Browsing by department "Taloustieteen laitos"
Now showing items 61-80 of 575
-
(2014)The objective of this study is to assess the willingness to pay of the Finnish public for improvements in the ecological status of the Gulf of Finland using the choice experiment method (CE). The change in the status of the environment is described with four attributes that contribute to the provision of ecosystem services in the Baltic Sea: (1) the populations of key species (including species of mammals, birds, fish, invertebrates and plants), (2) the visibility of the key species, (3) the intensity and duration of algal blooms, and (4) possibilities for recreational fishing. The study considers moderate and substantial improvement scenarios resulting from a range of management measures proposed under the marine strategy framework directive (MSFD), and estimates the accruing benefits with multinomial logit and random parameters logit models. The results of the study show that significant benefits could occur for the Finns if improvements in the environmental status of the Gulf of Finland are achieved. Reduction in algal blooms was found to be most important to the respondents followed closely by improvements in the populations of key species. The third most important attribute was the recreational fishing possibilities, while significantly smaller willingness to pay values was estimated on the visibility of key species. This thesis is conducted within the European Union funded ODEMM project. The overall aim of the project is to develop management options and operational procedures to help in achieving the objectives of the MSFD and implementing ecosystem based marine management.
-
(2009)The purpose of the thesis is to portray the attitude of a Finnish consumer towards ethical consumption. Ethical consumption is studied by dividing it into three different sectors. Ethical consumption is studied through consumers' attitudes, action and the information available from ethical products and companies. Data for the empirical part of the thesis was collected with an internet survey. A link for the survey was on the Finnish Consumers' Associations front webpage. Link was also posted on two different discussion forums in internet. The survey was also sent to my acquaintances. Target for this survey was hence hard to forecast in advance. As a result I got 247 respondents. The concept of ethical consumption is hard to define. Everyone's moral defines what is ethical and what is not. Ethical action aims for the well being of an individual and humankind. A consumer who acts ethically takes care of others wellbeing and does not concentrate on himself only. In this study ethical consumption takes into account the environmental problems and the social problems. Social problems are ethical problems which consider the wellbeing and rights of animals, human and nature. Ethical problems are for example animal testing, poor working and employment conditions, child labour and the environmental pollution. According to my findings people think really positively about ethical consumption. They are interested on ethical aspects but on the other hand they do not want to make any extra effort, for example finding information. Consumers are easily ready to abandon ethical aspects in their action. According to the research consumers think that their choices do matter in companies' action. Consumers are ready to boycott companies but they are also ready to buy ethically acting companies' products, even with a premium price. Consumers suffer from a lack of information and they do not trust on the information that companies deliver. On the other hand there is quite a lot of information available which might confuse some consumers. To consume ethically is complicated but it also gives pleasure for many consumers.
-
(2010)Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisten elintarvikkeiden ostamisen satunnaisuutta. Tavoitteena oli selvittää syitä, miksi kuluttajat välillä tekevät eettisiä ostopäätöksiä, mutta välillä valitsevatkin tavanomaisia tuotteita käydessään ruokaostoksilla. Tutkimuksessa selvitettiin luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeisiin kohdistuvan eettisen ostopäätösprosessin eri vaiheita ja niihin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Tutkimuksen teoriaosiossa tarkasteltiin ensin eettisen kuluttamisen ilmiötä ylipäänsä ja tämänhetkisiä eettisten elintarvikkeiden markkinoita. Toisessa luvussa selvitettiin eettisen kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä sekä eettistä ostopäätösprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin eettisistä elintarvikkeista vain luomu- ja reilun kaupan elintarvikkeiden valintaa. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 16 kappaletta, joista kolme oli esihaastatteluja, ja ne suoritettiin lokakuussa 2010. Haastattelujen tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin haastattelussa esiin nousseiden teemojen kautta ja ne muodostavat pohjan tutkimuksen päätelmille ja pohdinnalle. Haastatteluista saadun aineiston perusteella tärkeimmät syyt ostaa luomutuotteita oli niihin liitetty mielikuva niiden puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä kollektiivisen hyödyn tuottamisesta haastatelluille koituva hyvä mieli. Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähinnä hyvän mielen takia. Suurimmat esteet ostamiselle olivat eettisten tuotteiden korkeampi hinta, heikko saatavuus ja epätasainen laatu. Syiden taustalla vaikuttivat erityisesti heikko luottamustaso eettisiin järjestelmiin, sitoutumisaste eettisyyteen valintakriteerinä sekä vanhat tottumukset, jotka vaikuttivat myös eettisten elintarvikevalintojen säännöllisyyteen.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen merkitys eettisyydestä kertovilla sertifiointimerkeillä on ostopäätöksissä Alkon myymälässä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita selvittämään mitkä ja millaiset merkit kannustavat tai eivät kannusta valitsemaan tuotetta myymälässä. Tutkittiin myös sitä, kuinka mielipiteet merkkien selkeydestä ja eettisyyssertifioitujen tuotteiden hinnoista ja laadusta vaikuttavat tuotteiden suosimisen määrään. Myös taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen vaikutusta tuotteiden suosimisen määrään selvitettiin. Työn teoriaosiossa tarkasteltiin alkoholimarkkinoita maailmalla yleensä ja eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden kulutusta ja myyntiä erityisesti Suomessa. Käsiteltiin myös alkoholituotteisiin liittyviä eettisyyssertifiointeja ja niihin liittyviä merkkejä. Lisäksi käsiteltiin eettisyydestä kertovia sertifiointimerkkejä osana ostopäätöksen tekoa myymälässä. Myös eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden hinnat olivat osana keskustelua. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Empiirinen tutkimus rakentui aiheista, joita käsiteltiin työn teoriaosiossa. Aineiston keruu suoritettiin Alkon Arkadian myymälän sertifioitujen tuotteiden puodissa ja lomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä Alkon sertifioiduista tuotteista ja eettisyysmerkeistä. Kyselylomakkeita kertyi lopulta yht. 125 kpl. Tutkimustulosten mukaan naiset, muut kuin nuorimmat vastaajat ja korkeasti kouluttautuneet henkilöt suosivat eettisyyssertifioituja alkoholituotteita useammin kuin muut vastaajat. Eettisyydestä kertovista sertifiointimerkeistä vain Luomu- ja Reilun Kaupan merkit tunnistettiin hyvin ja myös ne kannustivat useimmiten valitsemaan sertifioidun tuotteen. Merkit yleensä koetaan usein vähintäänkin melko epäselvinä: vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä. Sertifioitujen tuotteiden hintoihin suhtautuminen vaikutti tässä tutkimuksessa tuotteiden suosimisen määrään. Yli puolet vastaajista koki eettisen- tai luomusertifioinnin nostavan tuotteen laatua vähintäänkin hieman. Tuotteiden eettisyydestä kertovien sertifiointimerkkien avulla tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää ymmärrettävämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merkkien tunnettuutta yleensä ja kehittämällä merkkien eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoasua ja informatiivisuutta.
