Browsing by department "Maataloustieteiden osasto"

The purpose of this study was to study the effect of processing temperature on the digestibility of meat-based dog food. The research was conducted together with the University of Helsinki and with dog raw food manufacturer Mush Oy. The research hypothesis was that intense heat-treatment would impair the digestibility of the feed. The research was conducted using voluntary house dogs. The dogs that participated in this research were living with their owners during the whole experiment. All of the feed used in this research was produced from the same batch of pork-bovine minced meat where vitamin mineral mix and digestibility marker Celite 545 silica (10 g/kg) were added. The silica provides additional acid-insoluble ash (AIA), which acts as a tracer. The test feeds were divided to three groups according to processing including unprocessed raw meat, lightly cooked meat and heavily cooked meat. The dogs were fed twice a day by the owner. The duration of the experiment was 10 days. The experiment began with a preliminary period of five days. A collection period of five days was then performed. During the collection period, the dog owner collected the dog's feces in a plastic bag for each occasion. The dry matter, organic matter, ash, crude protein, crude fat, gross energy, and AIA tracer were determined from feed and fecal samples. All digestibility values were numerically highest for unprocessed feed, and digestibility decreased by heat-treatment. The difference in digestibility between different processing methods was significant only with dry matter digestibility. Dry matter digestibility was significantly higher with unprocessed feed. The difference in dry matter digestibility between the heat treatments did not differ significantly. However, the differences in digestibility between the various processing methods were so little that they have no practical relevance to the dog's nutrition. Further research is needed on the possible influence of cooking meat-based feed to nutrient loss of vitamins or minerals and to microbiota.

Finland's latest government program outlines Finland's role as an ecologically sustainable leader in mitigating climate change and safeguarding biodiversity. In addition, the aim is to support investments promoting nutrient recycling and to improve Finland's protein self-sufficiency, which is currently only about 15%. The aim of this study is to explore the suitability of meat-and-bone-meal (MBM) for organic rapeseed farming. Rape and rapeseed are the most important protein crops grown in Finland, excluding cereals and grass. In addition, this study explores the effects of three different undergrowth plants on the quantity and quality of rapeseeds harvest. Undergrowth plants play an important role in organic farming, since they may improve soil nutrient management, combat weeds, and promote biological nitrogen fixation if pulses are used. The undergrowth plant is sown on the parcel at the same time as the main crop and is often left to grow after the harvest of the main crop. In addition, this study aims to explore which undergrowth plant would be best suited for use with MBM fertilizers. Rapeseed (Brassica rapa, oleifera group) is a cruciferous oil plant and a subspecies of turnip. Rapeseed is used as a raw material for edible oil and for animal protein feed. Like oil plants in general, rapeseed is a nutrient-demanding plant. Organic rapeseed is sown in early June, when the soil temperature is 15-20 degrees celsius. At that time the seedlings start to grow so strongly that the fleas do not have time to destroy them. Organic rapeseed can be fertilized using livestock manure or other organic fertilizers such as MBM. MBM is a highly nutrient-containing by-product of the slaughtering industry. It contains nitrogen and phosphorus and is rich in trace elements and therefore has a good fertilizing effect. The experimental part of the study explored the fertilizer properties of MBM and MBM product in terms of yield and quality of spring rapeseed. Slurry and non-fertilized screens were used as reference data. In addition, the experiment explored the effects of different undergrowth plants. The undergrowths used in this study were Italian ryegrass, white clover and Persian clover. The experimental part consisted of two randomized quadratic tests, conducted in 2006 and 2007 at MTT's Research Center in Karila, Mikkeli. I have received the research data ready for analysis. I have analyzed both years crop yield amount (in 9% humidity), the amount of oil, the amount of nitrogen and protein production, as well as in concentrations as in total amounts (kg/ha), so that the explanatory variables are fertilizers and undergrowth plants. Particularly the MBM product obtained the highest qualitative yields in both the year 2006 and 2007 tests for all criteria, excluding the oil content. However, in 2006 the oil content exceeded the criteria for edible oil. There were no statistically significant differences found in total yields between different fertilizers in 2006. In the 2007 trial, MBM fertilizers proved to be at least better than the non-fertilized screen, but the difference compared to slurry was not statistically significant. Based on these results, it can be said that MBM and MBM product are good fertilization alternatives for organic rapeseed, at least if the rapeseed is used for feed. No interactions with the undergrowth plants were found for MBM and MBM product. From the 2007 trial it can be concluded that Italian ryegrass is not suitable for undergrowth of rapeseed as it reduces both the quantity and the quality of the crop. No other statistically significant observations were made for other undergrowth plants.

