Browsing by discipline "Neurologia"
Now showing items 21-30 of 30
-
(2010)Ischemic stroke in young adults with patent foramen ovale (PFO) and/or atrial septal aneurysm is underinvestigated. Methods: We investigated 86 such patients (age 16-49 years) with long-term follow-up. Results: Most patients recovered well, one died and 15 retired prematurely due to the index stroke. Seven patients underwent PFO closure. Few stroke recurrences occurred (4%) either on aspirin or warfarin during the 6.5 years of follow-up. Conclusions: Our data suggest good outcome, low morbidity, and low recurrence. Finding the best secondary prevention measures requires randomized trials.
-
(2016)Background and purpose: Most guidelines for intravenous thrombolysis (IVT) in acute ischaemic stroke patients advise keeping systolic blood pressure (BP) below 180/105 mmHg prior to the bolus injection. Less is known about optimal management of BP thereafter. We assessed temporal changes in post-thrombolytic systolic BP values and their impact on development of symptomatic intracerebral hemorrhage (sICH). Methods: The study cohort included 1868 consecutive acute ischaemic stroke patients treated with IVT at the Helsinki University Central Hospital. sICH was defi ned according to the European Cooperative Acute Stroke Study II (ECASS-II) (primary outcome), National Institute of Neurological Disorders and Stroke, and Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke criteria. We evaluated BP at admission, prior to IVT and at 2, 4, 8, 12, 24 and 48 h after thrombolysis. We used univariate and multivariable models to test the effect of BP at various time-points on development of post-thrombolytic sICH. Results: Prevalence of sICH in the cohort was 5.8% (ECASS-II). Patients with sICH had significantly higher systolic BP at several time-points after IVT compared with those without sICH (P < 0.01 at 2 and 4 h; P < 0.05 at 12 and 48 h). The odds ratios for development of sICH per 10 mmHg increase in BP were 1.14 [95% confi dence interval (CI), 1.03–1.25], 1.14 (95% CI, 1.03–1.25), 1.12 (95% CI, 1.01–1.23) and 1.12 (95% CI, 1.01–1.23), respectively. At 8 h, we observed a trend (P = 0.07) for ECASS-II and a significant effect (P < 0.05) for National Institute of Neurological Disorders and Stroke, and Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke criteria. Thus, the only timepoint with no difference observed was 24 h. Conclusions: Patients with post-thrombolytic sICH have signifi cantly higher systolic BP at several time-points compared with patients without sICH.
-
(2015)Background and purpose: To find out factors associated with development of symptomatic intracranial haemorrhage (sICH) in patients with basilar artery occlusion. Patients were treated with intravenous alteplase and full-dose anticoagulation with heparin. Methods: The data is from a consecutive cohort of 176 BAO patients treated at Helsinki University Central Hospital during the period between 1995-2013. sICH was judged according to European Cooperative Acute Stroke Study II. The extent of baseline ischemia was evaluated with posterior circulation Acute Stroke Prognosis Early CT score (pc-ASPECTS). Modified Rankin Scale (mRS) at three months was used to rate the outcome. Favourable outcome was rated as 0 to 2 and unfavourable as 3 to 6. Results: 13.6% of patients developed sICH. Pc-ASPECTS under 8 independently increased the risk of sICH (p = 0.031). 70.3% of patients had 3-month mRS 3 to 6, among whom were all sICH cases. High mean systolic blood pressure two hours after thrombolysis was independently associated with development of sICH (p = 0.034). Platelet count at baseline and 24 hours after tPA and heparin administration was lower in patients with sICH than without sICH. Activated partial thromboplastin time (APTT) values didn't associate with developing sICH. Interpretation: Low to normal platelet count, extensive baseline ischemic changes and high systolic blood pressure at 2 hours after treatment increased the risk of developing sICH.
