Browsing by study line "Commercial Law"
Now showing items 21-40 of 190
-
(2024)The traditional paper Bill of Lading (B/L) remains a cornerstone of international trade, functioning as a receipt, contract of carriage, and document of title for goods transportation. Despite advancements facilitating faster trade, paper B/Ls persist. This thesis investigates the limited adoption of electronic Bill of Lading (eBL) systems, despite their existence for over two decades. It examines the efficacy of eBLs in replicating paper B/L functionalities, explores the eBLs legal frameworks, and evaluates the effectiveness of the existing eBL platforms in mitigating fraud. Furthermore, it critically appraises Blockchain technology's potential as a solution that can completely resonate the ‘document of title’ function of the paper B/L by providing uniqueness to each transaction. This thesis asserts that Blockchain-based B/Ls can offer a secure, digitalized alternative aligned with international trade rules, potentially overcoming limitations of paper B/Ls, and fostering industry-wide adoption at global level.
-
(2024)This master’s thesis is a study with respect to employee protections in asset acquisitions in the EU and in Australia. This thesis sets out to examine if and how the two jurisdictions provide for employee protections in the event of a transfer of business. The thesis utilises a dual research methodology of comparative law and legal dogmatics. The thesis first sets out the differences of share and asset acquisitions from the operation of law perspective in order to demonstrate the need for statutory intervention in asset acquisitions. The thesis then goes on to lay out the historical developments of social and labour policies that have shaped the current policy considerations regarding the transfer of business provisions in the two jurisdictions. The thesis then examines the current statutory law with respect to the transfer of business provisions in the EU and in Australia. Finland has been used as an example jurisdiction in relation to the national implementation of the EU legislative instrument under examination. The thesis found that whilst both jurisdictions have statutory protections for employees in the event of a transfer of business, the applicability and scope of the protections vary drastically. It was also found that the differences in the operation of the regimes can be explained by the current policy considerations stemming from historical developments with respect to the wider labour law framework.
-
(2023)I avhandlingen behandlas förutsättningarna för säljarens befrielse från skadeståndsansvar då fullgörelse hindrats till följd av kriget i Ukraina, som påbörjades av Ryssland i februari 2022. Syftet med avhandlingen är att analysera krigets inverkan på säljarens skyldighet att betala skadestånd till den andra parten ifall fullgörelse har hindrats direkt eller indirekt av kriget. I avhandlingen behandlas det skadeståndsrättsliga kontrollansvaret i KöpL 27.1§, vilket bestämmer förutsättningarna för när skadestånd ska betalas vid säljarens dröjsmål på grund av fullgörelsehinder. I samband med detta diskuteras hur de olika rekvisiten i kontrollansvarsregeln kunde tillämpas i ljuset av de följder av kriget som kan inverka på säljarens möjligheter till fullgörelse. Den rättsdogmatiska metoden används som forskningsmetod, vilket innebär att målet är att genom tolkning klargöra, förtydliga och specificera tankeinnehållet i de för avhandlingen relevanta rättsnormerna, speciellt KöpL 27.1§. Som källor används främst inhemsk och nordisk rättslitteratur och rättspraxis. Också diverse nätsidor och nyheter används för att redogöra för följderna av kriget i Ukraina och som stöd för bedömningen i oförutsebarhetsrekvisitet som är en del av det skadeståndsrättsliga kontrollansvaret. I avhandlingen har oförutsebarhetsrekvisitet identifierats som det mest relevanta rekvisitet att analysera för att kunna besvara forskningsfrågan, eftersom det är inom ramen för detta rekvisit som kriget i sig och dess följder är relevanta för bedömningen. I ljuset av rättspraxisen och händelserna innan kriget, anses säljarens möjligheter till befrielse från skadestånd vara små. Det kommer att vara intressant att se hur domstolar förhåller sig till oförutsebarhetsfrågan i rättsfall som högst antagligt kommer till behandling under kommande år, eftersom tidigare fall som behandlats med anslutning till krig är från första och andra världskriget, och således relativt gamla.
-
(2021)Alkuperäislääkevalmistaja ja useat markkinoille pyrkivät rinnakkaislääkevalmistajat tekevät tyypillisesti patenttisovintosopimuk-sia, joissa sovitaan siitä, että rinnakkaisvalmistaja lopettaa alkuperäisvalmistajan patenttia koskevan oikeudenkäynnin ja lykkää valmisteensa myynnin aloittamista, kunnes riidanalaisen patentin suoja-aika on umpeutunut. Vastaavasti voidaan sopia myös, että alkuperäisvalmistaja lisensoi riidanalaisella patentilla suojatun keksinnön rinnakkaisvalmistajalle, joka maksaa alkuperäis-valmistajalle rojaltimaksuja keksinnön kaupallisesta hyödyntämisestä. Kuvattu asetelma on usein kilpailuoikeudellisesti ongel-maton. Jos alkuperäisvalmistaja on houkutellut rinnakkaisvalmistajan sitoutumaan toimintavapautta rajoittaviin sovintosopimusehtoihin esimerkiksi maksamalla tälle merkittäviä rahamääriä, kyse voi olla kilpailuoikeudellisesti ongelmallisesta käänteismaksusovin-nosta, jonka avulla osapuolet voivat poistaa patentinloukkausoikeudenkäyntiin liittyvän epävarmuuden ja korvata sen käänteis-maksusovinnon tuomalla varmuudella. Näin alkuperäislääkevalmistaja säilyttää monopoliasemansa ja rinnakkaisvalmistaja saa käänteismaksun myötä korvauksen, joka voi vastata jopa rinnakkaisvalmistajan odotettavissa olleita voittoja, jos alallepääsy olisi onnistunut. EU-kilpailuoikeudessa ”riittävän houkuttimen” sisältävät käänteismaksusovinnot on katsottu tarkoitukseen (by object) perustu-viksi kilpailunrajoituksiksi, jotka sellaisenaan osoittavat riittävää haitallisuutta. Houkutin on tyypillisesti ollut rahaa tai muuta hel-posti havaittavissa olevaa vastiketta, jolloin käänteismaksusovinnon katsominen by object -kilpailunrajoitukseksi on ollut verrat-tain suoraviivaista. Kun käänteismaksusovinto on katsottu by object -kilpailunrajoitukseksi, kilpailuviranomaisen ei ole ollut tar-peen analysoida sovinnon tosiasiallisia haitallisia vaikutuksia. Haitallisen vaikutuksen (by effect) analysoiminen on lähtökohtai-sesti tarpeen vain, jos on ensin todettu, ettei sopimuksen tarkoituksena ole ollut kilpailun rajoittaminen. EU-kilpailuoikeudessa on yleistymässä käytäntö, jossa perinteiset helposti havaittavat käänteismaksusovinnot on korvattu jär-jestelyillä, joissa ”riittävä houkutin” on kätketty erilaisiin alkuperäisvalmistajan ja rinnakkaisvalmistajan välisiin kaupallisiin sopi-muksiin tai muihin vastaaviin järjestelyihin, kuten täysin transaktiottomiin käänteismaksuihin. Tutkielmassa tutkitaan tällaisten epätyypillisten käänteismaksusovintojen arviointikriteereitä sekä mahdollisesti yleistyvän by effect -analyysin mielekkyyttä viime kädessä patenttioikeudellisten sovintojen arvioinnissa. Tutkielmassa on myös pohdittu epätyypillisten käänteismaksusovintojen arviointia ja oikeustilaa de lege ferenda -näkökulmasta.
