Browsing by discipline "Kansantaloustiede"

The competitiveness in global competition is increasingly more dependent on the ability to create unique products and services. This is achieved through innovation. Innovation is a highly knowledge intensive activity, which requires combining different types of knowledge. Firms require many types of specialized knowledge that they cannot produce themselves. Moreover, knowledge often has a tacit element, which reduces its supply in the market. This calls for collaborative links among firms and between firms and institutions. Knowledge is exchanged, transferred and shared through non-market based knowledge networks. Those organizations which exploit networks as a source of knowledge gain competitive advantage over those which do not. Organizations often underinvest in forming and sustaining network relations. This justifies the public support of networking as part of innovation policy. The current study examines the microstructure of knowledge diffusion and innovation processes and aims to find guidelines for innovation policy design from this perspective. Its goals are to find out (1) what role do knowledge sharing networks play in innovation, (2) how does the micro-level structure of knowledge transfer interactions affect the overall performance of an economic system and (3) what are the implications of the analysis of knowledge sharing networks on innovation policy design? The current study is a theoretical examination on these subjects. Knowledge networks are found to function as extensions to the innovation resources and capabilities of economic agents. The availability of knowledge positively influences innovation in all stages: invention, innovation and diffusion. The benefits from networks include e.g. overcoming path dependency in the direction of technological development, learning about market needs and influencing customer preferences. Agent-based models of the diffusion of knowledge in networks suggest that the structure of a knowledge sharing network and the capabilities of economic agents have an effect on the performance of the network. The best performance is achieved in 'small-world' networks which consist of tightly interrelated groups of agents which have some contacts with other groups. Limitations on the learning capabilities of the agents may prevent knowledge sharing. If the agents require a shared knowledge base to be able to communicate with each other, providing all agents with some basic level of knowledge will ease communication and facilitate the diffusion of knowledge. Innovation policy based on the knowledge network analysis can be divided into promoting the creation of small-world networks and removing barriers to communication between agents. Small-world networks can be understood as local networks such as business clusters or non-local networks such as research networks or professional networks. Barriers to communication can be removed by improving the learning abilities of agents (means to learn) and promoting investments in collaboration (incentives to learn). The policy measures associated with the issues are various. Much attention is paid to providing a suitable institutional set-up which eases networking and knowledge transfer. Many of the relevant policy measures are complementary and should be adopted as packages. Changing one policy variable might have no effect if other variables are not changed at the same time. Furthermore, the knowledge networks are often technology or industry specific and technology neutral policies may overlook their needs. Thus the technology neutral policy measures should be supplemented by technology-specific measures. The identification of bottlenecks in technology-specific networks is needed in order to choose the best policy measure(s). According to a technological innovation system framework, technology fields should be evaluated on functionality: how a technological innovation system fulfils certain common criteria that are considered necessary for the development of innovations in a field. This evaluation helps choose which policy measures should be implemented.