The increasing stock sizes and generalization of automatic milking systems have decreased the contacts between animals and humans and also decreased the amount of working time that can be used to observe cow’s condition. Especially in large stocks body condition scoring is very laborious. Body condition scoring can provide useful information of the cow’s energy reserves and help the farmer to optimize the cow’s feeding and thus milk production. Various studies based on automatic image analysis present that body condition scoring can be automated. There is also a commercial application for automatic body condition score. The aim of this study was to develop an automatic machine vision-based body condition scoring (BCS) system in feeding station for dairy cows, determine which variables can affect to the reliability of image analysis and how well the rear area of the cow’s back and cow’s height correlate to the cow’s BCS. 17 holstein- and 4 ayshire-cows were filmed and measured in Natural Resources Institute Finland’s research farm. A video camera was installed above to feeding stations entrance to film the cow’s rear back area and an ultrasonic-sensor was installed inside the feeding station to measure cow’s height. An algorithm was developed by using a Matlab-platform for the image analysis to detect and extract the cow’s rear back from the image and to measure the area of the cow’s rear back. The image analysis managed to detect and extract reliably only brown-white ayshire-cows from the image. A problem occurred with the black-white holstein-cows. The hue and contrast between the holstein’s black color and the background of the image was not sufficient. The lack of hue and contrast was mainly caused because of the dim light conditions of the barn. Because of the failure in image acquisition and image analysis only 7 observations of the cow’s back area were sufficient. In the present studies the number of observations was not enough to model cow’s body condition score reliably. However the method used in this study confirms the challenges in image analysis and results observed in previous studies. The use of cow’s rear back’s area and height in BCS is plausible, but the method needs more observations and better placement of the filming and measuring devices.

Energiantuotanto perustuu edelleen suurimmaksi osaksi fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tarpeellista kehittää uusia, kestäviä energiamuotoja, joita voidaan ottaa tulevaisuudessa laajasti käyttöön. Eräs hyvä vaihtoehto, jota tutkitaan parhaillaan aktiivisesti, on uusiutuvien biomassojen käyttö energiantuotannon raaka-aineena. Maa-artisokka (Helianthus tuberosus L.) on asterikasvien heimoon kuuluva mukulakasvi, jota voidaan viljellä yksivuotisena tai monivuotisena. Maa-artisokan etuja energiakasvina ovat hyvä kylmän ja kuivuuden kestävyys, vähäinen tarve kasvinravinteille, resistenssi useille kasvitaudeille ja -tuholaisille, vähäiset kasvupaikkavaatimukset, nopea kasvu ja hyvä sadontuottokyky. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuvatko maa-artisokan mukulat bioenergian tuotannon mädätteeksi Suomessa, soveltuvatko maa-artisokan versot bioenergian tuotannon kiinteäksi biopolttoaineeksi ja mädätteeksi Suomessa, tuottavatko seoskasvustot yhtä paljon satoa kuin typpilannoitettu puhdaskasvusto ja muodostavatko maa-artisokan jääntimukulat uuden kasvuston. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilalla vuosina 2009 ja 2010. Maa-artisokkaa viljeltiin typpilannoitettuna puhdaskasvustona ja neljänä seoskasvustona eri palkokasvien kanssa. Sadosta tutkittiin maa-artisokan lehtialaindeksi ja kasvuston korkeus, biomassa ja kuivapaino, energiasato, tuhkapitoisuus, hiilen ja typen suhde sekä alkuaineet. Maa-artisokan mukuloiden ja versojen kuiva-ainesatojen perusteella voitiin päätellä niiden soveltuvan bioenergian tuotannon mädätteeksi. Lisää tutkimusta tarvitaan suositeltavien alkuainepitoisuuksien määrittämiseksi bioenergian tuotannossa käytettävän maa-artisokan mukulalle ja versolle. Typpilannoitetun puhdaskasvuston ja seoskasvustojen välillä ei havaittu merkitsevää eroa kuiva-ainesadoissa. Seoskasvustot pystyvät tuottamaan yhtä paljon satoa kuin typpilannoitettu puhdaskasvusto. Maa-artisokan jääntimukulat muodostivat uuden kasvuston.