-
(2017)Tutkielma käsittelee tulevaisuuden ruokaa ja rakentaa käsitystä siitä, miten kuluttajat suhtautuvat tutkimuksessa käsiteltyihin uusiin raaka-aineisiin, ruokiin sekä ruokateknologiseen kehitykseen. Tutkielmassa analysoidaan kuluttajien suhtautumista geenimuunnettuun ruokaan, hyönteisten syöntiin ja mahdolliseen keinolihatuotantoon. Tämän lisäksi tarkastellaan sitä, minkälaisia pohdintoja ja mielikuvia haastateltavat liittävät tulevaisuuden ruokaan. Aihetta lähestytään sosiologisen ruokatutkimuksen perinteen kautta. Tutkimusaineisto koostuu 20-35 vuotiaille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille tehdyistä viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin pari- ja pienryhmähaastatteluina. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttämällä teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kuluttajat suhtautuvat geenimuunnettuun ruokaan epäilevästi ja liittävät siihen terveyden, ruokateknologian ja epätietoisuuden teemoja. Pelko negatiivisista pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on korostunut geenitekniikkaan liitettyjen epäilyjen lisäksi. Hyönteisten syöntiin suhtaudutaan myönteisesti ja hyönteisten uskotaan olevan tulevaisuudessa käytetty raaka-aine ja potentiaalinen lihankorvike. Kuluttajat eivät halua nähdä tai syödä hyönteisiä kokonaisina, mutta jauheena tai muun ruoan osana hyönteiset ovat hyväksyttäviä. Keinolihaa pidetään turhana innovaationa ja siihen liitetään epäilyjä ruokaturvallisuuden ja ruoan puhtauden osalta. Kuluttajat liittävät tulevaisuuden ruokaan pohdintoja luonnonmukaisuudesta ja keinotekoisuudesta sekä niihin liittyvistä vastakkainasetteluista. Myös liha- ja kasvispainotteisen ruokavalion vertailu sekä luottamuksen merkitys koetaan tärkeänä. Geenimuunnettuja ruokia ja keinolihaa pidetään keinotekoisina ruokina, kun taas hyönteiset nähdään selkeästi luonnonmukaisimpana vaihtoehtona. Lihan kulutuksen uskotaan vähenevän tulevaisuudessa ja kasvispainotteisten ruokavalioiden lisääntyvän. Luottamus nähdään tärkeänä tekijänä ruokasektorin jokaisella osa-alueella ja varsinkin uusien ruokien ja teknologioiden tapauksissa. Tutkimuksessa esitetään, että kuluttajat kokevat geenimuunnetun ruoan ja keinolihan teknologisina ja keinotekoisina tuotteina, joiden hyväksyttävyys osaksi omaa ruokavaliota tai yhteiskuntaa voidaan kyseenalaistaa. Hyönteiset taas nähdään luonnonmukaisena ja periaatteessa hyväksyttävänä raaka-aineena ja ruokana. Tutkimus nostaa esiin ruoan kesyyntymisen tärkeyden uusien raaka-aineiden ja ruokien kohdalla. Kyse on prosessiluonteisesta uusien ruokien kesyttämisestä, jotka on neuvoteltava osaksi omaa elämää ja yhteiskunnallista arvostusta. Kuluttajien tulee myös luottaa elintarvikealan toimijoihin, jotta uudet tuotteet voidaan hyväksyä markkinoille.
-
(2011)Purpose of my thesis was to survey consumers views about the factors influencing how to choose eco-products. I analyzed the purchase of eco-products through three themes. They were greenery, responsibility and purity in product selection and so called everyday luxury. Empirical part of my research consists of 10 theme interviews. Research targets were customers of eco market Ruohonjuuri. I searched the interviewees by billboard announcements and through Ruohojuuri Facebook web site. In addition an interview day in Ruohonjuuri gave more interviewees to this project. I wrote summaries of the interviews and analyzed the information by themes. Current environmental issues affect how we experience our everyday lives in the future. Green and responsible consumer pays respect how his consumer decisions affect to the environment. Green consumer decisions mean sustainable consuming ways like recycling garbage, flea market recycling and choosing eco-friendly eco-products. According to this research material it can be said that eco-friendliness of eco-products are closely connected to organic production and organic products. Helping to influence on well-being of others, eco-products are also seen as ethical and moral choices. Therefore many expectations and doubts focus on eco-products. According to my material the product was not necessarily experienced as eco-product if there had been used a lot of resources in the process of making it. Consumers are interested in the origin of the food and from it's authencity. Unlike other products the eco-products are experienced as pure alternatives. Purity in eco-products is perceived as safe by quality and healthy and they are also tasteful. On the basis of my interview material it can be said that eco-products were experienced as specialities to everyday purchases. Everyday luxury gives pleasure to it's user. By purchasing eco-products you can also build your own lifestyle and differentiate from others. Based on the research material people go to eco markets to circle around, to buy impulse purchases and to search for new products. Shopping in eco market can be both pleasant and enjoyable even if only considering about buying something without actually buying anything. Eco-product as a present tells something about its giver and brings a piece of luxury to its receiver for example in form of organic chocolate.
