Browsing by discipline "Kansantaloustiede"

Dynaamisia stokastisia yleisen tasapainon malleja (DSGE) käytetään selittämään ja kuvaamaan makrotalouden ilmiöitä kuten suhdannevaihtelua ja talouskasvua. Empiirisiin havaintoihin verrattuna Gaussin normaalijakauma aliarvioi makrotalouden suureiden häntätodennäköisyyksiä, jolloin normaalijakauma oletuksen tekevät DSGE-mallit eivät pysty kuvaamaan oikein suurien shokkien aiheuttamia taloudellisia ilmiöitä kuten syviä taantumia ja lamoja. Työssä ratkaistaan sekä reaalisten suhdannevaihtelujen että uuskeynesiläinen DSGE-malli ensimmäisen ja toisen asteen perturbaatiomenetelmällä. Malleja simuloidaan Gaussin normaali-, Laplace- ja Studentin t-jakaumaa seuraavilla teknologiashokeilla. Simulaatiotutkimuksen tulokset ovat osittain linjassa Ascarin ja muiden (2012) tulosten kanssa. Reaalisten suhdannevaihtelujen mallin tapauksessa sekä Ascarin ja muiden että simulaatiotutkimuksen mukaan paksuhäntäiset teknologiashokit välittyvät suoraan ulostulosuureisiin. Lisäksi Uuskeynesiläisen mallin tapauksessa saatiin sama tulos, että normaalijakautunut shokki tuottaa normaalijakautuneita ulostulosuureita. Sen sijaan simulaatiotutkimuksen tulokset antoivat joitain vastatodisteita Ascarin ja muiden väitteelle, että uuskeynesiläinen DSGE-malli tuottaa Gaussin normaalijakaumaa seuraavia ulostulosuureita, vaikka teknologiashokin jakauma olisi ei-normaalinen. Simulaatiotutkimuksen mukaan uuskeynesiläisen DSGE-mallin paksuhäntäiset shokit välittyvät ulostulosuureiden kasvunopeuksiin suoraan, vaikka hieman vaimennettuina. Lisäksi eroten Ascarin ja muiden tuloksesta normaalijakautuneet teknologiashokit tuottivat hieman normaalijakaumaa paksuhäntäisempiä ulostulosuureita reaalisten suhdannevaihtelujen mallin tapauksessa. Tämä johtuu mallissa olevasta teknologiashokin toisesta potenssista, sillä kahden normaalijakauman tulo ei noudata normaalijakaumaa vaan normaalitulojakaumaa.

This study works to observe and quantify the degree to which airlines engage in the phenomenon of peak load pricing. A standard PLP model is specified and applied to a monopoly airline market, and demand is estimated via OLS regression analysis at the route level for the given airline utilizing a structural break approach. The estimated demand levels are integrated back in to the original model and a reccomended peak load price premium is derived. I find that a 21.9% price premium in the case of non-binding capacity results from my observed data. This is much lower than observed premia in my own sample, but is very close when compared to a much larger sample from a previous study which finds a peak period price premium of 25.5%, suggesting the use of economic peak load pricing by airlines.

Every since Harry Markowitz published his remarkable piece on portfolio diversification in the 50s which then evolved into Modern Portfolio Theory (MPT), the trade-off between return which is commonly measured by expected return, and risk which is commonly measured by expected standard deviation, has been at the heart of investors’ decision making process. Over time the simplicity of this approach has proven to be powerful enough to outweigh its long list of theoretical shortcomings listed in the paper and its popularity with both academics and practitioners has remained intack. The aim of this paper is to present an alternative way of measuring risk when the underling investment instrument is modeled as a semimartingale process. This alternative measurement called Quadratic Variation we argue offer better insight into the riskiness of a stochastic process when the assumptions like normal distribution is no longer satisfied. Also we think given the advance computing power that is accessible to professional investors nowadays, estimating quadratic variation can be simple enough that it offers an appealing alternative to standard deviation in practical field as well. In order to better illustrate the difference between Quadratic variation and Standard deviation in Portfolio optimization study, we formed an investment portfolio with two instruments: Nokia equity which represents equity, and German Bunds Futures which represent fixed income market. We then performed two mean-variance optimization exercises, one using standard deviation as the risk measurement and the other one using the estimate of quadratic variation as the risk measurement. On the result of risk estimation per se, we also used different ways of estimating quadratic variation taken into account the issue of market microstructure. The result showed that using quadratic variation the optimal portfolio contains roughly 10% of holding in Nokia stock while in the traditional mean-variance framework the corresponding figure would have be around 13%.

