Browsing by Subject "monikielisyys"
Now showing items 21-40 of 67
-
(2021)The aim of this research is to clarify experiences of six teachers with different qualifications about Language awareness in a simultaneous teaching -pilot program. This program has been implemented in schools in Helsinki. My objective in this research is to sort out teachers’ experiences about planning, implementation, possible effects, or changes within this program and how translanguaging has been used in teaching. Important theoretical concepts of this research are language awareness and translanguaging. In addition, I examine mother tongue teaching, Finnish as a second language teaching, preparatory teaching for newly arrived students and multilingualism in Finnish schools from the perspectives of Finnish school system and Finnish primary school curriculum. The character of this research is qualitative content analysis. In this research I will specify the material which I have collected by using semi-structured interviews and I will present themes that were established from the material. The material contains interviews of six teachers which have been part of the pilot program. In the material we can hear experiences of mother tongue teachers, class teacher, subject teacher, and Finnish as a second language -teacher, from the middle and elementary school point of view. The results of my research give indication about capabilities of language awareness simultaneous teaching in practice and what types of thoughts teachers have about multilingual, language awareness and translanguaging utilised in teaching during this pilot program. The main results of my research indicate that middle and elementary schools have differences between teachers pedagogical planning which depend on the qualifications of the teachers. In planning, structural challenges and difficulties occurred during scheduling. In the implementation there were differences in using different languages, for example the languages were centre of the teaching or part of teaching to support learning. Experiences of possible effects of the pilot program were developed in language skills, changes in motivation, individual and peer attitude in language skills, learning and support in work, knowing students, interests of teachers outside of the pilot program and parents’ varying feedback. Utilizing translanguaging and various types of languages in classes appeared dissimilar and the teacher’s role in multilingual interaction differed based on the qualifications of the teacher. The teachers experienced the pilot program overall as a positive, useful, and necessary matter. The need for this kind of language awareness simultaneous teaching in which mother tongue teachers work together with other teachers were reflected within the teachers’ experiences. There were many advantages which display that there might be a lack or shortage in linguistic support and in multilingualism becoming a norm in the Finnish comprehensive school.
-
(2020)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee monikielisyyttä ja kielellisiä asenteita monikansallisella työpaikalla. Tutkimus on toteutettu arvioimalla Wolt-yrityksen työntekijöiden asennoitumista englannin kielen käyttöön työpaikalla. Työntekijöiden kieliasenteiden lisäksi työ tutkii koodinvaihdon funktioita, esiintyvyyttä ja mielekkyyttä työpaikalla. Työ käsittelee kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys kartoittaa sitä, miten koodinvaihto vaikuttaa Woltin työntekijöiden kieliasenteisiin monikansallisella työpaikalla, jossa englantia käytetään virallisena työkielenä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten englannin käyttö virallisena työkielenä vaikuttaa niiden työntekijöiden työpanokseen, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Merkittävimmät tutkimuksessa sovelletut teoriat liittyvät sosiolingvistiikkaan. Tutkielma nojaa Lewisin (1975) kieliasenteelliseen jaotteluun ja Giles & Ogayn (2007) teoriaan kommunikatiivisesta mukautumisesta. Tutkimuksen kannalta olennaisimmat ulottuvuudet Lewisin (1975) teoriassa ovat yleinen hyväksyntä, joka viittaa yksinkertaisesti kielenpuhujan yleiseen suhtautumiseen kieleen – pitääkö hän kielestä ja kokeeko hän sen itselleen arvokkaana. Lisäksi Lewisin (1975) teoria soveltuu tutkielmaan taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksen kautta. Taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksellisyys voidaan nähdä työntekijän halukkuutena suoriutua työtehtävistä tietyllä kielellä mahdollisimman hyvin ja oppia kieltä saavuttaakseen taloudellista hyötyä, kuten palkkaa tai parempia työtehtäviä. Giles & Ogayn (2007) kommunikatiivisen mukautumisen teorian mukaan kielenkäyttäjät aktiivisesti pyrkivät keskustelussa samalle tasolle muiden keskusteluun osaa ottavien kanssa. Koodinvaihto voidaan todeta osaksi kommunikatiivista mukautumista. Koodinvaihdon lisäksi kommunikatiiviseen mukautumiseen katsotaan kuuluvaksi kielenkäyttäjän sanavalintojen, eleiden ja sisältöjen mukauttaminen niin, että kommunikaatiosta tulee mahdollisimman tasavertaista ja yksinkertaista. Tutkimukseen otti osaa kymmenen Woltin työntekijää Tanskasta, Georgiasta, Norjasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka lisäksi dataa kerättiin taustatietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät eivät puhu suomea tai englantia äidinkielenään ja heillä on erilaisia toimenkuvia Woltilla. Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuvien työtekijöiden kielitaustasta, toimenkuvasta Woltilla ja alustavista näkemyksistä koskien englannin kielen käyttöä Woltilla. Tutkimuksessa arvioidaan Woltin työntekijöiden asenteita englannin kielen käyttöä kohtaan pääasiallisesti kuitenkin haastattelukysymysten kautta. Haastatteluissa kerätty data selventää muun muassa työntekijöiden suhtautumista englannin kielen käyttöön virallisena työkielenä, koodinvaihdon kommunikatiivisesta funktiosta ja yrityksenlaajuisen kommunikaation toimivuudesta. Analysoimalla haastattelutuloksia käy ilmi, että valtaosa työntekijöistä Woltilla kokee koodinvaihdon keskeisenä osana työntekoa monikielellisellä työpaikalla. Haastattelutulokset osoittavat, että enemmistö Woltin työntekijöistä on melko tyytyväisiä kommunikaation nykyiseen tilaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että Woltin työntekijöiden työpanos ei ole sidottu kieleen, jota he työssään käyttävät. Haastattelujen pohjalta on kuitenkin havaittavissa myös kielteisempiä lähestymistapoja monikielisyyteen työpaikalla. Työntekijät mainitsevat muiden kieli-ideologisten seikkojen ohella suhtautuvansa kriittisesti esimerkiksi kielten sekoittumiseen ja oman äidinkielen ”likaantumiseen” koodinvaihdon myötä. Haastattelutuloksien perusteella voidaan esittää myös konkreettisia kehitysehdotuksia liittyen kielikäytäntöihin Woltilla. Työntekijät nostivat esille esimerkiksi mahdollisuuden osallistua yrityksen tarjoamille englannin kielen oppitunneille. Lisäksi työntekijät tähdentävät läpinäkyvyyden ja selkeyden merkitystä yrityksenlaajuisessa kommunikaatiossa.