Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "perhe"

Sort by: Order: Results:

  • Ahde, Sirpa (2013)
    Early studies have shown that parents in modern society are living their everyday life in the middle of the cultural expectations. Studies also show that children enjoy being in day care, if they have friends there, as well as the opportunity to play and to do something meaningful. Purpose of this study was to bring children's voices heard and to describe the child's everyday experiences. The study was to find out pre-school children's everyday life experiences at home, in family and in day care center. Children live their everyday life at home and in day care centers. This study describes the child's well-being and everyday in the basis of Bronfenbrenner eco-logical theory of education. The data were collected by questionnaire in Hämeenlinna day care centre personnel and its customers in the spring of 2011. For the individual interviews participated 478 children. The data were analyzed by using content analysis and content analysis methods. The study was a qualitative and approach by phenomenographic. The results showed that children want to play both at home and in day care centers. 39 % of the children wanted to spend time with their parents at home and in day care center only 13 % of children wanted to be with adults. Importance of friends in day-care center was emphasized, because 37% of the children mentioned in their responses friends. The study also asked if children are listened by the adults and 63% of the children felt that adults listen them carefully.
  • Paulasto, Sanna-Mari (2020)
    This study explores the narrative world of cross-generations through education and related beliefs through online discussion materials. The thesis was based on a topical public debate on the development of educational inequalities. Earlier social science-focused educational research has shown that both education and socio-economic status tend to move down from one generation to the next. The study seeks to address, through narratives, educational inequalities that are culturally and socially constructed. The research material used was education and career narratives on open online discussion forums that recalled discussions and interaction in childhood families. The study was conducted as a qualitative study. The method of multidisciplinary research, based on the educational framework, was the narrative and the netnographic approach. The research approach was based on social constructionism, where the construction of social reality takes place through the use of language. The main findings were about cross-generational cultural, social and economic capital. Findings revealed inherited, story-based beliefs, partly gender-based distribution of tasks and exercising of power. On the basis of the results, the stories distributed within the families were renewing the social positions of the individuals and maintaining social inequalities. As a subject of educational sociology, educational cross-generation can be viewed as a cultural phenomenon of public debate. The study is also an overview of the time of educational equality in Finland at the turn of the 2010-2020s.
  • Sohlberg, Laura Heikintytär (2013)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten taustatekijöiden vaikutuksia nuorten aikuisten huumeiden käyttöön. Keskeisinä taustamuuttujina on nuorten sukupuoli, nuoruusiän perherakenne, vanhempien sosioekonominen asema ja tupakointi. Muuttujien yhteyksiä katsotaan sekä mietojen huumeiden että kovien huumeiden käyttöön. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on selvittää, miten lapsuuden perhe ja vanhempien sosioekonominen asema vaikuttavat nuoren huumeiden käyttöön vielä varhaisaikuisuudessa, kun nuori aloittelee itsenäistä elämäänsä irti lapsuuden perheestään. Suomalaisten nuorten sosioekonomiset terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet. Samanaikaisesti mietojen huumeiden käyttöä koskevat asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi ja huumeiden sosiaalinen altistus on lisääntynyt. Yhä useampi nuori tutustuu huumeisiin tuttavien kautta. Mietojen huumeiden tosiasiallinen käyttö on lisääntynyt 15–24 –vuotiaiden ikäryhmässä. Mietojen huumeiden käyttö on vakiintunut osaksi nuorisokulttuuria jakaen huumeita käyttävät nuoret viihde- ja tapakäyttäjiin. Huumeiden ongelmakäyttäjien osuus tutkitussa ikäryhmässä on marginaalista. Perheellä on keskeinen rooli nuoren omaksuessa suhtautumistaan päihteiden käyttöön ja muihin terveyskäyttäytymisen tapoihin. Huono-osaisuus kumuloituu ja sosiaalisen perimän rooli vahvistuu päihteiden käytön kautta. Aineistona tutkimuksessa on nuorten elämänvalintoja koskeva pitkittäistutkimus, joka on kerätty seitsemän vuoden aikana vuosien 2004–2011 välillä sekä pääkaupunkiseudulla että yhdessä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa. Tutkimus on osa FinEdu –tutkimusta. Tässä tutkimuksessa keskitytään aineiston viimeiseen mittauskertaan (N = 599), jolloin tutkittavat nuoret olivat noin 22–23 –vuotiaita. Kyseinen aineisto on pääkaupunkiseudun ulkopuolinen ja se koostuu sekä ammattikoulun että lukion käyneistä nuorista. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia ja khii toiseen – riippumattomuustestiä. Tutkimusaineistossa oli jäljellä 63 prosenttia alkuperäisestä tutkimuskohderyhmästä aineiston ollessa sukupuolijakaumaltaan tyttöpainotteinen. Nuorten aikuisten mietojen huumeiden käytön erot selittyvät sukupuolella ja lapsuuden perherakenteella. Pojilla on tyttöjä suurempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita. Ydinperhe puolestaan suojasi poikaa mietojen huumeiden käytöltä vielä pitkälle varhaisaikuisuuteen. Isän rooli huumeiden käyttöä ehkäisevänä tekijänä korostui. Jos nuoren perheessä ainakin toinen vanhempi oli biologinen isä, oli nuorella pienempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita varhaisaikuisuudessa kuin muissa perheissä asuneilla nuorilla. Vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä mietojen huumeiden käyttöön. Tupakointi lisäsi nuoren todennäköisyyttä käyttää sekä mietoja että kovia huumeita. Mietojen huumeiden käyttö lisäsi kovien huumeiden käytön todennäköisyyttä. Kovien huumeiden käyttö aineistossa oli huomattavan korostunut suhteessa muuhun samanikäiseen väestöön. Muuttujan sisältämä lääkkeiden käyttö selittänee tulosten poikkeavuuden. Tulosten perusteella nuorta aikuista huumeiden käytöltä suojaavat tekijät nousevat lapsuuden perheestä ja savuttomuudesta. Koska vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä nuorten aikuisten huumeiden käyttöön, perheen suojaavat tekijät nousevat sen yhteisöllisyydestä ja sosiaalisista suhteista. Huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä olisikin syytä keskittyä vahvistamaan nuorten turvallisia ja kiinteitä ihmissuhteita. Nämä muodostavat suojaverkon huumeiden käyttöä vastaan, joka näyttäisi olevan avainasemassa nuoren aloittaessa itsenäistä elämäänsä lapsuuden perheensä ulkopuolella.