-
Elämää ulkosuomalaisena kotipuolisona : ”Totta kai mulla on ikävä sitä omaa uraani, toisaalta taas…” (2018)Suomalaisten kotitalouksien rahankäytössä on painottunut pyrkimys tasa-arvoiseen ja itsenäiseen toimijuuteen. Verotuksellisesti kotitalouden jäsenet katsotaan yksilöiksi ja jokainen vastaa itsenäisesti tuloistaan sekä menoistaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perheillä on yhteisiä tilejä ja vastuuta kotitalouden menoista kannetaan sekä yksin että yhdessä. Tutkimukseni tarkastelee ulkomaille muuttaneiden perheiden rahan- ja ajankäyttöä sekä lasten merkitystä arjessa. Tutkin työelämän ulkopuolella olevia ulkosuomalaisia ja heidän arjelleen antamia merkityksiä. Analysoin sitä, miten kotiin jäävä puoliso luo työn ja tulojen puuttuessa uudenlaisia merkityksiä niin ajan- ja rahankäytölleen kuin perheen olemassaololle. Tutkimuksen aineistona on kymmenen ulkosuomalaisen teemahaastattelua. Tutkimuskysymykset ovat: (i) Miten ulkosuomalaiset kokevat omasta työstään luopumisen? (ii) Miten he kokevat taloudellisen tilanteensa ja kulutusmahdollisuutensa? sekä (iii) Miten he suhtautuvat taloudelliseen tilanteeseensa tulevaisuudessa? Loin tutkimuksessa neutraalin kotipuoliso-käsitteen kuvaamaan haastateltavien elämäntilannetta. Käsitteellä haluan viestiä kotona olevan puolison sukupuolettomuutta sekä kotona olemista nimenomaan perheen jäsenenä, ei vain lasten vanhempana tai työttömänä. Tutkimukseni mukaan omasta työstä luopuminen on surutyötä, jonka avulla rakennetaan uudenlaista identiteettiä kotipuolisona. Kaikessa toiminnassa korostuu uhrautuminen, mukautuminen ja muiden hyväksi toimiminen, minkä olen nimennyt kotipuolison eetokseksi. Kotipuolison eetos ohjailee valintoja, joita kotipuolisot tekevät niin arjen toimintojensa kuin tulevaisuutensa suhteen. Ennen kaikkea lasten hyvinvointi asetetaan keskiöön. Lasten edun nimissä ollaan valmiita ottamaan riski myös tulevaisuuden turvasta sekä luovutaan itsenäisyydestä niin kulutuksen, vapaa-ajan kuin oman työuran osalta. Kulutuksessa kotipuolison eetos näkyy arkipäiväisyytenä ja henkilökohtaisen kulutuksen karsimisena. Ansaintasuhteen puuttuessa oikeutta toisen tienaamien rahojen käyttämiseen ei koeta olevan. Yhteisiksi miellettyjä rahoja kotipuolisot käyttävätkin ennen kaikkea kotitalouden yhteisiin menoihin. Tulevaisuutta jäsennetään luottamuksen kautta. Etenkin luottamus oikeudenmukaisuuteen ja pärjäämiseen elää vahvana.
-
(2011)Aim of this master's thesis paper for consumer economics, is to research gambling advertisements in Finland over a period of 35 years, from 1970 to 2006. Veikkaus Oy (later Veikkaus), was founded in 1940, as one of the three licensed gambling organizations in Finland. Material for the current research comprised 1494 advertisements published by Veikkaus in newspapers and magazines at that time. Veikkaus has the exclusive licence to organize lotto games, sport games, instant games and other draw games in Finland. The other two operators, The Finnish Slot Machine Association RAY and Fintoto (on-track horse betting), were not included in the current analysis. This study has been completed according to research contract and grand by the Finnish Foundation for Gaming Research (Pelitoiminnan tutkimussäätiö). In general, advertisements reflect surrounding culture and time, and their message is built on stratified meanings, symbols and codes. Advertising draws the viewer's attention, introduces the advertised subject, and finally, affects the individual's consumption habits. However, advertisements not only work on individual level, but also influence public perception of the advertised product. Firstly, in order to assess gambling as a phenomenon, this paper discusses gambling as consumer behaviour, and also reviews history of gambling in Finland. Winning is a major feature of gambling, and dreaming about positive change of life is a centre of most gambling ads. However, perceived excitement through risk of losing can also be featured in gambling ads. Secondly, this study utilizes Veikkaus’ large advertising archives, were advertising data is analyzed by content analysis and the semiotic analysis. Two methods have been employed to support analyzing outcome in a synergistic way. Content analysis helps to achieve accuracy and comprehensiveness. Semiotic analysis allows deeper and more sensitive analysis to emerged findings and occurrences. It is important to understand the advertised product, as advertising is bound to the culture and time. Hence, to analyze advertising, it is important to understand the environment where the ads appear. Content analysis of Veikkaus data discovered the main gambling and principal advertisement style for each.period. Interestingly, nearly half of Veikkaus’ advertisements promoted topic other than “just winning the bet”. Games of change, like Lotto, typically advertised indirectly represented dreams about winning. In the category of skill gambling, features were represented as investment, and the excitement of sporting expertise was emphasized. In addition, there were a number of gambling ads that emphasize social responsibility of Veikkaus as a government guided organization. Semiotic methods were employed to further elaborate on findings of content analysis. Dreaming in the advertisements was represented by the product of symbols, (e.g. cars and homes) that were found to have significance connection with each other. Thus, advertising represents change of life obtained by the winning. Interestingly, gambling ads promoting jackpots were often representing religious symbolisms. Ads promoting social responsibility were found to be the most common during economical depression of the 90’s. Deeper analysis showed that at that time, advertisements frequently represented depression-related meanings, such as unemployment and bank loans. Skill gaming ads were often represented by sports expertise – late 90’s, their number started sky rocketing, and continued increasing until 2006 (when this study ended). One may conclude that sport betting draws its meanings from the relevant consumer culture, and from the rules and features of the betted sport.
-
(2013)Luottamus on pidentyvän elintarvikeketjun ja globalisaation vuoksi yhä tärkeämpi tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä. Kuluttajakäyttäytymisen mallissa luottamus sisältyy kuluttajan ominaisuuksien kanssa ”mustaan laatikkoon”, jonka toimintaa ja mekanismeja ei täysin tunneta. Kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat demografisten muuttujien lisäksi muun muassa elämäntyyli ja minäkuva. Luottamus littyy malliin psykologisena ominaisuutena, uskomuksina ja asenteina. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kuluttajan luottamukseen elintarvikkeisiin ja ruokaan sekä elintarvikeketjun toimijoihin vaikuttavia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tarkasteltaviksi henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi valittiin ruuan ostopäätöksiin vaikuttava ruokaan liittyvä elämäntyyli ja minäkuvaan liittyvä elämänasenne. Luottamusta mitattiin de Jongen ym. (2007) instrumentilla, ruokaan liittyvää elämäntyyliä Grunertin (1993) työhön perustuvasta Food Related Lifestyle (FRL) -instrumentista (Scholderer ym. 2004) tutkimusta varten sovelletulla typistetyllä mittarilla ja elämänasennetta Anthonyn (2003) TEAM-mittarilla. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisena kyselynä. Näytteen 233 vastaajasta, joista valtaosa oli suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan neljä ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään erilaista ryhmää, jotka myös poikkesivat elintarvikkeisiin ja elintarvikeketjun toimijoihin kohdistuvan luottamuksen osalta tosistaan. Tutkimuksessa löytyi aiempien tutkimusten tapaan merkkejä siitä, että optimismilla ja pessimismillä on vaikutusta luottamukseen. Löydettiin myös selkeä uusi yhteys luomun ja luonnollisuuden arvostamisen, kasvisruokavalion noudattamisen, matalan optimismin, korkean pessimismin ja yleisesti alhaisen luottamuksen väliltä. Elämänasenteen osalta tutkimuksessa ei löydetty merkittäviä yhteyksiä, mikä johtunee osaltaan TEAM-mittarin teknisen toteutuksen ongelmista. Signaaleja näiden yhteyksien olemassaolosta kuitenkin saatiin, minkä vuoksi elämäntyylin, luottamuksen ja myös elämänasenteen välistä dynamiikkaa olisi hyvä tarkastella tulevissa tutkimuksissa vielä lähemmin.
