Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Teologia ja uskonnontutkimus"

Sort by: Order: Results:

  • Ingman, Hanna (2022)
    Tämä tutkielma tarkastelee Life.Church nimisen online-kirkon julkaisemaa online-uskonnollisuutta käsittelevää videoaineistoa ja sen autenttisuuspuhetta. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millä lailla Life.Church rakentaa autenttisuuden tunnetta ja missä teemoissa autenttisuuspuhetta ilmenee. Tutkimuksen keskiössä ovat autenttisuuden, digitaalisen uskonnollisuuden ja internet-ympäristön teemat. Tutkielma edustaa laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta. Sen aineistona toimivat 73 Life.Church Open Network -palvelussa julkaistua opetusvideota, joiden aiheena ovat johtajuus ja online-seurakunnat. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka ohessa hyödynnetään kvalitatiiviseen tutkimukseen suunnattua analyysiohjelmistoa. Videomateriaalista tehdyn analyysin perusteella autenttisuuspuhe läpäisee koko aineiston. Life.Church pyrkii videoissaan luomaan itsestään kuvaa autenttisena kristillisenä yhteisönä, jonka ytimessä ovat yhteisöllisyys ja kristinuskon sanoma. Yhteisön työvälineenä nähdään olevan Jumalan lahjaksi antama online-maailma. Koska online-maailma on transendenttia alkuperää, siellä toimivat uskonnolliset tahot ovat autenttisia kristillisiä toimijoita.
  • Anttila, Anni-Maria (2022)
    Tutkielma tarkastelee turvallistamista eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa, jonka aiheena olivat toimet al-Holin pakolaisleirillä olevien Suomen kansalaisten kotiuttamisesta. Tutkimuskysymykset ovat: Miten al-Holin leirillä olevia Suomen kansalaisia ja heidän mahdollista paluutaan Suomeen pyritään turvallistamaan eduskunnan täysistuntokeskustelussa? Miten al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten ja heidän mahdollisen paluunsa turvallistamista pyritään kyseisessä keskustelussa haastamaan? Tutkielmassa yhdistetään uskontotieteen, turvallisuuden tutkimuksen sekä kielentutkimuksen aineksia toisiinsa. Tutkielman aineistona toimii Pöytäkirjan asiakohta PTK 84/2019 4. Tutkimusmenetelmänä käytetään etenkin Norman Faircloughin ja John Richardsonin esityksistä vaikutteita saanutta kriittistä diskurssianalyysia, jossa keskeistä ei ole ainoastaan tekstin tasolla tapahtuva tarkastelu vaan myös pyrkimys tulkita tekstin suhdetta sen tuottamisen ja kuluttamisen tapoihin sekä laajempaan ympäröivään yhteiskuntalliseen ja sosiaaliseen kontekstiin. Teoreettisilta lähtökohdiltaan tutkielma sitoutuu sosiaalisen konstruktionismin ja dekoloniaalin tutkimuksen periaatteisiin. Tutkielmassa keskitytään etenkin al-Hol-keskustelun turvallisuusnäkökulmiin ja keskustelua tarkastellaan turvallistamisen käsitteen ohjaamana keskittyen niihin keinoihin, joiden kautta leiriläisistä luodaan kuvaa uhkana suomalaiselle kollektiiviselle identiteetille. Analyysin tuloksissa tuodaankin esille, että leiriläisiä kuvataan ei-suomalaisina muun muassa korostamalla heidän sitoutumistaan vieraaseen, väkivaltaiseen ideologiaan, painottamalla naisten omaa aktiivista päätöstä lähteä pois Suomesta sekä rinnastamalla heidät muihin maahanmuuttajiin. Keskustelun taustalla nähdään vaikuttavan nationalistisen diskurssin myytit suomalaisuudesta. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota lisäksi turvallisuusdiskurssin hegemonisuuteen sekä pyrkimyksiin käsitteellistää kysymys eri tavalla kuin turvallistamisen keinoin. Tulokset osoittavat kuitenkin, että turvallisuuden teema on keskustelussa niin vahva, että kaikkien osapuolten on otettava siihen tavalla tai toisella kantaa.
  • Artte, Valdemar (2022)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Aleppon kellot -ilmiötä kehystetään valituissa medialähteissä. Aineisto koostuu yhteensä 64 lehtijutusta, jotka on julkaistu vuosien 2016–2017 aikana seuraavien medioiden internet-sivuilla: Helsingin Sanomat, Kirkko ja kaupunki, Kotimaa sekä Yleisradion uutiset. Mukaan on valittu tekstejä, joissa on maininta saattokellojen soittamisesta Aleppon pommitusten uhrien muistolle. Aiheen ei siis tarvitse olla lehtijutun pääaihe. Tutkielman tutkimusmetodina käytetään kehysanalyysiä. Analyysin alussa tutkitaan, mistä tekstissä puhutaan. Seuraavaksi lehtijutuista etsitään mahdollisia ongelmatilanteita, syy-seuraussuhteita, ratkaisumalleja sekä moraalisia arvostelmia. Tarkastelen tutkimuksessa myös sitä, miten tanskalaisen Stig Hjarvardin luoma uskonnon mediatisaatio -teoria voisi näkyä Aleppon kellot -mediailmiössä. Suurin osa aineiston teksteistä paikantuu tuen kehykseen. Saattokelloja soittamalla seurakunnat osoittivat myötätuntoa sekä solidaarisuutta Aleppon kaupungin pommitusten uhreille. Toinen löydetty kehystyyppi on muutoksen kehys, johon kuuluvat tekstit keskittyvät tarkastelemaan pääasiassa Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä tapahtuvia muutosrakenteita. Kolmas kehystyyppi paikantuu vallankäytön ympärille sekä kirkollisessa että yhteiskunnallisessa kontekstissa. Erityisesti vallankäytön kehyksen lehtijutuissa on mahdollista havaita medioitumista evankelisluterilaisen kirkon piiristä lähteneestä ilmiöstä kerrottaessa. Lisäksi uskonnon mediatisaatio -teoria tarjoaa tutkimuksen pohjalta aineksia keskusteluun uskonnon ja median monimutkaisista suhteista.
