Browsing by discipline "Sociologi"
Now showing items 41-60 of 474
-
(2015)Tämä tutkimus käsittelee sitä, miten autenttisuuden vaikutelma rakentuu suosituissa suomenkielisissä videoblogeissa ja miten niissä esitetään autenttisuutta. Toisin sanoen tutkimuksen mielenkiinto on siinä, miten ja millä tavoin videoblogeissa luodaan vaikutelmaa siitä, että ne käsittelevät ja sisältävät vloggaajan todellisia ajatuksia, tapahtumia ja elämää. Vlogit ovat videoblogeja, joita ihmiset lataavat internettiin, erityisesti YouTubeen. Sosiaaliseen mediaan kuuluvat vlogit ovat saaneet vuodesta 2014 lähtien paljon huomiota myös perinteisemmän median puolella. Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Erving Goffmainin ajatus siitä, että vuorovaikutus on jatkuvaa itsensä esittämistä ja muiden antamien merkkien tulkitsemista. Vlogit ja niiden videot ymmärretäänkin tässä tutkimuksessa vuorovaikutteisina itsensä esittämisen näyttämöinä. Vlogeihin liittyy vahvasti autenttisuuden representaatioita ja niiden yleisöllä on yleensä vlogeja kohtaa tietynlainen todellisuuden olettamus. Tässä tutkimuksessa ymmärretään autenttisuuden vaikutelman antaminen tavoiteltavaksi seikaksi henkilökohtaisten vloigien ympäristöissä. Vlogien autenttisuuden esitykset tulkitaan sekä tiedostamattomaksi että tietoiseksi toiminnaksi. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu suosituista suomenkielisistä vlogeista, jotka ovat ladattu YouTubeen. YouTubessa olevien vlogien käyttäminen aineistona on perusteltua, sillä YouTube on maailman suosituin videosivusto verkossa ja se omaa vlogien suhteen suurimman arkiston. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen menetelmänä on kuva-analyysi, jota täydennetään analysoimalla vlogi-videoiden ääniä, kuten puhetta. Aineistosta löytyi paljon eri vlogeja ja niiden videoita yhdistäviä ominaisuuksia. Aineistossa autenttisuuden vaikutelmaa kasvattivat muun muassa seuraavat ominaisuudet: esityksen luonnollisuus ja epätäydellisyys; puheenaiheiden arkisuus ja vloggaajien nöyryys; yhteisöllisyys sekä katsojien huomioiminen; kerrontaa tukevat tekniset ominaisuudet sekä esitystä tukevat eleet ja eläytyminen. Myös kuvausympäristöt sekä vloggaajien ulkoiset olemukset olivat luonnollisia, epätäydellisiä, arkisia sekä kerskailemattomia ja kasvattivat näin yleisölle välittyvää autenttisuuden vaikutelmaa. Tutkimuksen tulokset ovat lähinnä kuvailevia. Aineiston perusteella on mahdollista esitellä erilaisia mahdollisia tapoja, joilla vlogeissa on mahdollista kasvattaa autenttisuuden vaikutelmaa.
-
(2012)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sosiaalikeskus Satamasta (2009-2011) ja sen pihalla sijainneesta romanileiristä käytyä kamppailua. Tuo kamppailu tapahtui sosiaalikeskuksen aktiivien eli Vapaa katto ry:n ja Helsingin kaupungin välillä. Kaupungilla oli tapauksessa monta roolia. Nuorisoasiankeskus oli Sataman vuokranantaja, joka tarkasteli tilannetta nuorisopolitiikan näkökulmasta ja toimi välittäjänä Sataman ja kaupungin muiden tahojen välillä. Kaupungin johto halusi romanileiristä eroon, minkä vuoksi se kohdisti Satamaan voimakkaita hallintatoimia. Tässä välittävänä tekijänä toimivat kaupungin virastojen Satamaan kohdistamat turvapoliittiset toimet. Tutkielmassa on tarkasteltu kamppailua näiden eri osapuolten näkökulmista. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto koostuu asiakirjoista, havainnoinnista ja haastatteluista. Lisäksi tietoa Satamasta ja siihen liittyneistä tapahtumista on kerätty sanoma- ja aikakauslehdistä sekä Intenetistä. Aineistoa on käytetty sekä informaation keräämiseen että analysointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on hallinnan analyyttinen. Hallinnan analyysi on kohdistettu nuorisopoliittisiin diskursseihin sekä tilan hallinnan keinoihin. Tutkimuksessa tehty tilan hallinnan analyysi osoittaa vallan käytön muodot ja seuraukset. Tilan hallintaa ovat käyttäneet sekä kaupunki että Satama. Näin tutkimus edustaa samalla myös niin sanottua tilan sosiologiaa, joka ottaa tilan erityisyyden huomioon. Lisäksi tutkimus jatkaa sosiaalisten liikkeiden ja erityisesti talonvaltaus- ja sosiaalikeskus-liikkeiden tutkimusta. Yksi työn tuloksista on nuorisotoimen asiakirjoista löydetyt diskurssit. Ne on tutkimuksessa nimetty aktiivisen kansalaisuuden ja vaarallisen nuorison diskursseiksi. Työssä esitetään, että nuorisotoimi käytti diskursseja perusteluna Sataman perustamiseksi ja sen säilyttämiseksi. Liberaalin hallinnan mukainen aktiivinen kansalaisuuden ihanne, jollaisen nuorisotoimi näki Satamassa, törmäsi kuitenkin hallinnan kontrolli-aspektiin. Sataman autonomiaa haluttiin rajoittaa, jotta romanileiristä päästäisiin eroon. Satamalle yhteistyö kaupungin kanssa oli ollut kompromissiratkaisu laillisten tilojen saamiseksi. Romanileiri kuitenkin polarisoi liikkeen radikaalin, autonomiaan pyrkivän puolen ja yhteistyö kaupungin kanssa päättyi. Työn tulokset liittyvät laajemmin suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin ja demokratian kriisi -keskusteluun. Sataman edustama vastademokratia törmäsi jähmeään hallintademokratiaan.
