Browsing by discipline "Ympäristöekonomia"
Now showing items 21-40 of 91
-
(2006)This thesis studies the informational efficiency of the European Union emission allowance (EUA) market. In an efficient market, the market price is unpredictable and profits above average are impossible in the long run. The main research problem is does the EUA price follow a random walk. The method is an econometric analysis of the price series, which includes an autocorrelation coefficient test and a variance ratio test. The results reveal that the price series is autocorrelated and therefore a nonrandom walk. In order to find out the extent of predictability, the price series is modelled with an autoregressive model. The conclusion is that the EUA price is autocorrelated only to a small degree and that the predictability cannot be used to make extra profits. The EUA market is therefore considered informationally efficient, although the price series does not fulfill the requirements of a random walk. A market review supports the conclusion, but it is clear that the maturing of the market is still in process.
-
(2013)The City of Helsinki relies strongly on the use of fossil fuels as its main energy source. Coal power with high level of emissions covers one third of the city’s energy production. To mitigate the effects of climate change, the city should stop using coal and replace it with the use of renewable energy. The goal of this thesis is to find a way for Helsinki to replace coal by 2030 with energy efficiency improvements and distributed renewable energy. Thesis was an assignment from WWF Finland and it is a part of urban energy campaign called Seize your Power. First of all, the local circumstances have to be understood. This gives a basis to Geothermal Scenario that is formed to replace coal. First step of the Scenario is to reduce the demand of coal power by energy efficiency improvements in buildings. Next, a set of locally functional renewable energy sources is formed based on decreased demand. Main energy source of the Scenario is geothermal energy but also biomass,solar and wind power are utilized. The Geothermal Scenario is then evaluated with costbenefit analysis. Results of Cost-Benefit Analysis show that the net present value (NPV) is negative in short, medium, and long term. The values vary between -200 million and circa -3 billion euros. In the sensitivity analysis, the effects of the changes in prices of emission permit, coal, and bio-SNG as well as discount rate were estimated. The length of time horizon had a huge impact on the results. Non-market values were not included in the analysis.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin Sortti-asemien uusi, 1.8.2015 voimaan astunut hinnasto, selviytyy sille annetuista tehtävistä. Näihin tehtäviin kuuluvat jätteen lajittelun tehostaminen ja/tai määrän vähentäminen, oikeudenmukaisempi jätteiden hinnoittelu asiakkaan näkökulmasta sekä jätetulojen pitäminen halutulla tasolla. Suomen jätelain keskeisimmät ohjaavat tekijät Sortti-asemien jätehinnoitteluun ovat aiheuttamisperiaatteen to-teutuminen ja mahdollisuuksien mukaan kannustavuus parempaan jätehierarkian toteutumiseen sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen. Nämä antavat pohjan jätehuollossa käytettäville taloudellisille instru-menteille, joilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Uuden hinnaston vaikutuksia tutkitaan Sortti-asemien asiakkaille kohdistetulla asiakaskyselyllä sekä kuukausit-taisia jätevirtoja seuraamalla. Jätetuloja seurataan myös kuukausittaisella tasolla. Jätevirtojen ja jätetulojen osal-ta tehdään vertailua edellisten vuosien kuukausittaisiin määriin. Tarkkailuajanjakso pidettiin heti uuden hinnaston voimaantulosta neljä kuukautta, 1.8. – 30.11.2015. Asiakaskyselyn tulosten perusteella uuden hinnaston vaikutuksesta jätteen lajittelua parantaa noin 21 % vastaa-jista. Vastaavasti noin 10 % vastaajista kertoi uuden hinnaston heikentävän heidän lajitteluaan. Kyselyyn vastan-neiden mukaan uuden hinnaston kyky ohjata lajitteluun saa arvosanaksi 3,2 arvoasteikolla 1 – 5. Jätevirtojen seuranta osoittaa, että vastaanotetut sekajätemäärät ovat laskeneet uuden hinnaston käyttöönoton jälkeen asia-kasta kohden laskettuna noin 14 % vuoden 2015 toteutunut trendi huomioituna. Muiden tarkastelussa olleiden jätelajien osalta ei havaittu merkittäviä muutoksia. Jätetulot puolestaan olivat tarkkailuajanjaksolla tavoitteiden mukaiset. Keskimääräinen kuukausittainen toimintakate on ollut kohtuullisemmalla tasolla kuin edellisellä hin-nastolla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Sortti-asemien uusi hinnasto toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Aiheuttamisperiaate toteutuu oikeudenmukaisemmin ja toimintakate on kohtuullisemmalla tasolla. Uusia jatkokehi-tystarpeitakin löytyi, joiden perusteella tehtiin kehitysehdotuksia. Nämä koskevat asiakkailta perittävän hinnan tarkentamista edelleen sekä saatavissa olevan tiedon hyödyntämistä niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin.
