Browsing by study line "English"
Now showing items 21-25 of 25
-
(2020)Tutkielman aiheena on tarkastella kahden fiktiivisen henkilöhahmon rakentumista semioottis-kognitiivisena prosessina sekä lukijan kiintymyssuhdetta henkilöhahmoihin. Tutkimuksen kohteena on kaksi Neil Gaimanin fantasiakirjaa: Coraline ja The Graveyard Book sekä erityisesti teosten päähenkilöt. Pyrin osoittamaan, että henkilöhahmojen rakentuminen on prosessi, joka yhdistää tekstin lingvistiset elementit ja lukijan kognitiiviset mielentoiminnot. Lähestymistavassani hyödynnän Jonathan Culpeperin näkemystä henkilöhahmojen pohjimmaisesta dualismista sekä tulkinnan kaksisuuntaisuudesta. Pyrin myös havainnollistamaan potentiaalisia syitä sille, miten ja miksi lukijan kiintymyssuhde henkilöhahmoihin rakentuu niin psykologisten kuin neurobiologisten prosessien kautta. Kiintymyssuhteen analysoinnissa hyödynnän tutkimuksia mm. peilineuronien toiminnasta, sekä tunnereaktioista. Ensimmäinen tulkintasuunta henkilöhahmon rakentumisessa ottaa huomioon, millä tavoin hahmo välittyy tekstistä lukijalle. Tarkastelun kohteina ovat sanavalinnat, fokalisaatio ja metaforinen kieli, jotka kiinnittävät lukijan huomion päähenkilöön tekstitasolla. Tämän lisäksi ne aikaansaavat lukijassa mielentoimintoja, jotka täydentävät, yhdistävät ja tulkitsevat luettua tekstiä verraten sitä aikaisempaan eksplisiittiseen ja implisiittiseen tietoon ihmisistä. Toinen tulkintasuunta ottaa huomioon, millä tavoin ja millaiseksi henkilöhahmo rakentuu ensisijaisesti lukijan aikaisemman tiedon ansiosta. Tarkastelun kohteina ovat lukijan perustavanlaatuiset ajatusmallit, joita hän tiedostamattaankin soveltaa kohdatessaan fiktiivisen henkilöhahmon. Tämän tulkintasuunnan analysoinnissa hyödynnän mm. Lisa Zunshinen katsausta mielenteoriaan (Theory of Mind). Tutkielmani osoittaa, että edellä mainitut tulkintasuunnat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Fiktiivistä henkilöhahmoa ei voi mieltää ainoastaan lingvististen elementtien summaksi tai lukijan kognition luomaksi itsenäiseksi kokonaisuudeksi, sillä tekstin ja mielen aikaansaamat prosessit ovat hyvin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tutkielmani osoittaa myös, että lukijan kiintymyssuhde fiktiivisiin henkilöhahmoihin on valtaosin väistämätöntä. Kiintymyssuhde muodostuu automaattisten ja implisiittisten prosessien, kuten tunnereaktioiden kautta niin psykologisella kuin neurobiologisella tasolla.