-
Elämäntyylin ja verkkokaupan ominaisuuksien vaikutukset todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä (2015)Kiinnostus verkkokauppaa kohtaan ja sieltä ostaminen on kasvanut jatkuvasti, mikä on myös vaikuttanut yritysten mielenkiintoon tarjota elintarvikkeita kuluttajille verkkokauppakanavan kautta. Ruoan ostaminen verkkokaupasta pitää sisällään monia erityispiirteitä, joita ruoan verkkokaupan toimijan pitää pystyä tunnistamaan ja ottamaan huomioon, jotta kuluttajille pystytään tarjoamaan heidän tarpeitaan tyydyttävä kokonaisuus Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa ruoan verkkokaupan ominaisuuksien ja elämäntyyli-tekijöiden vaikutuksia todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetin kautta. Verkkokaupan ominaisuuksia, hyötyjä ja haittoja tarkasteltiin useiden eri tutkimusten pohjalta, sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmista. Näiden ostamiseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi kartoitettiin muuan muassa Wilson-Jeanselmen ja Reynoldsin (2006) tutkimuksessa esille tuotuja ruoan verkkokaupan sisältötekijöitä ja pyrittiin selvittämään näiden vaikutuksia ruoan verkko-ostamiseen vaikuttavina tekijöinä. Kaikki nämä ominaisuudet ja tekijät vaikuttavat yhdessä Balasubramanianin ym. (2005) esittelemän hyötyperusteisen kanavavalinnan mallin sekä ostopäätöksentekoprosessin (Kotler & Armstrong 2013; Solomon ym. 2014) kanssa verkkokauppa-kanavan valintaan, ostokäyttäytymiseen että todennäköisyyteen ostaa ruokaa internetistä. Verkko-ostamiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yleisesti ruoan ostamiseen ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä (mm. Luomala 2005; Roos 1998) sekä alun perin Grunertin ym. (1993) esittelemää ruokaan liittyvää elämäntyyliä. Ruokaan liittyvää elämäntyyliä (Food Related Lifestyle, FRL) mitattiin tutkimuksessa Sholdererin ym. (2004) kehittämän FRL-instrumentin avulla, jota tätä tutkimusta varten supistettiin ja muokattiin vastaamaan paremmin ruoan verkko-ostamisen tutkimista. Tutkimusnäytteen 175 vastaajasta, joista suurin osa oli nuoria korkeakouluopiskelijoita, pystyttiin tunnistamaan viisi ruokaan liittyvältä elämäntyyliltään sisäisesti homogeenista, mutta toisistaan poikkeavaa ryhmää. Näitä ryhmiä verrattiin muihin tutkimuskohteisiin, kuten internetin käyttöön, aikaisempiin kokemuksiin ruoan verkkokaupasta, sekä ruoan verkkokaupan ominaisuuksiin ja sisältötekijöihin. Tutkimuksen avulla pyrittiinkin selvittämään sekä koko vastaajajoukon että tunnistettujen FRL-elämäntyyliryhmien käyttäytymistä ja arvostuksia ruoan verkkokaupassa.
-
(2018)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nautojen elektronisen korvamerkinnän taloudellinen vaikutus Suomen nautaketjuun. Elektronisten korvamerkkien käyttö on ollut tähän asti vapaaehtoista ja niitä on ollut käytössä Suomessa noin vuodesta 2007 lähtien. Käyttö ei kuitenkaan ole yleistynyt niin, että elektronisia merkkejä voisi täysimääräisesti hyödyntää nautojen tunnistamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin kattavasti miten eMerkintä muuttaisi Suomen koko nautaketjun toimintaa, jos se olisi virallinen ja kaikilla naudoilla oleva tunniste. Tutkimuksen tulosten pohjalta oli tavoitteena luoda myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nautaketjun eläintunnistuksen kehittämiseksi. Tutkimuksen aikana tehtiin haastatteluja eri yrityksille ja osapuolille sekä kyselytutkimus maatiloille, joiden avulla luotiin kaksi skenaariota. Skenaarioiden pohjalta luotiin investointilaskelma, joka vertaa nautaketjun toimintaa visuaalisella ja elektronisella korvamerkillä. Ensimmäinen skenaario perustui tavanomaiseen ja toinen elektroniseen tunnistamiseen. Tutkimuksen laskelmia varten jouduttiin määrittämään nautakarjatiloilla tehty tunnistustyön työmäärä, jota ei tiettävästi ole vastaavalla tavalla aiemmin selvitetty. eMerkin käyttöönoton taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvomenetelmällä. Investointilaskelmassa verrattiin skenaarioiden välistä nautaketjun toimintaa, joissa muuttuvina tekijöinä olivat käytetty työaika, tunnistusvirheistä aiheutuva hävikki, investoitavat laitteistot sekä tunnistusmenetelmien vaatimat oheistoiminnat. Elektronisen tunnistuksen oletettiin nopeuttavan työtoimenpiteitä ja vähentävän tunnistusvirheitä. Skenaarioiden laitteistoinvestoinnit perustuivat haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa ilmenneisiin tarpeisiin. Nautaketjun toiminnan muuttuminen eMerkkejä tukevaksi todettiin kannattavaksi. Investointi oli kannattava, kun investoivien maatilojen kokoluokka oli suuri. Investointi oli kannattava myös pienemmillä maatilakokoluokilla, kun eMerkkien hyödyntäminen maatilan työtoimenpiteissä oli tehokkaampaa. Tulosten perusteella elektroninen korvamerkintä kannattaisi ottaa viralliseksi tunnisteeksi kaikille Suomen naudoille, jolloin sitä voisi hyödyntää täysimääräisesti. Elektroninen tunniste olisi hyvä lisäominaisuus perinteisen korvamerkin lisäksi, millä saataisiin hyötyjä koko nautaketjuun.