Hakukoneiden yhteydessä esitetään avainsanoilla kohdistettua mainontaa. Kuluttajan etsintää voidaan häiritä yritysten toimesta joissakin etsintämalleissa. Tutkimuskysymyksinä esitetään, miksi häirintää esiintyy, ja miksi epäneutraali hakukone puuttuu yhteensovituksen tarkkuuteen, heikentää yhteensopivuuden laatua ja mainosten relevanssia. Varaushintoja voidaan käyttää mainoslistojen laadun parantamiseen. Niiden hyvinvointivaikutuksia tutkitaan ylijäämätarkasteluilla. Tutkielman päämallissa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia kohdistetulla mainonnalla voidaan tuottaa markkinoille. Työn aineisto koostuu malleista, jotka lähestyvät tutkimuskysymyksiä kuluttajan etsinnän näkökulmasta. Keskeiset lähteet ovat de Corniere (2011), Athey & Ellison (2011) ja Ellison & Wolitzky (2012). Tutkimusmenetelmä on teoreettinen kirjallisuuskatsaukseen perustuva analyysi. Malleja vertaillaan, analysoidaan strategista käyttäytymistä ja tunnistetaan erilaisia kannustimia. Häirinnän tarkoitus on heikentää kuluttajan etsinnän tehokkuutta ja nostaa etsintäkustannuksia. Yksittäisellä yrityksellä on kannustin häiritä ja yritys voi määritellä häirinnän tason. Häirintä voidaan olettaa yritykselle joko ilman kustannuksia tai kustannusten kanssa. Signaalihäirintä sisältää ylihäirintäongelman ja kuluttajan odotukset vaikuttavat oleellisesti hyvinvointiin. Mainonnan kohdistaminen avainsanoilla minimoi etsintäkustannukset, parantaa yhteensopivuutta ja lisää hintakilpailua. Klikkausmaksu on hakukoneen instrumentti, jonka tason se asettaa tavoitefunktioonsa. Hakukoneen tavoitteet asettuvat vastakkain: se voi tavoitella kaupan volyymiä tai pyrkiä ulkoistamaan yrityksen voittoa kasvattamalla osuuttaan kaupasta. Hakukoneen valitsema klikkausmaksu on korkeampi kuin sosiaalisesti optimaalinen taso, minkä vuoksi osa kuluttajista jää markkinoiden ulkopuolelle ja kaupan volyymi laskee. Epäneutraali hakukone voi mekanismin suunnittelulla valita yhteensovituksen tarkkuuden. Se voi lisätä prosessiin kohinaa ja siten heikentää yhteensopivuuden laatua. Lisäksi se voi valita kuluttajan kohtaaman efektiivisen etsintäkustannuksen. Näin se pystyy heikentämään etsinnän tehokkuutta, nostamaan etsintäkustannuksia ja hintatasoa. Hakukone suosii yritystä epätarkempaa yhteensovitusta. Varaushinta on hakukoneen väline, jolla voidaan lisätä mainoslistan laatua. Samalla varaushinnalla voi edistää sekä kuluttajan ylijäämää että sosiaalista hyvinvointia, koska niiden välillä on suora kytkös. Hakukoneen voiton maksimoiva varaushinta osoittautuu korkeammaksi kuin sosiaalisesti optimaalinen taso.

In the standard model of competitive labor markets, an influx of immigrants increases the labor market prospects of native workers whose labor is complementary to the immigrants' labor and decreases that of those native workers whose labor is substitutable with immigants' labor. The standard model cannot, however, explain how vacancies and unemployment exist at the same time, or allow the job creation to respond to the arrival of new workforce. This master's thesis studies the effects of immigration on the wages, employment and welfare of native workers when firms and workers have to spend resources to find a suitable job match. In this environment, search frictions produce unemployment and the job creation is allowed to respond to an influx of immigrants. Matching model with three different settings is used to study these effects. In the first one immigration is introduced to a two-country matching model to see how an influx of immigration affects wages, unemployment rate and welfare of natives through probabilities of finding a job and finding a worker for an open vacancy. By Pareto ranking the three equilibria the model produces it is shown that immigration is beneficial to all parties involved. The second setting is a one-country model with two sectors and examines how an influx of immigrants to one of the sectors affects natives' welfare in that sector. The effect is ambiguous and comprises of an impact through matching probabilities and an impact though relative prices. Finally, the impact of low-skilled immigration on both high-skilled and low-skilled native workers is studied. It will be shown that an influx of low-skilled immigrants has a positive impact on the wages and employment rate of high-skilled natives but an ambiguous impact on those of low-skilled natives. When the education choice is endogenized, however, more natives decide to acquire education and the overall effect is positive. While these results do not perfectly fit the empirical findings on the subject, they offer one mechanism to understand the behavior of labor markets with immigration, and help to understand the empirical results that contradict the predictions by the standard model.