-
(2011)Siviilisäädyn yhteys terveyteen ja kuolleisuuteen on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Avioliitossa elävät ovat keskimäärin terveempiä ja elävät pidempään kuin eronneet, lesket ja naimattomat. Nykypäivänä parisuhdemaisema on kuitenkin monella tapaa heterogeenisempi kuin aikaisemmin. Esimerkiksi avoliitot ja erot ovat yleistyneet ja monet ovat saattaneet kokea useammankin eron. Näillä tekijöillä saattaa olla pitkäaikaistakin vaikutusta terveyteen ja kuolleisuuteen, esimerkiksi stressin välityksellä. Vaikutukset jäävät kuitenkin piiloon mikäli hyödynnetään tietoa ainoastaan siviilisäädystä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää avioliittohistorian yhteyttä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen. Avioliittohistorialla voidaan olettaa olevan yhteyttä nimenomaan näihin kuolemansyihin esimerkiksi eroon liittyvän stressin välityksellä. Tutkielmassa selvitettiin avioliittohistorian ja tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden välistä yhteyttä Suomessa vuosina 1992-2007. Kuoleisuseurantaa edelsi sivilisätytietojejen seuraaminen vuodesta 1970 alkaen. Edelleen tutkittiin sitä, onko yhteys spesifi nimenomaan näille kuolemansyille, vai esiintyykö yhteyttä myös muihin kuolemansyihin. Toisena tavoitteena oli selvittää, missä määrin koulutus, työ, tulot ja vanhemmuus selittävät kyseistä yhteyttä. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten ikä vaikuttaa avioliittohistoriaan ja tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden väliseen yhteyteen. Tutkielmassa hyödynnettiin elinaikamallia, tarkemmin ottaen Coxin regressioanalyysiä. Coxin regressiomallin avulla tutkittiin kuinka kauan eri avioliittohistoriaryhmiin kuuluvat tutkittavat olivat riskissä kokea tapaturma- tai väkivaltakuoleman. Riskiajan perusteella tutkittavat voitiin järjestää suhteellisen kuolemanriskin perusteella pienimmästä suurimpaan. Tutkielman tulokset viittaisivat vahvasti siihen, että avioliittohistorialla on yhteys erityisesti tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen. Kuolleisuuseroja havaittiin myös muissa kuolemansyissä, mutta erot jäivät huomattavasti pienemmäksi kuin tapaturma- ja väkivaltakuolemissa. Työssäkäynti, tulot ja vanhemmus selittivät yhteyttä jonkin verran, erityisesti miehillä. Koulutuksen vaikutus yhteyteen oli vähäinen. Sekä naisilla että miehillä. Nuorempi ikä suojasi tapaturma- tai väkivaltakuolemalta päosin enemmän kuin vanhempi. Tutkielman tulokset tukivat elämänkaariteoriaa, jonka mukaan elämän aikana koetut tapahtumat vaikuttavat nykyhetken ohella ihmisen terveyteen ja tätä kautta kuolleisuuteen.
-
(2016)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan avioliittolain muutosta puolustavaa argumentaatiota Suomessa vuonna 2014. Työssä analysoidaan avioliittolain muutokselle annettuja perusteita sekä selvitetään, millaisiin avioliitto-, perhe- ja yhdenvertaisuuskäsityksiin avioliittolain muutosta puolustava argumentaatio kiinnittyy. Lisäksi tutkimus vastaa kysymykseen, miten argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta haastaa ja vakiinnuttaa heteroseksuaalisen ydinperheen asemaa Suomen lainsäädännössä. Tutkimusta taustoittaa kriittisen perhetutkimuksen näkemykset yksilöllistymiskehityksen myötä moninaistuvista perheen käsitteistä ja käytännöistä, toisaalta perhemyönteistä politiikkaa kuvaavan familismin vakaasta asemasta 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimusasetelmaa syventää myös katsaus kansainväliseen lainsäädäntökehitykseen, jonka keskiössä ovat syrjinnän vastaisten sopimusten yleistyminen sekä tavoite ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämisestä lainsäädännön keinoin. Moninaistuvista perhekäsityksistä ja syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä huolimatta kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön tulkinnoista on luettavissa painoarvo, joka annetaan kahden eri sukupuolta olevan vanhemman sekä heidän biologisten lastensa muodostamalle avioliittoperheelle. Tästä ydinperheontologisesta näkökulmasta eduskunnan marraskuussa 2014 tekemä päätös avata avioliittolainsäädäntö perheen ulkopuolisen adoption mahdollistavine liitelakeineen myös samaa sukupuolta oleville pareille sekä argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta muodostuvat kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi. Ajankohtaisen lisän tuo avioliittolain muutosta käsittelevän lainsäädäntöprosessin perustuminen kansalaisaloitteeseen kansanedustajan tai oikeusministeriön valmisteleman lainsäädäntöaloitteen sijaan. Tutkimuksen aineistona on kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliitolain puolesta sekä 125 puheenvuoroa, jotka eduskunnan kahdessa täysistunnossa esitettiin avioliittolain muutoksen puolesta vuonna 2014. Aineisto on analysoitu Chaïm Perelmanin retorisen argumentaatioteorian tarjoaman käsitteistön avulla. Analyysin tavoitteena oli lukea esiin avioliittolain muutosta puolustava argumentaatiostrategia, joka rakentuu yleisökonstruktioiden, puhujan ja yleisön välisten yhteisymmärryksen alueiden sekä käytettyjen argumentaatiotekniikoiden kokonaisuudesta. Analyysimenetelmä mahdollisti huomion kiinnittämisen argumentaation vakuuttavuuteen sekä argumentaation rakentumisen logiikkaan osana vallitsevaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstia. Avioliittolain muutosta puolustavassa argumentaatiossa havainnollistuu syrjinnänvastaisen lainsäädännön sekä avioliittoperheen lainsäädännöllisen suojan monitulkinnalliset rajat ja risteymät. Tutkimus osoittaa, että argumentaatio avioliittolain muutoksen puolesta rakennetaan uskottavaksi viittaamalla perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteeseen, yhdenvertaisen kohtelun ihanteeseen sekä tasa-arvoon yleisenä ja tavoiteltavana arvona Suomessa. Merkittävä argumentaatiotekniikka on myös julkisen lainsäädännön erottaminen yksityisistä uskonnollisista arvoista. Yksityis- ja perhe-elämän ulkopuolelleen rajaava syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä perustelemaan