-
(2019)Vakiintuneen käsityksen mukaan merkittävä osuus englannin kielestä perustuu valmiiksi tuotettuihin fraaseihin, joiden avulla kielenkäyttäjät voivat edistää ilmaisunsa sujuvuutta sekä ymmärrettävyyttä. Aiemman tutkimustiedon perusteella kaavamaisesta kielestä (engl. formulaic language) hyötyvät paitsi englannin kieltä äidinkielenään puhuvat myös kielenoppijat. Aihetta käsittelevä kirjallisuus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että englannin kielelle ominaisen kaavamaisen ja idiomaattisen ilmaisutavan oppiminen on yksi haasteellisimmista osa-alueista kyseistä kieltä vieraana kielenä puhuville oppijoille. Pro gradu -tutkielmani aiheena on kaavamainen kielenkäyttö suomalaisten lukioikäisten englannin kielen oppijoiden tuottamassa puheessa. Keskityn tutkielmassani yhteen aiemmin määriteltyyn kaavamaisen kielenkäytön luokkaan: epätarkkoihin ilmauksiin (engl. vague expressions). Tutkielmani aineistona on kaksi oppijakorpusta, FUSE- sekä Hy-Talk -korpukset, jotka koostuvat suomalaisten lukiolaisten suullista englannin kielen taitoa testaavien kokeiden tallenteista. Tutkielmani sisältää sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Selvitän ensinnäkin korpusohjelmiston avulla, missä määrin kokelaat käyttävät tarkastelun kohteena olevia ilmauksia vertaamalla tuloksia myös aiempaan tutkimukseen. Tutkielmani laadullisessa osuudessa selvitän epätarkkoja ilmauksia ja niiden tekstiympäristöjä tutkimalla, millaisia käyttötarkoituksia varten kokelaat hyödyntävät kyseisiä fraaseja sekä missä määrin havaitut tarkoitukset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Lisäksi tutkin, ovatko kokelaiden Hy-Talk -kokeesta saamat kokonaisarvosanat yhteydessä epätarkkojen ilmauksien tiuhempaan ja monipuolisempaan käyttöön. Aineiston perusteella suomalaiset kielenoppijat hyödyntävät puheessaan epätarkkoja ilmauksia laajasti ja monipuolisesti jopa englantia äidinkielenään puhuviin verrattuna. Laadullisessa tarkastelussa ilmeni, että kokelaat käyttivät tarkasteltuja ilmauksia pitkälti samoja käyttötarkoituksia varten kuin natiivit, mikä osaltaan antaa viitteitä tällaisten fraasien näkyvästä roolista suomalaisten englannin kielen oppijoiden puheessa. Epätarkkojen ilmauksien määrän ei havaittu muodostavan tilastollisesti merkittävää vastaavuussuhdetta suullisen kielitaidon kokeessa saatuun korkeampaan kokonaisarvosanaan. Kokelaiden käyttämien epätarkkojen ilmauksien monipuolisen käytön puolestaan havaittiin olevan tilastollisesti yhteydessä korkeampaan kokonaisarvosanaan.
-
(2018)This thesis examines a video advertising campaign by the National Rifle Association of America (NRA), an active civil organization that prides itself on being the utmost protectors of gun rights in America. The ‘Freedom's Safest Place' campaign, which took place from 2015 until 2017, uses music, images, and captivating speeches by NRA members in an attempt to seek support and recruit new members. The main objective of this research is to uncover the discourses of identity and ideology underlying these ads, expose their content, and identify the multimodal means by which these are transmitted to the public. This research takes a multimodal critical discourse studies (MCDS) approach to the issue, looking at the materials at the levels of discursive content and multimodal means. The analysis of the 33 video ads from the campaign is performed using a micro-transcription matrix adapted from Baldry and Thibault (2006), a methodology for MCDS proposed in Wodak and Meyer (2016), and some theoretical tools from systemic functional linguistics. This qualitative analysis focuses on the modes of image, music, and language, the role they play in the construction of the message, and how they work in conjunction to create and replicate discourses of identity and ideology. The analysis reveals that, through their structure and links between language and images, the ads portray the NRA and its members as action-takers, fighters, and defenders of the country. The ads also repeatedly replicate the discourse of us versus them, separating the NRA and its opponents through the use of pronouns, color, and rhythm and presenting a discourse of absolutes in which everything is either black or white. Finally, by using violent language, dark images, and ominous music, the ads reveal the NRA's worldview to be one of a world at war in which innocent people are constantly under the threat of evil. More broadly, this thesis also reveals the relevance of modes other than the linguistic in the transmission of messages and the decisive role that an MCDS approach can play in the analysis of multimodal media.