Milk fat contains a lot of (70–75 %) saturated fat, which is connected to Finnish public heart and coronary diseases. However, it is possible to alter the fatty acid composition of milk fat by giving cows lipid supplements such as crushed rapeseeds. The aim of this pilot study was to investigate how the lipids of crushed rapeseeds affect dairy cow’s milk fatty acid composition. The effects of rapeseed lipids on saturated and unsaturated fatty acid concentrations in milk fat were studied in particular. Additionally, it was investigated how dietary lipids affect cows’ dry matter (DM) intake and milk production as it is known that high amounts of lipids can reduce DM intake and fiber digestion in the rumen. The study consisted of two successive three week long periods of which the first one was control period and the second one test period. There were six ayrshire cows which had been on average 181 days in milk at the beginning of the study. The cows were given partial total mixed ratio (pTMR) containing grass silage as forage (60 % of diet DM) during the whole study. Concentrates comprised cereals, rapeseed meal, molassed sugar beet pulp and mineral supplements. Control diet’s barley was replaced by oats and most of the rapeseed meal was replaced by crushed rapeseed in the test diet. Crushed rapeseed was added 160 g/kg pTMR DM. Cows were also given complete feed 3kg/day at milkings. Lipids of crushed rapeseeds reduced the concentration of saturated fatty acids by 20 % in milk fat. Of all the saturated fatty acids, palmitic acid (C16:0) was decreased by 38 % and stearic acid (C18:0) was increased by 94 %. Of these two saturated fatty acids, C16:0 is linked to higher total plasma cholesterol levels whereas C18:0 is considered to have a neutral effect in humans. The concentration of monounsaturated oleic acid (cis-9 C18:1), which is known to be hypocholesteremic, increased by 78 % in milk fat. Test diet caused decline in DM intake and milk production. It is likely that the milk production decreased partly because the cows were in declining milk production phase. Test feed decreased the apparent digestibility of neutral detergent fiber (NDF), because the amount of rapeseed lipids in the diet was high (48 g/kg diet DM). Crushed rapeseeds suit excellently to alter dairy cow’s milk fatty acid composition. The amount of lipid supplementation should not be too high in order to avoid decreases in DM intake and NDF digestibility as occurred in this study.

Suomalaisen naudanlihatuotannon turvaamiseksi tulevaisuudessa tulee tuotannon kannattavuutta kehittää ja seuraavan sukupolven vanhemmiksi valita taloudellisesti tehokkaimmat eläimet. Tutkimuksessa määritettiin suomalaiselle hereford- aberdeen angus –ja charolais-populaatioiden jalostettaville ominaisuuksille taloudelliset arvot käyttämällä bioekonomista mallia. Tutkimuksessa otettiin huomioon eläinkohtaiset tuet kahdella tukialueella (AB ja C). Ominaisuuksille määritettiin marginaaliset taloudelliset arvot sekä suhteelliset taloudelliset painokertoimet. Ominaisuuksien taloudelliset arvot määritettiin ECOWEIGHT-ohjelmistolla. Malli sisälsi kasvu- ja teurasominaisuudet, funktionaaliset ominaisuudet sekä biologisia ja taloudellisia parametrejä. Mallissa tuotantosysteemiksi määriteltiin laiduntava yhdistelmätila kausipoikimisella ja tuotoskausien määräksi rajattiin kymmenen. Tutkimuksen tuloksen perusteella tuotannon kannattavuus on negatiivista kaikilla roduilla sekä molemmilla tukialueilla, vaikka eläinkohtaiset tuet otettiin huomioon. C-alueella tuotannon kannattavuus oli vähemmän negatiivinen pohjoisen kotieläintuen ansiosta. Syntyneet tulokset ovat kuitenkin simulaatiota ja niiden perusteella ei voida tehdä lopullisia päätöksiä tuotannon kannattavuudesta. Ominaisuuksien taloudellisista arvoista jokaisella rodulla korkeimman arvon saivat kasvu-, hedelmällisyys- ja terveysominaisuudet. Suhteellisissa taloudellisissa painokertoimissa suurimmat arvot saivat jokaisella rodulla päiväkasvu 210-päivän painosta vieroitukseen. Lihantuotanto-ominaisuuksissa aikuispaino sai suurimmat arvot (2,8-6,8%). Hedelmällisyys- sekä kestävyys saivat jokaisella rodulla korkean painoarvon. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ehdottaa, että rotujen jalostustavoitteisiin tulisi lisätä hedelmällisyysominaisuudet. Jalostustavoitteissa tulisi myös ottaa huomioon eläinten kestävyys ja selviytyminen seuraavalle tuotoskaudelle.