-
(2017)Ruoan tuotannolla on merkittävä vaikutus luonnonvarojen käyttöön, ympäristöön ja talouteen. Ruoan tuotannon ekotehokkuuden kehittämisen olisi hyvä saada käyntiin yhteistoiminnallisesti läpi koko elintarvikejärjestelmän. Elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assessment, LCA) pystytään tarkastelemaan elintarvikeketjua kokonaisvaltaisemmin ja kehittämään sitä vuorovaikutteisesti. Alkutuotannolla on elintarvikeketjun toimijoista merkittävin rooli resurssien käytössä ja siten ympäristövaikutusten muodostumisessa mistä syystä parannustoimenpiteiden tulisi kohdistua erityisesti alkutuotantoon. Elinkaariarviointi tulisi perustua todelliseen lähtötietoon, jotta se pystyisi tuomaan esille juuri kyseisessä tuotantoketjussa syntyvät ympäristövaikutukset ja parannusmahdollisuudet. Todellista ketjua kuvaavaa tietoa ei ole kuitenkaan juurikaan nyt saatavilla. Edellytykset laadukkaan tiedon tuottamiseksi ja parannustoimenpiteiden suorittamiseksi alkutuotannossa on se, että maatalousyrittäjien tulisi itse lähteä tuota työtä tekemään ja saatava siitä taloudellista hyötyä ainakin työstä koituvat kustannukset kattaakseen.Tämän pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, ovatko maatalousyrittäjät halukkaita tuottamaan ja jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoaan elintarvikeketjussa eteenpäin ja mitkä tekijät selittävät parhaiten halukkuuden todennäköisyyttä. Tavoitteena oli myös pystyä näin määrittämään alustavaa potentiaalista asiakaskohderyhmää MTT:n kehittämälle tiedonhallintajärjestelmälle. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella johon vastasi lopulta 128 maatalousyrittäjää. Aineistoa analysoitaessa kävi ilmi, että kannattavinta oli tarkastella vain jakamisen halukkuutta vastauksissa esiintyvien mahdollisten tulkintavirheiden takia sekä sen takia, että jakaminen on myös oleellista, jotta elintarvikeketjun lopputuotteen elinkaarinen ympäristövaikutustieto olisi muodostettavissa. Vielä tarkemmin tässä tutkimuksessa päädyttiin tarkastelemaan maatalousyrittäjien halukkuutta jakaa ilmastovaikutusta kuvaavaa tunnuslukua ketjussa eteenpäin. Ilmastovaikutusta kuvaavan tunnusluvun jakamisen halukkuutta tarkasteltiin binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin perusajatuksena on tässä tutkimuksessa löytää malli, joka kuvaa parhaiten maatalousyrittäjän halukkuuden jakaa tietoa ja sitä selittävien tekijöiden välistä suhdetta. Analyysi pyrkii ennustamaan, millä todennäköisyydellä maatalousyrittäjä on halukas jakamaan tietoa eteenpäin ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän todennäköisyyteen ja miten suuri niiden vaikutus on. Tuloksista kävi ilmi, että 24 % vastaajista ovat halukkaita jakamaan ilmastovaikutusta kuvaavaa tuotekohtaista tietoaan eteenpäin. Binäärisen logistisen regressiomallin mukaan maatalousyrittäjän todennäköisyyteen olla halukas jakamaan tuotekohtaista ilmastovaikutustietoa ketjussa eteenpäin vaikuttaa useampikin tekijä. Todennäköisyyttä kasvattaa se, että maatalousyrittäjä on luomutuottaja, hänellä on maa- ja metsäalan korkeakoulututkinto ja että hänellä on tilallaan automaattiseen tiedonsiirtoon perustuva tuotannon seuranta. Todennäköisyys halukkuuteen kasvaa myös hänen ympäristöasenteiden myötä ja mitä enemmän hän odottaa saavansa hyötyä elinkaarisesta ympäristövaikutustiedosta tilansa johtamisessa (tuotantonsa tehostamisessa, kustannusten vähentämisessä ja tuotteiden markkinoinnissa). Myös maatalousyrittäjän halukkuus tietää tuotantonsa ja panostensa ympäristövaikutuksista, sekä seurata parannustoimenpiteidensä vaikutuksia ketjun lopputuotteen elinkaarisessa tiedossa, kasvattaa hänen todennäköisyyttään olla halukas jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoa eteenpäin ketjussa. Näiden muuttujien lisäksi myös tähänastiset kokemukset siitä, että tiedon dokumentointi on auttanut tilan liiketoiminnan kehittämisessä, vaikuttaa positiivisesti todennäköisyyteen olla halukas jakamisen tuotekohtaista ympäristövaikutustietoa. Muuttujista vielä positiiviset kokemukset tiedon roolista liiketoiminnan kehittämisessä kasvattaa tilallisen todennäköisyyttä olla halukas jakamaan tuotekohtaista ympäristövaikutustietoaan ketjussa eteenpäin.
-
(2013)Pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää elintarvikealan tulevaisuuden osaamistarpeita analysoimalla alan ajankohtaisia julkaisuja. Tutkielma kattaa kaikki elintarviketeollisuuden henkilöstöryhmät ja koulutustasot. Laadullisen ennakoinnin työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä elintarvikealan koulutuksen ennakointityössä että alan oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tutkielman teoreettisessa osiossa perehdytään organisaation henkilöstön kehittämiseen. Tarkoituksena on antaa keinoja tutkimuksessa tunnistettujen osaamistarpeiden kehittämiseen yrityksissä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jonka aineisto sisälsi ajankohtaisia elintarvikealan raportteja, tutkimuksia ja viranomaislinjauksia sekä yleisiä osaamistarpeita ennakoivia aineistoja. Aineisto koostui yhteensä 26 julkaisusta. Analysoinnilla syntyi kuusi osaamistarpeiden yläkategoriaa: yleistaidot ja -tiedot, tutkimus- ja kehitysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, asiakassuhteiden hallinta ja työyhteisöosaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä elintarvikkeisiin liittyvä erityisosaaminen. Yläkategoriat sisälsivät yhteensä 34 osaamistarvetta. Eri osaamistarpeiden suhteellista merkitystä arvioidessa hyödynnettiin elintarvikealan asiantuntijoiden näkemyksiä, joita kerättiin kahdessa asiantuntijaraadissa. Elintarvikealalla on hyvin erilaisia osa-aloja, yrityksiä sekä työtehtäviä, joissa korostuvat eri osaamistarpeet. Tutkimuksessa ei löytynyt kokonaan uusia elintarvikealan osaamisalueita. Tästä voidaan päätellä, että joko kaikkia muutostekijöitä ei ole pystytty ennakoimaan tai että osaamistarpeiden ennakoinnissa ollaan jo ”oikeilla jäljillä”. Oleellisin tutkimustulos on, että useimmilla elintarviketeollisuuden osa-aloilla osaamistarpeita ei ole ennakoitu ollenkaan tai ennakointi on puutteellista. Elintarviketeollisuuden osa-alueiden osaamistarpeita tuleekin ennakoida jatkossa aiempaa tarkemmin. Elintarvikealan koulutuksen tulisi taata alalla vaadittava perusosaaminen ja mahdollistaa sekä laaja-alaisen osaamisen että yksilön ydinosaamisen kehittäminen. Koulutukselta ja osaamisenkehittämisjärjestelmiltä edellytetään ennen kaikkea joustavuutta. Nykyiseen koulutusjärjestelmään kaivataan luovuutta ja kykyä katsoa vallitsevien trendien yli tulevaisuuteen. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti työn ohjaamiseen ja esimiestyöhön. Lisäksi urasuunnittelussa tulisi ottaa huomioon työntekijän elinikäinen oppiminen. Koulutusta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Myös elintarvikeketjun yhteistyön kehittäminen luo mahdollisuuksia työn ja osaamisen kehittämiseen.
