Browsing by discipline "Rysk översättning"
Now showing items 21-29 of 29
-
(2019)Tutkielman tavoitteena oli löytää suomenkieliset vastineet keskeisille venäjänkielisille kiinteistökaupan termeille. Koska kiinteistökaupan käsitteet eroavat jonkin verran suomalaisessa ja venäläisessä järjestelmässä, kaikille termeille ei ole mahdollista löytää täyttä vastinetta. Työn liitteenä syntyi suppea kiinteistökaupan venäjä–suomi-sanasto, jonka on tarkoitus toimia käytännöllisenä työkaluna kääntäjille, jotka työssään kääntävät kiinteistönkauppaan liittyviä asiakirjoja, kuten kauppakirjoja tai tuomioistuinten päätöksiä. Työni teoriaosassa esittelen kiinteistökaupan säädöksiä Venäjällä ja Suomessa ja vertailen järjestelmiä keskenään, esittelen oikeusalan tekstien piirteitä ja niiden kääntämistä sekä määrittelen terminologian keskeisimmät käsitteet. Terminologia voidaan jakaa teoreettiseen terminologiaan ja kääntäjän terminologiaan. Kääntäjän terminologialla tarkoitetaan kääntäjän termityötä, jonka tavoitteena on analysoida lähtökielisen käsitteen ja sen tulokielisen vastineen sisältöä ja vertailla käsitteitä keskenään. Pääpaino teoriaosuudessa on erilaisilla vastinetyypeillä, joita tässä tutkielmassa ovat täysi vastine, funktionaalinen vastine, muodollinen vastine, laina ja parafraasi. Täysi vastine on vastine, jonka määritelmä vastaa lähtökielisen vastineen määritelmää. Funktionaalisen vastineen määritelmä taas vastaa vain osittain lähtökielisen käsitteen määritelmää. Muodollinen vastine on lähtökielisen käsitteen sanasta sanaan käännetty vastine. Laina taas on lähtökielinen käsite sellaisenaan tai tarvittaessa transkriboituna. Parafraasi on lyhyt kuvaus lähtökielisen käsitteen sisällöstä. Tutkielmani menetelmänä on käsiteanalyysi. Aineistona on 10 venäläistä kiinteistökauppaan liittyvää oikeuden päätöstä, joista olen poiminut analysoitavat termit. Termien poiminnassa lähdin liikkeelle avaintermistä недвижимость (suom. kiinteistö). Aineistosta poimin termit, jotka esiintyvät avaintermin yhteydessä. Termin valintaan vaikutti myös se, kuinka usein termi esiintyy tekstissä ja kuinka hankala sille on löytää suomenkielinen vastine esimerkiksi sanakirjoista. Analyysiin valituista termeistä muodostui kolme kategoriaa: erilaiset kiinteistötyypit, kiinteistökaupan solmimiseen liittyvät termit ja kiinteistön rekisteröintiin liittyvät termit. Käsitteiden analyysin aloitin venäjänkielisen käsitteen määrittelemisestä. Tämän jälkeen pyrin löytämään venäjänkielisille käsitteille suomenkielisen vastineen esimerkiksi suomalaisesta lainsäädännöstä tai alan kirjallisuudesta. Määrittelin myös suomenkielisen käsitteen, ja tämän jälkeen vertailin venäläisen ja suomalaisen käsitteen yhtäläisyyksiä ja eroja. Mikäli suomenkielistä täyttä vastinetta ei löytynyt, muodostin vastineen erilaisia vastineenmuodostuskeinoja käyttäen. Joillekin käsitteille voi olla useita eri vastinevaihtoehtoja, joiden käyttö riippuu käyttötilanteesta. Kaikille termeille ei löytynyt täyttä vastinetta, vaikkakin myös joitain täysiä vastineita löytyi. Tämä selittynee sillä, että kiinteistökauppa on ilmiö, joka esiintyy sekä Venäjällä että Suomessa, mutta lainsäädäntö kuitenkin eroaa toisistaan jonkin verran näissä maissa. Osalle termeistä löytyi vastine useasta eri vastineluokasta. Tämä todistaa sen, että kääntäjällä on käytettävissään useita eri strategioita tilanteessa, jossa lähtökieliselle termille ei löydy täyttä vastinetta. Kaikkiin vastinekategorioihin kuuluvia vastineita esiintyi aineistossa. Tämän tutkielman aineiston valossa eniten käytetty vastinetyyppi on funktionaalinen vastine.