Eräs taloustieteen keskeisistä tutkimussuunnista on viime vuosikymmeninä ollut informaation taloustiede: epätäydellinen informaatio ja sen vaikutus markkinoiden toimintaan. Epätäydellisen informaation teoriat johtavat tietyissä olosuhteissa hyvin erilaisiin johtopäätöksiin talouden toiminnasta kuin täydellisten markkinoiden teoria. Tutkielmassa tarkastellaan epäsymmetrisen informaation ja tasevaikeuksien aiheuttaman luottorajoitteisuuden synnyttämiä tehottomuuksia rahoitusmarkkinoilla ja niiden roolia suhdannevaihteluiden voimistajana. Informaation taloustieteeseen pohjautuvien suhdanneteorioiden mukaan rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat paitsi seurausta reaalitalouden ongelmista, myös vastaavasti itse reaalitalouden ongelmia vaikeuttava tekijä. Vuorovaikutus on kahdensuuntainen. Se, että ongelmat rahoitusmarkkinoilla saattavat voimistaa pienetkin shokit koko talouden tasolla havaittaviksi pitkäkestoisiksi suhdanteiksi, tarjoaa selityksen sille, miksi syvät taantumat vaikuttavat usein saavan alkunsa suhteellisen pienistä reaalitaloudellisista impulsseista. Rahoitusmarkkinoilla on arveltu olevan merkittävä osa myös rahapolitiikan välittymisessä. On esitetty, että korkomuutosten kysyntävaikutusten ohella rahapoliittisilla toimenpiteillä on vaikutusta myös rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen. Näin rahapolitiikan reaalitaloudellisten vaikutusten suuruus olisi riippuvainen rahoitusmarkkinoilla vallitsevista epätäydellisyyksistä. Tämä luottokanavaksi nimetty prosessi perustuu rahapolitiikan aiheuttamiin muutoksiin yksityisen sektorin ja pankkien taseissa. Taseiden heikkeneminen saattaa johtaa informaatio-ongelmien pahenemiseen. Perinteisesti rahapoliittisten toimien on katsottu vaikuttavan lähinnä yksityisen sektorin kulutus- ja investointihalukkuuteen, mutta epätäydellisen informaation rahoitusmarkkinoilla ne voivat vaikuttaa luoton säännöstelyn kautta myös rahoituksen saannin edellytyksiin, eli yksityisen sektorin kulutus- ja investointimahdollisuuksiin. Rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien vaikutus rahapolitiikan tehoon tai eksogeenisten shokkien aiheuttamiin suhdanteisiin vaihtelee taloudellisen tilanteen mukaan. Hyvinä taloudellisina aikoina informaatio-ongelmat ovat pienempiä ja sekä pankkien että lainaajien taseet vahvempia kuin huonoina. Luottokanavien merkitys ei siis pysy vakiona, eikä näin ollen myöskään rahapolitiikan vaikutus reaalitalouteen. Etenkin syvissä taantumissa, jolloin luottokanavat ovat voimakkaimmillaan, saattavat normaalioloissa rahapolitiikan välittymistä dominoivat korkokanavat ja tavanomainen rahapolitiikka menettää merkityksensä. Huolimatta siitä, että teoreettinen mielenkiinto rahoitusmarkkinoiden reaalitaloudellisia vaikutuksia kohtaan on viime vuosikymmenten aikana koettujen kriisien myötä kasvanut; kysyntä- ja tarjontapuolen häiriöitä korostaviin koulukuntiin jakautunutta makrotaloustiedettä eivät rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien varaan rakennetut ns. financial accelerator -mallitkaan ole kyenneet yhdistämään. Rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydet voivatkin voimistaa noususuhdanteita ja taantumia vaikuttamalla paitsi kotitalouksille myönnettävien luottojen kautta kulutuskysyntään ja tuotantokapasiteetin käyttöasteeseen, myös yrityksille myönnettävien luottojen ja investointien kautta tuotantokapasiteetin määrään.