-
(2021)Abstract Faculty: Faculty of law Degree programme: Master’s degree programme Study track: Commercial law Author: Getter Villmann Title: ESG Due Diligence in a Share Purchase Transaction from an Investor’s Perspective Level: Master’s thesis Month and year: April 2021 Number of pages: XVIII + 79 Keywords: ESG, ESG due diligence, sustainable investing, mergers and acquisitions Where deposited: The Helsinki University Library Additional information: Supervisor: Jukka Mähönen Abstract: Sustainable or responsible investing has increased its popularity among investors throughout the last decade. Thus, nowadays, a growing amount of investors systematically include environmental, social and governance (ESG) factors as a part of their investment processes. In the context of a share purchase transaction, ESG integration during the investment phase is best achieved through a comprehensive ESG due diligence review performed by the purchaser to support its investment decision. This thesis aims to find answers to the following research questions: (i) what are the benefits and drivers for investors to perform an ESG due diligence review; (ii) how is ESG due diligence process conducted; and (iii) what are the effects of ESG due diligence findings to a share purchase agreement and the proposed transaction. Despite the accompanying financial and time costs, as a conclusion of this thesis, it was identified that performing an ESG due diligence review is beneficial for the investor in several ways. The main benefits of ESG due diligence review are risk mitigation and future ESG related opportunities, impacts on valuation, and higher return opportunities in the long-term perspective. Based on the ESG due diligence findings, an investor can make an informed decision whether to move forward with the share purchase transaction or not. These findings can also be reflected in the share purchase agreement through liability provisions and other terms to help the purchaser mitigate risks. The research suggests that in most cases the ESG integration benefits outweigh the cost issues and other ESG barriers. As indicated by this thesis, ESG due diligence is often performed with the help of external advisors as a desk review. As there is no clear standardisation concerning relevant ESG issues, the scope of ESG due diligence review depends on what is considered material in each particular case. The materiality of ESG issues depends on various circumstances, inter alia, the sector and location of the investment target, investor’s previous knowledge about the target and investor’s other preferences. The conclusions section of this thesis also includes suggestions on how ESG assessments could be developed in the future.
-
(2022)Syftet med avhandlingen är att utreda under vilka förutsättningar och i vilka situationer ESG-information kan utgöra insiderinformation. Temat är aktuellt i ljuset av den pågående ESG-trenden på värdepappersmarknaderna som sett efterfrågan och prisen av hållbara investeringsobjekt öka kraftigt. Detta har väckt frågan huruvida investerare eventuellt har hållbarhetsrelaterade målsättningar med investeringsverksamheten utöver den traditionella nyttomaximeringen. Om så är fallet, är det tänkbart att aktieprisen nu och i framtiden avviker betydligt från det pris som finansiella värderingsmodeller indikerar. I avhandlingen granskas ifall ESG-faktorer kan ha en verkan på priset av en aktie i enlighet med neoklassisk värdepappersmarknadsteori genom att påverka dess fundamentala värde. Då rättslitteraturen är enig om att information gällande händelser och omständigheter som berör det fundamentala värdet kan utgöra insiderinformation enligt MAR, står det klart att detta även gäller för ESG-information under motsvarande förutsättningar. Arbetet presenterar ett flertal ESG-faktorer som kan tänkas inverka på såväl företagets lönsamhet som dess marknadsrisk, vilket bekräftar uppfattningen om att ESG-information som berör dessa faktorer kan utgöra insiderinformation. Den andra centrala frågan som behandlas är huruvida definitionen av insiderinformation omfattar ESG-information som saknar koppling till det fundamentala värdet av en aktie, men som trots detta förorsakar en väsentlig kurspåverkan. Även om denna kurspåverkan kan fastställas, är det oklart om informationen faller under MAR:s tillämpningsområde. Detta är fallet om den förnuftiga investeraren, genom vilken informationens väsentlighet bedöms, uppfattas ha neoklassiska egenskaper som endast möjliggör beaktande av faktorer med inverkan på det fundamentala värdet. I arbetet undersöks bland annat de relevanta bestämmelserna och regleringens syften för implikationer om att förordningen skulle vila på motsvarande grunder som neoklassiska ekonomiska teorier. Tecken som skulle antyda detta går emellertid inte att finna. När man utöver detta beaktar att EU under de senaste åren betonat vikten av hållbarhetsrelaterade aspekter i företagens långsiktiga värdebildning och att ett uteslutande av verkliga marknadsföreteelser från väsentlighetsbedömningen skulle vara problematiskt ur flera olika perspektiv, verkar en tolkning enligt vilken ESG-information som saknar koppling till det fundamentala värdet kan utgöra insiderinformation vara motiverad. Rättsläget är emellertid oklart i och med att varken EUD eller ESMA tagit närmare ställning till väsentlighetsbedömningens innehåll.