  • Sillanpää, Aleksi (2022)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää Final Fantasy -pelisarjan Reddit yhteisön suhtautumista uskontoon ja miten siitä keskustellaan. Tutkimuskysymyksen kiteytyessä näihin kahteen tavoitteeseen. Tämä tapahtuu tarkastelemalla Redditissä olevien Final Fantasy -pelisarjaan kuuluvien pelien subreddittien sisältöön. Sijoittaen tutkimuksen osaksi uskonnon ja videopelien tutkimusta sekä digitaalisen uskonnon tutkimusta, joiden parissa tutkimuksen pohjattava aiempi tutkimus sijoittuu Tutkielma toteutuu sisällönanalyysina, jossa katsotaan Final Fantasy subredditien keskustelujen sisältöä. Tutkimusta varten laajasta peli valikoimasta, ja niiden subredditeistä, piti rajata tiettyihin kokonaisuuksiin, ja tämä tapahtui hakemalla subredditeistä uskontoon liittyviä keskusteluja hakusanoilla. Aineisto rajautui osumien määrän mukaisesti. Haun myötä tutkimukseen sisältyy r/FinalFantasy, r/finalfantasyVII, r/FFVIIRemake ja r/ffxiv subredditit. Teoreettisena pohjana toimii Lars de Wildtin ja Stef Aupersin tekemän suhtautumisesta uskontoon videopelifoorumeilla. Analyysissä toteutetaan jaoettelemalla teksti de Wildtin ja Aupersin kategorioihin, jotka ovat torjuva, tyrmäävä, väittelevä sekä yhdistävä. Näistä neljästä kahta jälkimmäistä esiintyi merkittävästi. Osana analyysiä löytyi myös keskustelu teemoja, joista syntyi analyysin löydökset. Kattoteemoja on kolme, jotka jakautuvat pienempii teemoihin. Oppiminen ja opettaminen, jonka nimessä näkyvät alateemat. Nämä löydökset keskittyvät pelaajien oppimiskokemuksiin sekä tarpeeseen jakaa omaamansa tietoa liittyen pelisarjan uskonnollisiin elementteihin. Vertaus teeman parissa aineistosta ilmenee tarinalliset allegoriat sekä hahmolliset metaforat uskonnon parissa kuten Jeesus vertaukset sekä Uuden testamentin uudelleen kerronta. Aiheen parissa alkaa myös selkeytyy käyttäjäkunnan tietämys uskonnoista, muiden paitsi kristinuskon ollessa varsin tuntematonta ja pintapuolista, vaikkei kristinuskon tuntemuskaan ollut erityisen syvällistä. Reflektion parissa keskipisteessä on käyttäjien omat näkemykset, käsitellen tarkasti pelisarjan imagon uskonnonvastaisena ja katsoen käyttäjien uskontokriittisyyttä, jonka parissa tarkastellaan ateismia ja sen tuntemusta ja lopulta arvioidaan uskontovastaisuus imagon pitoa ja keskitytään uskontoon positiivisemmin suhtautuviin näkemyksiin. Keskustelujen suhtautuminen ja tyyli pysyttäytyy kriittisemmässä näkökannassa, käyttäjien joskus antaen myös uskonnolle armoa ongelmissaan ja käyttäjien joskus myös ollessa avoimesti uskonnollisesti vakaumuksellisia. Asetelman näkyessä varsinkin reflektiossa. Teeman ja aiheen vuoksi oppiminen ja opettaminen sekä vertaukset ovat neutraalimpia, jälkimmäisen kuitenkin usein miten käsitellessä uskontoa kriittisessä valossa myös.
  • Siukola-Ndure, Sanni (2022)
    Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää gambialaisten kansalaisjärjestöjen näkökulma naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen syihin ja siihen, millä keinoin he tekevät silpomisen vastaista työtä Gambiassa. Silpomiseen liittyy monia kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja myös uskontoon liittyviä näkökohtia. Gambia on pieni maa, jonka tilastot perinteen suhteen ovat verrattain korkeita, vaikka silpomisen kriminalisoiva laki säädettiin vuonna 2015. Tutkielman metodina on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Haastateltavina on viisi henkilöä neljästä eri gambialaisesta kansalaisjärjestöstä, joiden kaikkien toimialaan kuuluu silpomisen vastainen työ maanlaajuisesti. Haastattelut on toteutettu Gambiassa syksyllä 2021 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Saadun aineiston avulla on selvitetty, mikä on järjestöjen työntekijöiden kokemus siitä, miksi perinne ei lain säätämisen jälkeen ole osoittanut hiipumista Gambiassa ja kuinka he pyrkivät asiaan osaltaan vaikuttamaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin erilaisia teemoja, kuten silpomisen perusteleminen islamilla ja sillä, että kyseessä on vanha perinne, jota erityisesti tietyt etniset ryhmät, vanhemmat naiset ja uskonnolliset johtajat pitävät yllä. Tämän lisäksi perinnettä perustellaan monilla erilaisilla sosiaalisilla normeilla, kuten naisen avioliittokelpoisuudella, puhtaudella ja aikuistumisriitillä. Haastatteluista selvisi myös, että laki, sen täytäntöönpano ja tapauksista raportointi ovat puutteellisia, ja terveydenhuollon työntekijöillä on roolinsa silpomisperinteen päättämisessä. Tärkeimmäksi työkaluksi mainittiin eri kohderyhmille järjestettävät koulutukset ja kampanjat, tutkimuksen tekemiseen osallistuminen, poliittisen vaikuttamistyö ja raportoinnin tehostaminen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että syyt silpomisen jatkumiselle Gambiassa ovat yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti moninaisia, mutta oman lisänsä juuri Gambian tilanteeseen tuo se, että maa on pieni ja näin ollen yhteisöt erittäin tiiviitä. Silpomisen vastaista työtä tekevät järjestöt ovat kuitenkin erittäin hyvin verkostoituneita ja heillä on selkeä käsitys siitä, millaiset tekijät ovat Gambian korkeiden tilastojen taustalla ja kuinka asiaan on mahdollista vaikuttaa sekä ruohonjuuritasolla perinnettä harjoittavissa yhteisöissä että politiikassa.