avioliittolain muutosta, joka kyseenalaistaa erityisesti avioliittoperheen vanhemmuuteen sisältyvän sukupuoliolettaman. Tutkimuksen mukaan avioliittolain muutoksen hyväksyntää vahvistetaankin ennen kaikkea rinnastamalla samaa sukupuolta olevien avioliittoperhe heteroseksuaaliseen avioliittoperheeseen. Samalla vanhemmuus pyritään erottamaan kahden eri sukupuolta olevan vanhemman välttämättömyydestä määrittelemällä hyvä vanhemmuus rakkauden, välittämisen ja sitoutumisen kautta. Vaikka ydinperheontologian heteronormatiivisuus kyseenalaistuu keskustelussa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudesta, vahvistaa eduskunnassa vuonna 2014 käytetty argumentaatiostrategia ajatusta ydinperheen välttämättömyyden yhteiskunnan perusyksikkönä ja tavoiteltavana perhemallina. Keskustelu avioliittolain muutoksesta häivyttää näkyvistä sateenkaariperheiden moninaisuuden lisäksi myös heteroseksuaalisten ihmisten erilaisia perhesuhteita yksinhuoltajaperheistä lapsettomiin perheisiin. Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, onko häivyttäminen tarkoituksenmukaista vai tahatonta. Sen sijaan tutkimus osoittaa logiikan, joka sisältyy valittuun argumentaatiostrategiaan. Perheiden moninaisuuden piilottaminen näyttäytyy välttämättömänä keinona edistää homoseksuaalisten ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia tilanteessa, jossa vastustus liittyy ennen kaikkea heteroseksuaalisen avioliittoperheen kyseenalaistuvaan asemaan. Argumentaatiostrategian logiikan purkaminen auttaa myös ymmärtämään, miksi avioliitoinstituutioon kriittisemmin suhtautuvat puheenvuorot jäävät eduskuntakeskustelun ulkopuolelle. Avioliittolain muutosta puolustava argumentaatiostrategia kiinnittyy vahvasti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ihanteisiin, mitä heijastaa myös keskustelua läpileikkaava termi tasa-arvoinen avioliitto. Yhdenvertaisuuden ymmärrystä leimaa yksilöiden yhdenvertaisuuden ohella vaatimus parien ja perheiden yhdenvertaisuudesta. Perheen määrittyminen kahden vanhemman perheeksi saattaa kuitenkin kaventaa erilaisten perheiden yhdenvertaisuudesta käytyä keskustelua, jolloin tärkeää olisi suunnata huomio myös perheiden arkisiin valintoihin vaikuttavan lainsäädännön normatiivisuuden kyseenalaistamiseen ja purkamiseen sekä perhesuhteiden luovaan itsemäärittelyyn lainsäädännön marginaalissa.
-
(2011)Att ha tillträde till olika arenor i samhället är viktigt, speciellt för unga är känslan av tillhörighet väsentligt för välbefinnandet. I min pro gradu-avhandling synliggör jag de ungas beskrivningar av sina liv och sina erfarenheter av vad det innebär att vara 'invandrare' i Helsingforsregionen med svenska som första främmande språk. Språkkunskaper och förmåga att uttrycka sig samt att använda språket väl blir allt mer relevant i det mångkulturella samhället där människor med olika kulturella bakgrunder möts. Med hjälp av språkkunskaper ges tillträde till den värld som uttrycks och förutsätts via språket. Min teoretiska referensram är förankrad i finländsk och svensk forskning om invandring, tillhörighet, etnicitet och identitetsom tar fasta på ungdomar. Viktiga källor är bland andra Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (2010) och Karmela Liebkind (2000, 2007 m.fl.) Tore Otterups (2005) avhandling om ungdomars flerspråkighet och identitetskonstruktion ger bakgrundskunskap till min studie. Med hjälp av kvalitativa temaintervjuer som undersökningsmetod ger min studie en bild av invandrarungdomarnas uppfattningar, erfarenheter och känslor. De unga som är intervjuade i min pro gradu-avhandling studerar alla vid en svenskspråkig skolinstans i södra Finland. Mina informater är alla födda utanför Finlands gränser och ingendera föräldern är född finländsk, de har alla lärt sig svenska som första främmande språk i Finland. Mitt material består av elva temaintervjuer. De unga i min pro gradu-avhandling poängterar att deras känsla av tillhörighet och tillträde till olika kulturella kontexter är sammankopplat med språkkunskaper. Forskningsresultaten visar att språkkunskaper ger tillträde och ökade möjligheter i det mångkulturella samhället som vi lever i.
-
Biochemistry of the Self : Gender, Emotions and Body Work in the Use of Anti-Age Cosmetic Treatments (2014)The latest trend in the beauty industry is the growth of lower cost and short-term procedures like Botox, chemical peels, and laser skin rejuvenation, which outnumber severe plastic surgery. Anti-age treatments and Botox, in particular, have made it to the top of the most popular cosmetic procedures worldwide. In a neo-liberal economy, when an individual is evaluated through continuous self-improvement, body becomes a symbol of wealth and classed lifestyle. Within this cultural logic, heroic body work and investment in bodily capital are understood as self-improvement and work towards a better self. Russia has recently moved to the logic of global consumer capitalism introducing new classed symbolic hierarchies of body and gender. This research aims to analyze the use of anti-age cosmetic treatments in the context of a new symbolic reordering of gender in capitalist Russia. The study draws on the analysis of interviews with Russian cosmetologists and clients undergoing anti-age cosmetic treatments and ethnographic fieldwork in the beauty salons. Using the framework of ‘governmentality’, ‘body work’ and ‘emotion management’, I show how the global circulation of neo-liberal post-feminist values is domesticated in Russia through classed body practices. Anti-age cosmetic treatments become a classed ‘technology of the self’, which transforms the self with the help of expert-cosmetologists in the expectation of life changes, higher life chances and improvement of status. Emotion work and emotion management become an important part of the project of self-governance. The meta-discourse of choice is the main trope in talking about one’s own decisions to undergo anti-age treatments, which presents new challenges for the feminist critique of such body practices.