Ihmisten päätöksentekoa ohjaa usein intuitiivisuus ja suhtautuminen tapahtumien todennäköisyyksiin. Aina ei ole mahdollista tehdä perusteellista analyysia päätöksenteon tueksi, vaan päätöstä saattaa ohjata luontainen toiminta. Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa sisältää aina kolme erilaista osaa. Ensimmäinen on valintojen kohde, eli mitkä valinnat ovat olemassa. Toinen on valintojen lopputulemien arvottaminen eli millaisen hyödyn kussakin lopputulemassa saa. Kolmantena on funktio, joka mallintaa lopputulemista ja valinnoista koostuvan vertailukelpoisuuden eri yhdistelmien välille. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten päätöksenteko muodostuu ihmisen tehdessä kertaluonteisia valintoja riskillisissä tilanteissa. Tarkoituksena oli löytää tekijät, jotka vaikuttavat valinnan muodostumiseen. Tavoitteena oli myös verrata odotetun hyödyn teorian ja prospektiteorian päätöksenteon muodostumista. Maurice Allais esitti riskilliset valintakysymykset 1950-luvulla. Näihin kysymyksiin annetut empiiriset vastaukset olivat ristiriidassa odotetun hyödyn teorian kanssa. Tämän pohjalta syntyi paradoksi, joka kyseenalaisti odotetun hyödyn teorian. Odotetun hyödyn teoria perustuu Von Neumann – Morgensternin aksiomaattiseen odotetun hyödyn arvottamiseen. Henkilölle muodostuu riskiaversiivisuuden lajit, joiden mukaan hän tekee riskilliset päätökset. Kahnemannin ja Tverskyn luoma prospektiteoria on käyttäytymistaloustieteen kulmakiviä. Teorian mukaan ihminen ei painota havaitsemiaan todennäköisyyksiä lineaarisesti päätöksenteossa. Tappion kaihtaminen on yksi prospektiteorian löydös, jolla voidaan selittää tehtyjä valintoja, jotka eivät vaikuta rationaalisilta. Valintojen lopputulemia arvotetaan referenssipisteestä katsottuna. Prospektiteoria ehdottaa hylkäämään pysyvät preferenssit, sillä ne ovat referenssipisteriippuvaisia. Tutkielmassa esitetyillä teorioilla on riskimitat, joilla riskihalukkuutta voidaan mitata. Arrow-Prattin mitat on kehitetty odotetun hyödyn teorialle ja Köbberling-Wakkerin mitat tappion kaihtamiselle. Lopputulemana on, että päätöksenteossa riskillisissä valinnoissa mahdolliset tappiot painavat enemmän kuin voitot. Tämä voi ajaa ihmisen päätöksenteon samaan aikaan tappiota kaihtavaksi ja riskiä ottavaksi.

In this paper we derive a dynamic stochastic general equilibrium (DSGE) model, following Gali and Monacelli (2005) for Hong Kong. The model features a small open economy with a currency board. We simulate the model and illustrate impulse response functions, comparing three different monetary rules: PEG, domestic inflation target (DIT) and a Taylor rule. The model is estimated with conventional Bayesian approach, then we perform model comparison of PEG against other two rules, and PEG wins the overwhelming support of the data. Our results show substantial openness of Hong Kong, and firms reset prices roughly every three quarters. Cyclical variations of Hong Kong seem mostly come from productivity and cost push-up shock. Finally a DSGE-VAR model is estimated, results are similar to DSGE model, however, estimated weight parameter indicates that cross equation restrictions are too stylised to capture the essential dynamics of the data than a pure VAR model.