  • Matikainen, Julia (2023)
    Tässä tutkimuksessa selvitin kotikasvatuksen roolia katsomusten välittymisessä sekä välittymiseen liittyvää säröilyä, joka on noussut teemana esille myös Kati Tervo-Niemelän tuoreissa tutkimusjulkaisuissa. Tarkastelun kohteena olivat teologian opiskelijat, ja aineisto on kerätty vuoden 2022 keväällä. Tutkimukseni keskiössä oli erityisesti selvittää, mikä merkitys lapsuudenkodin kasvatuksella on katsomuksen muodostumiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat kotikasvatuksella olevan suuri merkitys siinä, miten katsomus välittyy sukupolvelta toiselle. Tässä vanhempien ja lähisukulaisten merkitys on huomion arvoista. Laadullisen tutkielman aineisto on kerätty kirjallisen kyselylomakkeen muodossa osana kurssitehtävää. Aineiston analyysin toteutin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi esille seitsemän eri roolia, jotka määrittelevät kotikasvatusta suhteessa kasvatettavan katsomuksen muodostumista ja kehittymistä. Useat vastaajat kokivat kotikasvatuksella olleen paljon merkitystä heidän katsomuksensa muodostumiseen. Muutamat kokevat muut tekijät merkittävimmäksi. Lisäksi kotikasvatus herättää ristiriitaisia tunteita katsomuksen muodostumiseen liittyen. Se välittää arvoja sekä perinteitä, jotka jatkuivat joissain tapauksissa myöhempään aikuisuuteen saakka. Kotikasvatus vahvistaa niin uskonnotonta kuin uskonnollista katsomusta. Lisäksi tulokset nostavat esille kertomuksissa tapahtuvaa säröilyä ja liikkuvuutta eri katsomusten välillä. Uskonnoton kotikasvatus ei tarkoita aina uskonnotonta aikuisuutta eikä uskonnollinen kotikasvatus ole automaatio vakaumuksellisesta aikuisuudesta. Esille nousi myös muita katsomuksia, kuten poliittisia katsomuksia ja niihin liittyviä arvoja. Tutkimus osoitti kotikasvatuksella olevan selkeä rooli katsomuksen kehitykseen yhä nykypäivän aiempaa sekulaarimmassa yhteiskunnassa. Siinä missä aiemmin on keskitytty selvittämään erityisesti uskonnollisuuden välittymistä sukupolvelta toiselle, olisi jatkossa hyvä keskittyä tarkastelemaan myös ei-uskonnollisten katsomusten välittymistä kotikasvatuksessa.
  • Kosonen, Lucifer (2023)
    Tutkielmassani teen läpileikkauksen Alppien alueen kansanperinteen hahmon, Krampuksen, perinteeseen ja siihen, kuinka Krampusta on esitetty 2010-luvun alku- ja keskivälin puolella neljän pohjoisamerikkalaisen kokopitkän elokuvan avulla. Aluksi esittelen Krampuksen paikallista perinnekirjoa ja käyn läpi aikaisempaa tutkimusta sekä Krampus-kulkue ja -postikortti perinnettä. Postikorttien kuvastosta koostan Krampuksen yleisimmät visuaaliset tunnuspiirteet, joiden avulla voin arvioida käsittelemieni elokuvien esitystapoja Krampuksesta. Valitsemani elokuvat ovat neljä ensimmäistä täyspitkää esitystä Krampuksesta pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa. Kolme niistä on yhdysvaltalaisia ja yksi kanadalainen. Tutkielmani käsittää Jason Hullin ohjaaman Krampus: The Christmas Devil (2013) elokuvan, Grant Harveyn, Steven Hobanin ja Brett Sullivanin A Christmas Horror Story (2015) yhteistyö elokuvan, Robert Conwayn ohjaaman Krampus: The Reckoning (2015) elokuvan ja Michael Doughertyn kansainvälisessä levityksessä nähdyn Krampus (2015) elokuvan. Jokaista elokuvaa tarkastelen niiden tuottaman globaalin Krampus-kuvan kautta, tarkastellen ensin kuinka ne visuaalisesti esittävät tämän kansanperinteen hahmon ja sen jälkeen millaisia sisällöllisiä ratkaisuja Krampuksen ja kansanperinteen tuomiseksi elokuvaan kulloinkin on toteutettu: Mikä pohjaa Krampuksen paikalliseen perinteeseen ja mitä uutta ainesta elokuvat tuovat Krampuksen esitystapoihin. Esittelen elokuva-analyysin tueksi uskontotieteellisiä näkökulmia ennen elokuvakohtaisia lukuja. Näiden avulla käsittelen kansanperinnettä elokuvassa, Krampusta tapauskohtaisena esimerkkinä hyödyntäen, pyrkien näin ottamaan huomioon audiovisuaalisen median tuomat haasteet ja toisaalta sen tarjoamat mahdollisuudet uskontotieteellisenä tutkimuskohteena. Tutkielmani visuaalisuuteen painottuvan luonteen tueksi olen liittänyt kuvia jokaisen neljän elokuvan esittämästä Krampuksesta. Tutkielmani jälkeen toivon lukijan omaavan alustavan valmiuden tunnistaa Krampus visuaalisesta mediasta.
  • Manner, Mika (2022)
    Tutkimuksessa analysoitiin kristillistä ympäristötoivoa Walkerin ja Avantin käsiteanalyysiin perustuen. Ympäristötoivo on käsitteenä monitieteinen. Tässä käsiteanalyysissä tutkimus rajattiin koskemaan kristillistä ympäristötoivoa. Lähdeaineiston valinta tehtiin harkinnanvaraisella otannalla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon julkaisuihin. Käsiteanalyysin tulokset perustuvat lähdeaineistoon. Käsiteanalyysin tuloksissa muodostettiin kristillisen ympäristötoivon ominaispiirteet, sekä määritettiin ennakkoehdot ja kristillisen ympäristötoivon seurauksia. Johtopäätöksissä analyysin tuloksia verrattiin aikaisempaan teoreettiseen tutkimukseen ja argumentoitiin kristillisen ympäristötoivo-käsitteen olevan perusteltu. Käsitetutkimuksen analyysissä havaittiin, että tärkeä kristillisen ympäristötoivon ominaispiirre on raamatullisuus, joka näkyy Raamattu-sitaattien käyttämisenä. Raamattu-sitaateissa tuodaan usein ilmi luomakunta ja myös pelastukseen liittyvä toivo. Luomiskertomuksen avulla avautuu koko luomakunta. Luomakunta on osallisena ympäristötoivoon. Kristillisen ympäristötoivon kolme perussuhdetta, ovat suhde Jumalaan, osallisuus ja vuorovaikutus yhdessä koko luomakunnan kanssa, sekä ihmisen suhde kaikkeen luotuun. Ihmisen tehtävänä on tilanhoitajaetiikan mukaisesti viljellä ja varjella. Havaittujen empiiristen tarkoitteiden perusteella kirkko kantaa vastuuta luomakunnasta. Toiminta luo luomakuntaan ympäristötoivoa.
