Browsing by discipline "Markkinointi"

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia panimoalan yritysten sosiaalisen median brändiyhteisöissä julkaisemien markkinointiviestien sisällön merkitystä kuluttajan osallistumiseen. Päätutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan tutkimalla, minkälaisia markkinointiviestejä yritykset julkaisevat brändiyhteisöissä ja miten kuluttajat osallistuvat yrityksen julkaisemiin viesteihin. Tutkimuksessa keskityttiin suomalaisiin, mietojen alkoholijuomien brändeihin, joiden markkinointia säädellään Suomen alkoholilainsäädännössä. Tutkimusaineisto kerättiin Sinebrychoffin, Hartwallin ja Olvin omien brändien aktiivisista brändiyhteisöistä kuuden kuukauden ajalta. Tutkitut brändiyhteisöt olivat Golden Cap, Karhu, Koff, Happy Joe, Karjala, Lapin Kulta, Upcider ja Sandels. Markkinointiviestejä analysoitiin sisällön erittelyllä, jonka avulla viesteistä pyrittiin löytämään yhteneviä teemoja ja ominaisuuksia. Sisällön erittelyssä havaittujen teemojen ja ominaisuuksien vaikutusta kuluttajien osallistumiseen tutkittiin lopuksi usean selittäjän regressioanalyysilla. Kuluttajan osallistumista mitattiin viestien saamien tykkäysten, kommenttien, jakojen ja tägäysten avulla. Sisällön erittelyn avulla tutkituista markkinointiviesteistä tunnistettiin kahdeksan teemaa ja viisi ominaisuutta. Teemoiksi tunnistettiin viihde, yhteistyö, elämäntapa ja nautinto, vuodenajat ja sää, ajankohtaiset, tietoa brändistä, juhlat ja ystävyys, suomalaisuus ja perinteet sekä ominaisuuksiksi kuvan, videon tai linkin käyttö sekä toivotuksen tai kysymyksen esittäminen. Regressioanalyysin tulosten perusteella viihde-teeman käytön voidaan ennustaa lisäävän kaikkia kuluttajan osallistumisen muotoja eli tykkäyksiä, kommentteja, jakoja ja tägäyksiä. Ystävyys ja juhlat -teeman käytön voidaan tulosten perusteella ennustaa vähentävän viestin saamaa osallistumista. Kysymyksen esittäminen julkaisussa lisää julkaisun saamia kommentteja, mutta vaikuttaa negatiivisesti muihin osallistumisen muotoihin. Tutkimustulosten perusteella markkinointiviestin sisällön voidaan nähdä vaikuttavan kuluttajien osallistumiseen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että yritysten tulisi mietojen alkoholijuomien brändiyhteisöissä keskittyä tarjoamaan viihteellisiä julkaisuja ja sisältöjä kuluttajille. Huumoria ja sanaleikkejä sisältävien julkaisujen voidaan ennustaa lisäävän muunlaisia julkaisuja enemmän kuluttajan osallistumista, mikä mahdollistaa brändiviestin leviämisen kuluttajien keskuudessa eWOMin avulla.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten kuluttajien mobiilisovellusten käyttöä päivittäistavarakaupassa tällä hetkellä ja sovellusten kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tarkoituksena on ymmärtää, millaiset mobiilisovellukset kuluttajat kokevat hyödyllisinä. Tutkimuksen viitekehys rakennetaan kartoittamalla nykyisiä monikanavamarkkinoita toimintaympäristönä ja kuvaamalla mobiilisovellusten roolia osana niitä. Teoria muodostaa kuvan mobiilisovellusten ainutlaatuisista ominaisuuksista, ominaisuuksien merkityksestä kuluttajalle, kuluttajan kanavavalintaan vaikuttavista tekijöistä ja päivittäistavaroiden valintaan liittyvistä erityispiirteistä. Viitekehys kuvaa kuluttajan tapaa muodostaa kanavan käyttöarvo peilaamalla sitä ostopäätösprosessin ja käyttökontekstin läpi. Teoriaosuudessa käydään läpi laajasti sekä monikanavaisen että mobiilin ostamisen tutkimusta, ja sitä käytetään avuksi kyselyn suunnitteluun. Tutkimusmenetelmänä käytetään survey-kyselytutkimusta. Aineisto kerättiin 3.1–10.2.2020 verkkokyselyllä, jota levitettiin sähköpostin sekä WhatsUp- ja Facebook-sovelluksen avulla. Kyselyyn saatiin 750 vastausta, joista lopulliseen aineistoon hyväksyttiin 626. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytetään IBM SPSS Statistics 25.0 for Windows -ohjelmaa. Vastaajista noin puolet käyttää mobiilisovelluksia päivittäistavaraostosten apuna. Eniten niitä käyttävät perheelliset, taajamassa asuvat nuoret naiset. Sovelluksia käytettään etenkin kotona ennen ostoksia ja kaupassa ostosten aikana. Tuloksen tukevat näkemystä, että mobiilisovellusten käyttö on monipuolista, mutta sitä voidaan yhä monipuolistaa oikeanlaisilla palveluilla. Erilaisia palveluita kaivataan eri vaiheisiin ostopäätösprosessia. Tuloksissa korostuvat ostopäätösprosessin vaiheista, joihin kaivataan mobiilipalveluita, erityisesti etsintä, vaihtoehtojen vertailu ja ostos. Sovellusten käyttöominaisuuksista QR- ja viivakoodien lukua sekä kotiin tilaamista käytetään vähemmän kuin muita ominaisuuksia. Mobiilisovellusten erityisominaisuuksien tuomat mahdollisuudet tulee ottaa huomioon niitä suunniteltaessa. Ainutlaatuisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi liikuteltavuus ja paikallistettavuus. Mobiilisovellus mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen niin kaupassa kuin sen ulkopuolella. Tutkimuksessa tarkastellaan mobiilisovelluksia yksittäisen kanava-ajattelun sijaan kokonaisvaltaisena palveluna kuluttajalle. Tavoitteena on lisätä kuluttajan kokemaa käyttöarvoa. Kuluttajat haluavat mahdollisimman kohdennettuja palveluja, jotka mukautuisivat ostopäätösprosessin ja käyttökontekstin mukaan. Mobiilisovelluksesta tulee ikään kuin henkilökohtainen ostoavustaja.

Tämä tutkimus pyrki selvittämään millaista brändipääomaa Suomen Punaisella Ristillä on 20-30-vuotiaiden arvion mukaan. Kirjallisuuskatsaus keskittyi tarkastelemaan niin nonprofit organisaation erityispiirteitä kuin brändiä ja tarkemmin brändipääomaa. Brändipääoman kannalta tutkimuksen keskiössä olivat erityisesti brändimielikuvat, -tietoisuus ja koettu laatu. Teoriaosassa syvennyttiin myös siihen miten nonprofit organisaatio rakentaa brändipääomaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oli selvää, että brändi on yhä enenevässä määrin merkittävä voimavara nonprofit organisaatiolle. Organisaation menestymisen kannalta erityisen tärkeää on, että brändi on selkeä, tiedostettu, ja kilpailijoista erottuva. Brändillä tulee olla positiivinen persoonallisuus, jonka arvoihin on helppo samaistua. Empiirinen tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena ryhmähaastatteluna, johon osallistui 8 vastaajaa. Tutkimuksen teemoihin pohjautuva ryhmähaastattelu mahdollisti rikkaamman keskustelun syntymisen yksilöhaastattelujen sijaan. Ryhmähaastattelussa käytettiin tukena Suomen Punaisesta Rististä kerättyä materiaalia, kuten kuvia, videoita ja internet-sivuja. Haastattelun lopuksi vastaajat osallistuivat myös syvemmälle mielikuviin paneutuvaan brand-as-a-person –tutkimukseen. Tutkimustulokset osoittivat, että Suomen Punaisen Ristin tietoisuus kohderyhmässä oli vahva. Organisaation koettu laatu ei kuitenkaan pärjännyt vertailussa muille toimialan organisaatioille. Mielikuvat organisaatiosta jakautuivat niin positiivisiin kuin negatiivisiin. SPR koettiin erittäin luotettavaksi ja hyväntahtoiseksi. Haasteeksi nousivat kuitenkin organisaation eri toimintojen ulkoinen epäjohdonmukaisuus, sanoman konkreettisuuden puute, samaistumisen ongelmat, ja toiminnan mukanaan tuoma liiallinen vastuu ja sitoutuminen. Brändin tuttuus oli myös heikkoa – haastateltavat eivät tunteneet SPR:n eri toiminnan haaroja. Tämän voidaankin nähdä olevan kohderyhmällä merkittävimpänä, yksittäisenä esteenä organisaation toimintaan osallistumiselle.