-
(2024)EU:n kunnianhimoiset kestävyyteen ja ympäristöön sekä ilmastoon liittyvät tavoitteet edellyttävät suurta määrää investointeja aidosti kestäviin sijoituskohteisiin. Samaan aikaan rahoitusmarkkinoiden tilanne on välittäjäkeskeinen ja lyhytjänteinen, kun kestävät sijoitukset edellyttäisivät nimenomaan pitkäjänteisyyttä. Sijoitusrahastot, joiden nimessä on esimerkiksi sana ”ESG” tai ”vihreä”, ovat olleet viime vuosina räjähdysmäisessä suosiossa sijoittajien keskuudessa. Jopa kaksi kolmasosaa EU:n alueen sijoitusrahastojen varallisuudesta on peräisin kuluttajilta. Vihreinä markkinoitavien sijoitusrahastojen todellinen kestävyys on kuitenkin heikolla tasolla, eikä rahastojen nimissä olevat vihreyteen viittaavat termit korreloi analyytikoiden antamien ESG-pistelukujen kanssa niin hyvin kuin pitäisi. Erityisesti kuluttajasijoittajat eivät tutustu merkittävissä määrin heille annettaviin rahastoja koskeviin ennakkotietoihin. SFDR-asetuksen mukaiset mittavat tiedonantovelvoitteet koskevat suurelta osin rahastoesitteitä, joka on kuluttajien kannalta joko aivan liian pitkä, vaikeasti luettava tai vaikeasti saatavilla. Kuluttajat eivät myöskään voi tietää, mitkä ennakkotietoasiakirjoista ovat kestävyystietojen osalta tarkasti säänneltyjä ja mitkä eivät. Viherpesua tapahtuu rahastojen markkinoinnissa hyvin selvästi, eikä sertifiointijärjestelmää ole. SFDR-asetuksesta tulevat luokitukset (8 ja 9 artiklan mukaiset vaaleanvihreät ja tummanvihreät sijoitusrahastot) eivät ole virallisia kestävyysmerkkejä, mutta rahastoyhtiöt käytännössä kohtelevat niitä sellaisena kuluttajamarkkinoinnissa. Myös kuluttajansuojalainsäädännön suunta on ristiriitainen. Tilanne on ongelmallinen ja edellyttää toimialakohtaisen- sekä kuluttajansuojalainsäädännön parempaa kehittymistä oikeaan suuntaan, jos EU aikoo tavoitteensa saavuttaa.
-
(2022)ESG-tekijät eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät ovat olleet pinnalla viime vuosina. ESG-liitännäisten ongelmien esiinnousu viimevuosina on tuonut paljon aloitteita ja tavoitteita koskien näiden ongelmien ratkaisua. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään, tulee myös pääomavirrat ohjata kestäviin kohteisiin ja pääomamarkkinat valjastaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös sijoittajien kiinnostus ESG-tekijöitä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja ESG-tiedon saatavuudesta markkinoille onkin kovaa vauhtia tulossa välttämättömyys. Vaikka vastuullista sijoittamista ja ESG-tietoa koskeva sääntely on lisääntynyt viime vuosina EU:ssa, sääntely ei ole kuitenkaan yltänyt kaikille markkinoiden sääntelyosa-alueille. Esitesääntely on yksi arvopaperimarkkinaoikeudellinen sääntelyosa-alue, jota ei toistaiseksi ole päivitetty vastaamaan ESG-tietojen lisääntynyttä tarvetta. Esitesääntely soveltuu, kun arvopapereita tarjotaan tai haetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Esitteiden julkaisu- ja sisältövaatimukset perustuvat esiteasetukseen. Esitteiden tarkoitus on antaa sijoittajille tarpeelliset tiedot perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi. Tällä hetkellä esitesääntely velvoittaa kuitenkin ESG-tietojen esittämiseen vain hyvin rajallisesti, minkä johdosta käsillä on informaatioepäsymmetrinen tilanne sijoittajien tietotarpeen ja tämän hetkisen esitesääntelyn välillä. Tilanne, jossa sijoittajat eivät pysty ottamaan riittävästi huomioon ESG-liitännäisiä riskejä ja mahdollisuuksia, vähentää markkinoiden tehokkuutta ja voi aiheuttaa rahoitusvakautta uhkaavia järjestelmäriskejä. Tämän hetkinen esitesääntely ei vastaa näin ollen sijoittajien eikä markkinoiden tarpeita. Komissio onkin tunnistanut sijoittajien tarpeen ESG-tiedoille ja todennut tarkastelevansa vuoden 2022 aikana tarvetta ESG-liitännäisten tietovaatimusten lisäämistä niin sanottujen ESG-arvopaperien osalta. Huomattavaa on, että komission ehdotus koskisi nimenomaisesti erillistietovaatimuksia ESG-arvopapereille, eikä esitesääntelyn muuttamista kokonaisuudessaan. Kun otetaan kuitenkin huomioon sijoittajien kiinnostuksen lisääntyminen ESG-tekijöihin ja esitesääntelyn funktio tarjota sijoittajille tarpeelliset tiedot perustellun päätöksen tekemiseksi, herää kysymys siitä tulisiko ESG-tietojen antamista edellyttää kaikissa tilanteissa, kun esite tulee laadittavaksi. Tutkielmassa tarkastellaan ESG-tietojen julkaisuvaatimuksia esitesääntelyssä tällä hetkellä, sekä mahdollisia vaihtoehtoja ESG-tietovaatimuksien lisäämiseksi esitesääntelyyn. Tutkimustehtävänä on tarkastella sitä millainen esitesääntelyn tulisi olla, jotta kestävyyttä koskevan sääntelyn sekä esitesääntelyn tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osana ESG-tietoa koskevan sääntelykehikon uudistamista EU:ssa on valmisteilla uusi yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (Corporate Sustainable Reporting Directive, CSRD). CSRD:n ehdotuksen keskeisimpiä muutoksia ovat raportoitavien tietojen yksityiskohtaisempi täsmentäminen sekä sen edellyttäminen, että raportointi on tehtävä EU:n pakollisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. EU:n kestävyysraportointistandardit tulevat olemaan yhdenmukaiset tiedonantovelvoiteasetuksen ja taksonomia-asetuksen kanssa. Olennaista kestävyysraportointia koskevassa uudistuksessa onkin yhteys näiden asetusten kanssa. CSRD:n tavoite onkin yhdessä tiedonantovelvoiteasetuksen, taksonomia-asetuksen sekä muun ESG-tietoa koskevan sääntelyn kanssa luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys ja kestävyystietojen virta koko rahoituksen arvoketjussa. CSRD:n ehdotuksen esittämät uudet kestävyysraportointivaatimukset voisivat toimia hyvänä lähtökohtana myös esitesääntelyn ESG-tietovaatimuksille. Jotta pääomavirrat saataisiin ohjattua kestäviin kohteisiin ja muut kestävyyssääntelyä koskevat tavoitteet saavutettaisiin, tulisi esitesääntelyn myös olla osa tätä ESG-tiedon yhtenäistä oikeudellista kehystä.