-
(2018)Aivoverenkiertohäiriöt ovat maailmanlaajuisesti merkittävä kuolinsyy, ja niihin liittyy korkea riski pysyvälle vammautumiselle. Valtaosa suomalaisten aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja. Aivoinfarktin akuuttivaiheen diagnostiikka nojaa vahvasti varhaiseen aivojen kuvantamiseen, jolla saadaan nopeasti poissuljettua monet muut samankaltaisia oireita aiheuttavat tilat. Suomessa epäiltyjen aivohalvauspotilaiden ensisijaisena kuvantamismenetelmänä käytetään pään tietokonetomografiakuvausta (TT-kuvausta) sen nopeuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuuttien kuvantamislöydösten yleisyyttä aivoinfarktin liuotuskandidaateilla ja missä määrin TT-pohjainen kuvantaminen tukee aivoinfarktin varhaisdiagnostiikkaa. Tutkimuksessa arvioimme myös mekaaniseen tukoksen poistoon eli trombektomiaan soveltuvien potilaiden vuosittaista lukumäärää. Tutkimuskohortti koostui potilaista, jotka kuljetettiin ambulanssilla aivohalvausepäilyn vuoksi neurologian päivystykseen akuutteja rekanalisaatiohoitoja varten. Nämä potilaat ovat niin sanottuja liuotuskandidaatteja. Tarkastelimme tässä tutkimuksessa vain niitä potilaita, jotka kuvattiin tulovaiheessa TT-kuvauksella (n=989). Tutkielman tuloksissa kuvataan liuotuskandidaattien sairaalaantulovaiheen kuvantamislöydösten jakaumaa eri diagnoosiryhmissä, sekä niiden suhdetta potilaiden oireiden vaikeusasteiseen, oirekuvan erityispiirteisiin ja heidän perussairauksiinsa. Pyrimme myös arvioimaan luotettavasti trombektomiakandidaattien yleisyyttä sairaanhoitopiirissämme. Vaikka TT-kuvaus on nopea ja suhteellisen edullinen kuvantamismodaliteetti, on TT-kuvantamisesta saatava tieto rajallista erityisesti lieväoireisilla aivoinfarktin liuotuskandidaateilla. Magneettikuvauksen valikoivan käytön lisääminen olisi siten lupaava tapa täsmentää liuotuskandidaattien tulovaiheen diagnostiikkaa. Natiivin TT-kuvan antaman rajallisen tiedon vuoksi myös TT-angiografiatutkimusten lisääminen on tarpeen välittömästä trombektomiasta hyötyvien potilaiden tunnistamisen kehittämiseksi. Tutkimuksemme perusteella aivoinfarktin aiheuttavan tukoksen mekaaniseen poistoon soveltuvia potilaita olisi vuositasolla enemmän kuin toimenpiteitä on viime aikoina tehty.
-
(2014)Tutkielmassa pyrittiin selvittämään sarjoittaisesta päänsärystä kärsivien suomalaispotilaiden päänsäryn kliinistä kuvaa sekä heidän ja heidän sukulaistensa migreenitaipumusta. Pyrittiin myös valitsemaan kiinnostavat suvut molekyyligeneettiseen tutkimukseen, jossa selvitetään tunnettujen migreenin alttiusgeenien ja mahdollisten sarjoittaisen päänsäryn omien geenien esiintymistä päänsärkysuvuissa. Tutkimusaineisto (n=50) perustuu kyselylomakkeisiin. Aineistossa naisia oli 60 % ja tupakoitsijoita 37,5 %. Sarjoittainen päänsärky oli erittäin kovaa, kohtauksittaista ja sillä oli vuosi- ja vuorokausirytmi. Sillä, että kohtaus alkoi ja loppui nopeasti oli yhteys (p=0,03). Miehillä oli kohtauksia öisin kello 22-02 useammin kuin naisilla (p=0,03). Naisilla esiintyi enemmän valonarkuutta säryn yhteydessä kuin miehillä (p=0,03). Migreenidiagnoosi oli 40 %:lla potilaista. Migreenistä kärsiviä naisia oli merkittävästi enemmän kuin miehiä (p=0,004). Tutkimustulosten perusteella sarjoittainen päänsärky ei kulje suvuissa stereotyyppisenä vaan sukujen päänsärky on osin sarjoittaista ja osin migreenipäänsärkyä. Molekyyligeneettiseen tarkasteluun löytyi kuusi sukua, joissa jokaisessa kahdella jäsenellä oli sarjoittainen päänsärky. Jatkosuunnitelmana on täydentää aineisto niin, että 300 potilasta sukulaisineen voidaan analysoida molekyyligeneettisin menetelmin.
-
(2010)We investigated the features of and risk factors for magnetic resonance imaging(MRI)-defined SBIs and leukoaraiosis in 1008 consecutive adults aged 15-49 years with first-ever ischemic stroke.We analyzed the radiologic features of SBIs and leukoaraiosis in MR-scanned patients (n=669) and examined their relation with subtype of the overt stroke. Of the 669 patients included, 13%had SBIs, 7% leukoaraiosis, 3% had both, and 550 free of these served as controls. Most of SBIs were located in basal ganglia (39%) or subcortical regions (21%), but cerebellar SBIs were also rather frequent (15%). Leukoaraiosis was mainly mild to moderate. Risk factors for SBIs were type 1 diabetes, obesity, smoking, and increasing age. Risk factors for leukoaraiosis were type 1 diabetes, obesity, female sex, and increasing age. Small-vessel disease was the predominant cause of stroke in both groups. Thus SBIs and leukoaraiosis are not uncommon among young stroke patients-type 1 diabetes being the strongest risk factor.