-
(2011)The object of this master´s thesis is to estimate the social costs of waste collection and transportation in the chosen research area in Punavuori, Helsinki. In the field of waste management, the costs of waste collection and transportation are significant ones. This increases the demand of cost estimation. The costs are also very sensitive to the changes of the city structure, collection styles and different technologies and therefore there is need for this detailed case-study. The research area in Punavuori, Helsinki is one of the most densely populated areas in Finland. Narrow streets, heavy traffic and waste rooms located in inner courts make the waste collection slower and harder. Because of these special characters waste collection and transportation cause not only private costs but in addition many externalities. These externalities occur for example in a form of air pollution or in losses of inhabitants’ common satisfaction of their living area. In this thesis the costs of waste collection and transportation are counted for four waste types. The costs include the private costs and the external costs in terms of certain emissions. The data consist of literature sources, expert help and the measurements made in Punavuori. An average social cost of waste collection and transportation using so called time based calculation is 73 €/ton. However the results showed that there are significant differences in the costs of different waste types and these costs range between 49 and 125 €/ton. The cost differences occur mainly because of the consistence of the waste type. Light and non-compact waste types have the highest collection and transportation costs. Based on the theoretical background and the source material the results showed that the external costs are minor compared to the private costs of waste collection and transportation.
-
(2020)Tässä pro gradu työssä selvitettiin kenttäkokeella jätteen kuormauksen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia Helsingin keskustassa. Tutkielmassa laskettiin palvelun tuottamisen kustannuksia ja ulkoiskustannuksia kenttäkokeesta saaduilla tuloksilla. Kustannukset laskettiin kolmelle eri työskentelyn aloitusajalle. Tutkielma osoitti, että ulkoisvaikutusten kustannuksilla voi olla merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksissa tai sitten arvioidut ulkoiskustannukset voivat jäädä odotettua vähäisemmiksi, eivätkä ne vaikuta vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen.
-
(2009)Työn tarkoituksena oli tutkia kahden eri paperinkeräysmenetelmän ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Menetelmien tehokkuuksia vertailtiin kustannusvaikuttavuus-analyysiä apuna käyttäen. Tietoa tarvitaan, koska jätehuollon toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ympäristömyötäisyyteen vaikuttaa suuresti se, miten jätteen keräys- ja kuljetustyö hoidetaan. Erilaiset astia- ja kuljetuskalustovalinnat sekä reittisuunnittelu vaikuttavat keräysmenetelmän aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja kustannuksiin. Tutkielma koskee hyötyjätteistä ainoastaan paperinkeräystä, mutta saatua tietoa voidaan mahdollisesti käyttää apuna myös muiden jätteiden keräysjärjestelmien kehittämistyössä. Soveltamisessa on kuitenkin oltava erityisen tarkkana taustaoletusten yhteensopivuudesta. Ympäristövaikutuksia tutkittiin selvittämällä paperin keräys- ja kuljetustyöstä aiheutuvia hiilidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä, koska nämä ovat oleellisimmat päästöt, joita raskas kuljetuskalusto aiheuttaa. Kustannustarkastelussa huomioitiin ainoastaan työn toimeksiantajalle eli Paperinkeräys Oy:lle koituvat yksityiset kustannukset. Vertailussa olivat seuraavat keräysteknologiat: 1) vallitseva menetelmä, jossa keräysastiat ovat pääasiassa 600-litraisia muoviastioita ja tyhjennys tapahtuu perästä täytettävällä pakkaajaautolla sekä 2) menetelmä, jossa keräysastiat tilavuudeltaan suurempia pinta- tai syväkeräysastioita jotka tyhjennetään nosturillisella lava-autolla (kutsutaan tässä työssä uudeksi keräysmenetelmäksi). Päästöjen laskennassa hyödynnettiin VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia sekä case-alueiden tietoja koskien tyypillisellä tyhjennyskierroksella käytettyjen autojen ominaisuuksia, kerättyjä tonnimääriä ja ajopäiväkirjoja. Kustannusten laskennan perustana käytettiin Paperinkeräys Oy:ltä saatuja tonnikohtaisia tai nostoperusteisia kustannustietoja. Tietoja täydennettiin tuloksiin vaikuttavilla oletuksilla, joita ovat esimerkiksi oletus menetelmien käyttökustannusten yhtäsuuruudesta sekä oletus, että yhdellä alueella on käytössä vain jompi kumpi keräysmenetelmä. Tulosten mukaan uusi keräysteknologia on ympäristöä säästävämpi. Kustannusvaikuttavuus-analyysi osoittautui relevantiksi ainoastaan Pirkanmaan case-tapauksessa, jonka mukaan on siirtyminen uuteen menetelmään aiheutti sekä ympäristölle, että yritykselle hyötyä, oletuksista riippuen päästöt laskivat 20-50 % ja kustannukset 34-60 %. Pääkaupunkiseudun kiinteistökeräysjärjestelmässä menetelmien tehokkuuksia vertailtiin ainoastaan päästöjen osalta, koska tuottajayhteisölle koituvat kustannukset eivät muuttuneet. Tulosten mukaan uuteen keräysmenetelmään siirtyminen vähensi aiheutuneita päästöjä oletuksista ja päästökomponentista riippuen 2-35 %. Lisäksi tulokset tukivat aiempien tutkimusten tuloksia siten, että aiheutuneet tonnikohtaiset päästöt olivat kiinteistökeräysjärjestelmässä pienemmät kuin aluekeräysjärjestelmässä, johtuen pääasiassa suuremmasta paperisaannosta sekä lyhyemmistä kuljetusmatkoista.