-
(2021)Tutkielman tarkoitus on kartoittaa esteettisiä pistoshoitoja käsittäviin kuluttajapalveluihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tutkielmassa käsiteltävät pistoshoidot ovat ensinnä hyaluronihappopistokset, joilla voidaan täyttää ja muotoilla kasvojen piirteitä. Hyaluronihappopistoksia ei pidetä vallitsevassa oikeustilassa lääkeaineina, eikä niiden esteettisessä tarkoituksessa tapahtuvaan injektiomuotoiseen antamiseen edellytetä tai myönnetä lupaa, koska ne eivät ole Valviran käsityksen mukaan terveyden- ja sairaanhoitoa. Toiseksi tutkielmassa käsitellään botuliinitoksiinipistoksia. Botuliinitoksiini on lääkeaine, jota saa ainoastaan lääkemääräyksellä. Botuliinitoksiinin pistäjän tulee Valviran mukaan olla joko lääkäri tai lääkärin valvonnassa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö. Botuliinitoksiinin pistäminen on terveydenhoitoa, joten siihen sovelletaan lähtökohtaisesti terveydenhuollon toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä. Kuten muihinkin kuluttajapalveluksiin, myös kasvojen pistoshoitoihin liittyy erilaisia potentiaalisia kuluttajaoikeudellisia ongelmakohtia. Tutkielman käydään läpi pistoshoitoihin soveltuva lainsäädäntö sekä hyaluronihapon että botuliinitoksiinin osalta. Lisäksi tutkitaan markkinointiin liittyviä näkökohtia, kuten terveyspalvelujen markkinointia sekä muita aihealueen kannalta relevantteja markkinointiin liittyviä seikkoja. Kolmannessa luvussa käydään läpi KSL 8 luvun tarkoittamia palveluksen virhetilanteita. Koska pistoshoitoihin – tai henkilöön kohdistuviin palveluihin ylipäätään – liittyen ei ole erityistä kuluttajaoikeudellista sääntelyä, sovelletaan näihin palveluihin KSL 8 luvun virhesääntelyä soveltuvin osin. Viimeiseksi käydään läpi kuluttajaturvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Tutkielma on osunut tietynlaiseen siirtymävaiheeseen, koska KSL:n uutta 9 a lukua koskeva ehdotus odottaa pääsyä eduskunnan käsittelyyn. Toiseksi myös aivan vastikään voimaan tullut lääkinnällisistä laitteista annettu laki vaikuttaa suuresti alan sääntelykokonaisuuteen
-
(2024)Tässä oikeustaloustieteellisessä tutkielmassa tarkastellaan kestävyysraportoinnin sääntelyn muutosta Euroopan unionissa (EU). Tutkielman keskiössä on eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) muodostama kokonaisuus, jonka myötä EU:ssa siirrytään ainakin teoriassa pakolliseen kestävyysraportointiin. Tutkielmassa keskitytään kestävyysraportoinnin sääntelyn historiaan, tulevaisuuteen, tarpeellisuuteen, vaikutuksiin, onnistumismahdollisuuksiin ja raportoinnin pakollisuuteen. EU:n sääntelyn ohella tutustutaan myös muihin standardeihin ja viitekehyksiin sekä fragmentoituneeseen kestävyysraportointimarkkinaan. Kokonaiskuvan luomiseksi sääntelyä käsitellään myös CSRD:n edeltäjien, eli modernisointidirektiivin ja NFRD:n valossa. Tutkielmassa osoitetaan, että sääntelyyn viime hetkellä tehtyjen muutosten myötä on päädytty vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden välille asettuvaan hybridilähestymistapaan. Vaikka sääntelyn uudistaminen onkin itsessään perusteltua, lähestymistapa vaikuttaa ongelmalliselta sekä sääntelyn tavoitteiden saavuttamisen, että sääntelyn tehokkuuden kannalta. Tutkielmassa esitetään, että nykymuotoinen sääntely on aiempien direktiivien tavoin omiaan johtamaan de facto vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin. Sääntelyn tavoitteet vaatisivat pakollista, standardoitua ja vertailukelpoista raportointia. Uuden sääntelyn mahdollisuudet täyttää nämä vaatimukset ovat kuitenkin kyseenalaiset. Tutkielmassa osoitetaan myös, että arvopaperimarkkinaoikeudellisesti kestävyysriskien hallinnalla ja pakollisella raportoinnilla on tärkeä rooli. EU:ssa raportointia lähestytään vaativan kaksinkertaisen olennaisuuden kautta. Taloudellisen tehokkuuden kannalta haastava valinta on kestävyystavoitteiden kannalta perusteltu. Tutkielmassa osoitetaan, että kestävyysraportoinnilla voi olla yhteys todellisiin kestävyysparannuksiin. Näkemystä tukee esimerkiksi se, että sijoittajien on osoitettu arvostavan sijoituskohteiden kestävyyttä. Tätä kautta voidaan rakentaa yksi lukuisista yhteyksistä todellisten kestävyysparannusten ja kestävyysraportoinnin välille. Vaikutusten perustaksi tarvitaan kuitenkin luotettavaa dataa, jonka saatavuutta EU:n hybridilähestymistapa ei välttämättä takaa. Kokonaisuudessaan tutkielman löydökset osoittavat, ettei lopullisessa sääntelyssä ole päädytty kaikkia osapuolia miellyttävään kompromissiin. Sen sijaan CSRD:n ja ESRS:n muodostama kokonaisuus vaikuttaa yhdistävän vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden huonot puolet. Sääntelyyn viime hetkellä tehdyt muutokset osoittavat, että sääntelyssä on jälleen huomioitu erityisesti tiukempaa sääntelyä vastustavien tahojen intressit. Aiemmista direktiiveistä poiketen yrityksille aiheutuu kuitenkin tällä kertaa entistä enemmän konkreettisia kustannuksia esimerkiksi olennaisuuden arviointien myötä. Täten on olemassa todellinen uhka, että sääntelyn kokonaistehokkuus jää epäoptimaaliselle tasolle.