-
(2018)Tämän työn aiheena ovat Suomen rikosoikeuden rikosnimikkeet, niiden venäjänkieliset vastineet ja niiden takana olevien käsitteiden vertailu. Työssä tarkastellaan 45 rikosoikeuden eri osa-alueiden termiä, joiden valinta perustuu Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoon vuodelta 2017. Rikoksen tekijä tai asianomistaja saattaa olla suomen kieltä osaamaton henkilö, joka tarvitsee tulkkausta oikeudenkäynnissä tai asiaan liittyviä käännöksiä. Silloin tulkin tai kääntäjän on erityisen tärkeää hallita asiaan liittyvät rikosnimikkeet ja muut termit. Termien vastaavuus on aina ajankohtainen aihe kääntäjille, koska ilman oikeita termejä tekstin tai puheen tarkan sisällön tuottaminen kohdekielelle on mahdotonta. Pohjustuksena rikosoikeuden termien analyysille tämän työn alussa käsitellään oikeuskieltä ja sen kääntämistä sekä Suomen ja Venäjän rikosoikeutta. Tutkimuksen menetelmä on käsiteanalyysi, jonka avulla selvitetään käsitteiden sisältö, käsitteiden väliset suhteet sekä suomenkielisten ja venäjänkielisten käsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuksen teoriataustana toimii terminologian teoria eli oppi käsitteistä ja niitä kuvaavista termeistä. Tämän tutkimuksen aineistona ovat Suomen rikoslaki ja Venäjän rikoskoodeksi. Termien määritelmät täydennetään Suomen ja Venäjän rikosoikeuteen liittyvästä oheiskirjallisuudesta saadulla tiedolla. Analyysin perusteella luodaan suppea suomalais-venäläinen sanasto, joka tulee ensisijaisesti helsinkiläisen lakitoimiston käyttöön sekä mahdollisesti myös oikeustulkeille ja kääntäjille. Tärkein tutkimuksen tuottama havainto on se, että rikosten luokittelu törkeisiin ja lieviin rikoksiin eroaa Suomen ja Venäjän järjestelmissä. Suurimmalla osalla Suomen rikoslain mukaisista rikoksista on törkeä muoto ja harvemmin myös lievä muoto. Venäjän lainsäädännössä on vain harvoja rikoksia, joiden törkeälle tai lievälle muodolle on oma terminsä. Suurimmalle osalle käsiteltäviä suomenkielisiä termejä on olemassa täysiä tai osittaisia venäjänkielisiä vastineita. Tämän tutkimuksen harvoissa tapauksissa on jouduttu kääntymään vastineenmuodostuksen puoleen.
-
(2020)Tutkielmassani vertailen Ateneumin, Sinebrychoffin ja Turun taidemuseoiden verkkosivustoja tekstilajina käännösviestinnän näkökulmasta. Päätavoitteena on selvittää keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet niiden suomen- ja venäjänkielisten versioiden välittämässä viestissä tekstilajianalyysin avulla. Samalla pohdin, mitä sivustoilta käännetään ja mitä jätetään kääntämättä sekä minkälaisia asioita verkkosivujen kääntämisessä tulisi ottaa huomioon. Työni teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät tekstilajitutkimus käännöstieteen ja kielitieteen näkökulmista sekä sosiosemiotiikkaan pohjautuva multimodaalisuuden tutkimus. Teoriataustassa käsittelen tekstilajin ja sen lähikäsitteiden määritelmiä sekä tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja erityisesti käännösviestinnän näkökulmasta. Lisäksi pohdin verkkotekstien yleisiä tekstilajipiirteitä sekä verkkoteksteihin liittyvää viestintätilannetta. Verkkosivustot ovat kokonaisuuksina monimuotoisia, joten vertailen suomen- ja venäjänkielisten versioiden yhteisiä ja erottavia piirteitä eri menetelmin. Kommunikatiivisen tilanteen analyysissa tarkastelen tekstilajin kommunikatiivisia tavoitteita ja kohdeyleisöä. Lisäksi analysoin käytettävyyttä viestintätilanteen osatekijänä persoonien avulla. Rakenneanalyysissa