-
(2015)Tutkielman tavoitteena oli selvittää miten yhteiskunnallisen toimiluvan edellytykset vaikuttavat arvon muodostumiseen kaivostoiminnan arvoketjussa ja mitä synergioita kaivosalan, julkisten palveluiden ja muiden elinkeinojen välillä keskisen Lapin alueella on. Erityisesti tarkastelussa oli matkailuala. Tutkimushypoteesin mukaan arvoketjun toimiessa hyvin sekä kaivos että alue hyötyvät toisistaan merkittävästi. Aikaisemmassa tutkimuksessa on tarkasteltu kaivostoimintaa panos-tuotos-malleilla. Näiden tutkimuksien mukaan kaivostoiminta kasvattaa suhteellisen paljon alueen työllisyyttä ja taloutta. Arvoketjun hyvään toimintaan kuuluu merkittävästi vuorovaikutus eri toimijoiden välillä. Tutkielmaa varten haastateltiin kunnanvirkamiehiä, matkailuyrityksiä ja kaivosyrityksiä Muonion, Sodankylän, Kittilän ja Kolarin kunnista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti. Kaikille kolmelle ryhmälle oli omat kysymyksensä, mutta rungon rakenne oli kaikilla sama. Haastatteluita tehtiin yhteensä 21 kappaletta. Pääosa haastatteluista tehtiin henkilökohtaisilla tapaamisilla ja pieni osa puhelimitse. Haastatteluihin saatiin mukaan kaikki oleelliset kuntien virkamiehet, lähes kaikki alueen kaivosyritykset ja osa alueen matkailuyrityksistä. Keskistä Lappia kuvaavat pitkät työmatkat ja kuntien taloudelliset haasteet. Kaikilla kunnilla oli omat erityispiirteensä. Muoniossa ja Kolarissa ei vielä ollut kaivostoimintaa, mutta Kolariin on ollut suunnitteilla Hannukaisen kaivos suhteellisen lähelle Ylläksen matkailukeskittymää. Sodankylässä ja Kittilässä oli aktiivista kaivostoimintaa. Sodankylässä matkailukeskittymän ja kaivoksen välinen etäisyys oli noin 60 km ja Kittilässä noin 30 km. Kunnissa joissa oli aktiivista kaivostoimintaa vaikutukset olivat merkittävimpiä. Kittilässä kunnan infrastruktuuri kykeni kantamaan kaivostoiminnan synnyttämän paineen kunnallisille palveluille. Tämä auttoi kaivosyhtiötä työntekijöiden palkkaamisessa. Kittilän kaivoksessa yhteiskunnallisen toimilupa oli vahva. Tämä vahvisti arvoketjua. Sodankylässä yhteiskunnallisen toimiluvan taso ei ollut vahva ja se näkyi arvoketjussa. Sodankylässä kaivoksen oli vaikeampi saada työntekijöitä, koska asuntotilanne Sodankylässä oli erityisen heikko. Kolarissa ja Muoniossa merkittäviä vaikutuksia ei ollut. Kittilässä kaivos täytti yhteiskunnallisen toimiluvan kriteerit hyvin. Kaivostoiminnan etäisyys on merkittävä tekijä vaikutusten tasoon. Toiminnassa olevat kaivokset olivat suhteellisen kaukana keskuksista. Kuntien tilannetta vaikeutti kuntien keskinäinen kilpailu. Tämän takia kuntien välillä ei juuri ollut rakentavaa vuoropuhelua. Vuoropuhelua parantamalla voitaisiin välttyä virheiden toistamiselta.
-
(2013)The aim of this master’s thesis was to quantify the net benefits when 7 % of Finnish adults shift from their average diet to a low carbohydrate diet (VHH), a very low carbohydrate diet (EVHH) or a diet based on Finnish nutrition recommendations (SUOSITUS). The low carbohydrate diets were based on 84 food diaries that were collected by an online survey. The diet shifts were conducted by social cost-benefit-analysis (CBA) including environmental and health impacts in monetary values. The environmental impacts included changes in greenhouse gas emissions and nutrient emissions into Baltic sea while the health impacts included changes in myocardial infarction and stroke incidence related on consumption of fruits and vegetables, and in colorectal cancer incidence related on red and processed meat. The net benefits were quantified also in a scenario when the energy intake in VHH, EVHH and SUOSITUS were lower and the diets lead to 15 kilograms weight reduction and to normal weight. In the weight loss scenario the changes in colorectal cancer and type 2 diabetes incidence related on overweight were included in addition to other impacts. In the non-weight loss scenario when 7 % of Finnish adults shift to VHH, EVHH or SUOSITUS diet, the total net benefits were respectively -3,7 million, -10,8 million and 7,3 million euros per year. The net benefits of environmental impacts dominated: in VHH, EVHH and SUOSITUS cases they were -6,5 million, -12,9 million and 3,3 million euros. The largest difference between diets resulted from consumption of meat and milk products. In weight loss scenario, the net benefits from VHH, EVHH and SUOSITUS cases were 11,2 million, 5,8 million and 20,6 million euros per year and the benefits of reduced incidence of type 2 diabetes dominated: in all cases they were 10,0 million euros. In conclusion, the sift to the diet based on Finnish nutrient recommendations resulted in the highest positive net benefit. The net benefits of sifting to the VHH and EVHH diets were positive only if when these lead to significant weight loss. However, many potential impacts and factors (e.g. saturated fat, dietary fiber) were not included in this study. Further research is needed.