Packaging has a pivotal role in stimulating interest in a product, as well as informing customers by providing insight to the product’s attributes and quality. The aim of this study was to investigate whether beer packaging affects customers’ expectations, and to determine what kind of impact these expectations have on the perceived quality, taste and hedonic liking. For this study we conducted a consumer test to measure the effects various packaging designs, cans, and bottles had on consumer satisfaction. Research reviewed for this study focuses on multisensory perception processes and how our sensory modalities are integrated for creating multimodal perception. Theoretical models of the interaction between expectation and perception show how clues of a product’s characteristics can affect perceived quality. The impact of external and internal cues on perceived quality is especially evident in the studies reviewed herein. External cues set expectations for a given product’s physical characteristics during consumption, such as taste. Lastly, we examine the difference in attributes and characteristics of packaging as an external cue. We collected research material for this study with a consumer test carried out in a public space. 105 subjects reviewed the quality and hedonic liking of a beer. Subjects were divided into two groups, with the first group reviewing canned beer and the second group reviewing bottled beer. Responses between the groups were investigated using tests for independent and unpaired samples, and correlations were calculated using Spearman’s rank correlation coefficient. The results suggest that packaging has an influence on both the expected and perceived hedonic liking. When packaged in a bottle, subjects perceived beer to be more pleasant in taste, visual and overall liking. Additionally, differences in individually perceived sensory qualities such as bitterness were more readily detected. The available evidence and results from our study substantiate claims that packaging affects consumer’s perception of product’s intrinsic characteristics such as taste. Inasmuch, brand owners should take into account the possible effect of the packaging when developing and bringing products to market.

Teollinen komponenttikauppa on murroksessa digitalisaation ja kansainvälisten verkkokauppojen kehittyessä sekä myyjien roolin pienentyessä jatkuvasti. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa on yrityksen ymmärrettävä asiakkaan tarpeita ja tiedonhakuprosesseja, jotta palveluita voidaan räätälöidä paremmin ja markkinointia kohdentaa tehokkaammin. Lisäksi pärjätäkseen markkinoilla on ymmärrettävä millaisista rooleista ostava organisaatio muodostuu ja mihin eri ostoprosessin informaationhaun vaiheisiin voidaan vaikuttaa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisaation informaationhausta ostopäätöksen tueksi teollisessa komponenttikaupassa. Tätä pyritään toteuttamaan tunnistamalla, miten ostoyksikkö muodostuu elektroniikkateollisuudessa ja havaitsemaan mistä informaatiota lähdetään etsimään. Lisäksi tutkielmassa mennään syvälle siihen, mikä informaatio on tärkeintä, jotta ostopäätös voidaan ylipäätään saavuttaa. Tämä tutkielma havainnollistaa miten informaationhaku elektroniikkateollisuuden