-
(2011)The Master’s thesis is qualitative research based on interviews of 15 Chinese immigrants to Finland in order to provide a sociological perspective of the migration experience through the eyes of Chinese immigrants in the Finnish social welfare context. This research is mainly focused upon four crucial aspects of life in the settlement process: housing, employment, access to health care and child care. Inspired by Allardt’s theoretical framework ‘Having, Loving and Being’, social relationships and individual satisfaction are examined in the case of Chinese interviewees dealing with the four life aspects. Finland was not perceived as an attractive migration destination for most Chinese interviewees in the beginning. However, with longer residence in Finland, the Finnish social welfare system gradually became a crucial appealing factor in their permanent settlement in Finland. And meanwhile, social responsibility of attending their old parents in China, strong feelings of being isolated in Finland, and insufficient integration into the Finnish society were influential factors for their decision of returning to China. Social relationships with personal friends, migration brokers, schools, employers and family relatives had great influences in the four life aspects of Chinese immigrants in Finland. The social relationship with the Finnish social welfare sector is supportive to Chinese immigrants, but Chinese immigrants do not heavily rely on Finnish social protection. The housing conditions were greatly improved over time while the upward mobility in the Finnish labour market was not significant among Chinese immigrants. All Chinese immigrants were satisfied with their current housing by the time I interviewed them while most of them had subjective feelings of being alienated in the Finnish labour market, which seriously prevented them from integrating into the Finnish society. In general, Chinese immigrants were satisfied with the low cost of accessing the Finnish public health care services and affordable Finnish child day care services and financial subsidies for children from the Finnish social welfare sector. This research also suggests that employment is the central basis in well-being. Support from the Finnish social welfare sector can improve the satisfaction levels among immigrants, especially when it mitigates the effects of low-paid employment. As well, my empirical study of Chinese immigrants in Finland shows that Having (needs for materials), Loving (needs for social relations) and Being (needs for social integration) are all involved in the four concrete aspects (housing, employment, access to health care and child care).
-
(2016)This thesis looks at the development of young Finns’ confidence in education between 1999 and 2013. The purpose of the thesis is to explore how economic turbulence in the form of booms and busts affects young people’s perceptions of the link between education and employability. The starting point of this research is the rapid expansion of education in Finland and its effects on the labour market. The average educational level of Finns has increased dramatically in a short period of time. Educational expansion has not only resulted in a better educated population, but has also had its effects on unemployment levels of the highly educated, as well as the number of individuals who are over-educated for their jobs. When the supply of educated labour has come to exceed the demand for it, education no longer guarantees a job, but is increasingly necessary to better position oneself on the labour market. Previous research in the field has largely focused on the link between educational credentials and employability, as well as youth transitions from education to the labour market. Such transitions from education to employment are often aided by work experience acquired during one’s studies. Furthermore, while education alone may no longer be enough for a smooth transition, those young people with higher levels of education are still better off than their less educated counterparts. This thesis will focus more on young people’s own perceptions of the relationship between education and employability rather than observing their school to work transitions. While youth expectations of the labour market are increasingly researched, this thesis offers a new perspective by introducing the concept of ’confidence in education’. Young people’s confidence in education is still very much under researched in the sociology of education as well as sociology of work. The data utilised in this study is a collection of Finnish Youth Barometers from 1999 (N=1251), 2007 (N=1903), and 2013 (N=1903). The Finnish Youth Barometer is an annual survey that collects data on young people’s attitudes and values. This research will utilise two survey questions regarding young people’s confidence in education. The aim of this thesis is to see if there are differences in how young people have responded to these questions in 1999, 2007, and 2013. In addition to the development of young people’s confidence in education over time, this thesis will also look at how one’s confidence level in education may depend on their age or primary activity. The methods include descriptive statistics for the chosen variables as well as the Kruskal-Wallis test, which is used to analyse between group differences. Results show that young Finns’ confidence in education follows the development of the Finnish economy. While confidence in education has remained at a high level between 1999 and 2013, there seem to be clear differences in the level of confidence when comparing times reflecting economic busts (1999 and 2013) with a time of economic prosperity (2007). Furthermore, there are also observable differences between young people in education and those who are in employment. Confidence in education is higher among young people who are still in education when compared to those in employment. This is reinforced by the result that confidence in education is higher among the younger age groups than the older ones; the younger age groups are more likely to still be in education, while the individuals in the older age groups are more likely to have already acquired some work experience. These results show that confidence in education is linked to developments in the economy: young Finns had higher confidence in education during the economic busts of the 1990s and the most recent economic and financial crisis that started in 2008. The fact that confidence in education is higher in times of economic turmoil signals that the value of education has not decreased as the average educational level has increased. In fact, education seems to maintain its value, especially during bad times. Educational credentials give an individual a competitive advantage in an overcrowded labour market where supply of labour exceeds demand. In addition, the fact that confidence levels are lower among those young people who are either already in employment, or have more likely already had work experience, signals that experienced realities of the labour market may not match with previous beliefs that education better’s one’s employability. More research is needed to better examine the reasons why confidence in education diminishes as a young person ages.
-
(2016)This qualitative research project studies the way in which the Vietnamese queer youth (including lesbian, gay, bisexual, transgender, queer, and genderqueer) conceptualize their identities, and the interplay between their self-conceptualization, gender performance, and their interpretation of roles in relationships. Taken place during a time period when positive changes are taking place in the Vietnamese law regarding queer rights, this study also looks at the activist works of community organizations advocating for queer rights, and how such organizations, through their introduction to notions of rights and diversity, help construct the way young Vietnamese conceptualize queerness. Data from personal interviews suggests that many informants still strongly conform to heteronormativity, gender norms, and an essentialist characterization of queerness, which in turn regulates their gender performances and places restrictions on their romantic relationships. These interviews also paint a fragmented reflection of the Vietnamese queer youth community, with a strong degree of separation among different queer groups, and the emergence of a queer hierarchy informed by class, gender and sexuality. The collected data involves qualitative interviews conducted on seventeen young queer people in Vietnam. Half of these informants are volunteer activists working with an organization for queer rights in Ho Chi Minh City. This research also includes the author’s fieldwork observation and notes on the interactions with the informants outside of the interview settings and into the queer field of Vietnam. Guided by feminist methodology, this qualitative study aims to give a voice to marginalized identities and challenge the dominant gendered and classed structures that grant social acceptance to some queer identities while further marginalizing other queers through the regulation of gender performance and desires.