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee suomalaisten Instagram-käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä Helsingin Senaatintorilta kerätyssä aineistossa. Tutkielma selvittää, miten erilaiset tekijät kuten julkaisuajankohta ja viestin sisältö vaikuttavat käyttäjien kielivalintoihin. Tutkielman aineisto koostuu lähes 120 000 Instagram-julkaisusta. Julkaisut on ladattu palveluun ja paikkaleimattu Senaatintorin lähistölle vuosina 2013-2018. Käyttäjille määriteltiin todennäköisin kotimaa sen perusteella, missä he olivat olleet pisimpään aktiivisia Instagram-julkaisujen perusteella. Päivitysten kieli määriteltiin automaattisen kielentunnistuksen avulla. Koska tavoitteena oli tutkia suomalaisten käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä, lopulliseen aineistoon sisältyivät ainoastaan suomalaisten käyttäjien tekemät päivitykset, joiden kieli oli joko englanti tai suomi. Lopullisen aineiston koko oli 16 987 päivitystä. Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on logistinen regressio, joka on määrällinen tilastollinen metodi, jolla voidaan mallintaa kaksiarvoisen muuttujan todennäköisyyksiä usean riippumattoman muuttujan avulla. Regressioanalyysin tulokset ilmaistaan ns. riskeinä (engl. ‘odds’). Tässä tutkimuksessa riippuva, kaksiarvoinen muuttuja oli valinta englannin ja suomen välillä. Riippumattomat muuttujat, joiden avulla riskit määriteltiin, liittyivät päivitysten julkaisuajankohtaan ja siihen, sisältyikö päivitykseen maininta sijainnista tai tietyistä tapahtumista. Logistinen regressio toteutettiin Python-ohjelmointikielen avulla. Tieto jokaisen päivityksen julkaisuajankohdasta oli valmiiksi kirjattuna aineistoon, ja aikaan liittyvät muuttujat luotiin näiden tietojen perusteella. Päivitysten sisältöön liittyvät muuttujat taas määriteltiin sisältöanalyysin avulla. Analysoin ensin AntConc-sovelluksen avulla aineistossa useimmin esiintyviä sanoja. Seuraavaksi otin aineistosta kaksi satunnaisotosta ja analysoin näiden otosten sisältöä laadullisesti. Analyysi paljasti kaksi aineistossa usein toistuvaa aihetta: julkaisun sijainti (Senaatintori, Helsinki tai Suomi) sekä Senaatintorilla järjestettävät tapahtumat ja juhlat (esim. Lux Helsinki ja joulu). Näistä teemoista tehtiin muuttujia tarkistamalla, esiintyykö julkaisuissa tiettyjä näihin aiheisiin liittyviä avainsanoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen mainitseminen Instagram-julkaisussa kasvattaa riskiä valita kieleksi englanti huomattavasti. Yksi selitys tälle yllättävälle tulokselle saattaa olla se, että kansainväliselle yleisölle suunnatussa julkaisussa tarvitaan todennäköisemmin erillinen maininta Suomesta. Myös Helsingin mainitseminen kasvattaa riskiä valita englanti jonkin verran. Sen sijaan tapahtumien tai juhlien mainitseminen kasvattaa riskiä valita suomi. Nämä tapahtumat saatetaan kokea erityisen paikallisina tai suomalaisina. Julkaisuajankohdalla sen sijaan ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta kielivalintaan. Hypoteesini oli, että englantia käytetään enemmän iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, mutta tulokset eivät tue tätä. Vaihtoehtoinen regressiomalli, joka ei sisältänyt ajallisia muuttujia, ei muuttanut sisältöön liittyvien muuttujien tuloksia. Tulos tukee sitä, että julkaisuajankohta ei vaikuta kielivalintaan. Tutkielma osoittaa, että logistisen regression kaltaiset tilastolliset menetelmät soveltuvat erinomaisesti kielivalintojen tutkimiseen. Regressioanalyysin ja laadullisten menetelmien yhdistelmä tuo uusia näkökulmia kielivalintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimassani aineistossa viestin sisältö vaikuttaa kielivalintoihin huomattavasti enemmän kuin julkaisuajankohta. Tuloksia tulkitessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että aineisto sijoittuu maantieteellisesti tarkasti rajatulle alueelle, joten tuloksia ei välttämättä voi yleistää. Tarvitaan siis lisää vastaavanlaisia tutkimuksia muista aineistoista selvittämään, pätevätkö tutkimuksen tulokset yleisesti.
-
(2016)The objectives: The number of children under three years of age with an immigrant back-ground has increased in early childhood education. Most children are in all-day childcare, which may cause that the Finnish language overtakes the native language of the child. For the child, his / her native language is also the language for feeling and thinking. Maintaining the native language is a precondition for the parent-child interaction. According to studies on the subject, strong skills in the native language also facilitate the learning of another language. The purpose of this study is to chart out how parents maintain and enrich the native language of their child in the new home country, how they value their own native language and what kind of guidance they have received in supporting bilingualism. My questions for this research are: How do parents maintain and enrich the native language of their child in their new home country? How important do the parents experience maintaining the native language of their child to be? What kind of guidance / information have the parents received in supporting the native language from the early childhood education personnel, from the school, and / or the child welfare clinic? Eight parents with an immigrant background, part of whom have lived in Finland already for a long period of time, were chosen to participate in this research. Methods: The research was carried out as a qualitative research. The method of the research was thematic interview. The data was analyzed by means of content analysis. Results and conclusions: As a rule, the parents spoke to their children their own native language, and preserving the native language was considered important. A general rule in the families was that at home only the native language was to be spoken. However, the parents experienced maintaining the native language as a challenge in the new home country. The parents had received very little support from the professional personnel to the means of maintaining the native language.
