Browsing by Subject "juutalaisuus"

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa täysi-ikäisten Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyviä käsityksiä. Tutkielmassa selvitetään rukoilemisen saamia eri muotoja, uskonnollisia näkemyksiä sekä uskonnonharjoittamiseen liittyvien toimien esiintymistiheyksiä täysi-ikäisten Suomen juutalaisten keskuudessa. Tutkimusaineisto on kerätty kaksikielisellä verkkokyselyllä, ja tutkimusaineistoon sisältyy sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja. Suljettujen kysymysten analysoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Avoimiin kysymyksiin saatujen vastausten järjestämisen apuvälineenä on käytetty sisällönanalyysiä. Avoimiin kysymyksiin saatuja vastauksia on analysoitu sisällön erittelyn lisäksi myös kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä saadun näytteen (n=94) osalta vastaajien selvän enemmistön kohdalla rukoileminen heijastelee pääpiirteittäin rabbiinisen juutalaisuuden mukaista kuvausta rukoilemisesta. Vastauksissa ilmenee ensisijaisten rukoilemista käsittelevien kirjallisten lähteiden käsitteitä, metaforia ja näkemyksiä. Henkilökohtaisessa uskonnonharjoittamisessaan vastaajat ovat selvästi keskimääräistä suomalaista otosjoukkoa aktiivisempia. Taustatekijöiden osalta näytteen sisäisissä riippuvuussuhteissa sukupuoli ja ikä ovat juutalaisuuden suuntauksille perustuvaa ryhmäjakoa heikompia selitysmittareita rukoiluun liittyvissä näkemyksissä. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna pienen vastaajajoukon näkemykset poikkeavat merkittävästi sekä rukoilemiseen että uskonnollisuuteen liittyvissä kysymyksissä vastaajien enemmistön näkemyksistä lukuun ottamatta juutalaiseen perinteeseen ja juutalaiseen identiteettiin liittyviä aihepiirejä. Tässä tutkielmassa saadut tulokset voivat antaa aihetta jatkotutkimuksille, joissa selvitettäisiin, kuinka yleisiä kerätyistä vastauksista havaitut piirteet ovat Suomen juutalaisten keskuudessa. Arkaluonteisia tietoja sisältäviä kyselyitä voinee jatkossa toteuttaa vuoden 2020 aikana avattavan Helsingin yliopiston REDCap-verkkokyselyalustan avulla tässä tutkielmassa käytetyn kolmannen osapuolen kyselyalustan ja henkilötietojen käsittelijän sijaan.

Tutkielmani aihe on messiaaninen juutalaisuus, jota tarkastelen Israelin valtion kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat israelilaisten sanomalehtien messiaanisista juutalaisista luomat representaatiot ja niissä tapahtuneet muutokset aikavälillä 1977–2020. Aineistoni koostuu 282 israelilaisissa sanomalehdissä julkaistusta artikkelista. Toteuttamani media-analyysi on kolmivaiheinen kehysanalyysi. Aluksi kategorisoin aineiston, minkä jälkeen tein suppean tilastollisen analyysin. Analyysin edellisten vaiheiden ohjaamana tein lopuksi kvalitatiivisen kehysanalyysin. Tutkielman tulosten mukaan messiaaniset juutalaiset on esitetty Israelin valtakunnallisissa sanomalehdissä toisinaan joukkona, joka uhkaa yhteiskunnan rauhaa ja juutalaisen kansan yhtenäisyyttä ja toisinaan hyväntahtoisena ja elämäntavoiltaan esimerkillisenä uskonnollisena vähemmistönä. Heistä on kerrottu ylivoimaisesti eniten heidän kohtaamansa vastustuksen ja ongelmien kautta. Tapausten joukossa on konkreettisten hyökkäyksien lisäksi syrjintään, lähetystyön vastustamiseen ja maahanmuuton haasteisiin liittyviä aiheita. Uutisoinnissa on korostettu vastakkainasettelua, tilanteiden jännittyneisyyttä ja kristinuskon ja juutalaisuuden välisiä negatiivisia historiallisia assosiaatioita. Toisaalta messiaanisia juutalaisia vastustavia osapuolia on myös kritisoitu, ja toimittajat ovat painottaneet suvaitsevaisuutta ja arvostelleet Israelin uskonnonvapaustilannetta. Monet messiaaniset juutalaiset yksilöt ovat saaneet äänensä sanomalehdissä kuuluville, mutta heitä on myös kuvattu lokeroivilla, stereotyyppisillä ja epäluuloisilla määritelmillä. Lisäksi sanomalehdissä on kerrottu Israelin lainsäädännön ja muiden israelilaisten toiminnan vaikutuksista messiaanisten juutalaisten valintoihin ja elämäntapoihin. Aineistossa näkyy joitakin muutoksia messiaanisten juutalaisten representaatioissa noin 40 vuoden aikana. Aineiston jälkipuoliskolla sanomalehdissä on oltu aiempaa kiinnostuneempia messiaanisista juutalaisista yhteisöistä ja yksilöistä sekä messiaanisesta juutalaisuudesta ilmiönä. Israelissa voimakkaasti vastustettavaa lähetystyötä ei toisaalta ole yhdistetty messiaanisiin juutalaisiin yhtä vahvasti kuin aiemmin. Messiaanisten juutalaisten määrällisen lisääntymisen myötä israelilaiset sanomalehdet ovat alkaneet aiempaa useammin esittää heidät osana Israelin juutalaista kansaa, mutta ei uskonnoltaan juutalaisina.