-
(2014)Meretojan tauti eli suomalainen perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi on yksi yleisimmistä suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista perinnöllisistä sairauksista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää taudin ilmenemisen ja kehittymisen eroavaisuuksia miesten ja naisten välillä. Tutkimuksen aineistona toimi Meretojan taudin potilastietorekisteri FIN-GAR (Finnish Gelsolin Amyloidosis Patient Registry), jota pyritään jatkossa täydentämään ja hyödyntämään muissa tutkimuksissa. Potilasrekisterin tiedot kerättiin kyselylomakkeella, HYKS:n potilastietojärjestelmän sekä puhelinhaastattelujen avulla. Tätä tutkimusta tehtäessä rekisterin potilasmäärä oli 181, joista miehiä oli 50 ja naisia 131. Aineiston tulokset viittaavat siihen, että miehillä kaikki aineiston keruussa kysytyt taudin oireet ja ilmentymät alkavat myöhemmin kuin naisilla. Meretojan taudin oireiden yleisyys ja monimuotoisuus oli kuitenkin yhteistä molemmille sukupuolille. Jatkotutkimuksien kannalta oleellista on Meretojan taudin potilasrekisterin kasvattaminen ja täydentäminen näiden alustavien tutkimustulosten varmentamiseksi. Potilaiden hoitoa ajatellen on tärkeää saada lisätietoa tässä tutkimuksessa yllättävän yleisesti raportoitujen rytmihäiriöiden, rannekanavasyndrooman sekä suu- ja hammasongelmien suhteen.
-
(2016)Background: Treatment of chronic insomnia is problematic and alternative methods besides drug therapy are sought out for. The aim of the study was to find out about the effects of Neurosonic-low frequency therapy chair on patients with primary insomnia. Therapy is based on Whole-Body Vibration (WBV). Methods: This pilot study consisted of 16 adults (12 men, 4 women; age range 28 - 65) that suffered from insomnia with an Insomnia Severity Index (ISI) of at least 15. They were randomized into control and intervention groups (8 + 8). Both groups received WBV-treatment for five times. At the start of the study control group had a three week period when they did not receive treatment. Measurements were taken using actigraphy, SCL-90-, WHO-5-, PSQI-, ISI-, EQ-5D-questionnaires and a structured sleep questionnaire based on the Basic Nordic Sleep Questionnaire. Results: After treatment ISI-scores decreased in both groups. After treatment the WHO-5- and EQ-5D VAS-score were also ameliorated. Treatment also lowered SCL-90 scores related to anxiety, obsessive compulsive and somatization symptoms. Conclusions: Our results indicate that WBV-treatment has beneficial effects for people suffering from primary insomnia. WBV-treatment also seems to relieve anxiety. No major adverse effects were detected. WBV-treatment may be useful for example in the treatment of insomnia in situations where pharmacological treatment is insufficient. Further studies should be done to have more information about the usefulness of WBV based therapy in treatment of insomnia.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työssäkäyvien lievän tai keskivaikean traumaattisen aivovamman saaneiden potilaiden työhönpaluun ajankohtaa ja sairausloman pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään odotettua hitaamman toipumisen ennustetekijöitä. Aineistona tutkimuksessa on HYKSin Aivovammapoliklinikan vuoden 2013 potilaiden potilasasiakirjamerkinnät. Tutkimusaineiston potilaat olivat työssäkäyviä työikäisiä tai opiskelijoita, jotka olivat saaneet uuden traumaattisen aivovamman välillä 6/2012-12/2013 (n=256). Tulokseksi saatiin, että lievän ja keskivaikean aivovamman ennuste on hyvä ja suurin osa potilaista palaa työelämään. Potilaista 35,2% palasi töihin viikon sisällä vammasta. Kuukauden kohdalla töihin oli palannut 57,4% potilaista, 2kk kohdalla 70,3% ja vuoden sisällä 80,9%. Nopeaa paranemista ennustivat nuori ikä, negatiiviset kallonsisäiset kuvantamistutkimukset ja vähäiset muut vammat. Potilaan kokema päänsärky ja väsymysoire ensimmäisellä vastaanottokäynnillä olivat yhteydessä hitaampaan toipumiseen. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tarjolla olevien hoitojen ja kuntoutustoimenpiteiden kohdentamista paremmin niitä tarvitsevalle potilasjoukolle.
-
(2016)This report aims to describe the video assessment of the hypotonic and active motor phenomena in childhood narcolepsy with cataplexy performed for two articles specified in the additional information as well as to briefly present the other results of those articles. The video recordings for subjects with narcolepsy with cataplexy and their control groups were assessed for negative and positive cataplectic motor phenomena in two settings: 1st drug-naïve narcolepsy patients compared to healthy controls and evaluated at disease onset and after a follow-up and 2nd post-H1N1 Pandemrix® vaccinated narcolepsy patients compared to sporadic cases. In the first setting the cataplexy severity reflected by hypotonic and active motor phenomena decreased over time and the clinical picture evolved into resembling the classical cataplexy phenotype without spontaneous hypotonia. In the second setting the two groups were similar but subjects with sporadic narcolepsy onset were found to have more active movements of the facial muscles.
Now showing items 21-30 of 30