pyrin siirto- ja askelanalyysilla löytämään taidemuseoiden verkkosivustojen prototyyppisen rakenteen ja samalla niiden välittämän viestin ytimen. Lopuksi täydennän tutkimustani multimodaalisen metafunktioanalyysin avulla, jossa vertailen suomen- ja venäjänkielisiä etusivuja multimodaalisina kompositioina. Tutkimuksen perusteella selvisi, että venäjänkielisten versioiden välittämä viesti on lähtökohtaisesti suomenkielistä suppeampi: taidemuseoiden suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan venäjäksi vain keskeisin osa. Suomen- ja venäjänkieliset sivustot eroavat toisistaan sekä kommunikatiivisen tilanteen osatekijöiden, käytettävyyden että rakenteen suhteen, mutta siitä huolimatta niiden välittämän viestin olennaisin sisältö säilyy samana. Rakenne- ja metafunktioanalyysin tuloksena havaitsin myös, että taidemuseoiden suomen- ja venäjänkielisiltä verkkosivustoilta välittyy museoista ja niiden toiminnasta hieman erilainen kuva eri kielillä. Analyysissa ilmeni myös, että venäjänkielisten sivujen sisällöissä on toisinaan käytetty referoivaa kääntämistapaa. Mahdollisesti osa teksteistä edustaa useiden tekstien pohjalta tuotettuja uusia tekstejä. Havainnon perusteella voidaan päätellä, että verkkosivujen kääntäjän on erityisen tärkeää tietää, miten ja minkälaisin keinoin verkkotekstejä tuotetaan.
-
(2016)Pro gradu -tutkielmani aiheena on erikoiskielen käsitteiden sekä niitä nimeävien termien ja muiden leksikaalisten yksiköiden analysointi. Tutkielmani tavoitteena on selvittää perinteisen käsiteanalyysin tuloksena laaditun määritelmän ja sosiokognitiivisen näkökannan mukaan tehtävän määritelmän eroja, kun tunnistetaan ja nimetään termejä tai muita leksikaalisia yksiköitä ja etsitään niille kohdekielen vastineita kääntäjän tai asiantuntijan työkaluksi tulevaan sanastoon. Tutkielmani erikoisalana on logistiikka ja erityisesti sen alaan kuuluvat yhdistetyt kuljetukset. Yhdistetyllä kuljetuksella tarkoitetaan kuljetusta, jossa tavara kuljetetaan pääosin rautateitse tai vesiteitse ja kuljetusta täydennetään maanteitse kuljetuksen alku- ja loppuosassa. Yhdistettyjen kuljetusten aihealue on osoittautunut hyödylliseksi esimerkiksi erikoiskielestä, jolla ei kaikilta osin ole vakiintunutta termistöä suomen ja venäjän kielillä eikä suomi–venäjä-kieliparissa. Analyysin kohteena on 55 suomenkielistä käsitettä ja käsitteiden venäjänkielistä vastine-ehdokasta, jotka olen poiminut tutkimusaineistona käytetyistä auktorisoiduista lähteistä, kuten lainsäädännöstä ja kansainvälisistä konventioista. Tutkimusmenetelmänä käytän käsiteanalyysia ja sen tukena sosiokognitiivista lähestymistapaa sellaisten logistiikan alan erikoiskielessä käytettävien käsitteiden määrittelemisessä, joita ei ole selkeästi ja johdonmukaisesti määritelty tai käytetty auktorisoiduissa lähteissä tai joille ei löydy paikkaa perinteisin menetelmin koostetussa käsitejärjestelmässä. Näille käsitteille olen kirjoittanut joustavan määritelmän, jossa on sisältö- tai joukkomääritelmää laajempi näkökulma. Suomenkielisen ydinkäsitteen yhdistetty kuljetus ja siihen liittyvät muut käsitteet olen analysoinut ja erotellut toisistaan kahden eri näkökulman eli kuljetussopimukseen perustuvan ja kuljetusteknologiaan perustuvan näkökulman avulla. Olen luokitellut käsitteet geneeristen, koostumussuhteisten ja funktiosuhteisten käsitejärjestelmien avulla. Tutkimuksen tuloksena osan käsitteistä olen nimennyt termeillä ja osan muilla käsitteiden