  • Rajala, Anna-Kaisa (2023)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten elokuvayhtiö Disney esittää uskontoa elokuvissaan ajan saatossa. Maailman tunnetuimpiin ja suosituimpiin viihdebrändeihin lukeutuvalla Disneyllä on suurta vaikutusvaltaa ihmisten mielikuviin, joten on hedelmällistä tutkia, millaista uskontoa ja missä valossa Disney esittää eri aikoina sekä pohtia, mitkä tekijät vaikuttavat uskontokuvauksiin. Tutkimuskysymykset, joihin tutkielmassa vastaan ovat miten Disney käyttää uskontoa ja miksi. Aineistona tutkielmassa toimii Disneyn 61 klassikkoelokuvaa, jotka on julkaistu vuosien 1937–2022 aikana. Laajan aineiston ja aikajänteen avulla pystyn havainnoimaan nimenomaan uskonnon esittämisentapojen muutosta samalla kuitenkin havainnollistaen tätä yksittäisten elokuvien uskontokuvausten kautta. Elokuvat on suunnattu koko perheelle ja kestoltaan ne ovat 42–126 minuuttia, yleisimmin noin 90 minuuttia. Tutkimuskysymysten tueksi teoreettisena viitekehyksenä käytän Steve Brucen sekularisaatioteoriaa, jonka mukaan uskonnon merkitys yhteiskunnassa vähenee, sillä yksittäisten ihmisten kiinnostus uskontoa ja sen harjoittamista kohtaan vähenee. Brucen mukaan uskonto ennen vähenemistään kuitenkin monipuolistuu ja muuttuu ekumeniikkaa ja tasa-arvoa korostavaksi. Peilaan aineistoani sekularisaatioteorian väitteisiin havainnoimalla, onko uskontokuvauksissa havaittavissa muutosta, jota sekularisaatioteorian valossa voisi olettaa eli uskontokuvausten monimuotoistuminen tai väheneminen. Tutkimusmenetelmäni on osin laadullinen, osin määrällinen, sillä tutkimuskysymykseeni vastaaminen vaatii molempia menetelmiä tukemaan toisiaan. Määrällisyys näkyy siinä, että luokittelen aineistoa laadullisen koodauksen metodilla. Loin laajaa uskonnonmääritelmää käyttäen 10 koodin uskontosapluunan, jonka avulla pystyin vertaamaan jokaista elokuvaa samoilla mittareilla. Elokuvan täyttäessä tietyt uskontokoodit kirjoitin koodien sisällön muistiin. Taulukoin kaikki 61 elokuvaa koodeineen, jolloin pystyin analyysissani jäsentelemään koodien määrän merkitystä ja kokonaiskuvaa, joka eri aikakausista näin ollen muodostuu. Laadullinen menetelmä näkyy erityisesti analyysissa, sillä pohdin koodien määrän lisäksi sitä, miten uskontokoodien laatu on elokuvissa muuttunut ja mitä se kertoo yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tutkielmani johtopäätös on se, että Disneyn elokuvissaan esittämä uskonnollisuus on muuttunut ajansaatossa selvästi. Yhtiön alkuvuosina esitettiin pääosin kristinuskoon liittyvää kuvastoa ja sanastoa uskonnon näkyessä vain yksityiskohtina useimmissa elokuvissa, kun taas kohti nykypäivää tullessa uskontokuvaukset ovat monipuolistuneet ja esitetyllä uskonnolla on usein entistä suurempi rooli elokuvassa. Syiksi tämän muutoksen taustalle esitänkin sekä yhteiskunnallista muutosta, tarinallisia tekijöitä että Disneyn markkinointistrategiaa, jossa uskonto toimii inkluusion välineenä.
  • Juutilainen, Iida (2022)
    Tutkielmassa tarkastelen, kuinka kulttuurien ja katsomusten tasa-arvo rakentuu peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Yhteiskunnan moninaistuminen on näkynyt koulutuspoliittisissa ratkaisuissa. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2015 voimaan tullut laki, joka edellyttää kaikilta peruskouluilta toiminnallista tasa-arvo suunnitelmaa. Tämän lisäksi kaikilla oppilaitoksilla on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta koulujen ympäristöt sekä oppilaiden taustat ovat todellisuudessa hyvin vaihtelevia. Tämän olen ryhmitellyt suunnitelmia alueellisesti perehtyen siihen, onko kulttuurillisen ja katsomusten tasa-arvon rakentumisessa havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja. Tutkielmani pohjaa sosiaalisen konstruktionismin näkemykseen, että todellisuus kohdataan aina jostakin näkökulmasta merkityksellistettynä. Kielen merkitys todellisuuden luomisessa ja muokkaamisessa on siis oleellinen. Tämän vuoksi analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Tutkielma on laadullinen ja analyysi perustuu aineistosta nousseisiin näkökulmiin, teemoihin sekä tekstien retorisuuteen. Aikaisempi tutkimus on käsitellyt koulutukseen liittyvää tasa-arvoa laajasti keskittyen etenkin sukupuolten tasa-arvoon, katsomusaineiden opetukseen ja kielellistenratkaisujen merkitykseen. Tutkielmani liittyy keskusteluun samojen käsitteiden ja lähtökohtien kautta, mutta keskittyy tapoihin, joilla kulttuurinen ja katsomusten tasa-arvo rakentuu vielä varsin uusissa suunnitelma teksteissä. Aineistosta esiin nousevat syrjinnän, katsomusten ja etnisyyden, sekä katsomusaineiden ja käytäntöjen diskurssit, joiden kautta kulttuurien ja katsomusten tasa-arvoa rakennetaan. Näkökulma on usein yksilössä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Alueelliset erot eivät muodostu aineistossa merkittäviksi. Alueellisten erojen tarkastelemiseksi tutkimusta olisi merkittävää tehdä laajalla aineistolla ja yhdistää tutkimukseen tarkkaa tietoa koulujen konteksteista.