-
(2023)This master's thesis investigates the role of competition law in addressing the issue of excessive data collection and its implications in the context of big data. With the rapid shift towards a data-driven economy, the significance of data protection has grown exponentially, prompting an examination of its interconnectedness with competition policy. Although consumers have access to free products and services, the absence of monetary costs raises concerns about the need for appropriate action and regulation. The thesis argues that a competition policy solely focused on prices may overlook potential welfare harms linked to non-price factors like privacy and consumer choice. Moreover, it contends that excessive data collection can be deemed anticompetitive under EU competition law. The main research objectives of this thesis revolve around exploring whether excessive data collection can be classified as exploitative abuse under competition law and, if so, how it can be addressed. The findings reveal existing inadequacies in competition law and propose potential avenues for competition policy to combat excessive data collection effectively. The suggested approach aims to extend competition law's intervention beyond a narrow focus on prices and integrate a framework based on fair trading conditions and privacy considerations. The topicality and relevance of this research are evident in the current digital economy landscape. By providing a comprehensive examination of competition policy's implications in the era of big data, with a particular emphasis on personal data, this thesis contributes valuable insights and policy considerations to ongoing discussions. Notably, it goes beyond previous articles by encompassing various theories of harm and privacy as quality parameter. Overall, this thesis enriches the understanding of competition law's role in managing excessive data collection, safeguarding consumer welfare, and promoting fair practices in the digital age.
-
(2023)Abstract Faculty: Faculty of Law Degree programme: International Business Law Programme Author: Aitor Sevillano Orbegozo Title:” Exclusivity agreements in international business operations; Risks and best practices. Level: Master’s thesis Month and year: November 2023 Number of pages: 79 Keywords: Exclusive dealings, competition law, international law, employment law, freedom of contract, choice of law, EU Law, exclusive clauses, contract law. Supervisor: P. Sean Morris Where deposited: E-thesis Helsinki University Abstract: This thesis will address the question of exclusivity clauses in business operations at the international level, consequentially establish what the risks are, and determine the best practices for entering into an exclusive commercial agreement in an international context. I will explore the international business environment and how companies interact with other undertakings in this environment. We will proceed by studying exclusivity in its different forms and aspects in a contractual context and dissecting exclusivity dealings exposing its features and effects, as well as looking at them through a dimensional prism. This will serve to understand and see how exclusivity terms affect the parties to an international business arrangement and the effects they have in the market they operate. Using principles of legal theory such as freedom of contract, and using a theoretical approach, a study of the effects of exclusivity will be elaborated considering the factors and attributes inherent to the inclusion of exclusivity terms in a commercial contract. Classifying and studying the effects of exclusivity considering the effects as isolated items and how these shape the relationship between the parties and play a role in international business operations. We will examine how exclusivity clauses position the parties in respect to their contractual relationship. Laws and regulations applicable to exclusivity agreements will be identified and considering these, the applicability and validity of exclusivity clauses and agreements will be scrutinised. Competition law and employment law will be the main fields of exploration to observe and study how these two fields of law regulate exclusivity terms in view of the horizontal and vertical direction of exclusivity agreements between the parties. We will use the examples of EU and UK regulations as they have a different angle in approaching the validity of exclusivity agreements. Following the identification of the main elements of exclusivity agreements, based on Competition end employment regulations as well as business elements, I will classify and identify the risks that the use of exclusivity agreements has for international commercial agreements, from an operational and legal perspective. Considering the risks and the features of exclusivity agreements, I will propose best practices to avert or remedy the risks and to achieve the best efficient use of exclusivity agreements.
-
(2019)Abstract This thesis conceptualizes how the selection of lawful bases for processing by controllers upholds or constrains data subjects' rights to erasure ("right to be forgotten"), restriction, and objection to processing personal data under the GDPR, particularly when data subjects assert these rights. This thesis asks two research questions to achieve this: How do the prioritization and relative authority – as represented by the non-absoluteness of the right to data protection - of different lawful bases under GDPR influence the applicability of data subjects' rights to erasure, restriction, and objection; and how do specific contextual factors recognized by the GDPR, such as data subject vulnerability and exceptional processing circumstances, influence the applicability of lawful bases and the consequent exercise of data subjects' rights to erasure, restriction, and objection? Given the nature of the above research questions that touch upon the interpretation of letters of the law, this thesis employs a legal doctrine approach with limited exposure to social science, and therefore, resources from both fields are used given this limitation. To address the first research question, this thesis categorizes the rights to erasure, restriction, and objection according to the lawful bases used for processing, aiming to decode their interrelationships. My findings reveal that all GDPR provisions embed the non-absolute nature of data protection rights; however, they disproportionately manifest this nature within these three specific rights due to the peculiarities of the chosen lawful bases and the processing contexts. Some rights are significantly more impacted than others. This thesis argues that lawful bases for processing carry an implicit hierarchical order, considerably influencing the enforcement of subjects' rights to erasure, restriction, and objection in a direct proportion relationship. To address the second research question, this thesis categorizes the contexts of processing deemed exceptional due to either the inherent processing risks involved or implicitly recognized favored societal interests. My analysis reveals that these processing contexts impact the rights to Erasure, Restriction, and Objection, as they influence the selection of the lawful base for processing and consequently modulate the interplay identified in the initial research question. In essence, the context introduces an additional layer of protection, tempering the degree of non-absoluteness of data protection right while negatively impacting the three rights in other contexts.