ostoprosessissa rakentuu ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan eri ostotilanteissa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla elektroniikkasuunnittelijoita ja ammattiostajia. Elektroniikkasuunnittelijat ja ostajat ovat keskeisissä rooleissa elektroniikkateollisuuden osto-organisaatiota, joten tästä syystä tutkielmassa keskityttiin näihin kahteen ryhmään. Tapauksiksi, eli caseiksi, valikoitui kirjallisuuskatsauksen pohjalta BUYGRID-mallin kolme erilaista ostotilannetta: Uuden hankinta, muokattu uudelleenosto ja suora uudelleenosto. Tutkimalla jokaista tapausta erillisinä, saatiin hyvä selkyys siitä, missä tapauksissa informaationhaku käynnistyy ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan. Kaikenkaikkiaan tämä tutkielma jatkaa vanhoja ostoprosessia tutkineita teorioita ja vahvistaa ymmärrystä informaationhaun kokonaisuudesta. Lisäksi tutkielmassa tehdään havaintoja organisaation ostokäyttäytymisestä ja painotetaan asiakasymmärryksen tärkeyttä ja merkityksestä B2B-kaupassa. Informaationhaku on siirtynyt lähes kokonaan internetin puolelle, mutta myös referensseillä, messuilla ja myyjilläkin on vielä merkitystä. Informaatiota haetaan kaupallisista materiaaleista, valmistajien ja jakelijoiden verkkosivuilta. Yritysten kannattaakin panostaa sisältöstrategiaan ja tarjota relevanttia ja oikeansuuntaista sisältöä oikeille kohderyhmille pärjätäkseen kilpailussa jatkossakin. Tulevaisuudessa asiakastyytyväisyys ja brändin merkitys korostuvat entisestään ja positiiviset kokemukset erilaisista verkkoalustojen toiminnallisuuksista saavat ostajat käyttämään niitä jatkossakin yhä enemmän.

Internetin kehittymisen myötä mainostajat ovat huomanneet perinteisen mainonnan keinojen menettäneen tehoaan kuluttajien vältellessä keskeyttäviä mainoksia ja keskittäessä tiedonhankintansa hakukoneiden välityksellä aidosti merkityksellisiin ja arvoa tuottaviin sisältöihin. Ratkaisuna kuluttajien muuttuneisiin medioiden käyttötapoihin yritykset ovat siirtyneet tuottamaan ostettujen- ja ansaittujen medioiden rinnalla yhä enemmän sisältöjä omien sähköisten medioidensa välityksellä. Uutta digitaalisen aikakauden kilpailukykyä on alettu hakemaan sisältömarkkinoinnista eli menetelmästä, jossa keskitytään tuotteiden tai palvelujen myynnin sijasta luomaan ja jakamaan sisältöjä, jotka houkuttelevat ja vetävät kohdeyleisöt mukaansa, ja lopulta kannustavat yleisöt yritykselle tuottoisiin toimenpiteisiin. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella kuluttajille kohdistetun ruoka-aiheisen sisältömarkkinoinnin käyttöä ja muotoja päivittäistavarakaupan omissa medioissa Suomessa. Tutkielman viitekehys rakennettiin tarkastelemalla kirjallisuutta painottaen sisältömarkkinoinnin sijoittumista markkinointiviestinnän pääkenttään sekä mediaympäristöön, jonka lisäksi sisältömarkkinointia tarkasteltiin sidosryhmistä kuluttajille suuntautuvana markkinointiviestintänä. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja sen empiirinen aineisto koostui sekundaarisista, päivittäistavarakaupan toimijoiden omista medioista, hankituista aineistoista. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin perusteella voidaan todeta, että päivittäistavarakaupan toimijat hyödyntävät sisältömarkkinoinnin muodoissaan useita samoja teemoja hieman erilaisilla painotuksilla, mutta myös muutamia teemojen eroavaisuuksia on löytynyt. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuluttajia lähestytään sisältömarkkinoinnin avulla yhdeksän teeman kautta. Nämä teemat ovat: ruokailu, tuotteen ominaisuudet, tiedostava kulutus, asiantuntijan näkökulma, sesonkiajattelu, ruoan ja juoman yhdistäminen, vastuullisuus ruoan tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa, haastattelu sekä hyväntekeväisyys ja yhteistyö.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan blogien hyödyntämistä ja merkitystä yritysten markkinointiviestinnässä selvittämällä markkinointi- ja viestintäalan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Blogit ovat markkinointiviestinnän keinona verrattain uusi sosiaalisen median mukanaan tuoma ilmiö, josta on tällä vuosikymmenellä tullut merkittävä kanava kuluttajatuotteiden ja -palvelujen markkinointiviestinnälle. Erilaisia tapoja hyödyntää bloggaajia yritysten markkinointiviestinnässä on useita. Mediatilan myynnin lisäksi bloggaaja voi toimia sisällöntuottajana yrityksen markkinointiviestinnän tarpeisiin. Tällaisia yhteistyön muotoja ovat lukijan ostamiseen tai sivustovierailuun tähtäävä kumppanuusmarkkinointi, bloggaajan sisällöntuottamista yrityksen tarpeisiin tarkoittava sisältömarkkinointi sekä yrityksen sponsoroima sisältö blogeissa, jossa bloggaaja kirjoittaa tai arvioi yrityksen tuotteita tai palveluita korvausta vastaan. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmetodina ryhmähaastattelua. Tutkimuksessa selvitettiin blogi-yhteistyön merkitystä ja nykytilaa yrityksen markkinointiviestinnässä sekä kaupallisen sisällön vaikutusta yrityksen, bloggaajan ja blogin lukijoiden kannalta. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä 26–32 vuotiasta kuluttajatuotteiden markkinointiviestintää toteuttavaa ammattilaista. Tutkimuksen viitekehys syntyi kaupallisen sisällön osapuolien, yrityksen, bloggaajan ja lukijan välisistä vuorovaikutussuhteista. Ryhmähaastattelun perusteella viitekehyksen asiakokonaisuuksista nousi esille neljä pääteemaa: blogin rooli mediana, bloggaaja sisällöntuottajana, bloggaaja yrityksen kumppanina sekä blogiyhteistyöhön liitetyt riskit. Tulosten analysoinnin perusteella voidaan sanoa, että bloggaajan mielipidevaikuttajan rooli sekä lukijoiden ja bloggaajan välisen intiimin suhteen merkitys tunnustetaan merkittävinä etuina bloggaajayhteistyötä tehdessä. Tutkimuksen analysoinnissa esille tullut bloggaajan kaksoisrooli sekä mediatilan haltijana että sisällöntuottajana tekevät bloggaajasta ainutlaatuisen mediahybridin, jonka toimesta toimituksellinen sisältö yhdistyy maksetun mainonnan hyötyihin. Bloggaaja koetaan myös ainutlaatuisena yhteistyökumppanina yritysten näkökulmasta, sillä bloggaaja on samanaikaisesti sekä yksityishenkilö että oman brändinsä edustaja. Tutkimuksen analyysin pohjalta voidaan myös todeta, että merkittävänä osana bloggaajayhteistyötä ovat myös riskit, joita sosiaalisen median ominaispiirteet kuten nopeatempoisuus ja ennalta-arvaamattomuus aiheuttavat. Blogiyhteistyöstä aiheutuneet hyödyt koetaan kuitenkin riskejä suuremmiksi, sillä onnistuessaan bloginäkyvyydellä voidaan saavuttaa merkittäviä markkinointiviestinnällisiä hyötyjä.