  • Sjöström, Kim (2021)
    The present study is analyzing the family background of Theodora (d 1246) from Constantinople who in 1203 by marriage became the Duchess of Austria. Chronology and the fecundity window and fertile age and kinships of the brood of children and birthing career, on one hand of Theodora’s own and on the other hand of her mother’s, are under specific scrutiny. Two chronicles written in Attic Greek (Khoniates and Akropolites) and eight written in Latin, are employed as primary sources. The study reveals clear evidence that established genealogies and research literature present mistaken information about who are Duchess Theodora’s parents. Reason for errors is the kinship term neptis having experienced a mutation of meaning between Classical Latin and some Medieval Latin usage: in Middle Ages, its most usual meaning is ‘daughter of sibling’. The study demonstrates that the two crucial medieval Latin-text chronicles employ the term in the Classical-Latin meaning. The result ensues the Duchess Theodora’s maternal grandparents are the couple Alexios III and Euphrosyne, Roman Emperor and Empress of Constantinople, and that Duchess Theodora’s mother is Anna, a later Empress. The main research question gets thus answered by the careful translation of the wording in the Latin-text chronicle that has the most precise piece of information from the days of the 1203 marriage itself. It demonstrates that Duchess Theodora’s father is Isaakios Komnenos (d 1196). Theodora, daughter of said Isaakios, is betrothed in circa 1197 to warlord Ioancu (d 1200) and in 1201 is given in marriage to the separatist leader Dobromir Khrysos, who vanishes from documented history since 1202. A wider conclusion is reached about employable methods. Systematic reconstruction of chronologies of fertile years of ladies in the family, is a tool that facilitates and solidifies prosopographical explorations with tangible frames and ground also generally. Chronologies collected as part of the present study are merely indicative about the correct answer to the research question.
  • Ruotsala, Pia (2015)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin virolaisperheen kasvatusta ja uskonnollisuutta tarinallisella tutkimusotteella. Tutkimustehtävänä oli selvittää 1) Millaisia tarinoita virolaisperheestä tuottavat 12 aikuisrippikoulun käynyttä ja lapsuutensa Neuvosto-Virossa viettänyttä aikuista? 2.) Millaisia ratkaisuja perhe-elämään, kasvatukseen sekä uskontokasvatukseen soveltavat vuosina 2009 - 2012 Tallinnassa konfirmoidut vanhemmat itsenäisessä Virossa? Mitä siirtyy edellisiltä sukupolvilta seuraaville sukupolville? Teoreettinen viitekehys muodostui John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriasta ja James W. Fowlerin uskon kehitysvaiheteoriasta sekä Georg Herbert Meadin sosialisaation käsitteistä. Tutkimuksen taustalla vaikutti Viron historia ja yhteiskunnallinen murros. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin holistisen sisällönanalyysin keinoin. Holistisessa sisällönanalyysissä tarkastetiltiin niitä kasvatuksen ja uskonnollisuuden kannalta merkittäviä teemoja, jotka nousivat esiin aineistosta. Alkuun aineistoa tarkasteltiin temaattisesti ja teemojen kehittyessä eri suuntiin siirryttiin tarkastelemaan kaikkien haastateltavien kokonaiskertomuksia. Käsitekarttojen ja tarinoista piirrettyjen uskonnollisuutta kuvaavien elämänkäyrien avulla ryhmiteltiin ydintarinat, joissa uskonnollisuuteen ja kasvatukseen liittyivät samankaltaiset loppuratkaisut. Tähän loppuratkaisuun vaikuttavia elementtejä analysoitiin ydinteemoittain, joissa neljää tarinatyyppiä vertailtiin. Holistisen sisällönanalyysin periaatetta toteutettin myös peilatessa kasvu- ja kasvatustarinoiden osia taustana Viron valtion tarinaan ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Virolaisperheen uskonnollisuuden tarinat osoittautuivat hyvin moninaisiksi. Tarinoiden kokonaisvaltainen sisältö jakautui neljään tarinatyyppiin. Pimeydestä valoon oli muutostarina, jossa uskonnottomasta lapsuuskodista suuntaudutiinn seurakuntaaktiiviksi. Rauhan etsijä oli kompromissitarina, jossa pyrittiin uskonnon avulla säilyttämään tasapaino. Perinteen kantaja ja Maagikko olivat vuorottelutarinoita, joissa vahva uskonnollisuus tai syvä henkisyys sekoittui luontevasti muihin elämän osa-alueisiin ja perinteisiä arvoja kunnioitettiin. Kaikille tutkimusryhmän tarinoille oli ominaista se, että aikuisrippikoulun jälkeen uskonto koettiin niin merkittäväksi asiaksi, että sitä haluttiin eri muodoissa ja eri tavoin siirtää tuleville sukupolville. Lopputuloksena voidaan todeta, että tutkimusryhmien virolaisperheet siirtävät uskontoa lapsilleen neljällä tavalla. Pimeydestä valoon näyttämällä esimerkkiä, Rauhan etsijä luottamalla sukupolvien ketjuun ja noudattamalla riittejä (kaste), Perinteen kantaja siirtämällä perinteitä ja Maagikko luottamalla luonnolliseen siirtymöön. Siirtämisen tavassa kaikilla tyypeillä korostui kaste. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että jatkotutkimus virolaisperheistä narratiivisella metodilla toteutettuna tarjoaisi tärkeää tietoa ja itseymmärryksen lisääntymissyistä ja seurauksista sekä perheiden tilasta.
  • Tuovinen, Emmi (2016)
    Purpose. The purpose of this study is to develop a multicultural version of the food education project Ruokakoulu – Matskolan from the perspective of the families and the children. The multicultural version has been developed in cooperation with the Ruokakoulu – Matskolan project in parallel already existing food school format. The aim of this study was to define key concepts for the new multicultural version. One aim was also to investigate what kind of concrete courses of action would promote multicultural education during the camp. The research questions of the study are the following: 1. How do the different cultures and food cultures show in the families? 2. What kind of concrete courses of action or assignments will help with carrying out the multicultural food education project taking into consideration also the perspective of the families? 3. What kind of possibilities eating together is offering for multicultural education? Methodology. The data was collected in two different ways. The first stage was the open questions questionnaire that the research families filled in. The second stage was the focus groups for children at the camp. The questionnaire and the focus groups had both the same questions. Eight families took part of the first stage and all children who attended at the camp participated to the focus groups. The data was analysed using content analysis by categorizing data into themes and then classifying into bigger unities. Results and conclusions. Culture and food culture seems to be difficult concepts for both families and for children. The food culture in the families was described varying. The multi-culturality came up when doing ethnic food choices at home and in restaurants. Eating together was an important moment from perspective of both families and children. When eating together, the whole picture was important: every step from cooking to cleaning up was done together. From the perspective of food education camp, it is important to notice that eating together is a familiar moment to learn for children.