-
(2014)Vastuullisuus on yhä keskeisempi teema erityisesti elintarvikealan yritysten toiminnassa. Vastuullisuudella yritys voi saada kustannussäästöjä, maine-etua tai kilpailuetua markkinoilla. Saavutettavat edut edellyttävät kuitenkin vastuullisuudesta viestimistä, jotta kuluttajat saavat tietoa vastuullisuudesta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten elintarvikealan yritysten vastuullisuusviestintä tavoittaa kuluttajat, mitkä ovat tehokkaimmat viestintäkanavat vastuullisuusviestinnälle, millaista on tehokas vastuullisuusviestintä sisällöltään sekä miten kuluttajan kiinnostus ja tietämys vastuullisuudesta vaikuttaa mielipiteisiin vastuullisuusviestinnästä. Tutkielman teoreettisessa osiossa tarkasteltiin yritysten vastuullisuutta ja markkinointiviestintää. Tutkielman tutkimusstrategiana oli kvantitatiivinen survey-tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin yliopiston opiskelijoille suunnatulla Internet-kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 138 henkilöä. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia. ?2-riippumattomuustestillä tutkittiin sukupuolen ja iän vaikutusta vastauksiin. Kruskal-Wallisin testillä tarkasteltiin miten kuluttajien kiinnostuksen ja tietämyksen määrä elintarvikealan vastuullisuudesta vaikutti mielipiteisiin vastuullisuusviestinnästä. Suurin osa vastaajista oli kiinnostuneita elintarvikealan vastuullisuudesta, mutta koki tietävänsä siitä vähän. Vastaajien sukupuolella ja iällä ei ollut vaikutusta siihen, kuinka merkittävänä he kokivat elintarvikealan vastuullisuuden tai kuinka paljon he kokivat siitä tietävänsä. Tehokkaimpia viestintäkanavia vastuuviestinnälle olivat mediamainonta, toimipaikkamainonta, tuotepakkaukset, tehdas- ja toimipaikkavierailut, laatu- ja muut sertifiointimerkit ja yrityksen julkiset tiedotteet. Tehokkainta vastuuviestinnän sisältöä olivat mitä vastuullisuustavoitteita yrityksellä on ja mitä vastuullisuustekoja yritys on tehnyt. Yleisesti ottaen sekä vastuullisuuden merkityksellä että tietämyksellä oli enemmän vaikutusta viestintäkanavien ja viestinnän sisällön kiinnostavuuteen kuin uskottavuuteen.
-
(2015)Tutkielman aiheena on elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä elintarvikeyrityksien yhteiskuntavastuuraporteissa kerrotaan yrityksen harjoittamasta hyväntekeväisyydestä? Onko elintarvikeyrityksien harjoittama hyväntekeväisyys strategista ja koskettaako se yrityksien sidosryhmiä? Tarkentavana kysymyksenä on: Keitä elintarvikeyritysten yhteiskuntavastuuraporttien perusteella pyritään hyväntekeväisyydellä hyödyttämään ja mitä hyväntekeväisyysmuotoja käytetään? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskuntavastuusta sekä sidosryhmäteoriasta ja empiirisenä aineistona ovat puolestaan maailman kymmenen liikevaihdoltaan suurimman elintarvikeyrityksen yhteiskuntavastuuraportit. Tutkimustyyppinä tutkielmassa on kuvaileva tutkimus. Tavoitteena on kuvailla sitä, minkälaista elintarvikeyritysten harjoittama hyväntekeväisyys on ja kenelle se on suunnattu yhteiskuntavastuuraporttien perusteella. Tutkimusotteena on laadullinen tutkimus ja analysointimenetelminä ovat teemoittelu ja tyypittely. Tutkielman aineiston perusteella elintarvikeyrityksien yleisimmät hyväntekeväisyysteemat, jotka olivat ravitsemus ja koulutus olivat strategisen hyväntekeväisyyden mukaisia. Myös hyväntekeväisyyden kohteet, jotka olivat yhteisö yrityksen ympärillä ja lapset kuuluivat yleisimmin elintarvikeyrityksien sidosryhmien vaikutuspiiriin. Hyväntekeväisyysmuodoista puolestaan rahalahjoitukset ja määrittelemätön kumppanuus olivat yleisimmät. Muodot olivat yrityksien kannalta vähistä osallistumista vaativia. Tiivistäen voidaan siten sanoa, että elintarvikeyrityksien hyväntekeväisyydessä oli siis strategisia piirteitä, mutta yhdessäkään aineiston yrityksistä hyväntekeväisyys ei ollut pelkästään strategista.