-
(2016)Työni tarkoitus on tutkia kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista. Laivaliikenne on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja ja kyseisen liikennesektorin päästöjen on ennustettu kasvavan merkittävästi myös tulevina vuosina. Kansainvälisen laivaliikenteen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2012 2,1 % ja ennusteiden mukaan päästöjen on odotettu kasvavan noin 50-250 % vuoteen 2050 mennessä. Tämän seurauksena laivaliikennesektorilla on paine vähentää päästöjään. Tarkoituksenani on selvittää, onko sektorilla mahdollisuus puhdistaa päästöjään ja jos on, millä hinnalla ja kuinka paljon. Laskelmani pohjautuu Kansainvälisen merenkulkuorganisaation vuonna 2014 julkaisemaan raporttiin, jossa maailman laivakanta ja sen polttoaineen kulutus on arvioitu vuodelle 2012. Raportin pohjatietojen avulla pystyin määrittämään kansainvälisen laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4, N2O) laivasegmenteittäin. Ilmoitettu polttoaineen kulutus sekä estimoidut kasvihuonekaasupäästöt mahdollistivat puhdistuskeinojen tehokkuuden tarkastelun. Tutkielmassani tarkastelin seitsemää eri puhdistuskeinoa, joista lopullisiin kustannusfunktioihin valikoitui kuusi eri puhdistuskeinoa. Puhdistuskeinoista leija ja mastot ovat toisensa poissulkevia, jonka seurauksena mastot rajattiin lopullisen tarkastelun ulkopuolelle. Muita tarkasteltuja puhdistuskeinoja olivat vauhdin hidastaminen, hukkalämmön talteenottojärjestelmä, laivan kulkusyvyyden ja moottorin kulman optimointi, sään huomioiminen reittivalinnoissa sekä potkurin kunnossapitäminen. Laivaliikenteellä on tunnistettavissa myös muita puhdistuskeinoja, mutta jouduin rajaamaan puhdistuskeinot saatavilla olevan datan sekä liikenteessä olevien laivojen puhdistuskeinojen hyödyntämiskyvyn perusteella. Puhdistuksesta aiheutuvat hyödyt ja kustannukset on diskontattu nykyaikaan käyttäen pitoaikana 15 vuotta ja korkona kuutta prosenttia. Laskelmani mukaan kansainvälisen laivaliikenteen osalta päästään noin 25 % päästövähennykseen vuodessa ilman laivoille muodostuvaa lisäkustannusta. Ensimmäiset puhdistuskeinot tuottavat laivoille enemmän rahallisia säästöjä polttoaineen kulutuksen pienenemisen kautta kuin niiden vaatima kustannuspanos on. Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon päästöoikeuskaupasta syntyvät transaktiokustannukset, jotka on oletettu laskennassa 15 % suuruisiksi, päästään silti noin 21 % päästövähennykseen ilman lisäkustannuksia. Kokonaispäästövähennys on laskettu käyttämällä ensimmäisistä puhdistuskeinoista syntyviä tuottoja vähentämään seuraavien keinojen käyttöönotosta syntyviä kustannuksia. Päästöjen vähentämisen kustannukset ovat negatiivisia noin 12,5 % puhdistukseen saakka. Transaktiokustannukset huomioiden kyseinen määrä on noin 10,5 %. Globaalilla tasolla kansainvälinen laivaliikenne voisi siis vähentää noin 0,5 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ilman lisäkustannuksia. Tutkielmani perusteella laivaliikenteen poisjättäminen globaalien päästöjen vähentämistavoitteista ei ole perusteltua. Laivaliikenteellä on jo nyt käyttöönotettavia keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi pienillä kustannuksilla tai ilman muutoksia kokonaiskustannuksissa.