  • Purhonen, Laura (2022)
    We are living in a more diverse society than ever. Diversity is a broad theme, and this study includes gender and sexual orientation. Through those themes study examines diverse families and relationships. It is important to include diversity to children’s and youth literature because it allows everyone to identify to the characters and have social cohesion to their community. Theoretical background is the earlier studies of children’s and youth literature and literature education, family and relationship studies. Earlier research shows that there is very little diversity in sexual orientation and the discourse about families is predominantly heteronormative nucler family in children’s and youth literature. The aim of this study was to find out what kind of discourses of diversity in families and relationships are in a selected group of children’s and youth literature. The research data consisted of six children’s and youth books which were candidates for Finlandia prize in children’s and youth literature in 2020. There were children’s picture books as well as youth novels. Qualitative method and discourse analysis was used to analyze the material. Illustrations were analyzed as well as text. The research showed six discourses which were influenced by the notion of the gender and sexual orientation. The discourses of diverse families were: 1) heteronormative nuclear family, 2) diverse families, 3) family, illness and death and 4) family’s wealthiness, and the discourses for the diverse relationships were 5) be who you want and 6) heterosexuality is still predominant. This study reaffirms earlier research about diversity of families and relationships by showing that heteronormative nuclear family and heterosexuality is predominant in children’s and youth literature. However, the discourses of diverse families and relationships were varying and shown in most of the books.
  • Sipovaara, Karoliina (2020)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani turkkilaisen kirjailijan Halide Edibin (1884–1964) kasvatukseen, koulutukseen ja avioliittoon liittyviä identiteettejä hänen vuonna 1926 englanniksi julkaistussa muistelmateoksessaan Memoirs of Halide Edib. Edib oli osa uutta osmanimuslimien turkinkielistä koulutettua yläluokkaa, joka ihannoi länsimaita erityisesti Ranskaa – ja halusi modernisoida Osmanivaltakuntaa perinpohjaisesti. Halide Edib on hyvin tunnettu nationalistinen kirjailija Turkissa ja hänen uraansa on tutkittu paljon, joten keskityn tässä pro gradussa ensisijaisesti siihen, miten hän rakentaa muistelmissa identiteettejään kertoessaan siitä ajasta, kun hän ei ollut vielä tunnettu. Olen valikoinut kasvatuksen, koulutuksen ja avioliiton erityishuomion kohteeksi, koska ne olivat aikakauden kuumia puheenaiheita. Naisten sosiaalisen aseman muuttaminen oli yksi nuorturkkilaisten keskeisiä tavoitteita. Heidän naisihanteensa oli moderni koulutettu nainen, joka oli tasapuolinen aviopuoliso modernille miehelle sekä hyvä äiti ja kasvattaja perheen lapsille. Perheihanne perustui länsimaiseen porvarilliseen perheideaaliin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: - Millaisia nuorturkkilaisten ihanteelliseen moderniin naiseuteen liittyviä identiteettejä Halide Edib rakentaa muistelmissaan ja miksi hän kuvailee itseään tällä tavoin? - Miten hän rakentaa muistelmissa itäiseen ja läntiseen kasvatukseen, koulutukseen ja avioliittoon liittyviä identiteettejä ennen uransa alkua? Olen käyttänyt henkilöhistoriallista lähestymistapaa analysoidessani muistelmia, koska omaelämäkerrallinen kirjoittaminen käyttää samoja konventioita kuin omaelämäkertaa muistuttava autofiktiivinen kirjallisuus tällaisen muistitiedon ja kaunokirjallisuuden rajoilla häilyvän lähestyvän kirjoittamisen lajin tutkimuksessa kirjallisuudentutkimus antaa hyödyllisiä käsitteitä avuksi. Tämä pro gradu - tutkimus on kuitenkin ensisijaisesti historiantutkimusta, koska keskityn enemmän kirjoittamisen tapojen ja luonteen sijasta historialliseen kontekstiin. Käytän analyysissani myös sosiaalihistoriallista lähestymistapaa ja pohdin, miten muistelmissa sekä kertova että kerrottu Halide Edib suhteutuu osaksi laajempaa historiallista kontekstiaan ja erityisesti osmanimuslimien uudistusmielistä yläluokkaa. Yhdistelmä henkilöhistoriaa sekä sosiaalihistoriaa antaa hyvän pohjan tutkia sekä yksilöä että historiallista aikaa, jossa hän eli ja yhteisöä, jota hän oli osa. Halide Edib on kirjoittanut muistelmateoksensa tiettynä ajankohtana, rajaten sitä tietoisesti ja tiedostamatta. Hänen päätöksiinsä niin kirjoitetuista kuin kirjoittamattomista asioista ovat vaikuttaneet kirjoittamisajankohdan tilanteet ja ihmiset. Vaikka muistelmissa eletään menneisyydessä ja muistoissa, on tutkimuksen kohteena silti vuonna 1926 julkaistu teos. Hän ottaa muistelmissa yleisön huomioon ja rakentaa identiteettejään suhteessa heihin. Muistelmissa turkinkieliseen osmanimuslimien yläluokkaan kuulunut Edib rakentaa identiteettejään kirjoittamishetkestä menneisyyteen katsoen ja kertovassa muodossa sanoittaa oman elämänsä tarinan, jossa hän laajan koulutuksen ja perhe-elämään liittyvien ongelmien tarkkailun kautta kasvaa lopulta kirjoittajaksi, koulutuksen kehittäjäksi ja feministiksi. Vaikka muistelmista on luettavissa kehityskertomuksen kaltainen elämäntarina ovat tulkintani mukaan hänen muistelmissaan rakentuvat identiteetit myös ristiriitaisia, mikä näkyy erityisen hyvin kun Edib puhuu kiistanalaisista aiheista kuten feminismistä, avioerosta tai omasta poliittisuudestaan. Edib esittää itsensä muistelmissa nuorturkkilaisten nationalistisen ihanteen mukaisena modernina naisena, joka on sekä uraa luova kirjoittaja että rakastava äiti. Turkkilaisnationalismin oppien mukaan hän löytää tasapainon länsimaisen sivistyksen ja ikiaikaiseksi mielletyn turkkilaisen kulttuurin välillä, mikä näkyy muistelmissa koulutuksen osalta kansankulttuuriksi mielletyn turkkilaisen kirjallisuuden ja teatterin arvostuksena. Kuvatessaan perheeseen ja avioliittoon liittyviä käytäntöjä on Edib selkeästi kriittisempi ja näkee idän ja lännen suhteen jännitteisempänä. Vanhat perheeseen vaikuttavat käytännöt ovat ennemmin haitallisia kuin jotain, mitä pitäisi vaalia ja säilyttää. Uusi eurooppalainen perheideaali on Edibille muistelmissa ihanne, johon hän vertaa vanhaa turkkilaista perhemallia.