Suomenlampaasta on alun perin kartoitettu 64 pässilinjaa. Pässilinjojen vaikutta-vuudessa populaatioon on suuria eroja, mutta pienempien linjojen elinvoiman säi-lyttäminen on tärkeää rodun perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Tässä tutkielmassa selvitettiin eri pässilinjojen ja yksittäisten jalostuseläinten kont-ribuutioita suomenlammaspopulaatiossa viimeisten vuosikymmenien aikana. Aineisto saatiin ProAgria Keskusten liitolta ja se sisälsi suomenlampaan sukupuu-tiedot vuosilta 1961-2017. Aineistossa oli tieto yksilön tunnistenumerosta, isästä, emästä, sukupuolesta, syntymäajasta, väristä, pässilinjasta ja katraasta. Analyy-seissä huomiotiin vain suurin populaatio, joka sisälsi 550340 yksilöä. Aineistosta arvioitiin sekä yksittäisten eläinten että isälinjojen marginaali- ja kokonaiskontri-buutio kahden vuoden sykleissä alkaen vuosista 1998-1999. Aineistosta arvioitiin myös keskimääräinen sukupolvien välinen aika, sukusiitosasteen nousu ja teholli-nen populaatiokoko. Analyysit tehtiin RelaX2- ja RStudio-ohjelmilla. Sukusiitosarvo oli korkeimmillaan vuosina 2004 ja 2006 noin 2 %, mutta on tämän jälkeen ollut laskussa. Arvio suomenlampaan tehollisesta populaatiokoosta oli 107. Keskimääräinen sukupolvien välinen aika oli 3,15 vuotta. Isälinjoista ei havaittu yksittäistä linjaa, jolla olisi huomattavasti korkeampi kontribuutio kuin muilla lin-joilla. Eri linjojen kontribuutioissa oli kuitenkin selkeitä eroja. Yksittäisten eläinten kontribuutioista listattiin populaatioon eniten vaikuttaneet eläimet. Valtaosalla eni-ten vaikuttaneiden yksilöiden isälinjat eivät olleet tiedossa, mutta muuten yksilöt kuuluivat viiteen eri isälinjaan. Yksittäisten eläinten kontribuutioita tarkastellessa löydettiin yksilöitä, jotka toistuivat useasta vuodesta toiseen. Osa yksilöistä saattoi vaikuttaa populaatiossa merkittävästi jopa 15 vuoden ajan. Näiden pitkään vaikuttaneiden yksilöiden kontribuutioiden havaittiin olevan tasaisessa kasvussa. Suomenlammas on elinvoimainen rotu, eikä yksittäisten linjan tai yksilön kontri-buutio ole huolestuttavalla tasolla. Harvalukuisempiin linjoihin on kuitenkin syytä panostaa, kun se vielä on mahdollista. Joissakin linjoissa pystyttiin myös näkemään selkeää kontribuutioiden laskua. Rodun perinnöllisen monimuotoisuuden takaamiseksi tulisi turvata kaikkien linjojen säilyminen.