This masters thesis is a literature review on social identity economics. Traditional economic models, in which decisions of a rational agent are analyzed, have been challenged by models and theories where concepts and insights from other sciences such as sociology and psychology are introduced. Identity economics - pioneered by George Akerlof and Rachel Kranton - is a field that brings now the social context in to the economic analysis. In this thesis, I collect together the essential theories of identity and economics. I start by representing related work on experimental economics and the relevant developments of the field. I review both empirical and theoretical literature on how the concept of social identity explains decision-making. The main focus is on Akerlof and Kranton (2000), whose concept of identity is based on social categories to which people belong to. These categories have ideal characteristics and behavioral norms that the members of the category follow. Identity is incorporated into a standard utility function analysis as an endogenous explanatory variable. Real-life examples of social identity economics in use are drawn from military and civilian workplaces. As an example of a model of social identity, I present a theoretical model by Akerlof and Kranton (2005, 2008). Their model is a classical principal-agent model modified to fit into the setting of social identity economics. It explores employee behavior in organizations in a simple two-agent environment, where the agent chooses between high and low effort and the principal observes profits. Once the social identity of workers is introduced, the effort level of workers depends on their type, insider or outsider. I demonstrate that, consequently, the wage levels for different efforts are closer to each other. Last I present critique against identity economics approach. Although social identity economics does take into account an important factor that has previously been omitted, there are problems with the approach. Most importantly, it is not obvious that the social identity is incorporated to the models in a right way. For example, standard analysis concentrates on the concept of social identity, and the personal identities of decision-makers are omitted.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K-toiminta) koordinoivat Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) perustettiin vuosina 2007-2009. Keskittymille on kohdistettu vuosina 2007-2011 yhteensä 257 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Tutkimuksessa selvitetään SHOKien toimintaan osallistumisen vaikutuksia yritysten T&K-menoihin ja tätä kautta julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisella T&K-tuella pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumista, jota ilmenee huonosti määritellyistä omistusoikeuksista sekä informaation epäsymmetriasta ja epätäydellisyydestä johtuen. T&K-toiminnalla oletetaan yleensä olevan merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia. Toisaalta yritykset voivat informaatio-ongelmista johtuen kohdata rajoitteita hakiessaan markkinoilta rahoitusta T&K-hankkeisiinsa. Näistä syistä T&K-toimintaan ei välttämättä allokoidu yhteiskunnan näkökulmasta riittävästi resursseja ja tilannetta yritetään parantaa politiikkainterventioilla. Interventioiden vaikuttavuutta selvitetään yleensä joko kysely- tai tapaustutkimuksilla tai mikroekonometrisillä menetelmillä, joita voidaan pitää edellä mainittuja luotettavampina. Alan empiirinen kirjallisuus osoittaa, että T&K-tukien vaikuttavuus on heterogeenista. Paitsi eroista menetelmissä ja aineistoissa, tämä johtuu myös aidoista tehokkuuseroista tukien kohdentumisessa ja käytössä.Tässä tutkimuksessa SHOKien vaikuttavuuden arviointi toteutettiin Fixed effects ja Erotukset-erotuksissa-menetelmillä. Menetelmät vastaavat ei-kokeellisissa tutkimuksissa tyypilliseen valikoitumisongelmaan huomioimalla ajassa muuttumattomat havaitsemattomat tekijät. Lähtökohtaisena aineistona käytettiin Tilastokeskuksen T&K-paneeliaineistoa, johon yhdistettiin muista tilastoista yritysten perustietoja sekä esimerkiksi tietoja tukihistoriasta. Tiedot SHOKien toimintaan kunakin vuonna osallistuneista yrityksistä saatiin keskittymästä riippuen joko suoraan SHOKeilta tai niiden tutkimusohjelmilta itseltään tai ne selvitettiin internetsivujen avulla. T&K-paneelissa mukana olevat yritykset toimivat myös tutkimuksen lähtökohtaisena kontrolliryhmänä niiltä osin kun eivät kuulu koeryhmään. Yritykset voivat osallistua SHOKien toimintaan kahdella eri tavalla: osakeyhtiön osakkaina tai osallistumalla tutkimusohjelmiin. Osallistumismuodot eivät ole toisensa poissulkevia. Eri osallistumistavat on analyyseissä erotettu. Tutkimuksessa SHOKeilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia toimintaansa osallistuneiden yritysten T&K-menoihin. Tutkimusohjelmiin osallistumisen vaikutukset näyttävät suurimmaksi osin lievän positiivisilta. T&K-menot käyttäytyvät yleensä kiinteiden kustannusten tavoin ja sopeutuvat hitaasti. Tutkimuksessa on selvitetty myös SHOKien dynaamisia vaikutuksia. Vaikutukset vuoden ja kahden päästä SHOKin toimintaan mukaantulosta eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Vaikutusten välillä ei myöskään havaita eroja suurille ja pienille yrityksille. On mahdollista, että T&K-keskittymään osallistuminen vähentää yritysten tekemää päällekkäistä tutkimusta, millä on alentava vaikutus yritysten T&K-menoihin. Tällöin T&K-tuki voisi olla siinä mielessä tehokasta, että se ei olisi syrjäyttänyt yrityksen omia T&K-menoja, vaikka kokonaismenot pysyisivätkin kontrafaktuaalin tasolla tai jopa alenisivat. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että päällekkäisyyden poistuminen tehostaisi tutkimusta vähintään tukisumman ja tuen mahdollisen positiivisen vaikutuksen verran. SHOKien on kuitenkin tarkoitus luoda aivan uudenlaisia innovaatioita eikä tehostaa samaa tutkimusta, jota yritykset olisivat tehneet ilman SHOKiin osallitumista. Tämä viittaisi siihen, että on epäjohdonmukaista olettaa päällekkäisyyden poistumisesta johtuvan tehostumisen olevan SHOKien tapauksessa kovin suurta. Tulokset eivät siis tue sitä hypoteesia, että SHOKien kautta ohjatut tuet olisivat yhteiskunnan kannalta tehokkaita tässä vaiheessa.