-
(2017)At the Paris climate conference (COP21), a new, comprehensive, legally binding agreement was reached, and it came force by November, 2016. The main goal of the Agreement is to keep the global temperature rise well below 2 degrees and strive for efforts to restrict the temperature increase to 1.5 degree Celsius. Carbon budget denotes the aggregate maximum of carbon dioxide ended up in the atmosphere which mankind can afford to emit now and the future. Keeping the more stringent goal of the Paris Agreement with a probability of 66 % results in the global carbon budget of 350 Gt between 2011 and 2100 and in my thesis, I choose the global carbon budget of 183 Gt for the years 2016-2050. In addition to considering the global carbon budget, the matter of distribution of global carbon budget among the nations is important because both huge practical questions of the international climate politics and general philosophical questions of fairness are directly linked to it. The fairness principles expressed in formulas provide functional tools for studying potential answers for these questions. In my thesis, I choose an equity principle and a historical responsibility principle out of the various fairness principles and I examine 1) what kind of carbon budgets they produce 2) what kind of differences there are in results they produce and 3) how two fairness principles are fulfilled in the current climate politics. Results brought by using the equity principle demonstrate that carbon dioxide emissions of the most African countries, Asian countries akin to Bangladesh and Nepal and a group of other developing countries are very small compared to their carbon budgets based on their population shares, and annual carbon budgets. Simultaneously, the carbon dioxide emissions of Western countries, Japan, Russia, South Africa, Iran, China, Turkey, Argentina, Mexico, Egypt, Indonesia, Brazil and India are going to exceed their carbon budgets in 2-15 years, that is only after some years. It is observed in results brought by the historical responsibility that the cumulative, historical emissions (per capita) of the United States and the other Western countries involved in a sample are tenfold, even hundredfold compared to those of developing countries. Furthermore, almost all Western countries, Russia, Japan and South Africa have negative carbon budgets and the others have positive ones. In the calculation of historical emissions, the choice of starting year matters and the earlier the starting year is, the bigger are carbon debts of Western countries, Russia and Japan and carbon credits of India, China and many other countries. In the results given by the historical responsibility principle, only Western countries, Russia, Japan, South Africa have exceeded their carbon budgets whereas in the results given the equity principle, there are also a remarkable amount of other developed countries which will exceed their carbon budgets in 2-15 years. Another difference is that in the case of the equity principle, countries that have exceeded their carbon budgets should only decrease their emissions to the level of their annual emissions. In other words, their carbon budget would remain positive while in the case of the historical responsibility, countries that have exceeded their carbon budgets receive directly negative carbon budgets. After all, the results brought by chosen the equity and historical principles indicate that neither principle is fulfilled in the present international climate politics.
-
(2013)The aim of this study was to find out how crop rotations with legumes in comparison to monocultures affect nutrient runoff from cultivation and profitability. We looked at five period monocultures of wheat, barley and oats. In the rotations considered two periods were replaced by red clover-grass or pea-horse bean mixtures. Results from rotations were compared with the ones from monocultures. Rotations were studied in private and social optimum and the case of common agricultural policy. According to the results it is possible to reduce nitrogen runoff with the use of legumes in crop rotations. Reductions were achieved by two means: lower average nitrogen runoff of legumes and residual effect from biologically fixed nitrogen which allows reducing fertilization in the next period. The average reductions in nitrogen runoff were higher in rotations based on pea-horse bean due to its lower optimal fertilization rate compared to red clover-grass. However, average per grain runoff was reduced more with red clover-grass due to its greater residual effect. Average nitrogen runoff was reduced in all cases expect for red clovergrass based rotations in social optimum where the variation in buffer strips made the difference. Private and social profitability were the highest for red clover-grass and adding it to grain monocultures increased both private and social profits. If the demand as fodder was too low cultivation of red clover-grass was unprofitable. Pea-horse bean had the lowest profitability and adding it to grain monocultures reduced profits.
-
(2020)Abstract Finland's goal is to significantly increase the use of renewable energy sources in energy production and to be carbon neutral in 2035. This poses challenges to the flexibility of electricity production and security of electricity supply. In this work, I examine the possibilities of Finnish electricity gen-eration, focusing especially on production forms that act as a regulating force and solutions that increase demand response. My intention is to answer questions about how it is possible to increase control capacity in the electricity network, what kind of technological solutions to increase flexibility can be expected in the next few years and what issues in the electricity system affect the cost-effectiveness of the system. In particular, the theoretical basis is the economic concept of cost-effectiveness. In addition, I deal with demand response, overall economic efficiency and decen-tralized electricity generation. The work is a literature review, in which the relevant scientific litera-ture, reports, recommendations, and roadmaps have been used as source material. Decentralized energy production, electricity storage, for example as heat, and the role of the con-sumer in maintaining the system are particularly important in the work. The development of tech-nological solutions is still ongoing and investment in new solutions is needed. There are already examples of large-scale electricity storage in the world, and in Finland, for example, various heat pumps are used, which can be used to store heat and thus increase demand response. The elec-tricity system of the future will not only utilize one technology, but the system will be built on many different solutions. Alongside large power plants, smaller plants will emerge that generate electric-ity for, for example, the neighborhood or several farms. The electricity generation system must be able to support new innovations on the part of society without compromising security of electricity supply. Based on my results, the various solutions must be treated openly and their introduction must be supported by economic instruments, but the old centralized forms of energy production should still be considered part of the system.
-
(2010)The location and location guidance of shopping centers has been under much public discussion in Finland in the recent years. The Ministry of the Environment has expressed concern over the sustainability of ‘out-of-town’ shopping centers. Shopping centers outside the urban form are seen to cause more traffic, thus contributing to climate change by increasing carbon dioxide emissions. The sustainability of urban form has been researched in several studies and factors like urban density, public transport and a comfortable living environment were found to be the most important. This study presents the views of Finnish shopping center stakeholders on the sustainability of shopping center locations. These views were gathered using focus groups. Stakeholders included managers, consultants, investors, developers, architects and tenants of shopping centers and public sector actors dealing with shopping industry. As one theme in the discussions, participants were asked to present their views on the sustainability of shopping centers’ current locations. The study is part of the Aalto University of Technology KOKKKA project, which has its main focus upon shopping centers and sustainability. Shopping centers were seen to affect sustainability mainly through their location. A sustainable location was thought of as one that involved locating in an economically successful place, inside the urban form. A sustainable location was also easily accessible, with good access via public transport and the shopping center also had to create comfortable living environment in its surroundings. The views of the focus groups participants are similar to the views in sustainable urban structure theories and, inter alia, Finland’s national sustainable development strategy.
