosiaalisessa mediassa esiintyviin ruoka-aiheisiin sisältöihin, ja minkälainen yhteys sisällöillä on kuluttajan ruoan valintaan. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä haastateltavat havaitsevat tai aktiivisesti seuraavat käyttämissään sosiaalisen median kanavissa, minkälaiset sisällöt ovat kiinnostavia, minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä he itse luovat sosiaalisen median kanaviin ja onko näillä sisällöillä yhteyttä ruoan valintaan. Fokusryhmiä muodostettiin kaksi, joissa osallistujia oli yhteensä seitsemän. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys johdettiin kirjallisuuskatsauksen sekä aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruoka-aiheiset sisällöt sosiaalisessa mediassa ovat sitä kiinnostavampia, mitä ajankohtaisempia, visuaalisempia ja vuorovaikutuksellisempia ne ovat. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkittavien omien sosiaalisen median kontaktien luomat sisällöt olivat myös vaikuttavampia kuin yrityksien luomat sisällöt. Tämä myötäilee yleistä käsitystä siitä, että kun käyttäjät pidetään sisällönluomisen keskiössä, ovat sisällöt kiinnostavampia. Omia ruoka-aiheisia sisältöjä tutkittavat loivat lähinnä kuvamuodossa valikoituihin sosiaalisen median kanaviin. Ruoan valinnassa vaikuttavimmiksi ruoka-aiheisiksi sisällöiksi nousivat tutkittavien lähipiirin luomat sisällöt, blogipostaukset sekä visuaaliset sisällöt Instagramissa ja Pinterestissä. Sosiaalinen media on vaikuttanut tutkittavien ruoan valintaan muun muassa monipuolistamalla sitä. Uusia ruokia kokeillaan rohkeammin sekä useammin. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ruokailutilanteessa korostuivat vastauksissa. Ruoka nähtiin myös yhä enemmän identiteetin rakentajana ja itsetunnon kohottajana. Ruoka-aiheisten sisältöjen luomiselle oli kehitetty normeja, jotka määrittivät, minkälaista sisältöä kussakin sosiaalisen median kanavassa julkaistiin. Tutkimus avaa sosiaalisen median ruoka-aiheisia sisältöjä ilmiönä, sekä antaa yleiskuvan siitä, miten kuluttajat suhtautuvat niihin. Aiempi, niukka tutkimus aiheesta on keskittynyt siihen, miten sosiaalista mediaa on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää yrityksien markkinointiviestinnässä. Tämä tutkimus valaisee kuluttajien näkökulmaa aiheeseen. Ruoan valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu kattavasti, mutta kokonaisajallisesti sosiaalinen media on ollut yrityksien ja kuluttajien käytössä suhteellisen vähän aikaa. Sosiaalisen median ruoka-aiheisten sisältöjen ja ruoan valinnan yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin. Tutkimus kartoittaa pintapuolisesti sitä, minkälainen vaikutus sosiaalisella medialla on ruoan valintaan, ja miten kuluttajat suhtautuvat sisältöihin sosiaalisessa mediassa. Samalla avataan kuluttajien syitä omien ruoka-aiheisten sisältöjen luomiseen sekä syitä seurata, jakaa tai kommentoida muiden luomia sisältöjä.

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata Amer Sports Suomi Oy:n sekä tämän Intersport-asiakkaiden muodostaman markkinointikanavan yhteistyötä ja kumppanuutta vahvasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Teoriaosassa keskiöön nostettiin etenkin luottamus ja konfliktit liikesuhteen toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Viitekehyksenä toimi malli, jossa tyytyväisyys, konfliktit, luottamus ja sitoutuminen vaikuttavat liikesuhteen menestykseen. Mallin avulla voitiin luoda kokonaisuus, jossa osa-alueet liittyvät konkreettisesti toisiinsa ja ovat yritykselle helposti käsitettävissä. Internet-pohjainen kyselytutkimus osoitettiin kaikille Suomen Intersport-kauppiaille, joita oli tutkimuksen tekohetkellä n. 93 kappaletta. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Yksittäisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia ja näiden sekä viitekehyksen osa-alueiden välille laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimet. Näiden tulosten avulla Amer Sports pystyy konkreettisesti keskittämään toimia mallin yksittäisiin osa-alueisiin. Lisäksi tulokset on eroteltu liikkeen koon perusteella. Empiirisen osan perusteella todettiin, että markkinointikanavan yhteistyön kannalta merkittäviä tekijöitä ovat taloudellinen tyytyväisyys, ei-taloudellinen tyytyväisyys, konfliktien menestyksekäs ratkaisu, luottamus ja sitoutuminen. Näistä jokaista Amer Sports voi kehittää keskittymällä erilaisiin asioihin. Koko mallin kannalta merkittävimmiksi osoittautuivat sosiaalinen ja taloudellinen luottamus, joustavuus, henkilökunnan ominaisuudet ja tavoitteiden yhteensopivuus. Eri kokoisten liikkeiden osalta tulokset poikkesivat hieman toisistaan. Tulosten avulla Amer Sports Suomi Oy voi kehittää asiakassuhteitaan kohti yhä syvempää kumppanuutta. Tarkastelemalla yrityksen kaikkia toimia ja kehittämällä niitä tässä työssä esitettyjen tekijöiden avulla Amer Sports Suomi Oy voi helpottaa konflikteja ja lisätä luottamusta Intersport asiakkaiden keskuudessa. Näin on mahdollista rakentaa sitoutumista, joka tässä työssä käsitetään liikesuhteen kumppanuuden tärkeimmäksi tulokseksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten viininkuluttajien luomuviinien valintaa sekä niihin liitettyjä mielikuvia. Erityisen kiinnostuneita oltiin luomuviinien koetusta laadusta sekä siitä, mitkä mielikuvat ja motiivit edistävät ja mitkä estävät luomuviinien valintaa. Teoriaosassa tarkasteltiin viinimarkkinoita kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla, viinintuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristöystävällisyyden merkitsemistä. Ympäristöystävällisiin viineihin luettiin tässä tutkimuksessa luomuviinit, biodynaamiset viinit ja viinit, joiden tuotannossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Päähuomio tutkimuksessa oli Alkon luomuhyllyntunnuksilla merkityissä luonnonmukaisista rypäleistä viljellyillä viineillä, joita arkikielessä kutsutaan luomuviineiksi. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla kyselylomakkeella. Teoriaosion kirjallisuus antoi viitekehyksen, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulla kolmessa eri Alkon myymälässä, ja aineisto koostuu 145 viiniä kuluttavasta vastaajasta. Tutkimuksen tulosten mukaan luomuviiniä suositaan valinnoissa, mutta valintaan tai hylkäämiseen johtavat mielikuvat eivät ole yksiselitteisiä. Valintaan johtavia motiiveja ja mielikuvia oli helpompi löytää kuin hylkäämiseen johtavia. Kokeilunhalu / mielenkiinto, ympäristönäkökulmat sekä puhtauteen ja terveyteen liittyvät mielikuvat olivat motiiveja, jotka tässä tutkimuksessa edistivät eniten luomuviinien valintaa. Luomuviinien laatu ja hinnat koettiin tasavertaiseksi suhteessa tavanomaisin viineihin. Luomuviinien laatu liittyi erityisesti luonnollisuuteen ja puhtauteen. Markkinoinnin ja viestinnän keinoin on mahdollista lisätä kuluttajien tietämystä luomuviineistä, ja siten vaikuttaa niihin liitettyihin mielikuviin.