  • Fellman, Trina (2021)
    Tutkielman aiheena on kuurojen matkapappi rovasti Otto Akseli Myyryläisen (1886–1961) ura ja elämä. Tutkielma on kvalitatiivinen ja kuuluu kirkkohistorian tutkimuksen alaan. Näkökulma on toimijakeskeinen, biografinen ja mikrohistoriallinen. Tutkimuskysymykseni ovat Miten hän toteutti matkapapin virkaa? Miten hän edisti kuurojen asemaa yhteiskunnassa? Minkälaisena hänet koettiin ihmisenä? Miten hän toteutti kristinuskon sanomaa? Lisäksi tarkastelen tutkielmassani, miten hänestä tuli kuurojenpappi ja millaista oli toimia kuurojenpappina tuolloisessa yhteiskunnassa. Primäärilähteinä on aikaisemmin julkaisematonta haastattelumateriaalia. Primäärilähteisiin kuuluu myös erilaiset arkistomateriaalit, kuten kirjeet, pöytäkirjat ja sanomalehdet. Muina lähteinä tutkielmassa on käytetty niin kuurojen historiaa käsitteleviä teoksia ja tutkimuksia kuin Suomen historiaa kuvaavia teoksia. Rovasti Otto Akseli Myyryläinen (1886–1961) teki elämäntyönsä kuurojenmatkapappina. Hänen keskeisimmät työnantajansa toimiessaan Itä-Suomen kuurojenpappina vuosina 1917–1958 olivat Savonlinnan hiippakunta, Viipurin Hiippakunta sekä Mikkelin hiippakunta. Hänen toiminnassaan keskeisessä roolissa oli kuurojen aseman parantaminen. Hän oli mukana vaikuttamassa kuurojen avioliittokiellon lieventämisessä sekä vanhainkotiasian eteenpäin viemisessä. Käytössä olleiden aineistojen valossa käy ilmi, että Otto Myyryläinen nähtiin ajassaan poikkeuksellisena hahmona. Joissain teoksissa hänet esitetään jossain määrin negatiivisesti. Kuitenkin aineistoista ilmeni että, Otto Myyryläisen identiteetissä keskeiseksi nousee kristilliset arvot ja että häntä arvostettiin. Hänen toimintansa ytimessä oli aito lähimmäisen rakkaus, joka toimi eteenpäin vievänä voimana.
  • Kaunetsalo, Katariina (2023)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan lukion ensimmäisen luokan islamin opiskelijoiden tietoja kristinuskosta ja asenteita tätä uskontoa kohtaan sekä uskontolukutaitoa. Tutkimus suoritettiin lukuvuonna 2022–2023 kahden helsinkiläisen lukion islamin ensimmäisellä kurssilla UE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä sekä kurssin alussa että lopussa. Kyselyyn vastasi koulussa 1 kurssin alussa 26 ja kurssin lopussa 14 opiskelijaa. Koulussa 2 tutkimukseen osallistui kurssin alussa 31 ja kurssin lopussa 30 opiskelijaa. Tutkimus oli tarkoitus suorittaa myös kahdessa etäopetusryhmässä Vantaalla, mutta vastauksia tuli niin vähän, että nämä ryhmät jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa selvitetään, miten uskontolukutaito kehittyy kurssin käymisen myötä ja tapahtuuko tiedoissa ja asenteissa muutoksia. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla. Tietoja selvitettiin kymmenellä monivalinta- ja yhdellä avokysymyksellä. Asenteiden tutkimisessa menetelmänä on laadullinen asennetutkimus. Vastaajia pyydettiin kommentoimaan yhdeksää lauseväittämää, esimerkiksi Arvostan kristinuskoa. Avovastaukset luokiteltiin ryhmiin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, ei osaa sanoa, eri mieltä ja epäselvä vastaus tai väärinymmärretty kysymys sekä mielipiteiden perustelujen mukaan alaryhmiin. Tämän jaottelun avulla on mahdollista tutkia myös numeerisesti muutosta asenteissa ja uskontolukutaidossa. Tutkimuksessa selvitetään myös kahden taustamuuttujan vaikutusta: onko opiskelijan uskonnollisuudella tai sillä, mistä hän on saanut tietoa kristinuskosta, vaikutusta tietoihin ja asenteisiin? Opiskelijoiden tiedot kristinuskosta vaihtelivat paljon vastaajien kesken. Parhaiten vastaajat tiesivät, että Jeesus on kristinuskossa Jumalan Poika ja että Neitsyt Maria synnytti hänet. Vastaajien tiedot lisääntyivät kurssin myötä koulussa 1. Koulussa 2 opiskelijoiden tiedot nousivat joissakin kysymyksissä ja laskivat toisissa kysymyksissä ja tulosten keskiarvo laski. Tilannetekijät, tunnin myöhäinen ajankohta ja meneillään oleva paasto, saattoivat vaikuttaa tulosten laskuun. Opiskelijan oma uskonnollisuus ei vaikuttanut tietoihin kristinuskosta. Monet testissä hyvin menestyneet opiskelijat ilmoittivat saaneensa kristinuskosta tietoa mediasta. Opiskelijat suhtautuvat kristinuskoon pääosin positiivisesti, huomattavasti positiivisemmin kuin suomalaiset islamiin tutkimusten mukaan. Valtaosa vastaajista arvostaa kristinuskoa, on mielellään kristittyjen ystävä ja pitää tärkeänä tulla toimeen eri uskontojen edustajien kanssa. Suurin osa opiskelijoista pitää kuitenkin muslimien moraalia korkeampana kuin kristityillä, sillä heidän mielestään muslimit ovat sitoutuneempia uskontoonsa. Osa opiskelijoista oli uskontolukutaitoisia, esimerkiksi havaitsi väitelauseissa olevat väärät yleistykset, osa teki vääriä yleistyksiä uskonnon perusteella. Hyvin negatiivisia asenteita oli vain parissa vastauksessa. Koulun 1 opiskelijat suhtautuivat kristinuskoon keskimäärin positiivisemmin kuin koulun 2 opiskelijat. Negatiiviset asenteet vähenivät joissakin kysymyksissä ja lisääntyivät toisissa. Kokonaisuudessaan asenteissa ja uskontolukutaidossa ei tapahtunut suuria muutoksia kurssin suorittamisen myötä. Tosin valtaosa opiskelijoista oli hyvin suvaitsevaisia jo kurssin alussa, joten suurta muutosta ei ollut odotettavissa. Opiskelijan uskonnollisuudella ei ollut vaikutusta asenteisiin. Niillä vastaajilla, jotka ilmoittivat saaneensa tietoa kristinuskosta myös koraanikoulusta, vanhemmiltaan tai “tarkkailemalla suomalaisia”, esiintyi keskimääräistä enemmän negatiivisia asenteita. Uskontolukutaidon kehityksestä ja eikä muslimien asenteista kristinuskoa kohtaan ei ole tehty Suomessa paljon tutkimusta, joten tämä tutkimus tuo uutta tietoa vähän tutkitusta aihepiiristä.