-
(2011)The objective of this thesis is to estimate the recreation value of a summer house visit. There are no previous studies on the topic although summer housing is an essential part of Finnish life. The recreation value of a summer house visit stands for the utility an individual obtains from recreation at a summer house. Recreation in a summer house encompasses all activities and relaxing at summer house and in its surrounding environment. Since environment is an integral thing in summer house recreation and, on the other hand, summer housing burdens environment, another objective of this thesis is to investigate how environmental attributes and electricity, an attribute of summer house that burdens environment, influence the recreation value. The environmental attributes we are interested in are algae that prevent recreation and availability of a beach. Since recreation is a nonmarket good, the estimation of the recreation value is performed with travel cost method, which is a nonmarket valuation method widely used in the monetary valuation of recreation services provided by environment. Econometric estimation of the travel cost model is performed here with negative binomial model. According to the results of this thesis, recreation value of visit at an electrified summer house where there is a beach available and algae do not prevent recreation is 167- 205 euro. Existence of algae that prevent recreation decreases the value by 40 per cent and nonavailability of a beach by 45 percent. Effect of electrification on the value is 3-5 per cent. The aggregate recreation value obtained from summerhouse visits done during a summer in Finland is 430-530 million euro if there is a beach available and no harm of algae. Existence of disruptive algae decreases the aggregate value by about 30 million and non-availability of a beach by about 10-20 million euro. Effect of electrification on the aggregate value is 20- 30 million euro.
-
(2019)Modelling the economic effects of sustainability transition – CGE analysis of the energy transition in Finland The sustainable development framework has influenced many policies and research activities since the beginning of 1980s. Despite the long-term efforts, we have not yet achieved the ecological, economic and social sustainability. Therefore, the need for sustainability transition is more often discussed. These transitions are studied from various aspects. For example, the power relations and actions that create path dependencies are studied in order to support the transition process. Computable general equilibrium (CGE) modelling is an economic method. The purpose of CGE modelling is to gain better understanding about economic structures as well as assess the economic effects that are caused by for example changes in policies or investments. Lately, the energy transitions aiming at combatting climate change have been analyzed with CGE modelling. In Finland, the social welfare has reached high levels in many aspects. Nevertheless, our consumption and production patterns are not ecologically sustainable which encourages us to for example reduce the carbon emissions. As the role of energy sector is crucial from the emission reduction point of view, the focus of this thesis is on the energy transition as a part of Finland’s sustainability transition. The aim of this thesis is to study how the simulated aspects of energy transition affect macroeconomic indicators and further carbon emissions. The study is conducted with a CGE model that is based on the standard model created by Lofgren, Harris & Robinson (2002). A major part of the materials needed in the modelling is provided by Statistics Finland. The simulated shocks include a change in energy production system as the share of renewable energy increases, an increase in emission allowance price, an increase in the productivity of wind and solar energy systems as well as a change in transportation as the share of electric cars increases. The results indicate that an energy transition aiming at reducing carbon emissions is possible to implement in such a way that the changes in macroeconomic indicators are reasonable, but the transition would affect – as is expected – the relations between economic activities.
-
(2020)Rehevöityminen on merkittävä ympäristöongelma Itämerellä, ja ilmastonmuutos yhä pahentaa tutkimusten mukaan rehevöitymistilannetta. Maatalous on suurin yksittäinen ravinnekuormituslähde. Erityisesti Suomen jokien fosforihuuhtoumat ovat yhä liian runsaita. Kipsikäsittelyä ja rakennekalkitusta on viime vuosina tutkittu mahdollisina fosforikuormituksen vähentämiskeinoina savimailla. Maatalouden tuloista syntyy yhteiskunnallisesti hyötyjä, mutta samalla rehevöitymishaitat lisääntyvät. Kipsikäsittelyllä ja rakennekalkituksella voidaan vähentää maatalouden fosforikuormitusta, ja toisaalta ne lisäävät kustannuksia. Rakennekalkitus saattaa lisätä satoisuutta. Lisäksi sekä maataloudesta että vesiensuojelutoimista syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä tutkielmassa rakennekalkitusta ja kipsikäsittelyä vertailtiin arvioimalla tutkimuskirjallisuuden perusteella niille yhteiskunnalliset hyvinvointifunktiot, joissa nämä haitat huomioitiin. Vertailutasoksi laskettiin hyvinvointifunktio tilanteelle, jossa ei tehdä lainkaan vesiensuojelutoimia. Hyvinvointifunktiot laskettiin kahdella tasolla, ensimmäisessä huomiotiin vain maatalouden vesistöhaitat, ja toisessa myös ilmastohaitat. Edustavana alueena tutkielmassa pidettiin Lounais-Suomea, ja viljelylajikkeeksi valittiin ohra. Kirjallisuuden perusteella arvioitiin vuosittaiset voitot viljelyhehtaarilta sekä maataloustuotannon fosforihuuhtoumat ja ilmastopäästöt. Lisäksi arvioitiin kipsikäsittelyn ja rakennekalkituksen kustannukset ja vaikutukset fosforihuuhtoumiin sekä niiden tuotannon ja levityksen kasvihuonekaasupäästöt. Sekä vesistö- että ilmastohaitat arvioitiin euroissa. Tulosten perusteella sekä kipsikäsittely että rakennekalkitus ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia toimenpiteitä, kun otettiin huomioon vain vesistöhaitat. Kun tarkasteluun lisättiin ilmastohaitat, vain rakennekalkitus oli kannattava toimenpide vertailutasoon nähden. Rakennekalkitus oli yhteiskunnallisesti kannattavampi toimenpide molemmilla tarkastelutasoilla. Tutkielman herkkyystarkastelussa tutkittiin, miten tulokset muuttuivat muuttamalla oletuslukuja. Herkkyystarkastelusta selvisi, että lisätutkimusta tarvitaan erityisesti rakennekalkin vaikutuksen kestosta ja oikeasta levitysmäärästä, jotta tulosten luotettavuutta voisi arvioida paremmin. Kipsikäsittelyn hyvinvointifunktiossa kuljetusmatkalla oli suuri merkitys. Jos kipsin toimitusmatka olisi lyhyempi, voitaisiin kipsikäsittelyllä kompensoida ilmastohaitat.