-
(2023)Tässä tutkimuksessa käsitellään lapsen kielen kehitystä ja sen tukemista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksenopettajilla, kas- vattajilla ja hoitajilla on lasten kielen kehityksen tukemisesta päiväkotiryhmässä, jossa on myös suomea vieraana kielenä puhuvia monikielisiä lapsia. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää var- haiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia siitä, millaisia työkaluja Varhaiskasvatussuunni- telma antaa kasvattajille lasten kielen kehityksen tukemiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista, puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa käyttäen. Haastattelut olivat yksilö- haastatteluja ja toteutuivat haastateltavien työaikojen ulkopuolella. Haastatteluaineisto litteroi- tiin ja aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Aineistosta nousi esiin tärkeäksi kielen kehityksen tukemisessa erityisesti positiivinen vuoro- vaikutus lasten kanssa, yhteistyö huoltajien kanssa sekä kannustus ja rakentava palaute. Lisäksi kasvattajat pitivät oman äidinkielen kehityksen tukemista tärkeänä yleisesti lapsen kielen kehi- tyksessä ja uusien kielten oppimisessa.
-
(2013)The aim of this study is to describe the expectations and experiences related to the promotion of the pedagogical competence of kindergarten teachers in multilingual and multicultural day-care centres, the operations of which have been supported by raising the number of kindergarten teachers from one to two in the care groups. This was enabled by the "positive discrimination funding" offered to those City of Helsinki day-care centres where the number of multilingual and -cultural children exceeds 30%. Three main questions emerged as the research questions. 1. What kind of expectations do kindergarten teachers in a multilingual and multicultural day-care centre have at the beginning of the enhancement of their pedagogical competence? 2. What kind of experiences have kindergarten teachers in a multilingual and multicultural day-care centre acquired during the enhancement of their pedagogical competence? 3. What similarities and differences exist between the expectations and experiences of kindergarten teachers with respect to the enhancement of their pedagogical competence? The sub-questions of the two main questions relate to the activities of the care group, collaboration with the work community, cooperation partners and parents, and any other expectations and later experiences. The study is qualitative, and interviews served as the method for collecting information. The informants included six kindergarten teachers working in three day-care centres of city. Theme interviews as a research method were carried out twice for each informant; one in the autumn and one in the spring. Results include such aspects as small-group pedagogy, the pedagogy of play, child observation, activities planning, teamwork and cooperation with the other kindergarten teacher working in a Finnish-as-a-second-language setting in the area. In contrast, the development of professional identity and the processing of professional and pedagogical competence are already mentioned as expectations by two kindergarten teachers, but identified as experiences by several of them.
-
(2023)With the global migration movement, even more classes have students whose strongest or clearest first language is some other than Finnish. However, only a few studies have been conducted on multilingual interaction practices in the classroom, and most of them have focused on schools in the capital area, although there are multilingual classrooms all over the Finland. In addition, studies have shown reserved attitudes towards multilingual classrooms. In this qualitative case study, the manifestations of translanguaging are investigated as part of the interaction in a multilingual classroom by examining in which activity sequences translanguaging occurs and who participates in the action. The study focuses especially on the person initiating a translanguaging and how the participation framework is determined and examines how multilingual turns are perceived in the classroom. The data for research has been collected from the second grade of an Eastern Finnish primary school. Of the nine students participating in research, most spoke other than Finnish as their heritage language. The data collection for the study was carried out using an ethnographic research method, combining field observations, video- and audio recordings. The study lasted two school days in the classroom, in addition to which a test recording was carried out. Manifestations of translanguaging were examined using conversational analysis. The findings of this study indicate that translanguaging turned out to work as a pedagogical resource, which was used for increasing mutual understanding or show a positive affective attitude towards the topic of speech. In the classroom, translanguaging functioned, among other things, as a demonstration of linguistic expertise and made it possible to hand over the turn to a certain speaker. Both the student and the teacher acted as initiators of multilingual shifts, but the study revealed that it is not always easy to identify the initiator of translanguaging in the context of an institutional discussion. Translanguaging can be seen as a pedagogical resource, which can originate from the students or the teacher, and which works as a creator of positive class spirit.
-
(2020)The purpose of this study was to examine textbooks used in Finnish as a second language education of general upper secondary education. The aim was to explore the assumptions the data found in textbooks had of the implied reader and what kind reader positions are built in the text. Also, the aim was to explore the language ideologies that these assumptions are linked to. The comprised data was first read using content analysis and then through the lens of dis-courses. The concepts of implied reader and language ideology were used to enhance the analysis. It was found that the language competence required in the text was somewhat contradictory to the cultural competence of the implied reader. Three discourses were to be found in the data. The discourse of foreignness meant that the implied reader had their own culture to which they could compare Finnish culture and that they feel is their “own”. The discourse of one’s own language means that the implied reader had one specific language that was “theirs” and that was easily identified. In addition, there was a discourse of stereotypical Fin-land when Finnish culture and customs were showcased to the implied reader. The stereo-typical Finland found in the data was decisively monocultural. The reader position offered to the implied reader was that of a foreign language learner who possesses one, strong lan-guage and to whom Finnish culture is not familiar but needs to be showcased. All the dis-courses to be found in the data could be reduced to monolingual language ideology. The core curriculum of Finnish general upper secondary education emphasizes the use of multilingualism as a resource and as an identity strategy. Therefore, it is peculiar that in this data collected from textbooks, multilingualism was not treated according to the core curriculum. One can also ask if the linguistic resources of multilingualism are fully recognized at school context. On the other hand, both teacher and students can treat school texts in various fashions. The actual reader of the data can also refuse the reader positions offered in the analyzed texts.