nimityksillä, kuten terminoideilla. Auktorisoiduista lähteistä poimimani venäjänkieliset vastineet olen analysoinut samalla tavalla, eli ne on kuvattu käsitejärjestelmien, sisältö- tai joukkomääritelmien sekä täydentävien joustavien määritelmien avulla. Tutkielmani päätelmänä on, että auktorisoiduista lähteistä poimittujen käsitteiden käsiteanalyysi ja sen tuloksena laadittu standardimääritelmä on tehokkain tapa tunnistaa ja nimetä termejä kääntäjän tai asiantuntijan työkaluksi tehtävään sanastoon, vaikka sanastoa varten ei voitaisikaan luoda laajaa asiantuntijaprojektia ja saada työn lopputuloksena julkaistuksi standardisoitua termistöä. Pelkkä sanastotyön oppaiden mukainen käsiteanalyysi standardimääritelmineen ei kuitenkaan yksin ole riittävä menetelmä selvittämään käsitteitä ja tunnistamaan termejä, koska auktorisoidutkaan lähteet eivät käytä termejä johdonmukaisesti, ja käsitteiden määritelmät voivat vaihdella eri lähteissä, mikä vaikeuttaa oikeiden kohdekielisten vastineiden löytämistä. Tutkielmani liitteenä on sanasto, joka sisältää tutkimuksessa analysoidut käsitteet ja näiden vastineet määritelmineen.
-
(2016)Käsillä olevan pro gradu -tutkielman aiheena on tulkin rooli diplomaattitulkkauksessa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää suomalaista poliitikkoa, joilla on vahva kokemus työskentelystä diplomaattitulkkien kanssa. Tutkimuksen menetelmäsuuntaus on kvalitatiivinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluja varten on laadittu haastattelurunko. Haastattelumateriaalia kertyi yhteensä hieman alle 4 tuntia. Haastateltujen poliitikkojen nimiä ei tutkimuksessa mainita, jotta lukijat eivät kiinnittäisi huomiota epärelevantteihin seikkoihin, kuten haastateltavien puolueeseen, sukupuoleen tai persoonaan. Tutkielmassa pyritään selvittämään, minkälaisia kokemuksia ja käsityksiä suomalaisilla poliitikoilla on tulkeista diplomaattitulkkauksessa, ja minkälaisia odotuksia suomalaiset poliitikot kohdistavat tulkin rooliin diplomaattitulkkauksessa. Tutkielma tarkastelee diplomaattitulkkausta, jossa tulkki tulkkaa konsekutiivisesti kahden valtiopäämiehen tai delegaation välillä. Kyseistä tulkkauslajia on tutkittu hyvin vähän, joten tutkielmassa määritellään, mikä on diplomaattitulkkausta ja miten se eroaa muista dialogitulkkauksen alalajeista. Analyysiluku tarkastelee tulkin roolia ja toimintaa diplomaattitulkkauksessa. Luku on jaettu viiteen jaksoon, jotka ovat tulkin rekrytointiprosessi, tulkattavien käytännöt ja preferenssit, tulkin sukupuoli, tulkin esiintymis- ja puhetaito sekä katsekontakti, tulkin rooliin liittyvät kielikuvat, tulkin ja tulkattavan välinen luottamus sekä tulkin vaikutus tulkkaustilanteeseen. Tutkielma osoittaa, että haastateltavien mielestä tulkeilla on neuvottelutilanteissa aktiivinen rooli. Lisäksi haastateltavat kokivat tulkit lojaaleiksi, ja luottivat siihen, että tulkki välittäisi heidän viestinsä uskollisesti. Osa haastateltavista määritteli tulkin roolin jopa liittolaiseksi. Tällöin tulkin sallittiin jopa poiketa tulkattavan sanomasta, mikäli poikkeaminen edisti tulkattavan päämääriä. Haastattelutuloksia analysoitaessa tuli ilmi, että nykyiset Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton laatimat ammattisäännöstöt eivät pysty palvelemaan diplomaattitulkkeja työssään. Tästä johtuen tutkielma ottaa kantaa olemassa olevien ammattisäännöstöjen kohtiin ja ehdottaa uuden diplomaattitulkeille suunnatun ammattisäännöstön luomista.