Tämän Pro gradun tavoitteena oli selvittää pienten ja keskisuurten yritysten suhtautuminen rahoituspalveluihin ja niiden tarjoajiin, ja varsinkin laskurahoituspalveluun. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka hyvin palvelu tunnetaan Suomessa. Tutkimuksen toimeksiantajan, Resurs Bankin, tavoitteena oli saada uutta tietoa ja keinoja markkinoinnin tehostamiseksi. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena informoituna kyselytutkimuksena, pyrkien kattavaan näytteeseen. Toimeksiantajan tarjoamasta yritystietokannasta valittiin satunnaisotannalla 2000 yritystä, joista tavoiteltiin haastateltavia. Tutkimukseen osallistuminen tapahtui suostumalla puhelinhaastatteluun. Kyselyitä tehtiin yhteensä 200 kappaletta ja vastaajat olivat eri toimialojen yrityksistä ympäri Suomea. Suomen rahoitusmarkkinoille on tullut useita uusia rahoitusalan yrityksiä. Tuloksista selvisi, että pienten ja melko tuntemattomien rahoitusyhtiöiden tarjoamat rahoituspalvelut ovat kuitenkin jääneet tuntemattomiksi. Haastatelluista yrityksistä lähes 70 prosenttia ei osannut nimetä yhtään laskurahoitusta tarjoavaa rahoitusyhtiötä. Lisäksi yli puolet haastatelluista suhtautui laskurahoitukseen negatiivisesti ja samoin uskottiin asiakkaidenkin suhtautuvan. Syinä ovat lähinnä vanhat kokemukset vastaavista palveluista ja tietämättömyys. Rahoitusyhtiön ja – palvelun tunnettuuden ja imagon parantamisessa tulisi keskittyä asiakkuuden ja palvelun käyttöönoton konkreettisiin hyötyihin. Potentiaalisille asiakkaille tulisi osoittaa, mistä palvelun arvo muodostuu. Markkinoinnin kannalta ongelmana on viestin perille meno ja sen ymmärtäminen. Markkinoinnin tulisi ennen kaikkea havainnollistaa laskurahoituksen kustannusrakennetta, koska suurin osa yrityksistä koki palvelun kalliiksi.

Selvityksen tavoitteena on havainnollistaa hinnoittelustrategioiden vaikutuksia yrityksen toimintaan. Lisäksi työssä selvennetään kahvin hinnoittelun sekä keskiostoksen riippuvuussuhteita. Työssä esitellään erilaisia hinnoittelustrategioita ja ne tullaan jakamaan kolmeen isompaan pääryhmään: kustannuksiin, kilpailuun sekä asiakasarvoon perustuviin strategioihin. Hinnoittelustrategiat voidaan myös jakaa pitkäkestoisiin sekä lyhytkestoisiin. Tässä tutkimuksessa tullaan myös esittelemään dynaamisen sekä staattisen hinnoittelemisen eroavaisuudet. Selvitystä varten on hyödynnetty erään kaupparyhmittymän kassajärjestelmädataa, jonka perusteella selviää kahvin vähittäishintakehitys vuosien 2009-2014 aikana. Samalla kaupparyhmittymän keskiostosta vertaillaan hinnoitteluun saman otoskauden aikana. Päivittäistavara-alalla (PT-ala) kampanjointi on hyvin oleellinen osa liiketoiminnan harjoittamista. Kampanjoinnilla tarkoitettaan lyhyt- tai pitkäkestoista markkinasta eroavaa toimintaa, jolla yritys pyrkii vaikuttamaan kuluttajien ostokäyttäytymiseen. PT-alalla kampanjointi on yleensä hyvin hintalähtöistä. Kampanjoinnin aikana hyödykkeen tai palvelun hinnoittelu asetetaan hallitsevaa markkinahintaa alhaisemmaksi. Kampanjatuotteilla voidaan hetkellisesti mahdollisesti vaikuttaa myyntieuroihin, tuottoon, tuottoprosenttiin, asiakaskäyntikertoihin sekä tukkuhinnoitteluun. Lyhytkestoisten kampanjoiden positiivinen vaikutus voi olla kuitenkin kyseenalainen. Osa asiakkaista saattaa vain hakea tarjoustuotteen ja poistua transaktion jälkeen. Noutamalla pelkät tarjoustuotteet, yksittäinen asiakaskäyntikerta laskisi mahdollisesti keskiostosta. Keskiostoksen myötä myös saavutettu tuotto sekä suhteellinen tuottoprosentti saattavat laskea. Pitkäkestoista hinnoittelua harjoitettaessa asiakas ei välttämättä hakisi vain tarjoustuotetta. Mikäli asiakas keskittää ostoksensa yhteen paikkaan, voi keskiostos mahdollisesti