-
(2018)The aim of this research is to identify and compare how Posti (as the employer of an ethnically diverse workforce) and PAU (as the labour union representing a constantly diversifying field) construct new postal workforce diversities. The once respected and fairly well paid civil service offices of postal officers have turned into low-paid, low-skilled, often part-time work, which is failing to attract ethnic-Finn employees. As a result, migrant workers have infiltrated postal warehouse work, daytime mail delivery and especially early morning delivery. The rapid entrance of non-ethnic Finns into the field has forced Posti and PAU to consider, how they wish to approach the growing diversity of their workforce. This research examines these approaches. Articles from Posti’s personnel magazine and PAU’s membership magazine form the empirical basis for this research. Altogether 24 articles, 12 from each magazine, were chosen based on their relevance to the topic of ethnic diversity and migrant workforce. The material was collected from publications that were released between January 2014 and August 2017. Acker’s (2006) theoretical framework of “inequality regimes” in organizations serves as the core theory as well as the methodological tool for this research. The theoretical and methodological concept of frame analysis is also used to further help understand, how Posti and PAU are able to explain and justify existing inequalities in the data. A critical discourse analytical approach is present throughout the research, from the initial reading and coding of the material to the presentation of the results. The critical analysis of the selected material suggests that Posti and PAU approach the growing diversity of postal workforce in very different ways. Posti presents the diversification of the workforce as a necessary and positive change, which will help the company expand the personnel’s skillset and even increase its financial results. Ethnic diversity and increased migrant workforce is discussed in a thoroughly positive light in the personnel magazine of Posti. Migrant workers’ lack of Finnish language skills is the only negativity of the ethnically diverse workforce of Posti, which is brought up in the material. The poor Finnish skills of migrant workers are also stressed in the membership magazine of the union, but the union is also concerned with Posti’s unfair treatment of the migrant workforce. On one hand, PAU stresses the necessity to include migrant workers into the Finnish working life and on the other hand, PAU stresses the possible culture clashes this might generate. The core finding of this research is that the way diversity is approached is closely related to the objectives and aims of the organization in question. Posti very purposefully aims to construct a new cohesive workforce diversity, which focuses on the possibilities of diversity and actively aims to hide existing inequalities. Posti still relies heavily on manual labour to carry out its core services, and therefore, it is in its interest to portray diversity in a positive light. The approach that PAU takes towards diversity in its membership magazine, is far less coherent and purposeful than that of Posti. It shows concern for the potential mistreatment of Posti’s migrant workers but fails to take a stand on the position of migrant workers within the field. This research concludes that PAU is still unsure of its approach towards the new diversities of postal work. On one hand, its mission has always been to protect the terms and conditions of the employees, to which the entrance of migrant workers into the field poses a threat, but on the other hand, one of the key values of the labour movement has always been solidarity. So far, PAU is still trying to fulfil both objectives, which results in inconsistent and limited views of what the diversification of the workforce means for postal work.
-
(2013)The thesis examines how ethnic entrepreneurship is constructed and made sense of in the narrative accounts of nine adult children of small business owners. The issue is examined from four perspectives; first, through the research participants’ narrations of their parents’ routes to entrepreneurs and secondly, through the narratives of the personal experiences of growing up and taking part in the running of the family business. Thirdly, the interviewees’ constructions of their entrepreneurial work experiences are examined in a wider working life context. Fourth, the interviewees’ future visions in terms of work and possible entrepreneurial careers, are examined. The ethnic entrepreneur is examined as a social category and ethnic entrepreneurship as a symbolic space against which the research participants negotiate their own standing. Furthermore, an idea of the nonnormativity of children’s work and how it relates to a concept of a 'proper' childhood is applied. Furthermore, the concept of belonging is applied in examining the interviewees’ negotiations about their positions and their sense of belonging in relation to the ethnic entrepreneur position. The data consists of nine thematic interviews with adult children of immigrant entrepreneurs. In the analysis of the data, a loose narrative framework is applied. The results of the study show that in the past narratives, the ethnic entrepreneur appeared as occupying a vulnerable position and in the majority, the position was constructed as somewhat forced rather than freely chosen. The narratives of past participation in the family firm produced three themes, through which entrepreneurial work was made sense, namely learning skillfulness, helping the parent, and work as a marker of difference. The narratives about the entrepreneurial work in a wider working life context indicated that participation in the family firm was constructed as a temporary phase before heading into an individual educational and occupational career. The family firm and 'other jobs' were contrasted somewhat drastically. Lastly, the future narratives indicated that the interviewees either redefined their possible future entrepreneurial positions or strongly rejected and talked against an entrepreneurial future.