  • Saari, Juulia (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella epävirallista ja virallista seksuaalikasvatusta Helsingin NNKY:n Tyttöjen olohuoneella. Lisäksi tutkittiin, mitä Tyttöjen olohuoneen työntekijät tietävät NNKY-liikkeestä ja näkyykö kristillisyys työssä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta tekijästä: seksuaalikasvatuksen teoriasta ja nonformaalin kasvatuksen käsitteestä. Väitän, että nuorisotyön ympäristö on epämuodollinen kasvatusympäristö, jossa aikuiset ovat seksuaalikasvattajia. Havainnollistan, mikä rooli seksuaalikasvatuksella on nuorten kanssa tehtävässä työssä ja miksi sen huomioiminen on tärkeää. Osoitan, että seksuaalikasvatus ja nuorisotyö kuuluvat yhteen, linkittäen pohdintani Tyttöjen olohuoneelle. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kuudelta Tyttöjen olohuoneen työntekijältä syksyllä 2021 ja se analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymykseni oli, millaista epävirallista ja virallista seksuaalikasvatusta Tyttöjen olohuoneella tehdään? Tutkimuksen tuloksina Tyttöjen olohuoneen toiminnasta löydettiin runsaasti nonformaalia eli epävirallista seksuaalikasvatusta sekä hyvät valmiudet formaalin eli virallisen seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen.
  • Kihl, Astrid (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan uskonnon synnyn varhaista vaikutusta ihmisen tietoisuuteen ja ihmisen kehitykseen luonnossa. Tutkielmassa varhainen uskonto rinnastetaan muuhun kulttuuriin sisältyväksi ilmiöksi, kulttuurin yhdeksi perusrakenteeksi. Tarkastelun kohteeksi tarkentuu siten varhainen myöhäispaleoliittisen kivikauden ihminen ja hänen kulttuurinsa arkeologisten löydösten perusteella. Ihmisen tietoisuuden kehitystä kulttuurisessa ympäristössä kuvataan myös luonnontieteelliseltä kannalta. Uskonto mielletään tutkielmassa kulttuuri-ilmiönä tiedollisena kokonaisuutena, kulttuurisena tietovarantona. Uskonnollinen tieto siirtyy kulttuurista riippuen sen omaksumien sosiaalisten käytäntöjen kautta sosiaalisen oppimisen välityksellä yksilölle. Tiedon olemassaolon kannalta keskeinen säilymisen ja siirtymisen muoto on tällöin kulttuuriin sisältyvät erilaiset merkkijärjestelmät eli representaatiot. Ne välittyvät ihmisen tietoisuuden osaksi kielen ja rituaalien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielma lähestyy kyseistä ilmiötä myös antropologisen tiedon kannalta, missä kyse on ensisijaisesti ilmiöiden olemassaolosta osana varhaista kulttuurikehitystä. Tutkittavan aiheen olemuksen on katsottu mahdollistavan myös hyvin runsaan filosofisen lähestymistavan, jonka johdosta tutkielma sisältää jonkin verran tutkielman kirjoittajan käsityksiä tapahtuneesta silläkin varauksella, että se voi tarkoittaa samalla spekulatiivisen tiedon osuuden kasvua tutkielmassa. Tutkielman loppuun sisältyy ekskursiona tehty tarkastelu Etelä-Saksasta löydettyyn maailman vanhimpaan zoomorfiseen veistokseen Leijonamiehestä, joka on ihmisen ja aikoinaan eläneen luolaleijonan välinen hybridiolento. Tutkielmassa veistoksen symbolinen olento on mielletty Jumalan kaltaiseksi olennoksi varhaisen ihmisen tietoisuudessa, minkä vuoksi se on ilmaistu tutkielmassa myös persoonallisena olentona, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna.
  • Mehto, Henri (2022)
    Yleisesti ottaen kahta kulttuuria pidetään lineaarisen maailmankuvan edelläkävijöinä: muinaista Israelia ja zarathustralaisuutta. Tämä tutkimus tarkastelee lineaarisen maailmankuvan syntyä varhaisen zarathustralaisuuden piirissä, joka jo ensimmäisellä vuosituhannella eaa. kehitti idean optimistisesta eskatologiasta, frašō.kǝrǝtista, joka selkeästi edusti lineaarista maailmankuvaa. Tuon ajan zarathustralaiset uskoivat, että maailma oli saanut alkunsa Viisaan Herran luomistyössä, ja että maailmalla, niin kuin me sen tunnemme, tulisi olemaan kaunis loppu; kuolleet heräävät haudoistaan, maailma palautuu sen alkuperäiseen turmeltumattomaan tilaan, ja kaikki tulisi olemaan täydellistä iankaikkisesti. Syklisessä maailmankuvassa ei ajatella, että maailmalla tai historialla olisi tämänkaltaista loppua. Tutkimukseni keskittyy kuitenkin zarathustralaisuuden pyhän kirjan Avestan vanhimpaan osaan, profeetta Zarathustran nimissä kulkeviin Gathoihin (gāθās), seitsemääntoista hymniin toiselta vuosituhannelta eaa. Tutkimuskysymykseni on siten tämä: onko näissä arkaaisissa hymneissä löydettävissä lineaarista maailmankuvaa, jonka tunnemme myöhemmästä zarathustralaisuudesta. Toisin sanoen tutkimukseni käsittelee sitä, onko Gathoissa frašō.kǝrǝtin kaltaista eskatologiaa, joka antaisi viitteitä lineaarisesta maailmankuvasta. Johtopäätöksissä totean, että lineaarinen maailmankuva Gathoissa riippuu käyttämästämme hermeneutiikasta, sitä ei siten eksplisiittisesti löydy analysoimistani jakeista. Gathat saatettiin alun perin ymmärtää ilman eskatologiaa ja lineaarista maailmankuvaa, mutta ensimmäisestä Ahunauuaitī-Gathasta (Y. 28-34) löytyvä Yasna 30 sisältää iduillaan olevaa eskatologiaa. Yasna 30:n jakeisiin 5-10 on todella helppoa, modernille lukijalle suorastaan luontevaa, tulkita lineaarinen ja eskatologinen maailmankuva.