Viime vuosikymmeninä teollistuneissa OECD-maissa yksi suurimmista väestöllisistä muutoksista on tapahtunut syntyvyydessä. Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen useissa teollistuneissa maissa väestönkasvun trendi on ollut laskeva, mikä puolestaan on johtanut kasvavaan huoleen matalan syntyvyyden sosioekonomisista seurauksista. Matala syntyvyyden taso on monissa kehittyneissä maissa luonut varjon valtion ylläpitämän sosiaaliturvajärjestelmän ylle ja sen rahoituspohjan heikentyminen on kasvattanut huolta järjestelmän tulevaisuudesta. Myös muun muassa viime vuosikymmenten taloudelliset taantuma-ajat, väestön ikärakenteessa ja työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset, sekä väestön ikääntyminen ja veronmaksajien väheneminen ovat luoneet uudenlaiset paineet julkisen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän ylläpidolle ja rahoittamiselle. Mietittäessä puolestaan syitä syntyvyyden madaltumiseen viime vuosikymmeninä, ovat tutkimukset osoittaneet, etteivät talous- ja sosiaalijärjestelmien rakenne sekä niissä tapahtuneet muutokset ole olleet tässä muutoksessa merkityksettömiä. Verotuksella ja valtion myöntämillä sosiaalituilla on osoitettu olevan vaikutus yksilön lapsenhankinta- ja myös perheenmuodostamispäätökseen. Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat matala syntyvyys, sekä sen syyt ja seuraukset taloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää matalan syntyvyyden ja perheen perustamisen sekä jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän välistä yhteyttä, ja löytää todisteita siitä, millaisia kannustimia julkisella eläkejärjestelmällä syntyvyyden suhteen on. Lisäksi tutkielmassa perehdytään julkisen eläkejärjestelmän tulevaisuuteen väestöllisten haasteiden edessä, ja tarkastellaan järjestelmän uudistamismahdollisuuksia. Matalaa syntyvyyttä tarkastellaan muun muassa väestöllisen transition teorian avulla. Matalan syntyvyyden ja jakojärjestelmäisen eläkejärjestelmän suhdetta tutkitaan Zhangin ja Zhangin (2007) matemaattisella mallinnuksella, jonka avulla saadaan selville, että julkisen eläkejärjestelmän käyttö sosiaalisen hyvinvoinnin optimoinnissa on pääomainvestointien ulkoisvaikutusten myötä oikeutettua, ja että järjestelmällä ja sitä rahoittavalla tuloverolla on negatiivinen vaikutus syntyvyyteen, mikäli vanhemmat preferoivat lastensa laadullisia, hyvinvointiin liittyviä ominaisuuksia niiden lukumäärään. Perheen perustamisen ja eläkejärjestelmän suhdetta puolestaan tarkastellaan Ehrlichin ja Kimin (2007) tutkimuksen pohjalta. Ehrlichin ja Kimin tutkimuksen tulos on, että julkista eläkejärjestelmää rahoittavan tuloveron ja sen korottamisen vaikutus syntyvyyteen ja perheen perustamiseen on negatiivinen. Julkisen eläkejärjestelmän viittä eri uudistamisvaihtoehtoa ja niiden hyvinvointi-vaikutuksia käsitellään tutkielmassa pääosin Attanasion, Kitaon ja Violanten (2007) mallin avulla. Jokaisella reformilla on Attanasion, Kitaon ja Violanten mukaan erilaisia makrotaloudellisia vaikutuksia, joita tarkastellaan tutkielmassa pääosin sanallisesti ja graafisesti, sekä eri tutkimusten tuloksia vertailemalla. Tutkielmassa käsite syntyvyys rinnastetaan taloustieteellisessä mielessä lasten kysynnäksi, ja sitä tutkitaan pääosin makrotaloudellisesta näkökulmasta. Kaikki tutkielmassa käytettävät matemaattiset mallit ovat limittäisten sukupolvien malleja ja julkisella eläkejärjestelmällä viitataan jakojärjestelmäiseen, pay-as-you-go -eläkejärjestelmään.