-
(2019)The study reports the results of a vocabulary analysis of reading texts in English textbooks widely used in upper secondary school in two different countries, Korea and Finland. The study uses a corpus-based approach to explore vocabulary size and selection in the textbooks. A textbook corpus was compiled from each set of textbooks and a vocabulary profile was conducted using three word frequency lists, General Service List (GSL), Academic Word List (AWL) and Nation’s BNC/COCA word list. Based on the results, it has been found that vocabulary size of the Finnish textbooks is larger than that of the Korean textbooks, surpassing easily 3,000 word families, the number of words necessary to achieve a good comprehension of basic communication in English. On the other hand, the Korean textbooks do not reach the 3,000 vocabulary level. In terms of vocabulary selection, the Finnish textbooks cover 80% of the GSL words while the Korean textbooks only cover 70% of them, missing half of the second 1,000 GSL words. However, surprisingly, there is no significant difference in the number of the AWL words between the two. In addition, the analysis reveals two different ideas behind the selection of words in the textbooks. The Finnish textbooks provide more non-high-frequency words (mid and low-frequency words) than the Korean textbooks, which indicates that the Finnish textbooks are more inclined to provide learners with vocabulary input beyond basic vocabulary. The differences in the size and selection of vocabulary seem to be largely due to the fact that Korean textbooks are under restrictions of the national curriculum as to vocabulary learning and teaching.
-
(2019)Lastenkirjallisuuden käyttö englannin kielen opetuksessa on yleistynyt kansainvälisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Autenttisen kirjallisuuden hyödyiksi luetaan mm. kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehitys sekä kielitaidon rikastuttaminen. Suomessa lastenkirjallisuutta hyödynnetään hyvin vähän vieraiden kielten opetuksessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ala-asteikäisten oppilaiden valmiuksia lukea ja ymmärtää englanninkielistä lastenkirjallisuutta sekä kartoitetaan lastenkirjallisuuden käyttömahdollisuuksia vieraan kielen opetuksessa. Tutkielmassa vertaillaan oppilaiden luetun ymmärtämistä, lukustrategioita ja lukukäyttäytymistä kahden englannin oppikirjatekstin ja kahden kirjallisen tekstin osalta. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan oppilaiden käsityksiä omista lukutaidoistaan sekä englanninkielisestä lukumateriaalista. Tutkielman keskeiset käsitteet pohjautuvat angloamerikkalaisen lukututkimuksen viitekehykseen. Teoreettinen tausta rakentuu lukututkimuksissa havaittuihin lukutaito, -tapa, ja -strategiaeroihin äidinkielellä ja toisella kielellä luettaessa. Tutkielman aineisto kerättiin protokolla-analyysillä sekä puolistrukturoiduilla henkilöhaastatteluilla. Luetun ymmärtämistä, lukustrategioita ja -käyttäytymistä kartoitettiin osallistujien lukemisen yhteydessä tuottamalla ääneen ajattelulla. Oppilaiden käsityksiä lukutaidoista ja lukumateriaaleista kartoitettiin henkilöhaastatteluilla. Osallistujina oli neljä suomalaista kuudesluokkalaista yhdeltä pääkaupunkiseudun ala-asteelta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että kielitaitotaso määrittelee vahvasti lukukäyttäytymistä ja luetun ymmärtämistä. Vahvan kielitaidon omaavat osallistujat ymmärsivät sekä oppimateriaalitekstit sekä kirjalliset tekstin paremmin. Lukustrategioiden osalta tutkimus viittaa oppikirjatekstin lukukäytäntöjen ohjaavaan vaikutukseen. Kaikki osallistujat keskittyivät päättelyn ja ennakoinnin sijasta sanasta sanaan kääntämiseen ja muihin tekstisidonnaisiin strategioihin. Tutkielmassa väitän tämän viittaavan siihen, että nykyiset lukukäytännöt vieraan kielen opetuksessa tukevat kielitaidon kehitystä, mutta eivät lukutaidon kehitystä. Tutkimuksessa totean, että englanninkielinen lastenkirjallisuus voisi toimia suomalaisessa kieltenopetuksessa tukena laaja-alaisen lukutaidon kehittämisessä.
Now showing items 21-25 of 25