  • Jarske-Fransas, Anna (2023)
    Maisterintutkielmassani käsittelen perusterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten keskustelua spirituaalisen terveyden ja ympäristön välisistä yhteyksistä. Tutkielmani aihe kytkeytyy terveydenhuollon mahdollisuuksiin osallistua kestävyysmurrokseen, sekä ihmisen terveyden kokonaisvaltaisuuden ja ympäristökytköksen tunnistamiseen. Aineistonani toimivat keskustelut käydään fokusryhmissä ja analysoin keskustelujen sisältöä sisällönanalyysin keinoin sekä uskontotieteellisen pyhän käsitteen avulla. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten terveydenhuollon ammattilaiset keskustelevat spirituaalisen terveyden ja ympäristön välisistä suhteista ja 2) miten spirituaalisen terveyden ja ympäristön välisiä suhteita voidaan jäsentää pyhän käsitteen kautta. Spirituaalinen eli henkinen terveys on ihmisen hyvinvoinnin osa-alue, joka viittaa ihmisen kykyyn kokea yhteyttä hetkeen, itseen, toisiin, luontoon ja pyhään. Pyhä on yksi uskontotieteen keskeisimpiä käsitteitä. Suomalaisessa uskontotieteessä pyhää on laajasti käsittely Veikko Anttonen, jonka mukaan pyhä on erityislaatuisia asioita esiin nostava kulttuurinen kategoriaraja. Anttosta mukaillen Kim Knott käyttää sekulaarin pyhän käsitettä tutkiakseen pyhän esiintymistä näennäisesti sekulaareissa ympäristöissä. Hyödynnän tutkielmassani erityisesti Anttosen ja Knottin määritelmiä pyhästä. Tutkimukseen osallistuneet terveydenhuollon ammattilaiset löytävät monipuolisia yhteyksiä spirituaalisen terveyden ja ympäristön välillä, joskin spirituaalisesta terveydestä puhuminen koetaan osittain hankalaksi esimerkiksi koulutuksen puutteen vuoksi. Spirituaalisen terveyden tunnistaminen edistää ihmisen terveyden kokonaisvaltaista käsitystä ja saattaa mahdollistaa ihmiselle paremman kokemuksen omasta terveydestä. Ihmisen terveyden ja ympäristön välisten yhteyksien tunnistaminen mahdollistaa ymmärryksen siitä, että ihminen ei ole irrallinen ympäristöstään ja ihmisen terveys on riippuvainen ympäristön tilasta. Pyhän käsitteen avulla aineistosta tunnistetaan erityislaatuisia ja erilleen asetettavia asioita ihmisen terveyden ja ympäristön välisistä yhteyksistä.
  • Hyvönen, Essi (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa selvitetään sitä, millaisia uskonnollisia ja ei-uskonnollisia coping-keinoja yksinasuvilla teologiopiskelijoilla oli käytössään koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilassa vuosina 2020–2022. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa käytettyjen coping-keinojen skaala koko laajuudessaan ja nostaa esiin uskonnolliset coping-keinot. Löytyneitä uskonnollisia coping-keinoja analysoidaan Pargamentin et al. positiivisen uskonnollisen copingin ja negatiivisen uskonnollisen copingin teorian mukaan. Tutkimus toteutetaan laadullisena, ja aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka tehtiin alkuvuonna 2022. Aineisto analysoidaan laadullisella sisällönanalyysilla ja aineistosta poimitaan kaikki siinä esiintyneet coping-keinot. Analyysissa coping-keinoja löytyi yhteensä 49 ja ne jaettiin viiteen kategoriaan: uskonnollisuus, läheiset, päänsisäiset keinot, rutiinit ja tiedonhaku. Löytyneitä uskonnollisia coping-keinoja analysoidaan em. Pargamentin et al. teorian avulla. Aineistosta löytyi 13 erilaista uskonnollista coping-keinoa, joista yksi on laadultaan negatiivista uskonnollista copingia. Kyseinen coping-keino on ”pandemia on rangaistus” ja se ilmenee puolessa aineistosta (N=6). Loput löydetyt uskonnolliset coping-keinot ovat laadultaan positiivista uskonnollista copingia. Esimerkkejä positiivisesta uskonnollisesta copingista ovat esimerkiksi usko pandemian tarkoituksenmukaisuuteen, rukoilu ja luonnossa Jumalan havaitseminen. Ei-uskonnollisia coping-keinoja ovat esimerkiksi vertaistuki, harrastukset ja tiedon etsiminen. Tutkimus täyttää sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusaukkoa hyödynnettyjen coping-keinojen määrästä ja laadusta, sillä aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti tutkimaan sitä, milloin coping-mekanismit aktivoituvat ja milloin coping on uskonnollista tai ei-uskonnollista. Tämän tutkimuksen perusteella coping-keinojen skaala on laaja. Jatkotutkimusaiheena voisi tuottaa kvantitatiivisen tutkimuksen siitä, mitä tässä tutkimuksessa havaituista coping-keinoista suurempi otantajoukko käyttää, ja saada siten yleistettävää dataa coping-keinojen käytöstä.