This thesis studies the interest-rate policy of the ECB by estimating monetary policy rules using real-time data and central bank forecasts. The aim of the estimations is to try to characterize a decade of common monetary policy and to look at how different models perform at this task. The estimated rules include: contemporary Taylor rules, forward-looking Taylor rules, nonlinear rules and forecast-based rules. The nonlinear models allow for the possibility of zone-like preferences and an asymmetric response to key variables. The models therefore encompass the most popular sub-group of simple models used for policy analysis as well as the more unusual non-linear approach. In addition to the empirical work, this thesis also contains a more general discussion of monetary policy rules mostly from a New Keynesian perspective. This discussion includes an overview of some notable related studies, optimal policy, policy gradualism and several other related subjects. The regression estimations are performed with either least squares or the generalized method of moments depending on the requirements of the estimations. The estimations use data from both the Euro Area Real-Time Database and the central bank forecasts published in ECB Monthly Bulletins. These data sources represent some of the best data that is available for this kind of analysis. The main results of this thesis are that forward-looking behavior appears highly prevalent, but that standard forward-looking Taylor rules offer only ambivalent results with regard to inflation. Nonlinear models are shown to work, but on the other hand do not have a strong rationale over a simpler linear formulation. However, the forecasts appear to be highly useful in characterizing policy and may offer the most accurate depiction of a predominantly forward-looking central bank. In particular the inflation response appears much stronger while the output response becomes highly forward-looking as well.

The latest financial crisis stimulated discussions about the necessity of updating some of the asset pricing and financial market models. Rational herding of investors is one possible way to approach this problem. Especially, in the times of increased uncertainty investors are more easily affected by the actions of others, trying to protect their income or status. Furthermore, herding is frequently associated with a destabilizing effect on trading prices in the financial markets. The thesis has two main goals. Firstly, it theoretically establishes necessary conditions that stimulate rational herding among the investors in the financial markets. The main focus is on the significance of the increase of uncertainty. Secondly, it studies how rational herding might increase price volatility and lead to price bubbles. The thesis introduces two sequential trading models with rational herd behaviour. The models are closely linked to the main themes. The model by Avery and Zemsky (1998) focuses on the influence of the multidimensionality of uncertainty in the financial markets and presents it as a main reason for investors’ herding behaviour. The model also introduces a mechanism through which herding may lead to price bubbles. Avery and Zemsky (1998) achieve price bubbles by the addition of a third dimension of uncertainty. The second model is by Park and Sabourian (2011). It underlines the effect the form of the signal has on the behaviour of the investors and establishes more profound arguments for the appearance of price bubbles in the financial markets due to herding. The main conclusion of the thesis is that theoretically it is relatively easy to confirm that the increase of uncertainty in the financial markets, for example due to a financial crisis, can lead to herd behaviour of rational investors. Another important conclusion is that it can be theoretically established that herding increases price volatility and might even partly explain the phenomenon of price bubbles. The findings of the thesis suggest that rational herding should be considered as a possible extension to the financial market and pricing models, which currently govern policymakers’ decision-making processes.

My thesis is about New Keynesian DSGE model with price rigidity and how it models economic activity in the Euro Area. I derived the New Keynesian model starting from assumption of two-tiered production structure: perfectly competitive final good manifacturer and imperfectly competitive intermetiate good manifacturer. The intermediate good manifacturers are allowed to adjust their prices every quarter with certain probability. Those who can't adjust their prices, can raise them with inflation index. These aforementioned microfoundations give rise to the New Keynesian Phillips Curve. The expectations-augmented IS-curve is derived from household utility function. A central bank sets the interest rate I used Euro area data on interest rate, output and inflation. I fitted the New Keynesian model I derived on the aforementioned data. I estimated the parameters of New Keynesian model with software called Dynare. I found that prices are rigid on euro area. 34 per cent of companies can adjust their prices every quarter. I found the technology shocks are persistent while the monetary policy shocks are less so. The supply shocks are not persistent but demand shocks are. And I also found the central bank (which in this context means the national central banks from 1971 to 1999 and ECB after 1999 cares much more about inflation than output gap. I found the elasticity of consumption is unity. Overall, I found the New Keynesian DSGE model neatly fits the data and it is a good explainer to the Euro area economic activity.