-
(2014)Kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota elintarvikevalintoihinsa ja tuotteiden erilaiset tuoteominaisuudet vetoavat kuluttajiin eri tavoin. Elintarvikevalintojen merkityksen kasvuun on vaikuttanut kuluttajien kasvanut kiin-nostus terveellisiä ruokailutottumuksia kohtaan sekä kuluttajien parantunut tietämys. Myös viimevuosina sattuneet elintarvikkeisiin liittyneet kriisit ovat vaikuttaneet elintarvikkeiden yhä huolellisempaan valintaan. Kuluttajat ovat markkinoilla toisistaan eroavia yksilöitä, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet määrittävät heidän kulutustottumuksiaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka elintarvikkeiden erilaiset tuoteominaisuudet vaikuttavat kuluttajien tuotevalintoihin ja minkälaisia uskomuksia sekä asenteita kuluttajat omaavat eri tuoteominaisuuksia kohtaan. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään merkittävimpiä tuoteominaisuuksia elintarvikevalintojen kannalta ja kuinka kuluttajien henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttivat eri ominaisuuksien arvostamiseen. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa eri-ikäistä kuluttajaa, joiden demografiset tekijät kuten tulotaso, koulutus ja perhekoko poikkesivat toisistaan. Haastatteluihin valittiin neljä miestä ja neljä naista, jotta sukupuolien väliset mahdolliset eroavaisuudet ostokäyttäytymisen suhteen tuli huomioiduiksi. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka teemat pohjautuivat tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Teemat käsittelivät brändin, hinnan, pakkausmerkintöjen, ruokaturvallisuuden, maineen ja arvon vaikutusta tuotevalintoihin. Sisällönanalyysin avulla aineisto jäsennettiin selkeään ja tiiviiseen muotoon, josta analysoitiin elintarvikevalintoihin vaikuttavien tekijöiden merkitystä ja etsittiin yhteneviä näkökulmia. Teoriaosiossa tarkasteltiin tieteelliseen kirjallisuuteen perustuen edellä mainittuja tuoteominaisuuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kuluttajien olevan demografisilta tekijöiltään toisistaan poikkeava yksilöitä, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat eri tuoteominaisuuksien väliseen arvostukseen. Tämän tutkimuksen valossa merkittävimmiksi tuoteominaisuuksiksi nousivat elintarvikkeiden tarjoama arvo ja ruokaturvallisuus. Tuoteominaisuudet eivät kuitenkaan olleet toisiaan poissulkevia, sillä yksilöiden elintarvikevalintoihin vaikutti useampi tuoteominaisuus samanaikaisesti valintahetkellä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta kuluttajien valitsevan elintarvikkeita niiden ominaisuuksien perusteella, jotka sopivat yksilön sen hetkiseen elämän-tilanteeseen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Kuluttajat pyrkivät valikoimaan tuotteita niiden ominaisuuksien perusteella, jotka he kokivat itselleen tärkeiksi, merkityksellisiksi, arvoa tuoviksi ja viehättäviksi. Yksilöiden valistuneisuudella ja mielenkiinnolla elintarvikkeita kohtaan oli selkeä vaikutus siihen, mitä tuoteominaisuuksia he hyödynsivät tuotevalintoja tehdessään ja kuinka nämä ominaisuudet vaikuttivat kuluttajaan.
-
(2017)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat luovat asiakkaille arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa ei ole täysin uusi keksintö, sillä elintarvikkeita on myyty jo postimyynnin kautta jo ennen Internetin rantautumista Suomeen 1990-luvulla. Elintarvikkeiden verkkokaupat ovat menestyneet erityisesti Isossa-Britanniassa, jossa Tesco on saavuttanut verkkokaupallaan suurimman osan saarivaltion asukkaista. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvanut Suomessakin huomattavasti viime vuosien aikana, mutta se ei toistaiseksi ole vielä kasvanut merkittäväksi jakelukanavaksi kaikesta potentiaalistaan huolimatta. Vuonna 2016 suomalaisista neljä prosenttia oli ostanut elintarvikkeita verkosta (Postnord 2017). Elintarvikkeiden verkkokauppa kasvoi 523 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2014 . Tässä tutkielmassa asiakasarvo on keskeisessä asemassa ja erilaisia asiakasarvon määritelmiä käsitellään tutkielman teoreettisessa osassa. Asiakasarvo on tutkielmassa keskeisessä osassa ja sen selittämiseen on valittu kaksi erilaista asiakasarvon teoriaa, joiden kautta asiakasarvon rakentumista tarkastellaan. Ensimmäinen on Zeithamlin (1988) määritelmä arvosta, jossa arvo voidaan ymmärtää hyöty-uhraus-suhteena. Toinen keskeinen arvoteoria on välinearvomalli, joka perustuu oletukseen, että hyödykkeen ostaminen ja käyttäminen perustuvat hyödykkeen arviointiin (Woodruff 1997). Elintarvikkeiden verkkokaupasta on rajallisesti tutkimusta. Tässä tutkielmassa käytetään tutkielman teoreettisen tutkimuskehyksen luomiseksi pääasiallisesti kolmea teoriaa, joita tukevia teorioita esitetään teorialuvuissa. Amit ja Zott (2001) määrittelevät arvon luomisen lähteet verkkokauppaympäristössä, joita ovat tehokkuus, täydentävyydet, asiakkaan sitouttaminen sekä uutuudenviehätys. Lisäksi Ellis (2003) esittää erilaisia malleja elintarvikkeiden keräilylle ja toimitukselle. Yousept ja Li (2004) puolestaan esittävät erilaisia verkkokauppojen liiketoimintamalleja. Näiden teorioiden pohjalta muodostui tutkielman teoreettinen viitekehys. Tässä tutkielmassa aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena ja tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tutkimusongelman selvittämistä varten rakennettiin kyselylomake, jonka avulla kerättiin aineisto elintarvikkeiden verkkokauppaa käyttäneistä kuluttajista. Aineiston analysoinnissa käytettiin ei-parametrisia testejä, kuten Mann-Whitney U-testi sekä Kruskal-Wallisin H-testi. Näiden testien avulla selvitettiin sitä, miten erilaiset kuluttajaryhmät suhtautuivat asiakasarvon eri lähteisiin ja pyrittiin selvittämään, onko eri ryhmien välillä eroja. Yksi mielenkiinnon kohde oli myös kuluttajien käsitys sopivasta hinnasta elintarvikkeiden kotiinkuljetukselle ja noudolle, sekä käsitys sopivasta toimitusajasta. Kerätyn tutkimusaineiston pohjalta ei kuitenkaan voitu todeta, että hinnalla ja toimitusajalla olisi tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Erilaiset keräily- ja toimitusmallit olivat tutkielmassa myös keskeisessä osassa ja yksi tutkimuksen tutkimuskysymyksistä liittyi siihen, miten suomalainen kuluttaja haluaa vastaanottaa verkkokaupasta tilaamansa elintarvikkeet. Tätä kysymystä lähestyttiin liiketoimintamallien näkökulmasta. Kuluttajien tahto on selvästi se, että elintarvikkeet toimitetaan kuluttajalle kotiin.