-
(2019)Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä Suomessa ruoaksi myytävän hyönteislajin, kotisirkan (Acheta domesticus), mahdollisuuksista toimia osana kuluttajien aiempaa kestävämpiä ruokavalioita. Kotisirkkoja on markkinoitu kuluttajille osana ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisua ja Suomessa kotisirkkojen ravintokäyttö on saanut paljon näkyvyyttä 2010-luvun loppupuolella. Aiemmat tutkimukset muissa länsimaissa ovat osoittaneet, että hyönteisten ruokakäyttöä kohtaan koetun kiinnostuksen ja niiden varsinaisen ruokakäytön välillä on kuitenkin kuilu aiheesta kiinnostuneidenkin keskuudessa. Tutkimusongelmana oli luoda selitys sille, miksi suomalainen kotisirkkojen varhainen omaksuja ryhtyy kokeilemaan kotisirkkoja ruoakseen ja miten hän kokee niiden käytön muiden eläinperäisten raaka-aineiden korvikkeena. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Aineisto kerättiin yksilöllisin teemahaastatteluin kymmeneltä suomalaiselta hyönteisruoan varhaiselta omaksujalta kesällä 2017 aikana, jolloin hyönteisten myynti elintarvikekäyttöön oli Suomessa vielä elintarvikelain vastaista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen koodausta, joka oli johdettu tutkimuskysymyksistä. Haastateltavat kotisirkkojen varhaiset omaksujat olivat ryhtyneet kokeilemaan kotisirkkoja ruoakseen kokeilunhalusta. Kokeilua oli helppo perustella, sillä kotisirkat sopivat haastateltavien arvomaailmaan ympäristöystävällisenä ja terveellisenä ruokana ja medioiden välittämä kuva kotisirkoista ruokana oli puhutellut tarinana. Kokemuksena kotisirkkojen käyttö ruokana oli ollut positiivinen ja kokeilu oli kasvattanut ymmärrystä ja vähentänyt pelkoja hyönteisten ravintokäyttöä kohtaan. Kotisirkat eivät olleet tuottaneet käyttäjälleen hedonistista mielihyvää, mutta usko niiden ympäristöystävällisyydestä kompensoi tätä puutetta. Kotisirkkoja oli ostettu ruoaksi uudestaan ensikokeilun jälkeen samoista syistä kuin mistä niiden ensikokeilukin oli saanut alkunsa. Perinteisten lihavaihtoehtojen korvikkeiksi kotisirkat eivät olleet tulleet eivätkä haastateltavat niitä sellaisena halunneet käyttää. Tutkimuksen mukaan kotisirkkojen tuottamat hyödyt käyttäjälleen pohjautuvat alkuvaiheessa pääosin uutuudenviehätykseen.
-
(2010)Schools’ sustainable development work is described as ecological, economic, social and cultural sustainability-based environmental education. Sustainable development tools such as environmental mapping and environmental programs focus on environmental design, curriculum implementation and maintenance functions, such as waste management in Helsinki’s primary and secondary schools. The Helsinki city Education Department assesses schools’ environmental performance on a scale 1 to 3, where grade 3 describes the environmentally most advanced school. The purpose of this study is to investigate the differences in waste costs and waste quantities (cost per person per year and kilo per person per year) among schools belonging to different environmental performance levels and then explore the possible factors affecting these differences. This Master’s thesis was commissioned by the 4V project, which among other things aims at studying the impact of sustainable development education work in schools. The data used in the study was collected and elaborated as a part of this master’s thesis. The data includes Helsinki primary school 2009 waste costs and quantities collected by the 2010 waste monitoring survey. Schools’ waste costs and quantities are combined and the schools are grouped by their 2009 environmental performance level. The initial sample included 64 schools. The analysis of waste costs and quantities was conducted on smaller sample of 29 school buildings in which only school activities took place. The analysis focused on the cost and quantities of mixed municipal waste and biowaste. It was found that schools with different environmental performance level differ in the waste costs and quantities. Most environmentally advanced schools had the smallest mixed municipal waste cost and quantities, and moreover schools with grade 2 had the highest biowaste costs and quantities. The total amount of waste was not diminished but waste sorting had become more effective. Waste costs and quantities appear to be influenced by the factors such as the number of waste containers, their sizes, and the frequency with which they are emptied. In particular, there appears to be scope for improvement in the efficient and optimization degrees of containers’ filling. In conclusion the study recommends that schools should focus their sustainable development work on waste prevention and reduction. This study’s findings provide information to the Education Department and other agencies, such as HSY and Palmia, and to the Helsinki Real Estate department, which holds the school buildings development of waste management.