The main motivation for this thesis is to analyze whether there is a statistical relationship between shocks in oil prices and macroeconomic variables in Finland. Previous studies have suggested that oil price shocks may have effects on macroeconomic aggregates including real GDP, industrial production, CPI inflation, and unemployment. Although there is extensive literature on the topic, little empirical work has been done in Finland. The theoretical part of this study is focused on analyzing the suggested economic relationships between changes in oil prices and macroeconomic variables. The specific features of the Finnish economy related to consumption and acquiring of oil are presented, with comparisons made with the US. An extensive overview of the existing literature on the topic will also be included. In the empirical part of the thetis bivariate and multivariate vector autoregressive (VAR) models are used on Finnish data to study the relationship between oli price shocks and a number of macroeconomic variables. Both monthly and quarterly data is used for the period 1985m6-2010m12 (1985q3-2010q4). Different oil price series and transformations are used in order to ensure robustness of the results and to test for possible asymmetric effects. Findings from bivariate VAR models suggest that oil price shocks are Granger-causal for changes in real GDP, industrial production, inflation, and unemployment with at Ieast some of the oil shock specifications used. The results for the multivariate VAR models include the most important findings of my thesis, since these models allow us to control for interrelations between macroeconomic variables that could be attributed to the oil shocks in bivariate models. The main findings from multivariate models are that the overall responses of industrial production and real GDP to an oil shock are negative, while responses of CPI inflation and the unemployment rate are positive. The findings from the asymmetric oil price series suggest that the responses to positive and negative oil shocks are symmetric.

Tässä työssä käsitellään taloustieteellistä onnellisuustutkimusta keskittyen erityisesti onnellisuuden suhteellisuuden sekä onnellisuuden mittaamisen kysymyksiin. Taloustieteen onnellisuustutkimus on vielä melko nuorta, ja tutkimusala, kuten tämä työkin, nojaavat osittain myös muiden tieteenalojen tuloksiin. Työssä todetaan onnellisuuden olevan suurilta osin suhteellista, ja tällä on vaikutuksia niin taloustieteellisen hyödyn mallintamiselle kuin poliittiselle päätöksenteollekin. Suhteellisuuden elementti onnellisuudessa liittyy erityisesti tulojen vertailuun sekä positionaalisiin hyödykkeisiin. Onnellisuutta käsitellään mallintamisen yhteydessä tutkimusalan eräiden tärkeimpien nimien, Layardin (2003) sekä Blanchflowerin ja Oswaldin (2004) klassisen hyötyfunktion muunnoksilla, sillä onnellisuustaloustieteessä ei vielä ole esitetty kattavia matemaattisia malleja. Työ kokoaa yhteen useita onnellisuusaineistoja sisältäviä tutkimuksia, joista voidaan tehdä päätelmiä ihmisten onnellisuuden osatekijöistä. Näiden tutkimusten tuloksena voidaan arvioida, minkälaisia osa-alueita yhteiskunnan onnellisuusmittareiden tulisi sisältää. Samoin onnellisuustutkimus osoittaa, että esimerkiksi työttömyyden vaikutus onnellisuuteen on huomattavasti suurempi kuin työttömyyden vähentämän tulon vaikutus. Merkittäviä onnellisuustutkimuksen tuloksia liittyy myös Alesinan et al. (2004) laajasti tutkimaan tulonjaon ja onnellisuuden yhteyteen, sillä tulonjaon tasa-arvoisuus vaikuttaa eri maiden kansalaisiin keskimäärin eri tavoin. Tulonjaon epätasaisuus vähentää Euroopassa vähätuloisten onnellisuutta, kun taas Yhdysvalloissa parempituloisten onnellisuutta vähentää suurempi tuloepätasa-arvo, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena Euroopan Yhdysvaltoja parempien sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksien valossa. Tuloepätasa-arvo vaikuttaa eri tavoin eri tuloryhmien sekä eri poliittisia ideologioita edustavien ryhmien edustajiin. Tämä pro gradu -työ selvittää myös miten onnellisuutta voidaan mitata ja ehdottaa tämän perusteella onnellisuusdatan käyttöä poliittisen päätöksenteon tukena. Tutkielmassa pohditaan myös, millaisia implikaatioita onnellisuustaloustiede antaa erityisesti valtion menojen vaikutukselle, vero- ja hyvinvointipolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle. Erityisesti veropolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle suhteellisuuden ja vertailun vaikutus onnellisuuteen ovat oleellisia, sillä kaikkien työn esittelemien tutkimusten ja aineistojen perusteella vertailu ja suhteellinen asema ovat onnellisuudelle tärkeitä.