nousta. Samaan aikaan tuotto sekä suhteellinen tuottoprosentti saattaisivat nousta, koska tappiolla myytäviä tarjoustuotteita ei olisi. Selvitystä varten on kartoitettu kahvin pitkäkestoinen hinnoittelu vuosilta 2009-2014. Samalla kassajärjestelmädatan avulla tutkimuksessa esitellään kaupparyhmittymän keskiostoksen kehitys ja suuruus kuukausitasolla. Kahvin hinnoittelun muutoksia vertaillaan kaupparyhmittymän keskiostoksen kehitykseen. Tuloksia tarkastellaan korrelaation sekä lineaarisen regressiosuoran avulla. Empiirisen datan perusteella kahvin pitkäkestoisella hinnoittelulla sekä kaupparyhmittymän keskiostoksen välillä on havaittavissa riippuvuutta. Riippuvuus voimistui, kun rajausta tarkennettiin ja otokseen valikoitui vain yksittäinen kahvi-segmentin tuoteperhe. Esitetyn teorian sekä empiirisen tutkimuksen perusteella, voimme todeta, että pitkäkestoinen hinnoitteleminen saattaa olla PT-alalla parempi vaihtoehto kuin dynaaminen kampanjointi. Tutkimustuloksen perusteella otoskaupparyhmittymän tulisi omaksua vielä vahvemmin staattinen hinnoitteleminen ja vähentää lyhytkestoista kampanjointia. Pitkäkestoinen hinnoitteleminen voi mahdollisesti vaikuttaa myös muihin lukuisiin muuttujiin kuten: asiakastyytyväisyyteen, luotettavuuteen sekä kustannustehokkuuteen.

Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen median roolia uuden tuotteen lanseerauksessa. Tutkimuksen ensisijainen tavoite on selvittää, miten yritykset elintarvikealalla hyödyntävät sosiaalista mediaa uuden tuotteen lanseerauksessa. Tutkimalla onnistuneita tuotelanseerauksia, tavoite on löytää tapausten väliltä yhteisiä toimintamalleja, joiden voidaan tunnistaa olevan yhteydessä lanseerauksen onnistumiseen. Lisäksi tutkimuksen tavoite on selvittää tuotteen uutuuden tason vaikutusta lanseerauksessa tehtäviin päätöksiin, ja lanseerauksessa tehtyjen taktisten päätösten vaikutusta lanseerauksen onnistumiseen. Tutkimuksen teoriaosa on kaksiosainen johtuen tutkimuksen tavoitteesta. Ensinnäkin, tutkimuksessa on selvitetty tuotteen uutuuden tason vaikutuksia suhteessa lanseerauksessa tehtäviin päätöksiin. Tämän jälkeen lanseeraukseen liittyvät taktiset päätökset on esitetty. Tutkimuksen toinen teoriaosa käsittelee sosiaalisen median roolia lanseerauksessa – miksi yritykset hyödyntävät sitä ja miten he sitä käyttävät. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena. Tutkitut tapaukset edustavat kolmea tuotelanseerausta elintarvikealalta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja aineisto analysoitiin ensin tapauskohtaisesti sisällönanalyysilla. Tämän jälkeen ristikkäistapausanalyysin avulla etsittiin samankaltaisuuksia tapausten väliltä, joka mahdollisti lanseerauksen onnistumiseen vaikuttaneiden yhteisten tekijöiden tunnistamisen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalisen median käytössä voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti lanseerausten onnistumiseen. Näitä tekijöitä ovat sosiaalisen median strategian olemassaolo, useamman kanavan hyödyntäminen, kanavien käyttötarkoituksen määrittäminen, sosiaalisen median ostettu mainonta, asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa, blogiyhteistyö, sekä asiasisältöjen käyttäminen. Lisäksi tulokset tukivat aiempaa teoriaa taktisten päätösten vaikutuksista lanseerauksen onnistumiseen jakelun ja promootion osalta, sekä osittain tuotteen osalta. Hinnoittelupäätökset olivat pääosin ristiriidassa aiempaan teoriaan nähden. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tavoitteisiin päästiin hyvin, sillä ensisijainen tavoite oli ymmärtää kokonaisvaltaisemmin sitä, miten yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa uuden tuotteen lanseerauksessa elintarvikealalla.