-
(2018)Aims. The number of immigrant students has risen considerably during the last years in Finnish schools and will further rise in the future. In some schools in the Helsinki metropolitan area, immigrant students are already the majority, and it has been forecast that by the year 2030 every fourth student in Helsinki is an immigrant or has immigrant background. The growth of multilingualism has been recognized in the National Core Curriculum for Basic Education (2014) through language awareness in school culture and translanguaging, which is a relatively new concept in Finnish research. When there are more and more multilingual students in Finnish schools, it is important to study how class teachers experience multilingualism in schools. The aim of this study is to investigate 5th and 6th class teachers' experiences of students' mother tongue in school life and teaching. Methods. This study uses a qualititative approach. The research material was gathered through semi-structured interviews. Six teachers who have multilingual students in their classes were interviewed individually. The material was analyzed with phenomenographical analysis methods. Results and conclusions. According to the teachers, the variety of languages is taken into account in school life and in teaching to an extent. However, the teachers don't use translanguaging systematically as a teaching method. They believe that they have to know the students' languages in order to use them in teaching. The teachers think that it is important that students know their own mother tongue, and they encourage students to participate in classes teaching their own mother tongue. Even so, the teachers think that parents have the main responsibility of maintaining the students' skills in their own mother tongue. The teachers believe that students mostly learn Finnish quite quickly in their peer group at school. The teachers think that it is important that the students learn and know Finnish in order to e.g. prevent marginalization.
-
(2016)The purpose of this master's thesis was to study the ways in which the development of multilingualism of children from different linguistic backgrounds is acknowledged and promoted in Finnish comprehensive schools. Do the schools have common practices or models through which the development of the students' language skills is actively promoted, or is it dependent merely upon the teachers' interest and devotion? And through which means the teachers themselves aim to promote the language development and learning of students from immigrant backgrounds? The theoretical framework of this thesis consists of the theories on language development and multilingualism, of the national core curriculum on teaching multilingual students, and of previous studies on promoting the language development of students from immigrant backgrounds. In this thesis, the subject was approached by studying the views and experiences of teachers. This study aims to describe the means through which the language development of the students from immigrant backgrounds is being promoted, by school cultures as well as by individual teachers, in the Finnish school context. The data was collected by using a web-based questionnaire, to which 16 teachers working in schools in the Capital Region answered. Since the study was qualitative by nature, open questions were used in the questionnaire. For the analysis of the data, content analysis was used. The results of this study indicate that the schools can be categorised according to their school culture, which is either reactive or proactive in regard to promoting the language development of students. Reactive school culture responds only to the inevitable needs regarding the language development of students. Proactive school culture aims see the language skills of the students as a resource. Most of the respondents worked at schools whose school culture seemed reactive. The means of individual teachers of promoting the language development can be categorised into three groups, which are: acknowledging and appreciating the student's language skills, utilising the student's language skills when studying, and co-operation with guardians. Almost all of the respondents mentioned at least one means of promoting the language development of students from immigrant backgrounds. The results of this study can be utilised, when teachers and schools are planning the means in which to integrate the language skills and backgrounds of students into teaching and school culture.
-
(2019)Objective. The proportion of clients with immigrant background among clients receiving speech therapy has grown following an increase in immigration to Finland over the past few decades. Today, parents’ role in a child’s speech therapy is considered significant thus examination of their views is important for developing the services. In the city of Espoo, children’s habilitation services have discovered that there’s a need for surveying the views of the immigrant parents concerning therapy. The objective of this study was to investigate what kind of experiences and perceptions immigrant parents have about the speech therapy which their child has received in the city of Espoo’s habilitation services for children. In addition to the entirety of speech therapy, the study focused especially on the speech therapy material and the guidance in using the material and to support child’s speech and language development. Furthermore, the study investigated parent’s experiences and perceptions about cultural sensitivity in speech therapy and multi-professional cooperation between parents, speech therapist and personnel in early childhood education. Additionally, parents’ wishes and suggestions for development concerning the above-mentioned themes were examined. Moreover, parents’ experiences and perceptions of child’s speech and language development and difficulties related to them were investigated. Method. This study used a semi-structured theme interview as the data collection method. The interviewees were first generation immigrants whose children had received speech therapy in the city of Espoo’s habilitation services for children. The interview process included seven separate interviews and six of these required interpreters. Recorded interview data was transcribed, and the data was analyzed with inductive content analysis method with the help of the ATLAS.ti 7 software. Results and conclusions. Parents were mainly satisfied with speech therapy and speech therapy material as well with the guidance in using the material and supporting child’s speech and language development. Parents considered speech therapy as culturally sensitive. They experienced multi-professional cooperation mainly as functional and important. Parents had very little information about the cooperation between speech therapist and personnel in early childhood education, but they didn’t express a need for additional information concerning the cooperation. Parents emphasized the importance of wide social environment in child’s speech and language development and didn’t underline their own role as much. Parents expressed very little wishes and suggestions for development. Most of all they suggested utilizing technology in providing speech therapy and in speech therapy exercises. They also expressed a wish about using an interpreter in speech therapy, who would know the same language and dialect than the child. Parents also wished more social contacts for their children in their spare time, which would improve child’s speech and language development. This study indicates that immigrant parents would also benefit from information related to speech therapy and child’s speech and language development emphasizing especially the parents’ role in the development of child’s mother tongue.