Tiedekunta – Fakultet – Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildingsprogram – Degree Programme Maataloustieteet Tekijä – Författare – Author Heli Birgitta Horppu Työn nimi – Arbetets titel – Title Pölytystehokkuuden parantaminen mehiläisten (Apis mellifera) käyttäytymisen ohjailulla Oppiaine/Opintosuunta – Läroämne/Studieinriktning – Subject/Study track Maatalouseläintiede Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu Aika – Datum – Month and year 10/2020 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 36 Tiivistelmä – Referat – Abstract Monet viljelykasvimme hyötyvät merkittävästi hyönteispölytyksestä, joka parantaa sadon määrää ja laatua. Hyönteispölytyksen positiivinen vaikutus ilmenee esim. marjakasveilla satomäärien kasvuna, - kauppakuntoisten marjojen osuuden noustessa. Mansikan (Fragaria ananassa) heikko houkuttelevuus mehiläisten (Apis mellifera) pölytyskohteena on herättänyt kysymyksiä, voisiko pölytystehokkuutta tämän kasvin kohdalla lisätä mehiläishoidollisin keinoin. Tässä tutkimuksessa testattiin mahdollisuutta ohjata mehiläiset haluttuun kohteeseen, kukkivalle mansikalle. Tutkimus tehtiin Mönkkösen marjatilalla Leppävirralla. Mehiläispesiä ruokittiin mansikan siitepölyä sisältävällä sokeriliuoksella. Tarkoitus oli ehdollistaa mehiläiset mansikan siitepölyn tuoksuun, ja saada ne valitsemaan mansikka pölytyskohteekseen. Mehiläisten kukkavalintoja tutkittiin keräämällä mehiläispesistä siitepölynäytteitä, ja analysoimalla niistä mansikan siitepölyjen osuutta. Kokeessa sokeriliuosruokinta ei lisännyt lainkaan mansikan siitepölyjen osuutta tutkituista siitepölyotoksista. Syitä siihen voi olla monia. Aineiston niukkuuden takia satunnaisvaikutuksen osuus saattoi vääristää kokeen vaikutusta. Myös ympäristön muu houkutteleva kasvillisuus saattoi siirtää mehiläisten huomion pois mansikalta. Mehiläisiä voimakkaasti houkuttelevan vadelman kukinta osui samaan aikaan mansikan kukinnan kanssa, ja koe-alueiden läheisyydessä oli myös runsaasti muuta kukkivaa luonnonkasvillisuutta. Mehiläisten keräämästä siitepölystä valtaosa oli peräisin ruusukasveista (Rosaceae). Ruusukasvien heimon sisällä eri kasvisukujen osuudet vaihtelivat riippuen pesien sijainnista. Mehiläisten kukkavalintoihin johtavat syyt ovat monimutkaisia, eivätkä helposti ihmisen ohjailtavissa. Vaikka koeaineisto oli liian pieni menetelmän vaikutuksen todistamiseksi, pesistä otettujen siitepölynäytteiden perusteella saatiin kuitenkin arvokasta uutta tietoa mehiläisten kukkavalinnoista ja käyttäytymisestä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Mehiläinen (Apis mellifera), pölytys, pölytyskäyttäytyminen, siitepöly, mansikka (Fragaria ananassa), ruusukasvit (Rosaceae) Ohjaaja tai ohjaajat – Handledare – Supervisor or supervisors Marjaana Toivonen ja Irina Herzon Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto / HELDA - Helsingfors universitets digitala publikationsarkiv /HELDA - Digital Repository of the University of Helsinki Tiedekunta – Fakultet – Faculty Faculty of Agriculture and Forestry Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Agricultural Sciences Tekijä – Författare – Author Heli Birgitta Horppu Työn nimi – Arbetets titel – Title The efficiency of pollination, How to improve it by managing honeybee behaviour? Oppiaine/Opintosuunta – Läroämne/Studieinriktning – Subject/Study track Agricultural entomology Työn laji – Arbetets art – Level MSc thesis Aika – Datum – Month and year October 2020 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 36 Tiivistelmä – Referat – Abstract Insect pollination is beneficial to many crop plants, increasing the yield and quality of the crop. E.g. with berries the insect pollination contributes to increasing crop yields when the proportion of marketable berries is growing. The weak attractiveness of strawberry (Fracaria ananassa) as a pollination object for honeybees (Apis mellifera) has raised question, whether honeybee management could increase the pollination effectiveness for strawberry. This study was testing the possibility of guiding honeybees to the object desired i.e. the blooming strawberry. The study was carried out at Mönkkönen berry farm in Leppävirta. The honeybees were fed with sugar solution containing strawberry pollen. The aim of the study was to condition the honeybees to the scent of strawberry pollen, thus making them choose strawberry as their pollination object. The flower preference of honeybees was studied by collecting pollen samples from the honeybee nests and analyzing the content of strawberry pollen in the samples. The study shows, that the increase of strawberry pollen in the analyzed pollen samples was not statistically significant. Reasons for this are various. The random effect due to the scarcity of samples may have affected the results. Also the overwhelming attraction of surrounding vegetation may have pulled away the honeybees focus from the strawberries. Raspberry (Rubus idaeus), which is a strong attraction to honeybees, was vigorously blooming at the same time and close by to the study area there were numerous strongly blooming other natural plants. Most of the pollen collected by honeybees were from family Rosaceae. Within the rose family the pollen collected from different genie varied according to the location of nests. The reasons for honeybees to choose a specific flower are complex and not easily controlled by human. Even though the samples were too scares to prove that conditioning of honeybees to strawberry pollen is effective, we have valuable new knowledge of honeybee flower preferences and behavior. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Honeybees, pollination behaviour, pollination, pollen, strawberry, Rosaceae-family Ohjaaja tai ohjaajat – Handledare – Supervisor or supervisors Marjaana Toivonen ja Irina Herzon Säilytyspaikka – Förvaringsställe – Where deposited HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto / HELDA - Helsingfors universitets digitala publikationsarkiv /HELDA - Digital Repository of the University of Helsinki

Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa mittalaite, jota voidaan tutkia puurakenteiden kuntoa ja puun lujuutta käyttäen apuna tylppäleikkuusärmäistä kierreporaa. Määritettäessä puurakenteiden kuntoa poraamalla käytetään tyypillisesti teräväleikkuusärmäisiä poria ja mitataan niiden vääntömomenttia. Tekemissäni esikokeissa olin todennut, että työntövoimamittaus heikosti leikkaavalla poralla mittasi puun kuntoa herkemmin kuin vääntömomentti. Tässä työssä tutkin tylppäleikkuusärmäisen poran reagointia puumateriaalissa oleviin muutoksiin ja työntövoiman mittauksessa huomioon otettavia asioita. Lisäksi tutkin mahdollisuutta mitata puun kosteutta poratun reiän kautta. Tutkimuksessa havaitsin, että mittausmenetelmä ja toteutettu mittalaite toimivat hyvin. Yhteys poran työntövoiman ja puun lujuuden välillä oli kuitenkin vaikeasti todennettavissa, koska puristuslujuusmittaus ilmensi puristettavan kappaleen heikoimman osan lujuutta, kun taas porauksissa mitattiin välittömästi poran kärjen koskettaman ohuen kerroksen lujuutta. Porattaessa työntövoima muuttui puun lujuuden mukaan ja tuloksista oli nähtävissä koekappaleiden vuosilustoja sekä vaurioiden aiheuttamia pehmentymiä. Poran pyörittämiseen tarvittu vääntömomentti kasvoi poraussyvyyden myötä, mutta siitä ei voinut havaita puun lujuuden muutoksia. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita olisivat: 1) kehittää mahdollisimman pienikokoisille puun puristuslujuusnäytteille soveltuva mittalaite ja 2) tutkia kierreporan kärkimuotojen vaikutusta poran työntövoimaan.

Round baling is a common way to harvest feed and bedding materials from fields. Round balers have improved in the 21th century to be more efficient. There are two main chamber types for round baling, fixed chamber and variable chamber. Differences between chamber types were researched in 80s and 90s. There were no research studies made with modern high capacity combi balers. The aim of this study was to find out if there are significant differences between fixed chamber and variable chamber balers. Differences were examined by weighing bales that were made in different moisture conditions and measuring the fuel consumption from tractors CAN-bus. The tests were carried out by operating two different types of combination balers in succession under the same conditions as far as possible. Bales were made in three different humidity conditions in succession, changing the machine behind the same tractor. The bales were marked and weighed. Feed samples taken from the bales were used to verify the prevailing conditions and to be able to compare the dry matter content of the bale. In addition, the effect of increasing the bale size with a variable chamber baler on the bale volume weight and the fuel consumption of the work was measured by the same methods. The effects of using chopping knives on the volume weight of the bale were also measured with a fixed chamber baler. The result of the study was that the chamber type had no significant effect on the volume weight of the bale under any of the humidity conditions tested. The difference in fuel consumption between the machines was also quite small. Depending on the humidity conditions, the fuel consumption of the variable chamber baler was 1 to 10 % lower than that of the fixed chamber baler. With a fixed chamber baler, the use of 25 shredder blades increased the weight of the bale by about 8 % when compared to non-chopped bales. The bale chamber type had an effect on baling efficiency and cost, but it did not have a significant effect on the bale volume weight. When choosing a baler, it is more important that the machine can be used to make bales that are suitable size for the purpose and logistics.