-
(2021)Specialförvärvsbolag (“SPAC-bolag”) är bolag som grundas utan egen operativ verksamhet med avsikten att genomföra ett företagsförvärv. Bolaget ansamlar medel från investerare genom ett offentligt erbjudande för att finansiera ett efterföljande företagsförvärv. Företaget skall inom en förutbestämd tidsperiod på 36 månader genomföra förvärvet, och ifall detta misslyckas skall bolaget likvideras och bolagets aktier avlistas från börsen. I förvärvet väljs ett eller flera privata operativa bolag ut som målbolag, som sedan fusioneras med det börsnoterade SPAC-bolaget. Genom fusionen tas det onoterade företaget således upp till offentlig handel utan att genomgå en traditionell börsnoteringsprocess. I SPAC-affärsmodellen har de grundande aktieägarna, även kallade sponsorer, ofta en betydande maktposition i bolaget såväl genom sitt betydande aktieinnehav som genom nära förhållande med bolagets ledning. Detta har lett till att bolagsmodellen kommit att kritiseras inom den internationella rättslitteraturen för att strida mot vissa grundläggande aktiebolagsrättsliga principer såsom principen om aktieägarnas likställighet. Likväl har det nya marknadsfenomenet gett upphov till frågor kring SPAC-bolagets informationsplikter gentemot investerarna, i och med den osäkerhet som råder kring SPAC-bolagen. Bottnande i dessa problemområden undersöker avhandlingen således hur fenomenet SPAC passar in i den finska värdepappersmarknads- och aktiebolagsrätten. Särskilt granskas SPAC-bolagets natur, vilka krav på informationsplikt som finns för SPAC-bolag, samt hur vissa corporate governance -relaterade frågor gällande ledningens och aktieägarnas inbördes ställning och gränsdragning skall komma att tolkas inom SPAC-kontexten. Som stöd för granskningen utförs en praktisk fallstudie av ett nyligen börsnoterat finskt SPAC-bolag, Virala Acquisition Company. Slutsatserna som dras i avhandlingen är att SPAC-bolag inte skiljer sig avsevärt från traditionella börsbolag vad kommer till reglering. Avgörande är de strukturella val man i det enskilda fallet valt att implementerat i bolagets SPAC-modell. Den främsta skillnaden bolagsformerna emellan följer av att bolaget inte har någon egentlig operativ verksamhet, utan endast letar efter ett lämplig målbolag att förvärva och fusioneras med. Således kan SPAC-bolag ur investerarnas synvinkel ses som en form av private equity för småsparare, medan man ur målbolagens synvinkel kan se SPAC-bolag som en icke-konventionell finansieringskanal. Eftersom SPAC-bolagen skall anses erbjuda nya lösningar på gamla problem skall ytterligare reglering ännu inte anses behövlig, även om det står klart att det är för tidigt att förutspå hur SPAC-fenomenet kommer utvecklas och vilka praktiska följder fenomenet kommer få på den finska värdepappersmarknaden.
-
(2023)Samtidigt som näringslivet spelar en central roll i den sociala och ekonomiska utvecklingen av det moderna samhället, bidrar det även till otaliga risker som kan orsaka skada för ekonomin, miljön och samhället. Under de senaste årtiondena har emellertid den allmänna uppmärksamheten för företagsansvaret ökat globalt, och idag förväntas företag betjäna samhällsintressen i en bredare skala än att endast lyda befintlig lagstiftning samt identifiera och förebygga skadliga samhällseffekter. Framför allt inflytelserika multinationella företag fordras använda sin kapacitet för att hitta lösningar till samhälleliga problem. Globaliseringen och fragmenteringen av företagens produktion i värdekedjor har lett till att de verksamhetsrelaterade ansvarsfrågorna blivit alltmer gränsöverskridande. Detta, tillsammans med det samhälleliga intresset, har bidragit till en hastig ökning av reglering som omfattar företagens ansvar för bland annat miljö- och människorättskränkningar. De existerande nationella företagsansvarslagarna har dock resulterat i oenigheter av ansvarsgrunder och konkurrensfördelar. Som en lösning till detta har Europeiska unionen tagit åtgärder för att upprätta en bindande unionslagstiftning som ålägger vissa företag en förpliktelse att iaktta tillbörlig aktsamhet i sina gränsöverskridande värdekedjor. Förhandlingarna av direktivförslaget har dock belastats av meningsskiljaktigheter, särskilt beträffande efterlevnaden av bestämmelserna om tillbörlig aktsamhet. Detta inbegriper närmare det gränsöverskridande ansvaret som ett företag kan åläggas till följd av skador som orsakas av ett annat bolag i dess värdekedja till nackdel för en utomstående part. Enligt allmänna aktiebolagsrättsliga regler grundar sig ansvarsfördelningen i ett aktiebolag på de grundläggande principerna om aktiebolagets åtskilda juridiska personlighet och aktieägarens begränsade ansvar. Den heltäckande företagsansvarsregleringen som för tillfället förbereds på unionsnivå utgör ett undantag till dessa principer, då det bolagsrättsliga ansvaret förslagsvis kan utsträckas såtillvida att ett moderbolag förblir ansvarigt för dess utländska dotterbolags skadevållande verksamhet. Fastän samförstånd fortfarande inte nåtts i förhandlingarna gällande direktivets innehåll och omfattning, kan övriga rättsmedel gemenligen utnyttjas för att ålägga ett liknande ansvar för moderbolaget. Dessa rättsmedel utgörs av produktionsansvarsrätten och ansvarsgenombrottet. Foreign direct liability-ansvaret, som utgör en underart till produktionsansvaret, underbygger på allmänna obligationsrättsliga regler och moderbolagets bristande företagsstyrning av dotterbolaget. Ansvarsgenombrottet baserar sig emellertid på principen om förbudet mot rättsmissbruk, och omfattar situationer där en aktieägare under vissa omständigheter och utan stöd av någon förpliktande bestämmelse blir direkt ansvarig gentemot aktiebolagets borgenärer för bolagets förpliktelser i strid med de grundläggande aktiebolagsrättsliga principerna. Syftet med denna avhandling är att ge en bättre bild av den rättsliga förståelsen och regleringen av den verksamhet som sker inom överstatliga värdekedjor, och ämnar till att behandla de olika mekanismerna för att ålägga en aktieägare ansvar för aktiebolagets företagsansvarsrelaterade kränkningar och försummelser. Därutöver diskuteras särskilt ansvarsgenombrottets ställning som en alternativ ansvarsmekanism i ljuset av det produktionsrättsliga och företagsansvarsrättsliga ansvaret.