-
(2019)Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kiinan markkinoiden toimintaympäristössä on suomalaisille elintarvikeyrityksille verkkokaupan näkökulmasta, sekä millaisia etuja verkkokaupalla on suomalaisten elintarvikkeiden viennissä Kiinaan. Kiinassa on maailman suurimmat sekä nopeimmin kasvavat verkkokauppamarkkinat. Kiinan verkkokauppamarkkinoille pääsy houkuttelee useita kansainvälisiä yrityksiä etsimään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu PESTEL-analyysiin, Porterin viiden kilpailuvoiman malliin sekä resurssiperusteiseen näkökulmaan. Resurssiperusteisen näkökulman ohella perehdytään myös yhteistyöverkostoihin osana resurssien ja kyvykkyyksien täydentäjiä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka saatiin haastattelemalla kuutta suomalaisen elintarvikeyrityksen ja viennin asiantuntijaorganisaation edustajaa. Keskeisimpänä tutkimustuloksena löydettiin se, että Kiinan verkkokauppamarkkinoiden lainsäädäntö on haastavaa ja monitulkintaista sekä markkinoilla on kova kilpailu. Verkkokauppamarkkinoilla nähdään silti paljon mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille. Verkkokauppa on kustannustehokas ja nopea vientikanava , mikä pienentää joitakin markkinoille menemisen esteitä . Verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa yhä enemmän kiinalaisia kuluttajia sekä harjoittaa tehokasta ja kohdennettua markkinointiviestintää. Verkkokauppamarkkinoilla korostuu paikallisten kumppaneiden merkitys resursseina, aikaisempi kansainvälinen kokemus sekä kommunikaatio- ja markkinointiosaaminen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on oltava markkinointiosaamista, jotta verkkokaupassa pystytään erottautumaan muista kilpailevista tuotteista ja tuottaman tarpeeksi lisäarvoa kiinaisille kuluttajille. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa online- ja offlinekanavia ei ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne pitäisi nähdä toisiaan tukevina vientikanavina, joiden yhteinen merkitys Kiinan verkkokauppamarkkinoilla tulee kasvamaan.
-
(2017)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien elintarvikkeiden verkko-ostamiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa verkkokaupan valintaan tavanomaisen verkkoruokakaupan ja sen hybridimallin välillä. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millaisia käytännöllisiä ja hedonisia hyötyjä kuluttajat liittävät tavanomaisessa ruokakaupassa ja verkkoruokakaupassa asioimiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytetiin teemahaastattelua. Teemahaastattelun teemat muodostettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kuluttajan päätöksentekoprosessille, jonka eri osa-alueita täydennettiin elintarvikkeiden verkko-ostamiseen sekä kaupan valintaan liittyvällä tieteellisellä kirjallisuudella. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhtätoista (11) suomalaista pääkaupunkiseudulla asuvaa kuluttajaa. Iältään osallistujat olivat 26-31-vuotiaita. Haastateltavat rekrytoitiin haastatteluihin tutkijan lähipiiristä. Tutkimuksessa ilmeni haastateltavien omaavan erilaisia huolenaiheita elintarvikkeiden verkko-ostamista kohtaan, kuten toimitusaikoihin, toimitusmaksuun tai tuotteiden laadun varmistamiseen liittyen. Keskeisimmät elintarvikkeiden verkkokaupan hyödyt liittyivät tavanomaiseen ostamiseen kuuluvan ajankäytön ja vaivan välttämiseen. Tutkimuksen mukaan haastateltavat voisivat käyttää elintarvikkeiden verkkokauppaa enemmissä määrin erilaisten tilannetekijöiden tai olosuhteiden muutoksien ilmaantuessa. Tilannetekijät liittyivät erilaisiin tapahtumiin, joita varten tehdyt ruokaostokset vaativat tavallista enemmän aikaa ja vaivaa. Olosuhteiden muutokset liittyivät selkeästi vastaajien vapaa-ajan vähenemiseen tai liikuntarajoitteeseen, jolloin tavanomaiseen kauppaan liikkuminen olisi mahdotonta. Tutkimukseen osallistuneet liittivät käytännöllisiä hyötyjä enemmän verkkokauppaan, kuin tavanomaiseen kauppaan. Keskeisimmiksi käytännöllisiksi hyödyiksi verkko-ostamisessa nousivat tavanomaiseen kauppaan liittyvät ajan ja vaivan välttäminen. Tavanomainen kauppa aktivoi selkeästi enemmän vastaajien nautinnollisia arvoja verkko-ostamiseen verrattuna. keskeiseksi nautintoa tuovaksi tekijäksi vastaajat kokivat eri tuotteiden ja raaka-aineiden valinnan tavanomaisessa kaupassa.
-
Energianlukutaidosta tajuun : Kuluttajien suhtautuminen energianlähteisiin ja arkisiin valintoihin (2016)Energiankuluttaminen on osa jokaisen kuluttajan arkipäivää. Aiheesta on tehty runsaasti määrällistä tutkimusta, joka esittelee toteutunutta energiankulutusta sekä kuluttajien käsitysten ja osaamisen yleisiä piirteitä. Tutkielma tarkastelee kuluttajien haastattelujen kautta heidän kokemuksia ja näkemyksiä energian lähteistä sekä heidän jokapäiväiseen energiankulutukseensa liittyvistä valinnoista. Tarkastelu painottuu asumiseen liittyvään sähkönkulutukseen. Tutkimuksen viitekehys rakentuu yhteiskuntatieteellisen energiatutkimuksen keskusteluun. Tarkoituksena on ymmärtää, millaisten ajattelutapojen kautta kuluttajat hahmottavat energiankulutusta ja siihen liittyviä valintojaan. Tutkielman aineisto koostuu 11 henkilön teemahaastattelusta, jossa kuluttajat kertovat energian käyttöön liittyvistä käsityksistä, heidän suhtautumistaan energian lähteisiin sekä energiankulutukseen liittyvistä valinnoista. Analyysi on aineistolähtöistä ja tutkimus nostaa esiin kuluttajien itsensä esiin nostamia teemoja, joiden avulla ilmiöitä voidaan valottaa aikaisempaa syvällisemmin. Tutkimuksen mukaan kuluttajat hahmottavat omaa energiankulutustaan sekä energianlähteiden valintaa arjessa kulutetun energiamäärän kautta. Tutkimuksen mukaan energianlähteisiin liittyvät pohdinnat koskevat ennen kaikkea niihin kuuluvia riskejä ja eettisiä kysymyksiä, joiden pohjalta kuluttajat muodostavat henkilökohtaiset toiveensa energiantuotantotapojen suhteen. Suhtautuminen ydinvoimaan on kriittistä. Kuluttajat puhuvat energiapaletista, jolla he tarkoittavat toiveitaan sen suhteen, miten he haluaisivat energiaa tuotettavan. Tämä paletti muodostuu yhdistelmästä heidän ihanteitaan, mutta samalla mukana on realistisia odotuksia. Tutkielmassa kehitetään energiantaju käsitettä, jossa energiatiedon rinnalla analysoidaan kuluttajien tiedon epävarmuutta sekä siitä johtuvia tunteita. Etenkin kielteiset tunteet, kuten huolestuneisuus ja pelko saavat kuluttajat välttelemään tietynlaisia energianlähteitä. Kuluttajat kokevat osaamisessaan olevan aukkoja, joiden synnyttämä epävarmuus aiheuttaa heissä erilaisia tunteita ja pakottaa heidät toimimaan epävarmojenkin tulkintojensa pohjalta.
Now showing items 61-80 of 575