  • Saarikivi, Kiia (2021)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa työskentelevät pyrkivät edistämään toiminnoissa mukana olevien osallisuutta. Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista, vaikuttamista omaan elämäänsä ja ympäristöönsä sekä riittäviä aineellisia resursseja. Tämä tutkielma täydentää aiemman tutkimuksen tuloksia heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden edistämisestä. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää työntekijää. Luonteeltaan tutkielma on laadullinen, ja aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin perusteella muodostui kaksi pääluokkaa: Kävijöiden ja toiminnan lähtökohdat sekä osallisuuden edistämisen keinot. Kävijöiden ja toiminnan lähtökohdat -pääluokka käsittelee kävijöiden elämäntilanteita, toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita sekä toimintaa haastavia tekijöitä. Osallisuuden edistämisen keinot -pääluokka käsittelee konkreettisia tapoja, joilla työntekijät pyrkivät vaikuttamaan ja edistämään kävijöiden osallisuutta. Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa työntekijät pyrkivät edistämään kävijöiden osallisuutta ennen kaikkea mahdollistamalla. Mahdollistaminen rakentuu ymmärrykselle kävijöiden elämäntilanteista ja toiminnan lähtökohdista. Kävijöille halutaan tarjota yksilöllistä tukea, omannäköistä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Kävijät nähdään osana yhteisöä, jossa pääsee vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteensä ja jossa jokaisen toivotaan tuntevan olonsa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
  • Kivelä, Saana (2021)
    Pop-artisti Antti Tuiskun alkuvuodesta 2020 julkaistu Valittu kansa -single herätti vilkasta keskustelua kappaleen uskontoteemaan liittyen: Facebookin kommenttikentissä Tuiskua syytettiin jopa jumalanpilkasta, kun taas toiset näkivät albumin raikkaana ja sopivan provokatiivisena pop-teoksena. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaista kuvaa ja todellisuutta, eli millaisia representaatioita Valitun kansan sanoitukset luovat uskonnosta. Tarkastelen albumin uskontorepresentaatioita representaatioanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii konstruktionistinen lähestymistapa representaatioon, joka lähtee siitä, että pelkän todellisuuden kuvaamisen sijaan representaatio luo todellisuutta erilaisia keinoja hyödyntäen. Uskontotieteellisen viitekehyksen tutkielmalleni tuo Ninian Smartin seitsemän uskonnon ulottuvuuden malli. Koska Valitusta kansasta on löydettävissä paljon huumorin elementtejä, olen valinnut tutkielmani näkökulmaa taustoittamaan satiirin ja ironian teoriaa. Tässä tutkielmassa ei ole tarkoitus määritellä uskonnon käsitettä tai arvioida albumilla esitettyjen näkemysten oikeellisuutta. Tutkielma lähtee siitä oletuksesta, että Valittu kansa rakentaa omanlaistaan uskonnollista todellisuutta. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millaisia representaatioita Valittu kansa luo uskonnosta? 2) Minkälaisia satiirille ja ironialle ominaisia keinoja Valitusta kansasta voidaan löytää? 3) Miten uskonnon ulottuvuudet näkyvät Valitussa kansassa? Uskonnon ulottuvuuksien sekä huumorin lajien läpi katsottuna voidaan todeta, että kertomusten ja myyttien ulottuvuutta on löydettävissä eniten albumin kappaleista. Kappaleet sisältävät monenlaisia jumalakuvia ja kuvauksia uskonnollisten auktoriteettien myyttisestä olemuksesta. Myös tunteen ja kokemuksen ulottuvuuden piirteitä on runsaasti näkyvissä, laajan tunnekirjon ollessa läsnä läpi albumin. Uskonnon materiaalista ulottuvuutta on nähtävissä selvästi vähiten, kun taas muut uskonnon ulottuvuudet esiintyvät albumilla varsin tasaisesti. Analyysi osoitti, että Valitusta kansasta pystytään löytämään monenlaisia uskonnollisen ihmisen ääniä, eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä kannanottoja ja pohdintoja sekä yhteisöllisyyden eri muotoja. Satiirin ja ironian keinoja on käytetty ennen kaikkea uskonnollisten auktoriteettien ja uskomusjärjestelmien kritisoimiseen, mutta myös luomaan puhtaan viihdyttävää popmusiikkia.
  • Valle, Matti (2023)
    Tämä tutkielma tarkastelee vuonna 1985 Moskovassa järjestettyä voiton päivän paraatia rituaalina, jolla luotiin ja vahvistettiin poliittisia valtasuhteita. Tutkielmassa eritellään niitä rituaalisen toiminnan tapoja, joilla valtasuhteita pyrittiin luomaan erityisesti Neuvostoliiton ylimmän poliittisen johdon toimesta. Neuvostoliiton poliittinen ja ideologinen järjestelmä hahmotetaan tarkastelun kontekstissa poliittiseksi uskonnoksi, jota voidaan tutkia uskontotieteellisin ja rituaalitutkimuksen keinoin. Neuvostoliittoa ja neuvostoliittolaisia rituaaleja on tutkittu ensisijaisesti historiallisesta, yhteiskuntatieteellisestä ja sosiologisesta näkökulmasta. Tämä tutkielma pyrkii tuomaan uutta näkemystä näiden aiheiden ymmärtämiselle uskontotieteellisestä näkökulmasta. Voiton päivän paraatin perinteen tutkimuksessa on lisäksi aukko vuoden 1985 paraatin osalta, jota tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan. Tässä tutkielmassa voiton päivän paraatia tutkitaan analyysikehikolla, joka perustuu Catherine Bellin konstruktiiviselle kriittiselle rituaalitutkimuksen näkökulmalle. Analyysikehikkoa käyttämällä voiton päivän paraati kehystetään rituaaliseksi tapahtumaksi, jonka toiminta muodostaa rituaalisen logiikan mukaisesti valtasuhteita. Tutkielmassa analysoitavaan aineistoon kuuluu kaksi Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin pitämää puhetta, Neuvostoliiton valtiollisen television tuottama lähetys paraatitapahtumasta sekä historioitsija Nina Tumarkinin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kertomus paraatitapahtumasta. Aineiston analyysin tulos on, että voiton päivän paraati täyttää rituaalisen tapahtuman tunnusmerkit ja on siten hedelmällinen kohde uskontotieteelliselle tarkastelulle. Paraatin kautta pyrittiin rakentamaan valtadiskurssia sosialistisen maailman yhtenäisyydestä ja läntisen, kapitalistisen maailman pahuudesta. Diskurssille keskeistä oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtajuuden merkityksen korostaminen yhtäältä sosialistisen maailman hyvinvoinnin turvaajana ja toisaalta länsimaisen imperialismin vastustajana. Kontrasti Neuvostoliiton kehnon tilanteen ja paraatissa esitellyn ideaalin välillä oli kuitenkin suuri, mikä nakersi diskurssin uskottavuutta. Jatkotutkimuksen kannalta Neuvostoliiton poliittisten tapahtumien kehystämistä rituaaleiksi ja tutkimista uskontotieteellisin keinoin voisi jatkaa. Esimerkiksi puoluekokoukset ja pioneeritoiminta ovat kiinnostavia tutkimuskohteita tästä näkökulmasta. Tässä tutkielmassa kävi myös ilmi, että rituaaleilla voi olla niiden järjestäjien valtatavoitteiden kannalta epätoivottuja tuloksia. Niin sanotusti epäonnistuneiden rituaalien vaikutusta näiden rituaalien järjestäjiin ja osallistujiin voisi tutkia tarkemmin.