-
(2006)The objective of this thesis is to evaluate different means of increasing natural reproduction of migratory fish, especially salmon, in the river Kymijoki. The original stocks of migratory fish in Kymijoki were lost by the 1950s because of hydropower plants and worsened quality of water in the river. Nowadays the salmon stocks is based on hatchery-reared fish, even though there is significant potential of natural smolt production in the river. The main problem in the natural reproduction is that the migratory fish cannot ascend to the reproduction areas above the Korkeakoski and Koivukoski hydropower plants. In this thesis alternative projects which aim to open these ascencion routes and their costs and benefits are evaluated. The method used in the evaluation is social cost-benefit analysis. The alternative projects evaluated in this thesis consist of projects that aim to change the flow patterns between the eastern branches of Kymijoki and projects that involve building a fish ladder. Also different combinations of these projects are considered. The objective of this thesis is to find the project that is the most profitable to execute; this evaluation can be done in comparing the net present values of the projects. In addition to this, a sensitivity analysis will be made on the parameter values that are most uncertain. We compare the net present values of the projects with the net present values of hatchery-reared smolt releases, so we can evaluate, if the projects or the smolt releases are more socially profitable in the long term. The results of this thesis indicate that especially the projects that involve building a fish ladder next to the Korkeakoski hydropower plant are the most socially profitable. If this fish ladder would be built, the natural reproduction of salmon in the Kymijoki river could become so extensive, that hatchery-reared smolt releases could even be stopped. The results of the sensivity analysis indicate that the net present values of the projects depend especially on the initial smolt survival rate of wild salmon and the functioning of the potential fish ladder in Korkeakoski. Also the changes of other parameter values influence the results of the cost-benefit analysis, but not as significantly. When the net present values of the projects and the smolt releases are compared, the results depend on which period of time is selected to count the average catches of reared salmon. If the average of the last 5 years catches is used in counting the net benefits of smolt releases, all the alternative projects are more profitable than the releases. When the average of the last 10 years is used, only building of the fish ladder in Korkeakoski and all the project combinations are more profitable than the smolt releases.
-
(2015)The International Maritime Organization's sulfur emissions regulations for shipping were implemented in the European Union with the so called Sulfur Directive. According to the International Convention for the Prevention of Pollution from Ships (MARPOL), as of January 1, 2015, in Sulfur Emission Control Areas (SECAs) the maximum sulfur content in maritime fuel is lowered to 0.1%. In Europe the Baltic Sea, the English Channel and the North Sea are declared SECAs, where the standard was previously 1.0%. The current worldwide non-SECA standard is 3.5% which will be lowered to 0.5% by 2020. This study examines the net benefits of reducing shipping-based sulfur emissions and the effect on industrial competitiveness for Finland. In order to do this, abatement costs as well as monetized health benefits related to improved air quality are calculated. The effect on competitiveness is defined by comparing the figures obtained with the hypothetical case in which the Baltic Sea had not been declared SECA and 0.5% regulation had been imposed. In this study, shipowners adapt to the regulation by switching to low-sulfur fuel or by installing a sulfur scrubber. A net present value comparison between low sulfur fuel and a sulfur scrubber is conducted individually for each ship visiting Finland and then individual costs are aggregated to industry-wide costs. Health benefits for Finland are calculated for emissions reductions applied to Baltic Sea shipping as whole. Reduced sulfur emissions lead to lowered ambient concentrations of fine particulate matter (PM2.5) which has a positive impact on human health. The analysis conducted takes into account the effect PM2.5 has on the incidences of cardiovascular disease, lung cancer, chronic obstructive pulmonary disease and restricted activity days. These effects are measured in one figure in Disability Adjusted Life Years (DALYs) and monetized by multiplying by the Value of a Life Year (VOLY). The results suggest that the annual benefits of emissions reduction are expected to be circa 246 saved DALYs or monetized €12 million. The average annual abatement cost for Finland is approximately €228 million which indicates negative net benefits for the policy. Assuming that Finland will bear 100% of the costs, the same figure also represents the effect on competitiveness. When the global 0.5% cap comes into effect the impact on competitiveness decreases to an annual €93 million. The results imply that the abatement costs are lower than previously thought and the effect on competitiveness is milder than expected. A partial sensitivity analysis does not change the ratio between the costs and the benefits.
Now showing items 21-40 of 91