-
(2011)Användningen av preventivmedel har blivit en allt viktigare fråga i utvecklingsländerna idag, speciellt i Namibia där fruktsamheten och HIV-prevalensen är höga. Kondomen är det enda allmänt tillgängliga preventivmedlet som skyddar mot könssjukdomar, medan också injektioner, p-piller och andra metoder kan användas för att förhindra graviditet. Användningen av preventivmedel har upptäckts korrelera med vissa sociodemografiska faktorer, bland annat utbildningsnivå och förmögenhet. Malet med denna undersökning var att studera användningen av preventivmedel, avsikter att använda preventivmedel samt kunskap om HIV/AIDS och andra könssjukdomar bland kvinnor i Namibia. Detta gjordes frän ett historiskt perspektiv genom att studera användningsmönster frän 1990 till slutet av 2000-talet. Dessutom undersöktes sociodemografiska faktorers, speciellt utbildningens, inverkan på användningen av preventivmedel, likaså sambandet mellan skolningsnivå och preventivmedelsanvändning på regionnivå. Undersökningen gjordes utgående frän statistiska Namibia Demographic and Health Survey -material samlade 1992, 2000 och 2006-2007. Prevalenser och användningen av specifika metoder studerades skilt för olika bakgrundsvariabler 1992, 2000 och 2006-2007, och enligt utbildningsnivå och region är 2006-2007. Utbildning mattes skilt på individ- och aggregatnivå. Sambandet mellan preventivmedelsanvändning och utbildning undersöktes med hjälp av logistisk regression, i vilken sociodemografiska bakgrundsfaktorer kontrollerades i sex modeller. Resultaten visade att användningen av preventivmedel har fördubblats sedan början av 1990-talet. Skillnader mellan kvinnor med olika utbildningsnivåer existerade redan i början av 1990-talet, likaså mellan olika yrkesgrupper. Undersökningen visade att högre utbildning ökar på reventivmedelsanvändningen, också då sociodemografisk bakgrundfaktorer, även utbildning och användning av preventivmedel på aggregatnivå, kontrollerades. Undersökningen antyder att utbildning på aggregatnivå inte ensam påverkar användningen av preventivmedel hos en individ. De sistnämnda resultaten var dock inte statistiskt signifikanta och kan inte generaliseras över namibiska kvinnor i allmänhet.
-
(2015)I denna avhandling granskas hur elevernas delaktighet tar sig uttryck i skolvardagen. Studiens metodologiska och teoretiska utgångspunkter utgörs av ett barndomssociologiskt perspektiv var barns aktörskap betonas och barnet ses som en kompetent social aktör. Studien är en skoletnografi som anknyter till barndoms-, utbildnings- och skolforskning. Syftet med studien är att redogöra för hur delaktighet syns och fördelas i klassrummet. Genom etnografiskt fältarbete och analys av styrdokument granskas olika aspekter av delaktighet i årskurs 1-2 i en svenskspråkig skola i huvudstadsregionen. Materialet består av ett etnografiskt material som kompletteras med ett dokumentärmaterial. Det etnografiska materialet består av fältanteckningar gjorda under deltagande observationer i skolvardagen. Det dokumentära materialet består av styrdokument i form av de nationella grunderna för läroplanen samt skolans läroplan. I analysen av materialet framkommer att delaktigheten i styrdokumenten är framtidsorienterad och individualiserad. Eleverna förväntas ta ansvar över sitt eget lärande genom inre kontroll. Delaktigheten i skolvardagen präglas av den individualiserade synen i styrdokumenten. Den sociala kontrollen som utövas av både elever och lärare granskas. Fördelningen av uppmärksamhet och delaktighetsfrämjande strategier undersöks genom rättighetsdiskurser och styrningsdiskurser. Avhandlingens resultat visar att elevernas delaktighet framkommer främst som informell delaktighet, då de inte är delaktiga i omfattande formella beslutsprocesser. Elevernas delaktighet är även individualiserad, då den enskilda eleven förväntas ta ansvar över sitt eget lärande och beteende. Läraren utövar makt och styr eleverna genom att stöda dem i deras inre kontroll. Resultatet visar även att elevernas delaktighet är framtidsorienterad i och med att verksamheten i skolan främst förbereder eleverna inför att i framtiden verka som demokratiska medborgare. Nya verksamhetsmodeller och processer för införandet och genomförandet av elevers delaktighet i skolvardagen behövs för att säkerställa barns meningsfulla delaktighet.
-
(2011)Tutkimuksessa tarkastellaan dementiakuolleisuutta sekä siihen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Dementia on oireyhtymä, jota pääasiassa sairastavat yli 65-vuotiaat henkilöt. Väestön ikääntyessä sekä elinajanodotteen kasvaessa on odotettavissa, että dementiaa sairastavien määrä tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. On viitteitä siitä, että dementiaan sairastumisen riskiin vaikuttavat erilaiset sosiaaliset tekijät kuten koulutus, mutta varsinkin dementiakuolleisuudesta tiedetään vähän. Tutkielman aineistona käytettiin Tilastokeskuksen muodostamaa Elinolot ja kuolinsyyt -rekisteriaineistoa, joka koostuu väestölaskentatiedoista sekä työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistosta, johon on liitetty kuolinsyytietoja. Peruskuolinsyyn lisäksi aineistossa oli tieto korkeintaan kolmesta myötävaikuttavasta syystä. Dementiakuolleisuuden on esitetty aliarvioituvan peruskuolinsyynä, joten dementiakuolleisuuden määrittelyssä käytettiin myös tietoa myötävaikuttavista syistä. Rajausten jälkeen aineistossa on 317 944 henkilöä, joista 128 562 on miehiä ja 189 382 naisia. Pääanalyysimenetelmänä on käytetty elinaikamalleihin kuuluvaa Coxin regressiota. Dementiakuolleisuudessa oli vaihtelua kaikkien tutkimuksessa käytettyjen muuttujien, eli koulutuksen, sosiaaliluokan, tulojen, siviilisäädyn sekä perhemuodon mukaan. Koulutuksen vaikutus välittyi osin ammattiasemaan perustuvan sosiaaliluokan kautta. Suurimpia ryhmien väliset suhteelliset erot olivat nuoremmissa ikäryhmissä sekä sosiaaliluokan ja siviilisäädyn kohdalla. Eronneilla ja naimattomilla oli selvästi kohonnut riski suhteessa naimisissa oleviin. Myös työntekijöillä havaittiin kohonnut riski suhteessa ylempiin toimihenkilöihin. Siviilisääty vaikutti olevan merkittävä tekijä siinä mielessä, että koulutuksen, sosiaaliluokan ja tulojen tuominen malliin ei juuri vaikuttanut siviilisäätyryhmien välillä havaittuun vaihteluun. Dementiakuolleisuudessa havaitut ryhmien väliset suhteelliset erot olivat hieman pienempiä kuin muissa syissä, mutta kuitenkin hyvin samaa suuruusluokkaa. Tulosten perusteella on identifioitavissa tekijöitä, jotka suojaavat dementialta. Erityisesti avioliitto, korkea koulutus sekä ylemmät toimihenkilöammatit vaikuttavat olevan dementialta suojaavia tekijöitä. Avioliiton suojaavan vaikutuksen voidaan tulkita liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä puolison tukeen ja läsnäoloon. Korkea koulutus sekä toimihenkilöammatit indikoivat virikkeellisempää työympäristöä, mutta niiden vaikutus voi myös kulkea ylipäänsä aktiivisemman ja kognitiivisesti virikkeellisemmän elämäntavan kautta. Aktiivisen ja kognitiivisesti haastavan elämäntavan on esitetty suojaavan dementiaan sairastumiselta. Tuloksia voidaan tulkita elämänkaarinäkökulman kautta. Jo nuoruudessa vaikuttavilla tekijöillä, kuten koulutuksella, on vaikutusta. Tämän lisäksi elämänkaaren aikana myöhemmin vaikuttavat tekijät ovat merkityksellisiä. Näiden tekijöiden on esitetty vaikuttavan aivojen hermoverkostoon ja -yhteyksiin ja luovan kognitiivista reserviä, minkä on esitetty ehkäisevän tai lykkäävän dementiaan sairastumista.