-
(2022)Tutkielman tarkoitus on selvittää, käytetäänkö espanjankielisessä markkinoinnissa englannin kieltä. Tämän lisäksi tavoitteena on saada vastaus siihen, millä tavoin englanti esiintyy espanjankielisissä uutiskirjeissä sekä valottaa syitä englannin kielen käytölle. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla englanninkielisiä elementtejä. Materiaalina tutkimuksessa käytetään H & M-yhtiön markkinoinnissa käyttämiä espanjankielisiä uutiskirjeitä. Uutiskirjeitä kerättiin yhteensä 69 kappaletta syyskuun 2021 ja tammikuun 2022 väliltä. Uutiskirjeiden sisältö jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koostui uutiskirjeen otsikosta ja esikatselulausekkeesta. Toinen osa sisälsi varsinaisen uutiskirjeen sisällön otsikon. Kolmas osa sisälsi uutiskirjeen muun tekstin. Jaottelun jälkeen tekstistä poimittiin sanat ja muut elementit, jotka eivät olleet espanjan kieltä. Huomiotta jätettiin muut kuin englanninkieliset sanat ja elementit. Tutkimuksessa löytyi lainasanoja ja vieraskielisiä sanoja eli tässä tapauksessa englanninkielisiä sanoja. Nämä sanat jaettiin kolmeen osaan: 1. englanninkieliset sanat, 2. lainasanat ja 3. nimet / otsikot. Lainasanat jaettiin analyysiosassa vielä mukautettuihin lainasanoihin ja ei mukautettuihin lainasanoihin. Tutkielman materiaalista löytyi yhteensä 54 vieraskielistä elementtiä. Ryhmän 1. sanoja eli täysin englanninkielisiä sanoja löytyi 24 erilaista. Ne toistuivat yhteensä 44 kertaa. Ryhmän 2. sanoja eli lainasanoja löytyi yhteensä 16 erilaista, joista 12 oli mukautettuja ja 4 ei mukautettuja lainasanoja. Lainasanat toistuivat yhteensä 52 kertaa, joista mukautettujen toistomäärä oli 21 ja mukauttamattomien 31. 3. ryhmän elementtejä eli nimiä löytyi materiaalista yhteensä 14. Nimet toistuivat yhteensä 34 kertaa. Teoreettisen osan ja uutiskirjeistä löytyneiden sanojen ja nimien perusteella voidaan olettaa, että pääasiallinen syy on sekä huomion herättäminen että lukijalle kansainvälisyyden tunteen luominen. Englannin kieli luo myös elitististä ja kansainvälistä vaikutelmaa. Lisäksi syy voi olla myös se, että englanninkieliselle sanalle ei ole vastaavaa espanjankielistä sanaa. Tutkielman rakenne muodostuu johdannosta, teoriaosasta ja aiemmista tutkimuksista, tuloksista, analyysista ja johtopäätöksistä. Tutkimusaihe muodostui opintoaiheeni yhdistämisestä työelämääni. Tärkein syy tutkimukselle oli kuitenkin halu selvittää, miten paljon kielten käyttäminen on muuttunut ja havainto siitä, miten vähän puhekieltä on tutkittu. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että englannin kielen käyttö lisääntyy koko ajan espanjan markkinointikielessä.
-
(2016)Tarkastelen tutkielmassani äidinkielen ja aikaisemmin opittujen vieraiden kielten hyödyntämistä saksan kielen suomalaisissa ja ruotsalaisissa oppikirjoissa. Monikielisyyden merkitys korostuu nykypäivän kieltenopetuksessa ja pyrkimyksenä on monipuolisesti hyödyntää oppilaiden aikaisempaa kielitaitoa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten tällä hetkellä käytössä olevat saksan kielen oppikirjat ottavat huomioon tämän näkökulman. Lisäksi tutkin suomalaisten ja ruotsalaisten oppikirjojen eroja tässä suhteessa. Tutkimuksessa käytetty metodi on oppikirja-analyysi, joka sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia osia. Aineisto koostuu kahden suomalaisen ja kahden ruotsalaisen lukion saksankielen oppikirjasarjan ensimmäisistä osista. Analysoitava materiaali on jokaisen kirjasarjan osalta laajuudeltaan vertailukelpoinen. Analyysin aluksi keräsin materiaalista kohdat, joissa a) kieliä verrataan keskenään, b) hyödynnetään äidinkieltä tai muita vieraita kieliä tai c) esitellään lainasanoja, internationalismeja tai muita kielellisiä vastaavuuksia. Jaottelin materiaalin sen perusteella hyödynnetäänkö siinä äidinkieltä vai aiemmin opittua vierasta kieltä. Jaottelun jälkeen tarkastelin materiaalia sen perusteella, millä kielenoppimisen osa-alueella (sanasto, kielioppi, ääntäminen) monikielisyyttä oppikirjoissa hyödynnetään ja millä tavoin. Suomalaisissa oppikirjoissa äidinkieltä hyödynnettiin 59 %:ssa tapauksista. Näistä merkittävin osa liittyi ääntämisen opetukseen. Aiemmin opittuihin kieliin (englanti ja ruotsi) viitattiin 41 %:ssa tapauksista. Nämä käsittelivät sanaston ja kieliopin opetusta, joissa hyödynnettiin muita jo opittuja germaanisia kieliä. Ruotsalaisissa oppikirjoissa viittauksia äidinkieleen oli kaikista analysoimistani tapauksista 86 %. Kieliopin opetuksessa äidinkieltä hyödynnettiin korostamalla ruotsin ja saksan kielten välisiä eroja. Ääntämisen opetuksessa ruotsin kieltä käytettiin apuna saksan kielen äänteiden opettamisessa. Ruotsalaisissa oppikirjoissa aiemmin opittua vierasta kieltä eli englantia hyödynnettiin 14 %:ssa tapauksista, pääsääntöisesti sanaston opetuksessa. Näissä tapauksissa korostettiin kielten samankaltaisuutta. Tutkielmani osoittaa, että äidinkieltä tai aikaisemmin opittuja vieraita kieliä käytetään vielä toistaiseksi suhteellisen vähän apuna saksan kielen oppikirjoissa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Materiaalin perusteella voi kuitenkin todeta, että monikielisyyden laajempi hyödyntäminen oppikirjoissa olisi melko yksinkertaista, jos siihen tietoisesti kiinnitettäisiin huomiota.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan neljän monikielisen maahanmuuttajataustaisen nuoren kielellisten resurssien roolia osana heidän kielirepertuaariaan. Tutkimuksen keskiössä ovat kielelliset valinnat ja niiden merkitys vuorovaikutuksessa. Tutkittavien kieli-identiteettiä tarkastellaan sekä kotikielen että koulukielten, suomen ja englannin, osalta. Erityinen kiinnostus on suomen kielessä. Tutkimus edustaa monikielisyystutkimusta ja kuuluu myös vuorovaikutussosiolingvistiikan piiriin. Tutkimusote on laadullinen. Aineisto on kerätty kaksikielisestä koulusta etnografista menetelmää hyödyntäen. Sitä tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta: ensimmäinen sisältää tutkittavien omaa metakieltä keskusteluista, haastatteluista ja esseekirjoitelmista, ja toisessa näkyy tutkittavien välinen keskinäinen vuorovaikutus ja kielenkäyttö heidän työskennellessään suomenkielisen ryhmätyön äärellä. Tutkimuksessa osoitetaan, että tutkittavat toimivat sujuvasti sekä suomen että englannin kielellä niin opiskeluissaan kuin vapaa-aikanakin. Äidinkielen tutkittavat määrittelevät alkuperäkriteeriin pohjautuen vanhempien lähtömaan kieleksi. Se on käyttökielenä kotona; koulussa sitä ei käytetä. Kaksikielisyys suomen ja englannin osalta toteutuu tutkittavilla eri tavoin. Kaikki ovat syntyneet Suomessa. Kaksi heistä on päässyt varhaislapsuudessaan osalliseksi suomen kieleen, ja he ovat vasta kouluikäisinä oppineet englannin. He ovat identifioituneet suomenkielisyyteen ja pitävät suomea myös toisena äidinkielenään toisin kuin ne kaksi, jotka ovat aloittaneet suomen kielen opiskelun vasta kouluiässä. Nämä ovat puolestaan identifioituneet vahvemmin englannin kieleen, ja he toivoisivat itselleen parempaa suomen kielen taitoa. He olisivat toivoneet, että heidän vanhempansa olisivat panostaneet enemmän heidän suomen kieleensä, jotta kielitaito olisi parempi. Tutkittavien keskinäisessä vuorovaikutuksessa suomenkielisen ryhmätyön tekemisessä käy ilmi, kuinka joustavasti käytössä ovat sekä suomi että englanti. Osallistujat käyttävät koulun oppilaitten keskinäistä tyyliä, jota kutsutaan tutkitussa kouluyhteisössä finglishiksi. Tässä tutkimuksessa sitä tarkastellaan esimerkkinä kieleilystä. Tutkielma havainnollistaa, millainen suhde kaksikielisessä koulussa oleville maahanmuuttajataustaisille oppilaille voi muodostua suomen kieleen ja sen käyttämiseen. Se osoittaa, että suomen kielen roolin vahvistaminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta kaksikielisen lapsen kielirepertuaarissa vahvistuisi tasapuolisesti molemmat koulun opetuskielet. Tutkimus antaa tietoa, jota opettajat voivat välittää monikielisten oppilaitten vanhemmille heidän lastensa suomen kielen vahvistamisen tärkeydestä.