-
(2022)Människan har sedan länge använt sig av tecken för att särskilja sin egendom och sina handelsvaror från andras. Betydelsen och värdet av dessa tecken har ändrat avsevärt under de senaste århundraden i takt med förändringar i samhället och på marknaden. Varumärken förekommer nuförtiden överallt och är bland de mest inflytelserika symbolerna i världen. Det varumärkesrättsliga skyddet och varumärkesfunktionerna har utvecklats och utvidgats betydligt inom Europa. Idén om varumärken har funnits redan länge men först under den industriella revolutionen ansågs det finnas ett behov att skydda varumärken rättsligt för att kunna särskilja tillverkarens varor från konkurrenternas och mot förfalskningar. Varumärkets funktion var att skydda innehavarens varor i handeln för att särskiljas från konkurrenterna. Varumärket fungerade som en indikator av kommersiellt ursprung och detta var och är ännu idag varumärkets grundläggande funktion. Den optimala nivån på varumärkesskyddet har redan länge varit omtvistat i Europa. EU-domstolens rättspraxis påbörjade en utvidgning av varumärkesrätten genom att utvidga de varumärkesrättsliga funktionerna. EU-domstolen utvecklade de så kallade nya moderna funktionerna, nämligen reklam-, kommunikations- och investeringsfunktionen. Dessa nya moderna funktioner har väckt mycket diskussion och meningsskiljaktigheter. I samband med utvidgningen av funktionerna har även rättigheterna anknutna till varumärken utvecklats och deras räckvidd har blivit bredare. För samhället och marknaden idag är varumärken betydande speciellt för varors och tjänsters försäljningskraft och för att locka till sig en konsumentkrets. Tack vare utvidgningen av varumärkesfunktionerna skyddas varumärken från mer än bara förväxling. Kända varumärken skyddas även i situationer där det inte finns en förväxlingsrisk i och med att de nya moderna funktionerna även skyddar varumärkets kommunikativa värde, det vill säga renommé. Utvecklingen av skyddet har följt med utvecklingen av den moderna marknaden, men har skyddet blivit för brett? Det moderna varumärkets roll som kommunikationsverktyg är komplext och har fört med sig utmaningar framförallt vad gäller tolkningen av när varumärkesintrång har skett. Till de framtida utmaningarna hör bland annat kopplingen mellan brands och varumärken, skyddsomfånget för icke-traditionella varumärken och utnyttjande av lyxvarumärkens starka skydd. Under de senaste åren har även diskussionen gällande sambandet mellan de grundläggande fri- och rättigheterna och varumärkesskyddet återupplivats. Speciellt yttrandefrihetens inverkan på balansen mellan de konkurrerande parternas intressen har fått synlighet. För de immateriella rättigheterna, men speciellt för varumärkesrätten är balansen mellan de konkurrerande parterna grundläggande. Den moderna varumärkesrätten borde sträva efter att skapa ett system som på bästa sätt balanserar alla parters intressen. Syftet med avhandlingen är att redogöra för hur varumärkessystemet och -funktionerna utvecklats hittills samt att beskriva framtidsutsikten för skyddsomfånget och skapandet av balansen.
-
(2024)The advent of digitalization has introduced new complexities in the legal landscape, particularly reflected in the General Data Protection Regulation (GDPR). This thesis explores the application of GDPR Article 6(1)(b), which pertains to contractual necessity, within the context of online services. Specifically, it examines the role of contractual necessity in managing the extensive personal data handled by online platforms, with a focus on behavioral advertising. Focusing on key issues such as the implications of a narrow interpretation of contractual necessity and the potential for misinterpretation, this research investigates whether current guidelines and case law sufficiently encourage data controllers to rely on contractual necessity when appropriate. Through an analysis of pertinent case law, including the Meta Platforms case, and guidelines from the European Data Protection Board (EDPB), this study aims to assess the alignment of these interpretations with GDPR principles and primary law. The research methodology combines a legal dogmatic approach with documentary and case study analyses to provide a comprehensive understanding of GDPR Article 6(1)(b). The findings reveal significant challenges in applying contractual necessity in the digital age. There is a need for clearer guidelines to avoid misinterpretation and ensure that data controllers can confidently rely on contractual necessity where appropriate. Additionally, the study highlights the complexities of balancing business interests with stringent data protection policies. These insights contribute to the broader discourse on data protection, offering practical recommendations for enhancing compliance and safeguarding user data in online services.