  • Adolfsen, Veera (2020)
    Kotitöiden jakaminen on monin tavoin sidoksissa sukupuoleen. Suomessa naiset tekevät tilastojen mukaan merkittävästi enemmän kotitöitä kuin miehet ja kokevat olevansa miehiä useammin liikaa vastuussa kotitöistä. Kotityönjakoa on Suomessa aiemmin tutkittu pääasiassa heteroparien perheissä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää laadullisesti, kuinka naisparit jakavat kotitöitään, millaisia merkityksiä he liittävät työnjakoonsa ja mikä heidän mielestään tekee työnjaosta reilun. Analyysissä hyödynnetään Eeva Jokisen (2005) teoriaa kotityön sukupuolitapaisuudesta. Työnjaon koettua reiluutta analysoidaan jakavan oikeudenmukaisuuden viitekehyksessä. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Työtä varten haastateltiin viittä naisparia, puolisoita aina erillään toisistaan. Kaikilla pariskunnilla oli ainakin yksi yhteinen alaikäinen lapsi. Aineisto analysoitiin teoriaan perustuvan laadullisen analyysin menetelmin. Analyysin aluksi aineisto teemoiteltiin ja koodattiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti. Lisäksi analyysin osana aineistoa tyypiteltiin sen tarkastelemiseksi, oliko eri tavoin kotitöitä jakavilla haastateltavilla erilaisia käsityksiä työnjaon reiluudesta. Tutkielman tuloksina esitetään, että naisparit pyrkivät jakamaan lastenhoitoa eri kotitöistä kaikkein tasaisimmin ja pitivät vanhemmuuden tasaista jakamista erityisen tärkeänä. Kotitöitä jaettiin perheissä määrällisesti tasaisesti, ellei toinen puoliso ollut töiden vuoksi paljon poissa. Kotityön sukupuolistuneisuus näkyy aineistossa siinä, että melkein kaikki haastateltavat tekivät päivittäin paljon erilaisia kotitaloustöitä, mutta monet pyrkivät välttelemään perinteisen miestapaisia kotitöitä, joiden tekemistä he vierastivat. Haastateltavat pitivät työnjakoaan yleensä ottaen reiluna ja perustelivat reiluutta yleisimmin sillä, että molemmat kumppanit ovat tyytyväisiä työnjakoon. Työnjaon reiluutta oikeutettiin myös suoraan työnjaon tasaisuudella. Haastateltavat, joiden työnjako oli selkeästi epätasainen, perustelivat reiluutta monipuolisemmin kuin haastateltavat, jotka jakoivat kotitöitä tasaisesti. Epätasaisemman kotityönjaon perheissä korostettiin reilua sopimista ja kotityönjaon neuvoteltavuutta: haastateltavat korostivat, että työnjaosta voitaisiin sopia uudestaankin ja että sitä voitaisiin järjestää tarvittaessa toisin. Johtopäätöksinä todetaan, että naisparit vaikuttavat pyrkivän työnjakoon, johon molemmat puolisot ovat tyytyväisiä. Reiluun kotityönjakoon kuuluu olennaisesti myös se, että vanhemmuutta jaetaan tasa-arvoisesti. Työnjaon reiluutta ei siis ole vain se, ettei kumpikaan joudu tekemään liikaa, vaan myös se, että molemmat voivat vanhemmoida tarpeeksi ja omalla tavallaan. Aineiston perheissä synnyttäneet vanhemmat olivat pitäneet selkeästi pidempiä perhevapaita kuin sosiaaliset vanhemmat, ja aineisto antaa viitteitä siitä, että jotkin kotityöt saattavat kasautua pidempiä vanhempainvapaita pitäneen puolison hoidettavaksi. Toisaalta aineistosta löytyy tukea aiemman tutkimuksen (Buschner 2014) havainnolle siitä, että naisparien perheissä työnjako vaikuttaa tasaantuvan lapsen syntymän jälkeen ajan kanssa.
  • Nordlund-Spiby, Rut Ann-Mari (2012)
    Syftet med denna undersökning är att studera hur familjen och föräldrarna som har ett barn med ADHD och/eller uppmärksamhetsstörning har upplevt diagnostiseringsprocessen av sitt barn och hur de upplever att ha blivit bemötta av omgivningen. Hur beskrivs händelserna kring diagnostiseringen av barnet samt hur upplever föräldrarna det då deras barn får en diagnos? Dessutom utreds huruvida föräldrarna anser eller upplever att deras barn och de själva är negativt särbehandlade eller stigmatiserade, i vilka situationer de upplever det samt hur de handskas med upplevelser av detta slag. Med föräldraperspektiv avses att utreda föräldrarnas synpunkt på familjens liv och deras syn på familjen, barnet och processen kring diagnostiseringen samt hur de blir bemötta av olika aktörer i samhället. Genom att ge röster till föräldrarna lyfts en helhetsbild av familjernas vardagsliv fram. Målgruppen i forskningen är föräldrar som har barn som har ADHD eller aktivitets- och uppmärksamhetsstörning. En del barn kan även ha tilläggsdiagnoser av olika slag. Sammanlagt sju föräldrar, varav sex mammor och en pappa, med barn som har ADHD eller aktivitets- och uppmärksamhetsstörning har blivit intervjuade och berättat om hur de själva upplever att de blivit bemötta i samhället. Studien utfördes i Helsingforsregionen och barnen var i åldern 5-18 år. Detta är en kvalitativ studie med halvstrukturerade temaintervjuer där tilläggsfrågor har ställts längs med samtalet. Frågorna indelades i fem teman gällande familjen, händelseförloppet kring barnets utveckling, bemötandet/omgivningens attityder, nuläget med föräldrarnas/familjens situation idag, samt frågor som behandlar föräldrarnas syn på vad ADHD beror på samt eventuell stigmatisering och hur familjen i så fall handskas med det. Teoretiskt bygger avhandlingen på olika perspektiv på funktionshinder och teorier om stigma. Föräldrarnas upplevelser när de har blivit negativt särbehandlade eller mött stigmatisering i familjens liv visade sig uppkomma både i samhället och bland släktingar och vänner. Även i skola och dagvård blev föräldrarna negativt bemötta. Bland släktingar och vänner uppstod situationer med kränkningar och negativ kritik som ledde till en minskad social kontakt. Det fanns ett klart uttalat missnöje med barnrådgivningens agerande. Föräldrarna efterlyste mera stöd i ett tidigare skede. Den långa väntetiden mellan remiss och tid till utredning var svår att förstå. Föräldrarna fick kämpa för att få del av olika stödformer. Föräldrarna efterlyste även mera information från de olika instanserna till föräldrarna. Däremot beskrev föräldrarna sina erfarenheter av bemötandet på utredningsinstanserna som goda, även om de påpekade det svåra i upplevelsen av att få en diagnos och inte få tillräckligt stöd och redskap att jobba med. Resultaten visar att det kritiska kring diagnostiseringsprocessen var ta reda på information helt själva. Vardagen och byråkratin kring diagnostiseringen kändes tung. Föräldrarna kände sig utelämnade och utan stöd. Samtidigt var bemötandet i omgivningen icke stödande. Detta har konsekvenser för barnfamiljernas officiella nätverk, såsom barnrådgivningen, barndagvården och skolan. Kunskapen ger dessutom utmaningar och möjligheter till intresseorganisationerna inom området och deras politiska arbete. Förhoppningen är att den kunskap som denna undersökning kommit fram till skall kunna användas som hjälp då de personer, institutioner och instanser som arbetar med familjer som har barn med ADHD utvecklar sin verksamhet.