-
(2023)Tutkielmassa tarkasteltiin ja vertailtiin tyypillisesti kehittyneiden moni- ja yksikielisten 11-vuotiaiden lasten kuultujen kertomusten ymmärtämiseen tarvittavia taitoja. Kertomuksilla viitataan tässä tutkielmassa suullisesti tuotettuihin lyhyisiin kuvitteellisiin tarinoihin. Monikielisen kehityksen ja siihen liittyvien haasteiden erottaminen kielen kehityksen häiriöistä voi olla haastavaa, sillä usein monikielisten lasten kielen kehitystä arvioidaan yksikielisten lasten mukaan normitettujen arviointityökalujen avulla. Olisi kuitenkin tärkeää kerätä lisää tietoa monikielisten lasten ja nuorten tyypillisestä toisen kielen kehityksestä, jotta voidaan tunnistaa siitä poikkeavat ilmenemismuodot paremmin. Erityisesti monikielisten kouluikäisten lasten ja nuorten kielen kehityksestä on vähän tietoa. Kuultujen kertomusten ymmärtämiseen vaaditaan ymmärtävän kielen ja kielellis-kognitiivisia taitoja sekä se on tärkeä edellytys oppimiselle. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin sukupuolen ja altistumisiän sekä tutkittavien vanhempien koulutustaustan, työtilanteen ja suomen kielen taitotason vaikutusta kuultujen kertomusten ymmärtämisen taitoihin. Tutkimukseen osallistui 12 monikielistä lasta ja 21 yksikielistä verrokkia. Kuultujen kertomusten ymmärtämisen taitoja mitattiin Clinical Evaluation of Language Fundamentals (5. painos) -testin kertomusten ymmärtäminen -osatestin avulla. Tutkittavien taustatietoja kerättiin vanhempien täyttämän taustatietolomakkeen avulla. Tuloksia analysoitiin kuvailevalla tilastoanalyysillä Microsoft Excel ja IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmien avulla. Monikieliset tutkittavat suoriutuivat kertomusten ymmärtäminen -osatestissä kokonaispisteissä ja lähes kaikissa osa-alueiden pisteissä tilastollisesti merkitsevästi heikommin kuin yksikieliset tutkittavat. Tutkittavien sukupuolella, altistumisiällä tai heidän vanhempiensa koulutustaustalla tai työtilanteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta testissä suoriutumiseen. Tutkimuksessa tehdyt löydökset ovat tärkeitä huomioida monikielisten lasten kielellisiä taitoja arvioitaessa, sillä monikielisten lasten heikommat kielelliset taidot toisessa kielessä yksikielisiin ikäverrokkeihin verrattuna eivät välttämättä johdu heidän kielellisistä haasteistaan vaan ne saattavat liittyä tyypilliseen monikieliseen kehitykseen. Kun tunnetaan monikielisten lasten kertomusten ymmärtämisen taidot ja mahdolliset haasteet yksikielisiin ikäverrokkeihin verrattuna, voidaan tukea heidän kertomusten ymmärtämistään ja oppimistaan esimerkiksi kouluympäristössä.