-
(2014)Denna avhandling behandlar medborgardelaktighet i offentliga beslutsprocesser och framförallt de faktorer som måste uppfyllas för att deltagandet skall upplevas som meningsfullt. Avhandlingen är utförd som en fallstudie i Helsingfors stads Ungdomscentrals pilotprojekt i deltagande budgetering. Under våren och hösten 2013 deltog ungdomar i sydöstra Helsingfors i en process kallad KrutBudget, genom vilken ungdomarna själva fick besluta om hur en del av Ungdomscentralens budget skulle användas. Avhandlingens teoretiska utgångspunkter kretsar således kring ungdomsforskning, deltagande demokrati och deltagande budgetering. Mycket av det som skrivits om medborgardelaktighet fokuserar på de strukturella faktorerna för delaktighet medan ungdomsforskningen understryker behovet av att höra unga i beslutsfattande och utforma ungdomsanpassade metoder för demokratiskt deltagande. Avhandlingens huvudsakliga forskningsintressen är huruvida ungdomarna som deltog i KrutBudget upplevde sitt deltagande som meningsfullt, ifall processen ökade lokaldemokratin och hur den idealtyp av deltagande processer som växer fram genom referenslitteraturen uppfylldes i praktiken. Forskningen har utförts som en etnografisk fallstudie och materialet består huvudsakligen av fältanteckningar, gruppintervjuer med ungdomar som deltog i KrutBudget samt myndighetsdokument. Genom en triangulering av dessa data presenteras en bild av hur den deltagande budgeteringen genomförts och hur deltagarna i processen upplevt sin roll i den. De deltagande ungdomarnas glädje över att deras åsikter tas på allvar och att de får en möjlighet att påverka i sitt område är på tagbar. Men av undersökningen framkommer även att genomförandet av KrutBudget hade ett flertal brister. Urvalet, metoderna och tidspressen påtalas och analyseras utgående från ungdomarnas kommentarer och processens ungdomsanpassade format ifrågasätts. Avhandlingens resultat visar att samma förutsättningar för meningsfullt deltagande som har lyfts fram i samband med forskning om vuxnas medborgardelaktighet även är relevanta i samband med ungdomsdelaktighet. Däremot ökar behovet av att utveckla metoder som inte kräver förkunskaper då man genomför deltagande processer med ungdomar.
-
(2016)Med babyfeber avses en stark längtan efter att få barn (Lainiala 2016), och trots att denna längtan ofta nämns i den allmänna debatten och medier behandlas den inte alltid tillräckligt ingående (Rotkirch 2007). Syftet med denna avhandling är att analysera hur gemenskaper på internet formas och konstrueras. Forskningsfrågan är direkt kopplad till fallstudien; på vilket sätt konstrueras gemenskapen för kvinnor med babyfeber på diskussionsforumet vauva.fi. I samband med detta tas babyfebern upp genom ett beskrivande närmandesätt för att framställa skribenternas upplevelser av fenomenet. Tidigare forskning gällande stödgrupper har påvisat positiva följder för individer som aktivt deltar i dem (Bakardjieva 2003). Postmoderna gemenskaper överlag erbjuder en känsla av ett 'vi' och tillhörande, vilket i sin tur skapar en känsla av trygghet (Cohen 1997). Avhandlingen lyfter fram olika sätt som stärker viljan att delta i en anonym internetgemenskap. Studien stöder sig på affektionsteorier (Ahmed 2004), fördelning av kunskap (Ardichvili 2008) samt likformig språkanvändning och dess formande av grupper (Gunnarsdotter Grönberg 2007). Materialet har samlats in under tidsperioden april – augusti 2015 på internetsidan vauva.fi. Materialet består av 88 sidor av inlägg (25 inlägg per sida) på en bestämd diskussionstråd som är enbart ägnad för att behandla babyfeber. De metodologiska närmandesätten för studien är netnografi, det vill säga etnografi på internet (Kozinets 2010) samt tematisk analys. Analysen är uppdelad i två delar, varav den första delen beskriver materialets strukturella form genom språket och de tekniska ramarna för uppehållandet av gemenskapen. Den andra delen beskriver innehållet i diskussionerna mer ingående och genom uppdelningen av de teman som varit den teoretiska basen för studierna samt de mindre teman som kommit upp under analysprocessen. De huvudsakliga resultaten i första delen av analysen knyter starkt till språkets betydelse i konstruktionen och för upprätthållandet av gemenskaper. Genom att skapa ett eget språk som är specifikt ämnat för gemenskapsmedlemmarnas behov i diskussionerna förstärks gruppandan samtidigt som den inte ger utrymme för utomstående personer att delta utan en förståelse för kulturen i gemenskapen. I andra delen av analysen kommer de tre teman som tidigare nämnts angående det teoretiska bakgrundsmaterialet fram genom affektion, kunskap och hälsa. Då babyfebern upplevs emotionell, informationsbunden och förkroppsligad kretsar största delen av diskussionerna även runt dessa teman. Det verkar som om likadana upplevelser av babyfebern förstärker banden mellan medlemmarna genom delande och identifikation. Att behandla svåra ämnen med anonyma medmänniskor verkar inte heller motverka gemenskapen, utan tvärtom underlätta interaktionen då medlemmarna själv kan bestämma när de diskuterar och deltar. Som slutsats kan det konstateras att behovet av stödgrupper för kvinnor med babyfeber är uppenbart.