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka yleistä on se, että asioimistulkki joutuu toimimaan jommankumman asiakkaansa avustajana. Avustajana toimimisella viittaan siihen, kun tulkkia pyydetään tekemään hänen rooliinsa kuulumattomia asioita, kuten täyttämään lomakkeita, saattamaan asiakasta taksille, antamaan kulttuuriin liittyviä neuvoja ja niin edelleen. Periaatteessa avustamisena voidaan pitää kaikkea, mikä ei ole tulkkausta. Väitän, että asioimistulkki joutuu usein sijoittumaan varsinaisen tulkin roolinsa ulkopuolelle ja toimimaan asiakkaidensa avustajina. Tämä johtuu asioimistulkkauksen erikoisesta luonteesta, ympäristöstä ja siitä, että tulkkaustilanteeseen vaikuttavat kaikki tulkatun keskustelun osapuolet. Näin ollen pidän asioimistulkkien ammattisäännöstöä ja sen roolia säätelevää 8. kohtaa ideaalisena, liian normatiivisena ja todellisuuden kanssa ristiriidassa olevana. Tutkimus kohdistuu venäjä–suomi–venäjä -kieliparissa toteutettavaan tulkkaukseen. Tutkimuksessa käytän Asioimistulkkien ammattisäännöstöä. Tämän lisäksi lähteenä on muun muassa Cecilia Wadensjön tutkimuksia asioimistulkin nykyisestä roolista ja Andersonin artikkeli roolin muodostumista ja tunnistamista vaikeuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi hyödynnän tutkielmassa muutamaa samaan aiheeseen liittyvää pro gradu -tutkielmaa, jotka on julkaistu 2000-luvulla, ja näin ollen niissä on tuoretta tutkimustietoa asioimistulkin roolista. Tutkimusmetodina on tutkimushaastattelu, johon osallistuu viisi eri-ikäistä ja -taustaista venäjä–suomi–venäjä -kieliparissa toimivaa asioimistulkkia. Teoriataustan ja haastattelujen tulosten avulla selviää, että avustaminen on kiinteä osa asioimistulkkausta ja tulkit joutuvat usein avustamaan asiakkaitaan. Tämä johtuu siitä, että viranomaiset ovat epätietoisia tulkille kuuluvista tehtävistä ja siitä, että toisinaan olosuhteet pakottavat tulkkeja tarjoamaan apuaan. Toisinaan käy niin, että tulkki on ainoa, joka voi auttaa ja näin ollen suostuu siihen, sillä inhimillisyys on tärkeä tekijä asioimistulkkauksessa. Tämän lisäksi tutkimuksesta selviää, että tulkin venäläinen tausta voi vaikuttaa avustamisen yleisyyteen. Vaikka haastatteluun osallistuneet tulkit pitävät säännöstöä hyödyllisenä, haastatteluista kuitenkin selviää, ettei siihen pysty vetoamaan aina. Näin ollen se ei välttämättä toimi haluamalla tavalla.
-
(2016)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjän kääntäjien näkemyksiä kääntäjäkoulutuksen hyödyllisyydestä itsensä työllistämisen näkökulmasta. Työelämässä on käynnissä siirtymä palkkatyökeskeisyydestä kohti lyhytaikaisia projekti- ja pätkätöitä. Kyvystä työllistää itsensä on tulossa yhä tärkeämpi ominaisuus myös korkeakoulutetuille. Kääntäjille ja tulkeille freelancerina, yrittäjänä tai itsenäisen ammatinharjoittajana toimiminen on tyypillinen tapa työllistyä omalla alallaan. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää, näkyvätkö työelämän realiteetit kääntäjäkoulutuksessa, ja kokevatko yrittäjinä toimivat kääntäjät saaneensa koulutuksen myötä valmiuksia työllistää itsensä. Tutkielman teoreettinen perusta on kääntämisen sosiologia, tarkemmin kääntäjän sosiologia. Tutkimussuuntauksessa tarkastellaan kääntäjän merkitystä aktiivisena toimijana käännösprosessissa ja osana yhteiskuntaa. Tutkielman teoreettisessa osiossa tarkastellaan ensin kääntämisen sosiologiaa, josta siirrytään kääntäjän kompetenssiin. Kääntäjän kompetenssi nähdään tutkielmassa laajana käsitteenä, johon kuuluvaksi ominaisuudeksi luetaan myös kääntäjän kyky työllistää itsensä omalla alallaan. Tutkielman aineistona on viisi teemahaastattelua. Haastateltavat ovat hiljattain valmistuneita tai työelämään siirtyneitä venäjän kääntäjiä ja tulkkeja, jotka tutkimushetkellä tekivät tai olivat aikaisemmin tehneet käännöstoimeksiantoja omalla toiminimellä, freelancerina tai omassa yrityksessään. Analyysin tuloksista selviää, että vastaajat kokivat saaneensa laadukasta ja kattavaa opetusta kääntämisen