  • Jokinen, Miia (2012)
    Tutkimus tarkastelee perheitä, joissa on sekä perheeseen kansainvälisen adoption kautta tulleita että biologisia lapsia. Kiinnostuksen kohteena on vanhemmuus sekä vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde. Vanhempien kokemuksia tarkastellaan psykologisen vanhemmuuden teoriaa ja kiintymyssuhdeteoriaa hyödyntäen. Perheitä, joissa on sekä kansainvälisesti adoptoituja että biologisia lapsia, ei ole adoptiotutkimuksessa juurikaan käsitelty. Tutkimuksen näkökulmasta ei ole suomalaista tutkimusta ja kansainvälisesti aihetta on tutkittu pääasiassa vain kvantitatiivisen menetelmin. Tutkimuksen teoreettinen taustoitus käsittelee adoptoitujen ja biologisten lasten perheitä koskevaa tutkimusta sekä adoptoitujen lasten kiintymyssuhteita ja adoptiovanhemmuutta koskevaa tutkimusta. Tutkimuksen laaja taustoitus tarjoaa suomalaiselle lukijalla perusteellisen katsauksen adoptiotoimintaan ja aikaisempiin tutkimuksiin. Sosiaalityön kannalta tutkimuksella on arvoa, sillä vaikka adoptiotoiminta on osa sosiaalipalveluja, se on silti monille sosiaalityöntekijöille tuntematonta ja vierasta. Tutkimuksen lähestymistapa on tarinallinen. Tutkimusaineistona ovat vanhempien, joiden perheissä on sekä kansainvälisesti adoptoituja että biologisia lapsia, kirjoittamat tarinat. Aineisto muodostuu yhteensä kymmenestä tarinasta, joiden kertojina on yhdeksän äitiä ja kaksi isää. Aineisto kerättiin vanhemmille osoitetulla kirjoituspyynnöllä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde on aina yksilöllinen ja kokemuksellinen. Kiinnittyminen sekä adoptoituun että biologiseen lapseen voi tapahtua heti, mutta todellinen kiintymyssuhde syntyy ja kehittyy ajan kanssa. Adoptoitujen ja biologisten lasten vanhemmuus on arjessa samanlaista. Arjen vanhemmuuteen kuuluu se, että arjessa adoption ja biologisuuden välille ei tehdä eroa ja adoptoituja ja biologisia lapsia kohdellaan samalla tavoin. Adoptoidun lapsen erityistarpeet ja tausta vaikuttavat vanhemmuuteen tehden siitä kuitenkin aina myös erityistä vanhemmuutta, jossa korostuu oman toiminnan tietoinen pohdinta vanhempana toimimisessa. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman psykologisen vanhemmuuden teoriaan, sillä tutkimustulosten mukaan vanhemman kiintymyksen kokemuksessa lastaan kohtaan, oli hän adoptoitu tai biologinen, merkityksellisin tekijä on lapsen omana kokeminen. Vanhemman näkökulmasta psykologinen vanhemmuus syntyy vanhemman kokiessa lapsen omakseen, mikä ei edellytä biologista vanhemmuutta. Tutkimus tuo esiin monia etuja, joita biologisten lasten perheillä adoptiossa on. Turvallisuuden tunteen näkökulmasta adoptoidun lapsen voi olla helpompi liittyä lapsiperheeseen ja biologiset lapset voivat tukea adoptoidun lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Adoptoitujen ja biologisten lasten sisarussuhteet näyttäytyivät hyvinä. Biologisen lapsen vanhemmuus auttaa kiintymyssuhteen luomista adoptoituun lapseen ja luo pohjan adoptiovanhemmuudelle. Perheet, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia, voivat kohdata ennakkoluuloja ja rasismia. Osa ennakkoluuloista liittyy perherakenteeseen, kuten esimerkiksi adoptoidun lapsen aseman kyseenalaistamiseen perheen ja suvun jäsenenä. Osa ennakkoluuloista, kuten esimerkiksi tungetteleva huomio ja lasten nimittely, ovat puolestaan sellaisia, joita adoptioperheet ylipäätään kohtaavat. Tutkimustulosteni valossa adoptiota ei tulisi nähdä vain lapsettomien parien vaihtoehtona perheen perustamiseen ja laajentamiseen, vaan yhtä lailla myös mahdollisuutena kaikille niille vanhemmille, jotka haluavat antaa adoptoidulle lapselle perheen ja kodin.