-
(2015)Helsingforsregionen upplever en flyttrörelse som gynnar de yttre kranskommunerna. Det här bottnar i ett planläggningsparadigm som visat sig vara ogynnsam för regionens centrala delar. En betoning på socialt blandade höghusområden har gjort att främst Helsingfors inte lyckats locka barnfamiljer att stanna i regionen. De som har haft möjlighet har sökt sig ut till småhusområden i kranskommunerna. Det har också visat sig att invånarna i de här områdena trivs bättre än de som bor i mera höghusbetonade områden. Den främsta orsaken till det här har visat sig vara den sociala kontexten i småhusområdena, det vill säga sådana faktorer som grannskapsgemenskap, upplevd likhet med andra invånare och få upplevda sociala störningar. Den här avhandlingen har därför tittat närmare på vad som karaktäriserar grannskapsgemenskapen i ett småhusområde i huvudstadsregionens kranskommuner. Sundsberg i Kyrkslätt är ett nybyggt område i Helsingforsregionens västra delar. Området började byggas i början på 2000-talet och har efter det sett en kraftig tillväxt. Eftersom det visat sig att många av de som flyttar till Kyrkslätt är barnfamiljer, gjordes antagandet att många av de som flyttade till Sundsberg låg i början på sin socioekonomiska bana. Det här öppnade upp för jämförande med studier av 60- och 70-talets betongförorter där en inledande stark gemenskap föll samman i och med att invånarna differentierades. Sundsberg uppvisar också en mild differentiering i och med att området växer. Den här avhandlingen visar att invånarna i Sundsberg uppvisar en mera urban form av relation till andra invånare som verkar skapa en hållbarare och mera slittålig gemenskap. Invånarna i Sundsberg beskriver en lätt gemenskap där de kan själva välja hur och med vem de umgås. Kontakten till grannarna karaktäriseras av ett artigt reserverat förhållningssätt. Det har gjort att områdets tidiga relativt täta gemenskap utvecklats till mindre vänkretsar som blivit en del av vardagen på området. Området karaktäriserar också av en stark kollektiv förmåga, som bygger på delade förväntningar om social kontroll. Den här möjliggör en trygghetskänsla på området som förstärker gemenskapen på området. En förutsättning för den här gemenskapen ligger dock i att området är någorlunda homogent. Grannskapsgemenskapen i Sundsberg karaktäriseras därmed främst av att dess homogena miljö möjliggör en trygg gemenskap där invånarna kan selektivt välja hur och med vem de umgås. Det här verkar utgöra en hållbarare grund för umgänge än den som uppstod i 70-talets betongförort.
-
(2014)Erikas abstrakt-2-2.pdf
-
(2014)Currently La Via Campesina plays an important role in the political field of food and agriculture, and as some scholars from rural and development studies have highlighted (Desmarais 2007; Patel 2006; Wittman 2009; Martínez-Torres and Rosset 2010; Borras 2010) it has increased the visibility of peasants and other agrarian workers among international actors within the international political field of food and agriculture. In addition, La Via Campesina has challenged important concepts used in international development agencies, such as food security, with the formulation of new notions like Food Sovereignty. For long time the neglected voices of peasants are gaining recognition in the international arena and thereby contributing in political debates over rural development and more recently in environmental sustainability. Nevertheless, as some activists have declared and researchers have exposed (Edelman 2003, Borras 2010; Desmarais 2007, 2008) bringing together such diverse organizations has not been an easy task and requires great efforts. Few scholars (Desmarais 2007, Borras 2008) have analyzed the relationships between organizations within this transnational social movement and there is a trend of studying La Via Campesina on a world scale and assumed as a homogenous actor. This leads to a problematic supposition that La Via Campesina is a homogenous unity rather than a field of action (Borras, 2010) where different identities, claims and contexts converge, and as such cannot be free of conflicts. The aim of this Master’s thesis is to explore the dynamics between La Via Campesina as a transnational social movement and two Mexican peasant organization members of the movement: Unión Nacional de Organizaciones Regionales Campesinas Autónomas (UNORCA) and Asociación Nacional de Empresas Comercializadoras de Productores del Campo (ANEC). The former has been one of the key founding members of La Vía Campesina and remain the main organization functioning as a representative within the Regional Coordination; the later has had a limited involvement in the recent years and has questioned the effectiveness of participation in La Via Campesina’s representation structures, particularly in the North American region. The findings of this thesis present that empty signifiers as 'Peasant' and 'Food sovereignty' enables that these groups achieve to develop temporary attachments in which they perceive themselves as part of this transnational movement.However, in Mexico both organizations have had persistent differences and conflicts that did not allow them to work together in the construction of common strategies. Consequently, this blocked the construction of a solid coalition with La Via Campesina North American regional coordination.
-
(2020)This thesis examines direct-to-physician pharmaceutical marketing in the United States of America. In 2013, about 78 opioid prescriptions were being written for every 100 people, and 17,000 people in the United States died from an opioid overdose. This study asks, what is the relationship, if any, between contemporary direct-to-physician pharmaceutical marketing practices and opioid mortality in the United States? Contained within an expansive piece of U.S. federal legislation, the Patient Protection and Affordable Care Act of 2010 is a provision which mandates pharmaceutical manufacturers to report marketing payments made to physicians, hospitals, and other relevant healthcare providers. By connecting marketing payments to mortality data at several geospatial levels, the study finds that there is a plausible relationship between the direct-to-physician pharmaceutical marketing and mortality.
Now showing items 41-60 of 474