Tarkastelen 1973-luvulla syntynyttä juutalaislähetystä tekevää Jews for Jesus-liikettä ja sen vastareaktiona 1985-luvulla syntynyttä vastalähetystyötä tekevää Jews for Judaismjärjestöä. Analysoin tutkimuskohdetta modernia amerikanjuutalaisuutta, messiaanisen juutalaisuuden kehitystä sekä toisen maailmansodan jälkeistä juutalaiskristillistä dialogia vasten. Jews for Jesus on Moishe Rosenin perustama messiaaninen juutalainen järjestö, jonka tavoitteena on pelastaa juutalaiset julistamalla heille kristillinen evankeliumi. Jews for Judaism taas on ortodoksijuutalaisen rabbi Bentzion Kravitzin perustama vastalähetystyötä tekevä järjestö, joka on syntynyt vastarintaliikkeeksi juutalaisiin kohdistuvaa lähetystyötä tekeville tahoille. Tutkin järjestöjen välistä konfliktia. Tuon esiin konfliktin taustalla olevat erimielisyydet ja sen, millä tavalla taistelua on käyty. Lisäksi kysyn kuinka kummatkin tahot määrittelevät itsensä ja oman missionsa, ja kuinka kilpakumppanit näkevät toistensa edesottamukset ja motiivit. Rajaan tutkimuksen kohdistumaan yksinomaan Yhdysvaltojen tilanteeseen, mikä on luontevaa, sillä sekä Jews for Jesus että Jews for Judaism aloittivat toimintansa siellä. Keskeisimpiä lähteitäni ovat organisaatioiden omat WWW-sivut sekä Moishe Rosenin juutalaislähetyksen opaskirja ”Witnessing to Jews” ja Bentzion Kravitzin vastalähetystyön käsikirja ”The Jewish Response to Missionaries: Counter Missioanry Handbook”. Monet erimielisyydet koskivat samoja aiheita, joita juutalaiskristillisessä dialogissa on käyty läpi toisen maailmansodan jälkeen. Kysymys, millä tavoin näiden kahden organisaation näkemysten vastakkainasettelu suhteutuu aiemmin käytyyn juutalaiskristilliseen dialogiin, on tutkimuksessani sivukysymyksenä. Käsittelen sivukysymyksenä myös sitä, kuinka tavoin Jews for Jesus suhtautuu kristilliseen sionismiin. Selvittääkseni, miten kampanjaa on käyty käytännön tasolla, olen tutkinut Jews for Jesusin Behold Your God- evankeliointikampanjaa koskenutta uutisointia pohjois-amerikkalaisissa sanomalehdissä vuosina 2001–2006. Tulkitsen suurimpien erimielisyyden aiheiden olleen Jews for Jesusin näkemyksen, että Jeesus oli messias, Jumalan poika ja ihmisten ja Jumalan välinen välittäjä. Myöskään Uudesta testamentista noussut ajatus, että Jeesuksen tuoma uuden liiton täyttymys korvaisi vanhatestamentillisen juutalaisten liiton, ei sopinut juutalaiseen ajatusmaailmaan. Jews for Judaism ei nähnyt syytä, miksi ensimmäinen liitto ei enää olisi voimassa Keskeisimpiä konfliktin syitä oli myös Jews for Jesusin näkemys itsestään juutalaisina ja kristittyinä yhtä aikaa. Jews for Judaismin ehdoton kanta oli, ettei uskontoja voinut yhdistää. Jews for Jesus sai osakseen ankaraa kritiikkiä Jews for Judaismin ja juutalaisyhteisöjen taholta. Heitä syytettiin valheellisen sanoman levittämisestä. Jews for Jesus uskoi, että näillä syytöksillä pyrittiin vain kääntämään ihmisten huomio pois heidän julistamastaan sanomasta. Jews for Jesus syytti Jews for Judaismia siitä, että nämä loivat pelon ilmapiiriä propagandallaan ja saivat sitä kautta rahaa toimintaansa juutalaisilta tahoilta. Tulkitsen, että kumpikin taho halusi pelastaa juutalaiset ja oli valmis taistelemaan heidän puolestaan. Panoksena oli Jews for Judaismilla juutalaisuuden säilyminen ja Jews for Jesusilla juutalaisten kuolemanjälkeinen pelastuminen. Vastapuoli oli lähes demonisoitu suureksi valehtelijaksi. Näistä lähtökohdista käsin yhteentörmäys oli väistämätön ja yhteisymmärrys vaikutti mahdottomalta saavuttaa.