-
(2023)Monikielisen väestön osuus niin koko maailmassa kuin Suomessakin lisääntyy jatkuvasti. Monikieliset lapset muodostavat suhteellisen suuren osan myös puheterapeuttien asiakaskunnasta monilla alueilla. Monikielisyyteen liittyvien kielellisten haasteiden erottaminen erilaisista kielen kehityksen häiriöistä voikin usein olla haastavaa. Monikielisten lasten kielellisen kehityksen ja mahdollisten kielellisten haasteiden arvioiminen perustuu usein yksikielisten lasten mukaan normitettuihin arviointimenetelmiin ja testeihin. Olisikin tärkeää saada lisää tietoa monikielisten lasten tyypillisistä kielen kehityksen piirteistä, jotta voidaan paremmin tunnistaa niistä poikkeavat ilmenemismuodot ja kehityskulut. Varsinkin kouluikäisten monikielisten kielenkehityksestä ja sen arvioinnista löytyy vielä melko vähän tietoa. Erityisesti kielellisen ymmärtämisen arvioiminen voi olla hyödyllinen työkalu monikielisten lasten kielen kehitystä arvioitaessa, koska kielelliseen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet vaihtelevat monikielisillä eri kielten välillä vähemmän kuin tuottamisen vaikeudet. Kyky noudattaa ohjeita on kielellistä ymmärtämistä sekä työmuistia vaativa taito. Se on olennainen edellytys paitsi monenlaisen arkisen toiminnan kannalta, myös uusien taitojen oppimiselle ja tiedon omaksumiselle. Tässä tutkimuksessa verrattiin 11-vuotiaiden tyypillisesti kehittyneiden moni- ja yksikielisten lasten ohjeiden noudattamista. Lisäksi tarkasteltiin työmuistikapasiteetin, ohjeen pituuden sekä kielellisen kompleksisuuden vaikutusta ohjeiden noudattamiseen. Tutkimukseen osallistui 11 monikielistä lasta sekä 21 yksikielistä verrokkia. Ohjeiden noudattamista mitattiin CELF-5-arviointimenetelmän Ohjeiden noudattaminen -osatestillä. Tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä IBM SPSS Statistics 28 -ohjelman avulla. Monikieliset lapset pärjäsivät tilastollisesti merkitsevästi heikommin kuin yksikieliset ohjeiden noudattamisessa. Työmuistikapasiteetin ja ohjeiden noudattamisen yhteys jäi kuitenkin tämän tutkimuksen pohjalta epävarmaksi. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja eri pituisten ohjeiden osalta, mutta selkeää trendiä esimerkiksi suurenevista eroista ohjeen pidetessä ei löydetty. Käsitteiden määriä tarkastellessa tilastollisesti merkitsevä ero löydettiin ainoastaan ensimmäisessä luokassa, jossa kuvaavia käsitteitä ei käytetty ollenkaan. Tutkimuksen tulos vahvistaa aiempien tutkimusten tarjoamaa käsitystä siitä, että normeja heikompi suoritus ei välttämättä ole viite kielellisistä pulmista, vaan saattaa liittyä tyypilliseen monikielisyyteen kytkeytyvistä haasteista.
-
(2019)Aim. As the foreign-language speaking population grows in Finland, more and more children exposed to many languages are assessed by a speech therapist because their linguistic development causes a concern. Multilingualism is a growing phenomenon both internationally and in Finland. The assessment of a multilingual client poses a challenge to the speech therapist of how to assess a language that she or he is not familiar with. The aim of this study is to get information on how Finnish speech therapists assess their multilingual clients, especially their home languages. In addition, this study gathers information on how the speech therapists experienced the evaluation of a multilingual client. The purpose is to identify the types of assessment methods that Finnish speech therapists use to assess the linguistic skills of their multilingual clients and which assessment methods would be needed in their work. The profession of language analyst is presented to the speech therapists and they are also asked about their thoughts and opinions on the profession in question. Method. A survey was used as a method of this study. The survey was aimed for the speech therapists who were graduated and employed in Finland. The survey was sent to 1233 speech therapists by the e-mail list of the Finnish Association of Speech and Language therapists, and 132 speech therapists answered to it with a response rate of 10,7 %. In the questionnaire both closed and open questions were used, so the replies were analyzed in both quantitative and qualitative terms. In the quantitative analysis, the frequency and percentages of closed responses were calculated using the Microsoft Excel program. The qualitative analysis was carried out by gathering information from the open questions under different themes. Results and conclusions. According to the speech therapists, the assessment of a multilingual client is challenging. Nonetheless, most of the speech therapists who responded to the survey assessed all their clients’ languages. The result differs from the international study whereby speech therapists rarely assess the home languages of their clients. Assessment of the home language is important for the differential diagnosis. A language disorder cannot be reliably diagnosed based on a single language assessment. Finnish speech therapists mainly used the interview in the anamnesis phase and an interpreter when using assessment methods. Speech therapists were insecure when assessing a multilingual client, especially client's home language skills, but more confident when assessing the client's Finnish, Swedish or Sami skills. Nearly half of the speech therapists had challenges with interpreters, and most respondents would be interested in working with language analysts in the future.
-
(2024)Koronapandemian alkaessa alkuvuonna 2020 monikieliset työyhteisöt joutuivat pohtimaan, miten viestiä työntekijöille koronavirustaudista ja siitä suojautumisesta siten, että kaikki ymmärtävät. Tutkimukseni tavoite on tunnistaa monikielisen kriisiviestinnän parhaita käytäntöjä rakennusalalla. Termi parhaat käytännöt tarkoittaa parhaita mahdollisia kyseisellä hetkellä tunnettuja tapoja saavuttaa asetettu tavoite tai menetelmää, joka parantaa organisaation toimintaa ja joka voidaan toistaa tai sitä voidaan hyödyntää muualla (Abudi 2011). Lisäksi tutkin, miten vieraskieliset huomioitiin kriisiviestintäsuunnitelmassa ennen koronapandemiaa, millaisia eroja koronaviestinnässä ja sen kääntämisessä oli normaaliin viestintään verrattuna, ja mitä haasteita toimijat kohtasivat koronaviestinnässä. Tutkimus on tapaustutkimus kahdesta rakennusalan toimijasta, rakennusalalla toimivien yritysten keskusjärjestöstä Rakennusteollisuus RT ry:stä ja sen jäsenyrityksestä NCC Suomi Oy:stä. Aineisto kerättiin haastattelemalla Rakennusteollisuus RT ry:n tiedottajaa ja NCC Suomi Oy:n viestintäjohtajaa huhtikuussa 2022. Kuvaan aluksi vieraskielisten lukumäärää ja suhteellista osuutta Suomessa, koronapandemian vaikutuksia Suomen vieraskielisiin ja rakennusalan työturvallisuusohjeita. Tämän jälkeen perehdyn aiempaan tutkimukseen monikielisyydestä työyhteisössä ja erityisesti