  • Joenpelto, Sofia (2018)
    Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten ja minkälaista vanhemmuutta suomalaiset vanhemmuusoppaat tuottavat 2010-luvulla. Työn keskeinen teoreettinen lähtökohta on olettaa todellisuus sosiaalisesti muotoutuvaksi ja sukupuoli kulttuurisesti ja historiallisesti tuotettavaksi kategoriaksi. Tällöin myös vanhemmuutta voidaan ja tulee tarkastella sosiaalisesti ja kulttuurisesti muotoutuvana ilmiönä. Tässä tutkielmassa tarkastelen vanhemmuuden tuottamista analysoimalla sitä, minkälaista tekemistä, tahtomista, taipumuksia ja tunteita liitetään isän ja äidin vanhemmuuteen vanhemmuusoppaissa. Menetelmänä tässä tutkielmassa on sosiologinen tekstintutkimus. Tutkielman aineisto muodostuu kahden tyyppisestä materiaalista, ja se on koottu viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa julkaistuista vanhemmuusoppaista. Ensimmäisen osan muodostaa neljä kappaletta lapsiperheille suunnattuja, viranomaisten toimittamia opasvihkosia. Toinen osa muodostuu vapailla markkinoilla kirjoina julkaistuista opaskirjoista, joita ovat kirjoittaneet sekä kasvatuksen ammattilaiset että vertaiskokijan näkökulmasta kirjoittavat henkilöt. Näitä on aineistossa kuusi kappaletta. Keskeiset tulokseni liittyvät vanhemmuuden sukupuolitapaisuuteen. Tämän tutkielman perusteella näyttää siltä, että vanhemmuus on yhä perinteisten sukupuoliroolien aluetta. Sukupuolitapaisuus näyttäytyy vanhemmuudessa suurelta osin tarkoituksenmukaisena, sillä sukupuolenmukaisesti erilaisten isän ja äidin ajatellaan täydentävän toisiaan. Vanhempien sukupuolitapaiset roolit perustuvat pitkälti vanhemmuuden biologiseen alkuperään. Äidillä oletetaan olevan kykyyn synnyttää tai naisen vaistoon perustuva taipumus omaksua isää helpommin vanhemmuus osaksi identiteettiään ja toisaalta oppia vanhemmuuden vaatimat käytännön taidot. Sukupuolitapaisuuteen liittyvä ongelma on tämän tutkielman aineiston mukaan lähinnä se, että isällä on sukupuoleensa perustuva taipumus vältellä vanhemmuuteen sitoutumista tai vähintäänkin vaikeus omaksua vanhemmuuden taitoja ja identiteettiä osaksi elämäänsä. Vanhemmuudelle asetetaan oppaissa tavoitteeksi myös tasa-arvo, mikä ei lähtökohtaisesti uhkaa sukupuolenmukaista erilaisuutta, vaan merkitsee yhteistä vastuunottoa. Johtopäätöksenä tässä tutkielmassa totean, että käsitys isän ja äidin vanhemmuudesta vanhemmuusoppaissa on muuttunut parissa vuosikymmenessä vain vähän. Äiti oletetaan varsin yleisesti yhä kyvykkäämmäksi ja halukkaammaksi hoivaamaan lastaan kuin isä. On huomattava, että yksilöt rakentavat ja elävät omaa vanhemmuuttaan todellisuudessa, jossa luodaan käsitystä äidin ja isän keskenään erilaisesta vanhemmuudesta. Sekä isälle että äidille tarjotaan vanhemmuusoppaissa varsin yhdenlaisia samaistumiskuvia, mikä voi rajoittaa yksilön mahdollisuuksia kokea olevansa vanhempi ja toimia vanhempana.
  • Nurmi, Terhi (2014)
    The aim of the present research was to get information about housewives' consumption of daily consumer goods and shopping habits linked to food supplies in a middle-size Finnish town. A study of the regular customership of participants was also made, and if the customers' age had some influence on consumption behaviour. Besides, the object of the research was, if the housewives think to have got any advantage of the regular customership and of focusing their consumption as well as how much the housewives spent money on the purchase of daily consumer goods for their families' food supplies. The used research method was a quantitative research and a questionaire as material collecting method. The questionaire consisted of multiple decision questions and of some open ones. The target group composed of housewives, in whose families at least one of the children was living in the same household. I got 70 answers, which I anlysed by quantitative and qualitative methods. In my research came out that whatever the children number was in the family, it has no influence on the frequency of shopping visits. Usually mothers do the shopping two times a week then when there are two children in the family. The results also show that an ordinary average family spends in one shopping visit about 50 – 80 euro. Then the family spends for daily consumer goods at least 400 euro in a month, that makes 4800 in a year. The regular customers have normally got some discounts and bonus, that were considered as principal advantages. The age of the customers had no statistically remarkable connection with their food purchase habits.
  • Suonio, Saida (2015)
    Into Family examines how family is constructed in opinion pieces of Finland's most popular newspaper Helsingin Sanomat in 1990–1994 and 2010–2014. The research aim was to study what kind of discourses are constructed in the opinion pieces referring to nuclear family. The aim was also to compare discourses between years 1990–1994 and 2010–2014. The research method was critical discourse analysis which focuses on how societal power relations and inequality are constructed and reinforced through the use of language. The research questions are: how family is constructed in the opinion texts in Helsingin Sanomat and how discourses in 1990–1994 differ compared to 2010–2014 concerning equality? Studies show that heteronormative nuclear family is usually seen as "normal" family. In the beginning of this study, I assumed that discourses of nuclear family would reveal intersecting ideas of family. Therefore the context of the study was put up with discourses concerning nuclear family. The data was collected from the electronic archive of Helsingin Sanomat using all different forms of the keyword nuclear family. The analysis was made using critical discourse analysis to find out how societal power relations were constructed concerning family. Heteronormative nuclear family was constructed as self-evident family. It held hegemonic position in the discourses of both datas. Even so, family discourses, that had different ideologies about values clashed with each other. These differences constructed with conservative and liberal values. The comparative study showed that discourses of family had transformed to be more polyphonic and equal. Anyhow family discourses constructs and reinforces inequality by treating heteronormative nuclear family as normal and ideal. In any case family discourses have transformed to be more equal.
  • Ruuska, Anna Kerttu (2014)
    The traditional nuclear family is the most common type of family in our society. During the last decades other kinds of family models have appeared besides the nuclear family. Every child comes across with the diversity of families at some part of their lives. It will happen during their lives or when they start the early childhood education and school. Children should know how to meet the diversity and grow to understand it so that everyone would feel themselves appreciated. Children's books can be a tool to handle diversity of families with children. Through children's books, a child can observe different kinds of families and their lives from a reasonable distance. From a book, the child can find objects to identify to. The child also learns to understand his/her own family as well as other kinds of families. All this widens up the child's picture of the world and teaches how to tolerate dissimilarity. The goal of this research was to find out what kind of families can be found from the popular children's book series Risto Räppääjä, and how the families are represented in it. Another goal was to reflect how educators could use the series in preschool and in elementary school while discussing about diversity of families. The research also tries to broaden the impressions of parents and other educators towards how children's literature can be used variedly when teaching children liberality and how to be a member of the society who accepts dissimilarity. This research was qualitative. The research method was content analysis, where fictional documents were analyzed. The documents were 13 books from a children's book series Risto Räppääjä. Many kinds of families were found from the children's book series Risto Räppääjä. The extended family Räppääjä and nuclear family Perhonen were the most relevant families in this research. These two families broke many of the stereotypes that are placed towards families. Children's points of view and thoughts about families in general also surface from these two families. An adult reader and a child reader find opportunities to reflect the families to their own lives and consider their attitudes through these two families. Also through all the families in the series reader will learn different kinds of ways of living. The children's book series Risto Räppääjä can be used in many ways in preschool and elementary school, for example in conversations, drama and artwork.
