Browsing by study line "Sosiaali- ja kulttuuriantropologia"
Now showing items 21-27 of 27
-
(2021)Tämä maisterintutkielma käsittelee yksilön subjektiviteetin ja itseyden kokemuksen muutosta S. N. Goenkan Vipassana-meditaatiokurssin johdosta. Kyseistä meditaatiotekniikkaa opetetaan 10 päivän alkeiskurssila retriittikeskuksissa ympäri maailmaa. Kurssille osallistujat henkilöt sitoutuvat jaloon hiljaisuuteen, joka tarkoittaa kaikenlaisesta kommunikoinnista pidättäytymistä 10 päivän ajan. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka kyseinen kurssi vaikuttaa yksilön suhtautumiseen sisäiseen maailmaansa. Sisäisellä maailmalla tarkoitan kaikenlaisia yksilön sisäisiä kokemuksia: tunteita, ajatuksia, muistoja ja kehollisia aistimuksia sekä kokemuksia. Tutkimukielman aineisto pohjautuu antropologisesti perinteisen haastattelututkimuksen lisäksi autoetnografialle. Autoetnografisessa tutkimuksessa tutkija toimii itse kenttänä, eli tässä tapauksessa analysoitavana on myös tutkijan henkilökohtainen Vipassana-meditaatiokurssikokemus. Autoetnografisen aineiston keruu suoritettiin osallistumalla Vipassana-meditaatiokurssille Meksikossa San Bartolon kylässä marraskuussa 2019. Semistrukturoidut haastattelut pidettiin aikavälillä marraskuu 2019 - helmikuu 2020. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä haastattelusta ja kaikki haastateltavat ovat osallistuneet yhdelle tai useammalle 10 päivän Vipassana-meditaatiokurssille. Haastateltaviin kuului neljä meksikolaista ja viisi suomalaista. Tutkielman analyysivaiheessa tarkastellaan, kuinka yksilön subjektiviteetti muuttuu meditaation harjoittamisen pohjalta tarkkailijapohjaisemmaksi. Merkittävässä osassa ovat meditaatiota tutkineiden Culadasa et al vastaavat havainnot (2015) sekä Karl Smithin teoria huokoisesta itseydestä (2012). Vertaistutkimuksena toimii muun muassa Julia Cassanitin etnografinen tutkimus arkielämän buddhalaisuudesta thai-yhteisössä (2015) sekä Michal Pagiksen etnografia Vipassana-meditaatiosta (2009 & 2019). Tutkielman mukaan S. N. Goenkan meditaatioretriitille osallistuvan yksilön subjektiviteetti muuttuu tarkkailijapohjaisemmaksi. Retriitillä painotettu mielentyyneys opettaa suhtautumaan kaikenlaisiin tuntemuksiin neutraalisti: haluamatta ikävien tuntemuksien poismenoa tai takertumatta positiivisina koettuihin tuntemuksiin. Lisäksi kurssilla harjoitellaan todistamaan ohimenevyyttä niin kehollisella kuin mentaalisella tasolla. Näiden oppien ja itse meditaatiotekniikan harjoittaminen intensiivisesti 10 päivän ajan näkyy lopulta yksilön muuttuneena suhtautumistapana sisäistä maailmaansa kohtaan. Subjektiviteetin muuttuessa myös yksilön itseys alkaa nojata autonomisempaan, maltillisesti toimivaan ja objektiivisesti analysoivaan eli huokoisemman itseyden suuntaan. Näin ollen yksilö ei enää identifioidu erilaisiin tunne- ja mielentiloihin yhtä vahvasti. Lisäksi tutkielman johtopäätelmä on, että yksilön sisäisyyden tutkimus voi lisätä tietoa yksilön omasta olemassaolon kokemuksesta. Tätä voidaan pitää merkittävän inhimillisen ilmiön äärellä olemisena tuoreella tavalla, joka ei liene helpoimmasta päästä antropologisen tutkimustavan huomioiden. Tutkielma ehdottaakin, että klassisen antropologian, vieraiden kulttuureiden tutkimisen lisäksi, antropologisella otteella voidaan tarkastella myös modernin yhteiskunnan ilmiöitä omassa kulttuurisessa ympäristössä tai globaalisti. Toisaalta myös ihmisten välisten ilmiöiden sijasta yksilön sisäisyyttä tutkimalla voidaan tarkastella sitä, kuinka kulttuurinen ja yhteiskunnallinen toimii yksilössä.