ja tulkkaamisen teorian ja käytännön osalta. Itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen oman alan opinnot eivät kuitenkaan ole valmistaneet. Koulutuksessa koettiin olleen puutteita erityisesti hinnoittelun ja kääntäjän teknisten apuvälineiden käytön osalta. Epävarmuus näillä alueilla oli aiheuttanut joillekin vastaajille vaikeuksia työn suorittamisessa. Tutkielmassa painotetaan itsensä työllistämisen kuuluvan kääntäjän kompetenssiin. Epävarmuus esimerkiksi hinnoittelussa heikentää itsensä työllistävän kääntäjän tai tulkin ammatillista itsevarmuutta. Kääntäjäkoulutus voisi kehittää opetustaan suuntaan, jossa yrittäjyyskasvatus kuuluisi olennaisena osana koko opinto-ohjelmaan. Kääntäjillä ja tulkeilla on koulutuksen myötä tuleva vahva asiantuntijuus, jonka arvoa yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen voisi entisestään lisätä. Konkreettisia keinoja voisivat olla aidot toimeksiannot, projektimuotoiset ryhmätyöt ja monikieliset kurssikokonaisuudet. Käännös- ja tulkkausharjoitusten ohessa voisi käsitellä aiempaa tarkemmin hinnoittelun periaatteita. Mentorointi ja oppiainerajat ylittävä verkostoituminen lisäisivät myös yrittäjämäistä oppimista.
-
(2016)Tässä tutkielmassa analysoidaan venäjänkielisten uutisten tekstilajia suomalaisessa ja venäläisessä uutisdiskurssissa. Tutkimuskohteena ovat tekstilajin kielelliset piirteet, joita poimitaan ja vertaillaan korpusmenetelmän avulla. Tekstilajien ominaisuuksia lähestytään sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, onko tekstilajien välillä kielellisiä eroja, kun tekstit on tuotettu eri diskursseissa. Tekstilajit ovat välttämättömiä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vakiintuneisuudestaan huolimatta ne syntyvät ja muuttuvat yhteisön tarpeiden mukaan. Ennen kaikkea tekstilajit ovat sidoksissa kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Tähän perustuu myös tutkimuksen hypoteesi siitä, että suomalaisen ja venäläisen uutisdiskurssin tekstit poikkeavat jossain määrin toisistaan tekstilajikonventioiden osalta. Niin ikään diskurssi nähdään tässä tutkielmassa ilmiönä, joka on sidoksissa vuorovaikutustilanteisiin, yhteisöihin ja kulttuureihin. Tutkimus perustuu ajatukseen diskurssiyhteisöistä, joiden jäsenillä on muun muassa erilaiset tekstilajeja koskevat odotukset. Näin ollen venäläisessä diskurssissa uutisen tuottajat ja vastaanottajat muodostavat oman diskurssiyhteisönsä, ja vastaavasti suomalaisessa diskurssissa omansa. Analyysiluvussa tutkitaan tekstiaineistoa, joka muodostuu suomalaisen Novosti Ylen ja venäläisen RIA Novostin uutisista. Näiden osakorpusten vertailussa käytetään korpusohjelman sanalistatoimintoa, joka listaa aineistojen sananmuodot esiintymistaajuuden mukaiseen järjestykseen. Listoja tutkimalla pyritään löytämään sananmuotojen esiintymiä, joista mahdolliset tekstilajierot voisivat ilmetä. Tutkimuksessa ilmenee, että uutisen tekstilajissa ei ole merkittävää vaihtelua diskurssien välillä. Joitakin eroja kuitenkin löytyy. Merkittävimpänä havaintona voi pitää eroja tekstien eksplisiittisyydessä. RIA Novostin aineiston uutisissa esille nousevat etenkin ajanmääreet, joita esiintyi selvästi enemmän kuin verrokkiaineiston uutisissa. Venäläisessä uutisdiskurssissa vaikuttaisi olevan myös enemmän tiedon toistoa, ikään kuin lukijan muistuttelua. Kummassakin aineistossa taajaan esiintyvät uutisten aiheita kuvaavat sanat. Osa näistä sisältösanoista viestii uutismedioiden näkökulmaeroista, jotka johtuvat eri kohderyhmistä. Novosti Ylen uutiset välittävät tietoa Suomen näkökulmasta, siinä missä RIA Novostin uutisointi korostaa Venäjän näkökulmaa. Tutkimuksen perusteella korpuslingvistisillä menetelmillä voidaan kerätä uutta tietoa teksteistä ja tekstilajeista. Tämä tutkimustieto on arvokasta myös kääntäjille, joiden ammattitaito perustuu kielitaidon lisäksi nimenomaan tekstien ja tekstilajien hallintaan. Alustavien tutkimustulosten vahvistamiseksi tutkimusta tulisi tehdä laajoilla korpusaineistoilla.