  • Yli-Krekola, Elli (2019)
    Tavoitteet. Lähi-ihmisten roolia puheterapiassa painotetaan nykyään. Ympäristön tuen ja osallistumisen merkitys perustuvat mm. ICF-luokitukseen ja ekologisen teorian mukaiseen perhelähtöiseen toimintamalliin. Perheet nähdään aktiivisina toimijoina, joiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan mahdollistaa heidän osallistumisensa. Aiheen ajankohtaisuudesta huolimatta siitä on varsinkin suomalaista tutkimusta toistaiseksi hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa perusterveydenhuollon puheterapeuttien näkemyksiä perheiden osallistumisesta puheterapiaan. Lisäksi selvitettiin kieli- ja kulttuurierojen mahdollisia vaikutuksia yhteistyöhön ja osallistumiseen, sillä lisääntyvä monikielisyys ja -kulttuurisuus voivat tuoda lisähaasteita puheterapian toteuttamiseen. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltaviksi saatiin yhteensä seitsemän Espoossa ja Helsingissä työskentelevää puheterapeuttia, jotka olivat valmistuneet 6–40 vuotta sitten. Aineisto kerättiin kesän 2018 aikana, ja litteroinnin jälkeen se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin Atlas.ti-ohjelmaa apuna käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Perheet voivat osallistua perusterveydenhuollon puheterapiaan monin eri tavoin. Vaikka puheterapeutit kokivat perheen osallistumisen tärkeänä osana puheterapiaa, perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja perheiden osallistumisessa nähtiin esiintyvän monia haasteita, jotka liittyivät esimerkiksi perheiden vaikeisiin elämäntilanteisiin tai motivaation tai huolen puuttumiseen. Erilainen kieli- ja kulttuuritausta nähtiin usein yhteistyön ja osallistumisen lisähaasteena. Perheiden motivoimiseen ja osallistamiseen oli käytössä monia keinoja. Puheterapeuttien toiminnassa perheiden kanssa ja perheiden osallistamisessa esiintyy perhelähtöisiä piirteitä. Kulttuurinen kompetenssi toteutuu puheterapeuttien työskentelyssä erilaisten perheiden kanssa, mikä näkyy erilaisten kulttuurien arvostuksena ja pyrkimyksenä ottaa erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat monipuolisesti huomioon.
  • Kontturi, Janne (1999)
    The aim of this study was to find out the meaning family has for a pupil who studies in a special class, or how important family is for the pupil's emotional life, the development of his self-confidence, freetime activities, attitudes on school, plans for further studies and his general social development. The theoretical base of this study was formed by social scientists' theories on postmodern family, which is due to urbanization and urban life style, and theories on family pluralism, the powerful effects that changes in family life have on pupils in special education, the weak self-confidence and low sosioeconomic background among those pupils and the effects of family's sosioeconomic status on pupil's willingness to get education or the theory on the accumulation of education. Study problems were set in the direction determined by these theories and in order to study the accurateness of the theories. The method used in the study was theme interview, which is sometimes also called half-structured interview. The material for the study was collected in October 1998 in a special school in Helsinki. The material contains answers given by pupils in theme interviews and background information about pupils' families, which where collected from the pupils' parents by mail. Content analysis was used to analyze the material. The study showed that it is very important to pupils' attitudes on school and their self-confidence that their families are entire and that the families give them support. The children, whose parents are interested in school education and discuss a lot about things, seem to have positive attitudes on school and good self-confidence, too. The parental support also has an effect on how the pupils spend their free time and on their hobbies, too. Obviously the families have quite an important meaning for pupils in special class, but if the families don't support them, the consequence is problems particularly for the development of self-confidence. The theory on the low sosioeconomic background among students in special education gets support from this study, but nothing can be said about it's effect on further studies. On account of the results it can be suggested that special schools must arrange occasions where the pupils' parents are clearly informed about the important meaning of their support for the pupils' studies and the development of the pupils' self-confidence. The most important sources for the theoretical background were the books written by Jallinoja, Kivinenand Rinne, Moberg, Scanzoni and P. Takala. The most important sources for the method were the books written by Hirsjärvi and Hurme and Pietilä.
  • Kemppainen, Emmi (2012)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rippikoulun oppikirjojen seksuaali- ja perhe-etiikkaa. Huomion kohteena ovat erityisesti oppikirjojen sisältämät käsitykset, ihanteet ja oppikirjojen keskeiset eroavuudet. Tutkimuksen taustassa valotetaan rippikoulun lähtökohtia ja sille asetettuja tavoitteita. Suomalainen rippikoulu on laadukas, vaikuttava ja kansainvälisesti ainutlaatuinen. Rippikoululla on myös keskeinen asema nuorisokulttuurissa ja kirkon kasvatustyössä. Taustassa luodaan myös katsaus yhteiskunnassa käytyyn seksuaalieettiseen keskusteluun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perhe- ja seksuaalietiikkaan. Kirkon kantaa moniin seksuaalieettisiin kysymyksiin pidetään epäselvänä, ja muutosvaatimukset kirkon seksuaaliopetusta kohtaan ovat sekä voimakkaita että ristiriitaisia. Tutkimusaineistona on kuusi piispainkokouksen hyväksymää rippikoulun oppikirjaa, jotka on julkaistu Rippikoulusuunnitelma 2001:n ilmestymisen jälkeen. Kyseiset oppikirjat ovat Elämänpuu, Ihan sama, Oma ripari, Quo vadis?, Sanktus sekä Tunnetko tien. Tarkastelun kohteeksi oppikirjoista on rajattu seksuaalisuutta ja perhettä käsittelevät luvut sekä neljännen ja kuudennen käskyjen selitykset. Tutkimuskysymyksiä on kolme: millaisia käsityksiä seksuaalisuudesta ja perheestä rippikoulun oppikirjat sisältävät, millaisia seksuaali- ja perhe-eettisiä ihanteita oppikirjat ilmentävät ja mitkä ovat oppikirjojen keskeiset erot? Tutkimuksen menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysi rajattiin oppikirjojen tekijöiden tuottamaan materiaaliin eli varsinaiseen oppiainestekstiin. Aluksi aineistosta eriteltiin analyysiyksikköjä. Analyysiyksiköistä muodostettiin luokittelun avulla ryhmiä. Ryhmiä yhdistelemällä luotiin aihekategorioita, joita yhdistelemällä puolestaan luotiin tutkimuksen pääkategoriat. Pääkategorioita on viisi: tunteet, parisuhteessa eläminen, avioliitto, seksuaalisuuden monimuotoisuus ja perhe. Tulosluvussa oppikirjoissa esiintyvät seksuaali- ja perhe-eettiset sisällöt esitellään teemoittain. Käsitykset, ihanteet ja erot kulkevat jokaisen teeman sisällä. Oppikirjojen sisältöjä peilataan myös piispojen puheenvuoroihin seksuaalisuutta ja perhettä koskien. Tulosten tarkastelussa tutkimustuloksia tarkastellaan edeltävää lukua tiiviimmin ja nostetaan esiin joitakin keskeisiä huomioita tutkimuksen teoriataustasta. Oppikirjojen käsityksen mukaan seksuaalisuus pohjautuu Jumalan luomistyöhön. Ihanteen mukaan kahdeksi eri sukupuoleksi luominen tulisi olla pohja yksilön seksuaaliselle toiminnalle. Avioliitossa miehen ja naisen välinen suhde toteutuu parhaiten Jumalan tarkoittamalla tavalla, ja avioliitto on myös turvallinen ympäristö perheelle. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että rippikoulun oppikirjojen tekijät ovat hyvin perillä nuoren elämään kuuluvista seksuaalisista ulottuvuuksista ja perhe-elämässä kohdattavista ongelmista. Oppikirjoissa esitellään kristillisen seksuaali- ja perhe-etiikan ihanteet, mutta samalla tiedostetaan, etteivät nämä ihanteet läheskään aina toteudu. Ennen kaikkea rippikoulun oppikirjojen seksuaali- ja perhe-etiikassa korostuu ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen, olipa hän kuka tai millainen tahansa. Oppikirjojen eroavuudet ilmenevät aiheiden puuttumisena, kantaa ottamattomana tai vahvasti kantaa ottavana ilmaisutapana. Keskeiset erot tulevat ilmi sellaisissa aiheissa kuin avoliitto, esiaviollinen sukupuoliyhteys ja homoseksuaalisuus. Nämä teemat ovat olleet keskustelun aiheena myös kirkon perhe- ja seksuaalietiikassa.