rakennusalalla, kääntämisestä kriisitilanteessa ja monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana. Aiempi tutkimus monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana on keskittynyt erityisesti viranomaisten ja julkisten toimijoiden tuottamaan viestintään, ja pyrin tutkimuksellani tuomaan näkökulmaa yksityisen sektorin toimijoista mukaan keskusteluun. Käyttämäni menetelmät ovat tapaustutkimus, haastattelututkimus ja laadullinen sisällönanalyysi. Rakennusteollisuus RT:n rooli alalla oli suuri. Se jakoi ohjeet koronaturvallisuudesta, joihin NCC Suomi Oy sitoutui. Nopeus, ketteryys, viestin selkeys ja ytimekkyys olivat tärkeimpiä tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Piktogrammijuliste toimi kaikille kielestä riippumatta. Jatkossa NCC Suomi Oy tulee panostamaan kriisiviestintäsuunnitelmassa sekä vieraskielisten huomioimiseen että tiedon tavoitettavuuteen. Sen lisäksi että kieliversiot ovat olemassa, tiedon on oltava näppärästi saatavilla. Poikkeusolosuhteissa kieliversiot tulee saada tuotettua nopeasti, ja selkeät lähdetekstit helpottavat myös kääntäjien työtä. Alan toimijoiden keskinäinen yhteistyö lisäsi koronakriisiviestinnän tehokkuutta, ja Rakennusteollisuus RT toimi myös aktiivisesti ideoiden jakajana.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan monikielisissä kokouksissa esiintyviä kielivalintoja. Aineisto on kerätty eräästä Suomesta sijaitsevasta kulttuurialan säätiöstä. Kokouksissa on mukana neljästä yhteentoista henkilöä säätiön omaa henkilöstöä, hanketyöntekijöitä, työharjoittelijoita ja yhteistyötahon edustajia. Osanottajat ovat ensikieleltään joko suomen- tai venäjänkielisiä. Jokainen työyhteisön vakituinen jäsen puhuu ainakin jonkin verran suomea ja venäjää. Myös englantia käytetään. Osallistujat käyttävät kokouksissa toisinaan vain yhtä sovittua kieltä, toisinaan kielestä ei sovita eksplisiittisesti etukäteen mitenkään ja joskus käytetään vapaamuotoisesti kaikkia tarkoituksenmukaisia kieliä sekaisin. Tutkimusaineisto koostuu Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa taltioiduista videonauhoitteista, jotka on kuvattu pääasiassa syksyn 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tutkimuksen tarkasteluun ovat valikoituneet ne tapaukset, joissa kielivalinta nostetaan jollain tavoin eksplisiittisesti esiin. Tapauksia on yhteensä yhdeksän seitsemästä eri kokouksesta. Eksplisiittiset tapaukset on jaettu kahteen osaan: kokousten aluissa ilmeneviin kielivalintaan liittyviin tapauksiin ja myöhemmin kokouksen edetessä ilmeneviin tapauksiin, jotka ovat reaktioita johonkin edellä esitettyyn ongelmaan. Reaktiot vuorovaikutuksen ongelmaan on lisäksi jaettu kahteen osaan: esimiehen ja työntekijän aloitteesta lähteviin tapauksiin. Tutkielmassa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: millaisissa neuvottelutilanteissa kielivalinta tapahtuu, minkä tyyppisiä tapaukset ovat ja minkälaisia reaktioita ne aiheuttavat osallistujissa. Aineistoa tarkastellaan keskustelunanalyysin metodilla, jota on hyödynnetty laadullisena tutkimusmenetelmänä myös muita institutionaalisia ja työelämävuorovaikutustilanteita tutkittaessa. Työssä osoitetaan, että työelämän kielivalinta kokousvuorovaikutuksessa tapahtuu usein joko esimiehen tai kokouksen muun vastuuhenkilön aloitteesta. Aineiston perusteella tilanteet, joissa joku työntekijöistä nostaa kielivalinnan esiin, eivät johda kielenvaihtoon niin usein kuin tilanteet, joissa esimies eksplikoi kielenvaihdon. Kielivalintatilanteissa esiintyy ei-ensikielisten työntekijöiden kohdalla kielellisiä hankaluuksia silloinkin, kun esimiehet ovat kokouksissa tuoneet kielivalinnan eksplisiittisesti esiin. Kielivalinnan eksplikoiminen ei siten välttämättä helpota ei-ensikielisten kokousvuorovaikutusta. Ei-ensikielisten työntekijöiden kohdalla mahdollisuus saada käyttää ensikieltään tai kakkoskieltään ongelmatilanteissa vaikuttaa olevan tutkimuksen perusteella tarpeen vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi, joskaan se ei yksistään vielä tuo kokonaisratkaisua vuorovaikutusongelmiin. Tutkimuksessa olleissa kokouksissa kielivalinta tuotiin kuitenkin poikkeuksellisen määrätietoisesti esiin. Tutkimuksen tulosten myötä herää siten kysymys ei -ensikielisten työntekijöiden kielellisten vaikeuksien laajuudesta suomalaisilla työpaikoilla ja monikielistyvien työyhteisöjen resurssien hyödyntämisestä.
-
(2023)Other-initations of repair are turns where speaker express to the interlocutor that there was some problem with receiving the previous turn. Problems can for example be related to hearing or understanding the previous turn. Other-initations of repair are used for maintaining the intersubjectivity of the conversation i.e. mutual understanding between the participants. By studying the other-initations of repairs by multilingual children information can be obtained for example about language development and conversations skills of multilingual children. The purpose of this thesis was to study the other-initations of repair used by 5-year old multilingual children. The study aimed to find out what type of other-inititations of repair multilingual children use, what kind of problems children were dealing with by other-initiation of repair and in what situations the other-initations or repair are used. The study was also comparing the other- initations of repair by children in play and evaluation situations. 6 multilingual 5-year old children were selected for the sample from the participants of the PAULA project of Univercities of Helsinki and Turku. The language background of all subjects was Russian. Material consisted of videos about play and evaluation situations between children and logopedics students. The other-initations of repair by children were annotated from the videos with ELAN program and classified by using a ready-made template. A total of 27 other-initations of repair were found and analysed qualitatively using conversation analysis. The study found that the most common type of other-initations of repair by 5-year old multilingual children was open repair initations with a total of 14 of all the found other-initations of repairs. The second most common type of other-initation of repair was candidate understandings with a total of 13. The study revealed that children used bodily repair initations in particular. Repetition of the previous turn also emerged as a common type of other-initation of repair. Multilingual children used the other-initations of repairs more in the evaluation situations than in play situations. The other-initations of repair used by children were found to be particularly focused on situations where the child was expected to respond or act in response to the adult's turn. The children often brought up the whole previous turn with their other-initations of repair.
Now showing items 21-40 of 67