-
(2022)Has the arrival of widely available genealogical DNA testing changed the way we see kinship? Moreover, what do people mean when they say that they are interested in their roots? To approach these questions, I interviewed Finnish genealogy enthusiasts who had previously had their DNA tested. In this thesis, I describe how genealogists make sense of DNA by crafting what I call ancestral origin stories. Ancestral origin stories are narratives about the origin of the person. They explain the present by telling a story about the past. In Finland, ancestral origin stories are often stories about struggle and overcoming adversity. They focus on the parallels between the lives of one’s ancestors and one’s own life and make comparisons between the past and the present. Ancestral origin stories are also narratives about ancestral trauma. By crafting an origin story that traces the roots of misfortune to the past, one has the possibility of “breaking the cycle”: detecting a destructive pattern in the past so that one does not repeat it unknowingly. Just as importantly, ancestral origin stories celebrate the strength one’s ancestors had in the midst of life’s tragedies and struggles.
-
(2023)This research concerns the well-being of the people associated with a startup company geographically located in and around Finland. It explored the ideal world of startups through ethnography and thematic analysis utilizing anthropological theories of value. Entrepreneurs are often portrayed as exemplary, self-driven citizens who contribute to society through innovations and economic growth. People with such a mindset of freedom and self-dependence formed the startup organization to bring the ideal world to life. However, they simultaneously relied on hierarchical and role-based relations to function as a coherent organization. Living in such contradictions, feelings of euphoria and vague emptiness roomed as the ideal world seemed to be within reach yet impossible to actually attain. In such a place, having anything that could truly be called well-being - if it means being one with the world they envision and attaining what they consider important - was difficult.
-
(2022)This thesis examines the social interaction and media ideologies of Finnish TikTok users and how they are different from the discourses about TikTok in Finnish news media. My aim is to understand how TikTok is seen as a social media platform and what kind of social interaction and face-work users do when encountered with differing views of their media ideologies. I use Gershon’s framework of media ideologies to understand the implied and explicit opinions of Finnish TikTok users of the proper ways of using the medium and to compare those views to Finnish news media’s representations of the app and its use. By analysing discourses of the online news of Finnish Public Broadcasting Company (YLE) and the online news of Finland’s biggest newspaper Helsingin Sanomat (HS), I identify main categories of discourse about TikTok and its use. To understand the users’ perspective, I have conducted online ethnography in TikTok with two separate user accounts to collect data from videos, comments and video replies. From this data, I identify multiple media ideologies voiced out among the users of TikTok. Lastly, I compare these two data sets to see where they overlap and where they live separate lives. In order to understand the social phenomena related to the debates over different media ideologies, I utilise Erving Goffman’s concept of face and face-work. By exploring these questions with these methods and theoretical frameworks I wish to contribute to the discussion of how young users might adopt new ways of interacting and expressing themselves within a new medium, and how that might be different from the views of the people outside that medium. The goal of my thesis is to create an analytical overview on social interaction and media ideologies in TikTok, especially among Finnish TikTokers and how that differs from the discourses represented in Finnish news media
-