-
(2020)Kuvailen pro gradu -työssäni venäläisen runoilijan Sergej Êseninin (1895−1925) runoelman Pantokrator (1919) käännösprosessia ja esitän työn lopputuloksena syntyneen käännökseni runoelmasta. Tutkielmani on kommentoitu käännös, ja tutkimusmenetelmäni on empiirinen. Työni tutkimusmateriaalina on Êseninin kirjoittama runoelma Pantokrator (1919) ja runoelmasta laatimani käännös Kaikkivaltias. Kiinnitän työssäni huomiota erityisesti käännöksen riimien keksimisen haasteisiin. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostaa Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin skoposteoria Christiane Nordin lisäyksin. Lisäksi käytän työssäni kirjallisuudentutkimuksen runoanalyysin käsitteitä ja kuvakielen analysointiin sovellan Benjamin Hrušovskin viitekehysanalyysimallia. Skoposteorian mukaan käännösprosessin aluksi määritellään käännöksen skopos eli funktio tai tarkoitus. Skoposteoriassa huomiota kiinnitetään adekvaattisuuteen, käännöksen toimivuuteen omassa kontekstissaan. Skoposteorian mukaan käännöksen tulee myös noudattaa lojaaliusperiaatetta eli vastata käännöksessä mukana olevien kulttuurien käsitystä kääntämisestä. Käännökseni skopos on välittää lukijalle käsitys Êseninin runoelman aiheesta, tunnelmasta ja siitä, miten ja mitä keinoja käyttäen runoelma on kirjoitettu. Pantokratorin aihe on yhteiskunnallinen muutos tai toive muutoksesta. Rakenteeltaan runoelma on säännönmukainen: siinä on käytetty riimiä ja runoelman osasta toiseen vaihtuvaa mittaa. Êseninille tyypillinen värikäs kuvakieli on myös Pantokratorin keskeisiä tyylikeinoja. Riimien rakentaminen käännökseen on yksi suurimpia runouden kääntämisen haasteita. Kääntäessään runoa tai runoelmaa runomittaan ja pyrkiessään luomaan käännösrunoon loppusoinnut, kääntäjä saa olla erityisen tarkkana, että käännös vastaa lojaaliusperiaatteen mukaan yleistä käsitystä kääntämisestä eli on tarpeeksi uskollinen lähtötekstin merkityssisällölle. Tärkeää on myös adekvaattisuus. Mielestäni huolellinen lähtötekstin analyysi on tärkeä pohja, jota vasten voi tarkastella eri käännösratkaisuja varsinkin lojaaliuden näkökulmasta. Käännöksen runomitan ja riimityksen luomisessa käytän työssäni apuna metristä pohjakaavaa. Käännöksessäni on osasta toiseen vaihtuva mitta, mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman yhteensointuvia riimejä, ja siitä saa mielestäni käsityksen Pantokratorin aiheesta ja tunnelmasta. Riimeissä tavoittelen mahdollisimman suurta äänteellistä yhtenäisyyttä niillä ehdoilla, että käännös kuitenkin noudattaa lojaaliusperiaatetta ja toimii tulokielisenä runoelmana.
Now showing items 21-29 of 29