Browsing by study line "Suomen kieli ja kulttuuri"

Maisterintutkielmassani keskityn suomen kielen oppimiseen myymälätyöyhteisössä. Tutkimuskohteena on vähittäiskaupan alalla toimivan yrityksen pienikokoiset myymälät. Tarkastelen, millaisia käytänteitä myymäläpäälliköt soveltavat tukeakseen ulkomaalaistaustaisen työntekijän suomen kielen oppimista myymälätyöyhteisössä, ja millaista kielellistä tukea työpaikka ja työyhteisö tarjoavat ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle. Teoriaosassa esittelen aiempaa suomen kielen oppimista työelämässä käsittelevää tutkimusta ja selkokielistä viestintää. Tutkielmaa varten olen haastatellut viittä myymäläpäällikköä, joista työn aineistoksi valitsin kolme. Näin ollen työn aineisto koostuu kolmesta suomenkielisestä tallennetusta ja litteroidusta haastattelusta, jotka keräsin vuonna 2021 joulukuussa verkon kautta. Aineiston analyysissa käytin metodina sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston analyysista käy ilmi, että myymäläpäälliköt käyttävät monia suomen kielen oppimista edistäviä käytänteitä. Puheen mukauttamisen keinoina nousevat esille toistaminen, selkeä artikulointi, toisin sanoin sanominen, rauhallinen puhenopeus, huomion kiinnittäminen sanavalintaan ja eleiden käyttö. Nämä tavat pitää sisällään useita suullisen selkokielisen vuorovaikutuksen elementtejä. Ohjaajina ja perehdyttäjinä myymäläpäälliköt ovat huomanneet toimiviksi tilanteiden jälkeen reflektoinnin tukemisen ja palautteen antamisen, tilannekohtaisen kielellisen mallin tarjoamisen ja tarvittaessa tukihenkilönä toimimisen. Lisäksi he ohjeistavat uusia asioita toistuvasti, määräävät työntekijälle kielitaitotasoa vastaavan tuen sekä suosivat palautteen antamista kasvokkain. Tiedon ymmärtämisen varmistamiseksi myymäläpäälliköt käyttävät katsekontaktia, kysyvät varmistuskysymyksiä, pyytävät sanallistamaan annettua tietoa, havainnollistavat tai käyttävät konkreettisia verbaalisia esimerkkejä, näyttävät työtehtävistä malliesimerkin tai tekevät sen yhdessä. Myymäläyhteisön kielenkäyttöön opastamisessa myymäläpäälliköt pyytävät työntekijöitä sanallistamaan työtehtäviä, selittävät myymälätyöyhteisön sanoja ja lyhenteitä ja rohkaisevat ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä siihen, että uusia sanoja tallennettaisiin (esimerkiksi henkilökohtaiseen vihkoon). Näiden käytänteiden lisäksi he tekevät ulkomaalaistaustaisen työntekijän kanssa suullisen sopimuksen kielen korjaamisesta, käyttävät apukieliä, selittävät puhekielisiä sanoja ja kiinnittävät huomiota eri kielenkäytön rekistereihin (varsinkin teitittelyyn). Suomen kielen oppimista edistäviä kielikäytänteitä ei ole aikaisemmin tutkittu myymäläyhteisössä, joten jatkotutkimuksien aiheita olisi monenlaisia. Koska oma aineistoni perustuu myymäläpäälliköiden omiin kertomuksiin, olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi keskusteluanalyysin avulla, mitä myymäläpäälliköt käytännössä tekevät, kun he kommunikoivat ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kanssa. Toisaalta voisi jatkossa tutkia myymälätyöympäristöä myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden näkökulmasta esimerkiksi funktionaalisen oppimiskäsityksen valossa. Jatkotutkimuksissa voisi pohtia myös myymäläpäälliköiden ehdottamia uusia käytänteitä tutkimusten valossa.