Suurten kaupunkien kasvaminen ja myös työpaikkojen keskittyminen kasvukeskuksiin ovat luoneet paineen tutkia muuttoliikettä tarkemmin. Etenkin nuoret ovat ryhmä, jonka muuttokäyttäytymistä olisi hyvä ymmärtää, koska he ovat muuttoalttiimmassa iässä. Muuttoliike syntyy muuttajien tarpeista ja alueiden kyvystä vastata niihin. Kuluttajat kysyvät paikallisia julkishyödykkeitä ja kunnat tarjoavat niitä. Kuluttajat haluavat tyydyttää tarpeensa ja muuttavat siihen kuntaan, jonka paikallisten julkishyödykkeiden tarjonta vastaa heidän preferensseihinsä. Tiebout esitteli paikallisten julkishyödykkeiden käsitteen ensimmäisenä vuonna 1956. Artikkelissaan hän esittää ratkaisun siihen ongelmaan, että ihmiset eivät paljasta preferenssejään julkishyödykkeitä kohtaan. Hän esittelee paikallisia menoja käsittelevän mallin, jossa yksittäiset kotitaloudet paljastavat preferenssinsä paikallisia julkishyödykkeitä kohtaan valitsemalla asuinkunnakseen sellaisen kunnan, joka tarjoaa kotitalouden toivoman määrän näitä hyödykkeitä. Monet tutkijat ovat testanneet Tieboutin mallia empiirisesti, ja iso osa tutkimuksista tukee kyseisen mallin tuloksia. Tutkimuksessani tarkastelen muuttoliikettä Tikkurilaan ja Tikkurilasta paikkatieto-ohjelmiston avulla. Käytössäni on Tilastokeskuksen ruututietokanta vuodelta 2012 sekä Väestörekisterikeskukselta saatua muuttodataa vuosilta 2006–2007 ja 2011-2012 koko Suomesta. Keskeisiksi tuloksiksi tulomuuton osalta saadaan, että muutto Tikkurilaan tulee pääosin läheltä, noin 5-10 kilometrin säteeltä. Tyypilliset Tikkurilaan muuttajat ovat nuorentuneet vuosista 2006–2007. Kotitalouksien koko on pienentynyt ja nykyään muuttaneista kotitalouksista suurin osa on joko yksinasuvia tai pariskuntia. Naisten osuus Tikkurilaan muuttaneista on hieman miehiä suurempi, mutta ero on pienentynyt vuosista 2006–2007. Lähtömuuton osalta voidaan todeta samoja asioita. Ainoa ero on se, että poismuuttavien kotitalouksien joukossa on enemmän myös 3-4 hengen kotitalouksia. Hypoteesi siitä, että Tikkurila olisi portti Helsinkiin, ei pitänytkään tarkasteltavina ajanjaksoina paikkaansa. Helsingistä Tikkurilaan muuttaneita oli vuosina 2011–2012 enemmän kuin Tikkurilasta Helsinkiin muuttaneita eli Tikkurila ei ole ainoastaan portti Helsinkiin vaan muuttoa on molempiin suuntiin. Vuonna 2006–2007 Tikkurilaan muuttaneista noin 7000 henkilöä asuu vielä Tikkurilassa. Ainoastaan noin 300 henkilöä on muuttanut alueelta pois. Tikkurilan vetovoimatekijöiden roolia muuttoliikkeessä ei pystytty käytössä olevan numeerisen datan perusteella kattavasti tutkimaan. Nuorten preferenssien selvittäminen palvelujen suhteen vaatisi kyselytutkimuksen laatimista.