  • Pellikka, Katri (2018)
    The goal of this master’s thesis is to describe and interpret how everyday food preparation is accommodated in families with teenage vegetarians. This thesis is based on an ecocultural view of proactive and adaptive families (Weisner & Gallimore, 1994; Gallimore et al., 1989; 1993). The data were collected in a family interview that combined theme- and stimulated recall -interviews. The stimulated recall -material was a photo food diary, that the participating youths (n=6) kept for 5–7 days by photographing everything they ate and sending the photos by WhatsApp to the thesis writer. Each diary entry contained a photo and a short set of notes. In the interview the youths described their everyday lives surrounding the photos. Their participating family members (n=8) added to these descriptions to build the frames of everyday life in their families. Discussion themes were also added from a theme interview guide written by the thesis writer. The interview material was analyzed using content analysis. The material was coded and themed by using the Atlas.ti software, after which the results were divided into categories by type. The everyday life food types were named the hedonistic, pragmatic and enabling type. Through these types an understanding was formed about food preparation in everyday life of families with teenage vegetarians and the accommodating actions, which are used in each type of family. The accommodating actions were adapted according to the practices already used in the families. Vegetarian food was given the same kind of meanings, which already existed in the family culture. In the hedonistic type also vegetarian food was made meaningful through its good flavor, which led to adaptation by testing new foods adventurously and making vegetarian food for the whole family. In the hedonistic type vegetarian food was made meaningful, as was nonvegetarian food, through it being fuel for family members enabling other activities. The vegetarian was offered a vegetarian version of non-vegetarian food the other family members ate. In the enabling type family members ate different foods, because each family member had different kinds of liking and needs, and all of these wanted to be catered to. For this to be possible, ready meals and restaurant food was frequently used unless the vegetarian youth made their own food. In conclusion, products made to substitute meat and other animal products, good knowledge on food and cooking, vast resources the families had available and treating food preparation as a hobby made the accommodative activities easier.
  • Pekkarinen, Miia (2017)
    Tutkimuksessani tutkin E. G. Gulinin kirjoitusten ensipainoksia vuosilta 1933–1949, jotka käsittelevät seksuaalisuutta, perhettä sekä avioliittoa. Tutkimuksessani selvitän, mitä Gulin kirjoitti seksuaalisuudesta, perheestä ja avioliitosta kirjoituksissaan ja muuttuivatko Gulinin käsitykset tutkittavista aiheista tutkimusaikana. Samalla selvitän, millä tavalla Gulinin henkilöhistoria on vaikuttanut kirjoitusten syntyyn sekä sitä, vastasivatko kirjoitukset johonkin ajankohtaiseen, yhteiskunnalliseen ongelmaan. Tutkimukseni tärkeänä tehtävänä on siis löytää vastaus kysymykseen, miksi Gulin kirjoitti nämä kirjoitukset. Tutkimukseni osoittaa, että Gulinin kirjoitukset muuttuivat 1930-luvun nuorille pojille tarkoitetuista siveellisyysoppaista 1940-luvun kirjoituksiin, joiden käyttötarkoitukset olivat monipuolisemmat. 1940-luvulla Gulin suuntasi kirjoituksia aikuisille miehille, osallistui sotamoraalin kohottamiseen, puhutteli edelleen teini-ikäisiä ja otti kantaa avioeroihin. Kirjoitukset johtivat lopulta koko Suomen kansalle tarkoitettuun avioliitto-oppaaseen. Tutkimukseni osoittaa, että perussävy kirjoituksissa säilyy samana läpi tutkimusajan. Gulin kirjoitti seksuaalisuudesta kaunopuheisesti, mutta kertoen seksuaalisuuden olevan Jumalan luoma, luonnollinen osa ihmistä. Perhettä Gulin piti tärkeänä ja avioliitto oli pyhä. Onnellisen perheen ja avioliiton vuoksi ihmisten kannatti taistella ja näin esimerkiksi nuorten tuli varjella siveellisyyttään, seksuaalista puhtauttaan avioliittoon asti. Lankeamalla populaarikulttuurin, kuten tanssin ja elokuvien vietäväksi, nuoret vaaransivat tulevan avioliiton onnen. Kirjoitukset, koskien perhettä ja avioliittoa, jyrkkenivät 1940-luvulla eli kirjoituksissa näkyy sota-ajan tuomat ongelmat, jotka uhkasivat yhteiskunnan ydintä eli perhettä. Tutkimukseni osoittaa, että merkittävin muutos Gulinin kirjoituksista oli hänen suhtautuminen avioliitossa käytettävään ehkäisyyn. Vielä 1940-luvun alussa Gulin on jyrkästi ehkäisyä vastaan, mutta viimeisessä tutkimassani kirjoituksessa Avioliitto. Opaskirja Suomen kodeille, Gulin hyväksyy ehkäisyn, vedoten yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Tutkimukseni osoittaa, että Gulinin henkilöhistoriasta nousee useita eri syitä, joiden vuoksi hän kirjoitti tutkimiani kirjoituksia. Gulinin perheen vapaa uskonnollinen kasvatus, raittiusliikkeen aatteiden omaksuminen ja huono-osaisuuden torjuminen vaikuttivat Guliniin jo pienenä. Gulinin osallistuminen kristillisiin poikakokouksiin nuorena antoi sysäyksen kirjoituksille. Gulin oli myös aktiivisesti mukana kristillisten nuorisojärjestöjen toiminnassa eli hän oli lähellä nuoria ja ymmärsi heitä.