-
(2023)Tutkielman kohteena on ajankohtainen ja epäselvä tekijänoikeuden ja tekoälyn kouluttamisen ristitulessa syntyvä oikeudellinen kysymys: saako generatiivista tekoälyä kouluttaa tekijänoikeudella suojatulla aineistolla ilman että teosten oikeudenhaltijat ovat antaneet tähän lupaansa? Tutkielmassa selvitetään siten, miltä osin tekijänoikeutta rajoittavia oikeussäännöksiä mahdollisesti voidaan soveltaa tällaiseen tilanteeseen. Tutkimuskysymystä selvitetään pääasiassa Suomen voimassaolevan oikeuden nojalla sekä soveltuvin osin Euroopan unionin oikeuden nojalla, eli tutkielman tutkimusmetodina on lainoppi, minkä lisäksi noudatetaan pääasiallisesti perinteistä oikeuslähdeoppia. Tarkasteltavaan aineistoon kuuluu siten muun muassa tutkimuskysymykseen liittyvät säädökset, säädöksiä valmistelevat asiakirjat kuten hallituksen esitykset sekä tutkimusongelman kannalta merkityksellinen oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimuskysymystä tarkastellaan kuitenkin myös valmisteilla olevan EU:n tekoälyasetuksen valossa, jonka osalta tutkimusmetodi poikkeaa puhtaasta lainopista, sillä asetus ei ole voimassaolevaa oikeutta. Tutkielman tulokset paljastavat, että tutkimusongelmaan soveltuvat tietyt tarkastelun kohteena olevat tekijänoikeutta rajoittavat säännökset, joskaan tämä ei tapahdu ongelmitta. Erityisesti tekijänoikeuden tilapäistä kappaleen valmistamista koskeva rajoitussäännös näyttäytyy tutkimustulosten valossa ongelmalliselta. Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva rajoitussäännös näyttää toisaalta soveltuvan tutkimuskysymyksen mukaiseen asetelmaan melko ongelmattomasti, joskin senkin osalta on hahmotettavissa joitakin epäselvyyksiä. EU:n tekoälyasetusehdotuksen vaikutus tutkimuskysymykseen jää puolestaan melko etäiseksi, vaikkakin tiettyjä sinänsä merkittäviä yhteyksiä asetuksen ja tutkimusongelman välillä ilmenee. Lopuksi tutkielmassa tiivistetään ne tutkimustulokset, joihin tutkielman edeltävissä jaksoissa on tultu. Lisäksi hahmotetaan sitä oikeustilaa, johon tutkimustulokset johtavat. Näkemys on, ettei tämä oikeustila ole hälyttävä, vaan voimassa oleva kotimainen ja EU-normisto vastaa pääosin riittävällä tavalla tutkimusongelman mukaiseen tilanteeseen. Todetaan myös, ettei tekoälyasetusehdotus nykymuodossaan ja voimaantullessaan tuo tutkimuskysymyksen ytimeen liittyen merkittäviä muutoksia.
-
(2021)Namn på produkter med en särskild anknytning till geografisk plats kan idag skyddas i EU genom systemet för registrering av geografiska ursprungsbeteckningar. Skydd kan beviljas för produkter som härstammar från ett visst geografiskt område och som till följd av detta fått en särskild kvalitet eller ett särskilt rykte. I nuläget omfattar EU:s system för skydd av geografiska ursprungsbeteckningar livsmedel, jordbruksprodukter, vin och spritdrycker. För andra produktklasser finns inget motsvarande skydd. Detta har lett till en diskussion i EU om att utvidga det rådande systemet till att omfatta även andra produkter än jordbruksprodukter, vilket kunde möjliggöra skydd för exempelvis traditionella hantverk. En utvidgning av det nuvarande skyddssystemet till att omfatta andra produkter än jordbruksprodukter har ansetts vara en lösning på det idag fragmenterade rättsläget, där dessa produkter skyddas genom nationella kvalitetsordningar, olika varumärkesrättsliga lösningar eller annan produktspecifik reglering. Samtidigt kan en utvidgning av systemet för geografiska ursprungsbeteckningar också medföra potentiella negativa effekter. Avhandlingens syfte är därför att utreda vilka alternativa rättsliga instrument som i nuläget kan skydda geografiskt anknutna produkter som faller utanför EU:s system för geografiska ursprungsbeteckningar. I avhandlingen utreds möjligheten till skydd genom EU:s reglering om otillbörliga förfaranden i affärsverksamhet samt unionens varumärkeslagstiftning, eftersom dessa delar många funktioner med skyddet av geografiska ursprungsbeteckningar. Den redan befintliga lagstiftningen verkar kunna ge ett grundläggande skydd för geografiskt anknutna produkter. Skyddets omfattning är ändå inte jämförbart med skyddet av geografiska ursprungsbeteckningar, som i vissa situationer åtnjuter ett mer omfattande skydd än varumärken, även om dessa skyddsformer på många punkter är jämförbara. Regleringen av geografiska ursprungsbeteckningar bygger på en mångfald av bakomliggande intressen, så som konsumentskydd, reglering av konkurrens samt jordbruksrelaterade frågor. Av dessa orsaker anses ofta reglering av otillbörliga affärsmetoder eller varumärkesrätten medföra ett otillräckligt skydd för geografiskt anknutna produkter. Det finns emellertid skäl att behålla en restriktiv inställning till en utvidgning av skyddet av geografiska ursprungsbeteckningar i EU. Därmed bör även alternativa instrument för att skydda icke-jordbruksprodukter beaktas i utredningen av ett möjligt framtida skyddssystem för andra produkter än jordbruksprodukter.
-
(2022)Within the general fight to tackle Climate Change, the field of Patent Law has not received the consideration that its potential to control research and entry to the market might have, especially when contrasting it with other fields of Law. The aim of this Thesis is to analyze the current Patent Law framework and create amendments that can help pursue the objective of environmental sustainability. It departs from the constitutional presence and relations between the right to an environment, which we can consider a third generation right, and the most classical right to property, especially intellectual property. We then discuss the developments and adaptations that Patent Law has undergone, its process of internationalization, stopping to revise its primary features: the balance between public interest and incentive to invent. We also enter the topic of business patent strategies, trying to see how it should be shaped to advance on this objective. After defining the concept of ‘green patent’ through the related concept of sustainability, and with the aid of environmental science, we analyze some proposals to modify the law, derived from either Patent Law itself, other fields of Law or other fields of science. We do this following the classical scheme to analyze alternatives in the formulation of public policies, although we focus heavily on the legal implications of the change. The main conclusion we achieve is suggesting three different policies: in a first stage, we consider the creation of incentives both for green patents themselves and for the development of inclusive patents. In a later stage, we aim to use the ‘serious prejudice to the environment’ clause in art. 27.2 TRIPS to outright exclude from patentability any technologies that may have clearly negative environmental impact. The main objective is to spur discussion on the topic and include better proposals to tackle climate change in our current situation through Patent Law.
Now showing items 21-40 of 190