(2022)Tämä tutkielma tarkastelee Suomen julkista velkaa ja sen takaisinmaksuun liittyviä moraalikäsityksiä Helsingin Sanomien verkkokeskustelupalstalla. Tutkielma lähestyy aihetta talous- ja moraaliantropologisesta tutkimustraditiosta ja nojautuu David Graeberin kriittiseen näkökulmaan, joka kyseenalaistaa rahavelan takaisinmaksuun liitetyn moraalisen ulottuvuuden. Graeberin mukaan velassa ei ole todellisuudessa mitään tekemistä moraalin kanssa, vaan moraalikäsitykset ovat ujuttautuneet osaksi velkakäsitystä uskonnon ja laskennallisen kielen seurauksena. Tutkielma havainnoi minkälaisia moraalikäsityksiä verkkokeskustelijat liittävät Suomen julkiseen velkaan ja sen takaisinmaksuun, sekä minkälaisia ulottuvuuksia velkapuheesta voi havainnoida. Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkokeskustelupalstalta. Helsingin Sanomien verkkoartikkeleiden yhteydessä lukijoiden on mahdollista kommentoida artikkeleiden sisältöä ja keskustella aiheesta. Aineisto on rajattu verkkoartikkeleihin ja verkkokeskusteluun, jotka käsittelevät Suomen julkista velkaa. Tutkielman aineistoa on analysoitu kriittisen diskurssianalyysin avulla, joka on yksi diskurssitutkimuksen tyyppi. Metodin avulla on mahdollista havaita valtaan ja epätasa-arvoon liittyviä rakenteita. Tutkielma liittää yhden paikallisen verkkoyhteisön käsitykset osaksi laajempaa historiallista kehityskulkua ja yhteiskunnallista muutosta, sillä velkaan liitetyt käsitykset ovat muotoutuneet tietyssä ajassa ja paikassa. Globaali markkinatalous on levittänyt velkaan liittyviä, vallitsevia käsityksiä maailmanlaajuisesti, jolloin vain tietyillä käsityksillä on merkitystä. Tutkielma esittää, että vaatimus Suomen julkisen talouden velkojen takaisinmaksusta nojaa vallitsevaan hegemoniseen diskurssiin, jota uusinnetaan verkkokeskusteluissa. Hegemoninen diskurssi on kuitenkin avoin muutokselle, jota myös haastetaan ja horjutetaan kilpailevien ideologioiden kautta. Hegemonisen diskurssin haastaminen paljastaa moraalisen romahduksen, joka liittyy Suomen julkisen velan kasvuun globaalin koronapandemian seurauksena. Tutkielmassa todetaan, että velka ei ole ”hyvä” tai ”paha, vaan aineiston perusteella velka näyttäytyy ambivalenttina. Velkaan liitetyt merkitykset kytkeytyvät kolmeen ulottuvuuteen, jotka vastaavat kysymyksiin siitä, miten velka maksetaan takaisin (tuottavuus), milloin velka maksetaan takaisin (ajallisuus) ja mitä tapahtuu, jos velkaa ei makseta takaisin (suvereniteetti). Ulottuvuudet ilmentävät verkkokeskustelussa havaittavaa implisiittistä ja eksplisiittistä moraalikäsitystä siitä, että velka on aina maksettava takaisin. Tutkielma argumentoi, että velkaan liittyvät merkitykset ovat verkkokeskusteluissa keskustelijoiden jatkuvan neuvottelun kohteena. Luonnollisena pidettyä velan takaisinmaksun hegemonista diskurssia ja sen taustalla häilyvää uusliberalistista ideologiaa tehdään näkyväksi ja haastetaan kilpailevien ideologioiden kautta. Velan takaisinmaksu määrittää niin kansainvälisillä markkinoilla kuin verkkokeskustelupalstalla valtioiden ja näiden kansalaisten moraalisuutta ja moraalittomuutta, vaikka velalla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä moraalin kanssa.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee lontoolaisen jalkapallojoukkue West Ham Unitedin fanien suhtautumista seuraa ravistelleisiin taloudellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Tutkielmaa varten on suoritettu kaksi kuukautta kestänyt etnografinen kenttätyö Lontoossa, Newhamin kaupunkipiirissä syksyllä 2023. Tutkimusaineisto muodostuu osallistuvan havainnoinnin avulla kerätyistä kenttämuistiinpanoista sekä puolistrukturoiduista haastatteluista. Tutkielma paikantuu pääasiassa urheiluantropologian ja antropologisen fanitutkimuksen perinteisiin. Se osallistuu erityisesti kasvavaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteelliseen keskusteluun jalkapallon kaupallistumisesta ja faniuden globalisoitumisesta. Englannin Valioliigassa tapahtuneet muutokset, kuten monikansalliset omistussuhteet, modernisoidut stadionit, korkeat lippujen hinnat ja kasvava turismi, ovat vaikuttaneet laajalti seurojen ja fanien väliseen dynamiikkaan. Tutkielmassa näitä muutoksia hahmotetaan erityisesti hyperkapitalisoitumis- ja globalisoitumisprosessien kautta määrittyvänä uutena aikakautena. Tämä tutkielma syventyy siihen, miten parhaillaan uuden aikakauden muutosprosesseja läpikäyvän West Ham Unitedin fanit neuvottelevat uudelleen fani-identiteettiään ja faniuden käytäntöjään muutosten seurauksena. Tämän lisäksi se tarkastelee seuran fanikannan globalisoitumisen myötä syntyneitä kansainvälisiä sosiaalisia verkostoja. Tutkielmalla on kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: miten fanit suhtautuvat West Hamin uuteen aikakauteen, ja miten West Hamin uusi aikakausi on vaikuttanut fanien elämään. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa antropologi Marc Augélta sovellettuun epäpaikan teoriaan, jonka kautta tarkastellaan seuran uutta kotistadionia ja sen lähiympäristöä. Augén mukaan epäpaikat ovat identiteettiä vailla olevia tiloja, joita yhdistää historiattomuus ja kulttuuristen erityispiirteiden puute. Fanikannan kansainvälistymistä tarkastellaan sosiologi Ronald Robertsonin glokalisaation teorian avulla. Sen kautta globalisaatio ymmärretään mikrososiologisena ilmiönä: kulttuurien ja tapojen yhteen kietoutumisena, joka synnyttää uniikkeja ilmiöitä eri puolilla maapalloa. Tutkielman tutkimusaineistosta nousee esiin fanien uutta aikakautta seurannut petetyksi tulemisen kokemus, jonka ytimessä on tunne siitä, että seura ikään kuin "ryöstettiin" faneilta muutosten seurauksena. Fanit ovat kuitenkin löytäneet uuden tilanteen myötä uusia yhteisöllisyyttä ja autonomiaa lisääviä toimintamalleja. Tutkielma argumentoi, että vaikka markkinavoimat sanelevatkin reunaehtoja faniudelle, fanit luovat aktiivisesti uusia käytäntöjä ja traditioita, joiden avulla fani-identiteettiä neuvotellaan uudelleen. Faniutta tuotetaan aktiivisesti ja sille annetaan jatkuvasti uusia merkityksiä. Fanius tapahtuu siten tekemisen kautta, eivätkä sen muutokset ole paikannettavissa ainoastaan passiivisena näyttäytyvään markkinapragmatismiin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa voimakkaasti esiin nostettu ilmiö. Tutkimusosallistujien mukaan kansainvälisten, kaukaa toisesta maasta West Hamia kannattavien fanien määrä on lisääntynyt uuden aikakauden myötä. Fanikannan globalisoitumisen seurauksena paikallisten ja kansainvälisten fanien välille on syntynyt uniikkeja valtioiden rajat ylittäviä sosiaalisia verkostoja, joita luodaan jatkuvasti lisää sekä stadionilla että sosiaalisen median faniryhmissä. Kansainvälisiä faneja ei rinnasteta turisteihin, vaan paikalliset fanit pitävät heitä tasavertaisina kannattajina. Tutkielma argumentoi, että faniuden paikallinen ja kansainvälinen muoto ovat toisiinsa kietoutuneita ilmiöitä, joiden keskinäinen luomisprosessi on dialektinen ja relationaalinen. Ympäri maailmaa levinneestä fanikannasta on tullut vakiintunut osa sitä, mitä West Ham -fanius tänä päivänä on.
-
(2023)This research delves into the experiences of staff or volunteers and asylum seekers or refugees making relationships with each other in three locations, Finland, Ireland and Greece. Both of the former countries are understudied locations in this area, and offer different perspectives to areas experiencing larger-scale asylum applications or immigration such as Greece, which has been particularly well-studied since 2015. The focus on the relationships in and of themselves is a novel perspective. This ethnographic research utilises interviews and the author’s own observational experiences in addition to the Irish comparative case study. The thesis concentrates on the meaning of these interactions to individuals involved and how they managed these relationships in a context of social distance created by the social political conditions of their meeting. Key results include ambivalence in the research participants’ emotions resulting in a layered experience of their relationships, as well as the extremity of the context of their relationship-making, which my ethnographic fieldwork suggests contributed to the intensity of the relationships. I also suggest that making meaningful relationships is a way of creating forward motion in the lives of asylum seekers, and explore how different strategies are used by the research participants to overcome social distance. The study concludes that the particular context in which the research participants developed relationships made close bonds somewhat inevitable, illustrating the benefits of intimacy in this context. Using the concepts of biopower, boundary-making and bureaucratic violence, this study also illustrates how long arm of the state intervenes in intimate relations.
Now showing items 21-27 of 27