Over the past decades, most of the developed countries allocating growing share of the GDP to the health care system. Large part of the spending allocated to the prenatal and neonatal care. One of the contributions of the increased health investment registered as a rapid decrease in infant mortality. This paper is one of the attempts to evaluate the direct impact of the additional medical attention on the mortality rate in Finland. Using the medical birth registry birth in Finland for the cohort of 2005-2014 I evaluate the impact of the additional medical care on the low weight infants. I establish that at-risk newborns, birth weight of less than 1500 gram, on average receive higher medical attention. Then, using the birth weight of 1500 gram as a threshold, I compare the mortality rate of the infants just below and just above this birth weight. Next, I evaluate predictive factors for the survival probability of the infants with a BW close to 1500 gram. I find a striking difference in survival probability of two percentage points. The infants with a lower birth weight have a higher survival probability, which is contradict the common knowledge about increased mortality for infants with a lower birth weight. Further analysis of the risk factors suggests that the neonatal care associated with survival probability and allow to predict the relative risk level for infants with a given set of treatments. The difference in the survival probability calls for the further, more detailed, research in this topic. If the reason for the higher mortality for the heavier infants is indeed the lack of some type of medical attention, perhaps some policy change might be needed.

Tax havens have attracted increasing attention from the authorities of non-haven countries. The financial crisis exacerbates the negative attitude to tax havens. Offshore zones are now under strong pressure from the international, both financial and political institutions. Thus, the thesis will focus on the current problem of the modern economy, namely tax havens and their impact on the non-haven countries. This thesis will be based on the several articles, in particular 'Tax Competition With Parasitic Tax Havens' by Joel Slemrod and John D. Wilson (University of Michigan, 2009) and 'Do Havens Divert Economic Activity' by James R. Hines Jr., C. Fritz Foley and Mihir A. Desai (Ross School of Business, 2005). This paper provides two completely different and contradictory viewpoints on the problem of coexisting tax havens and non-haven countries. There are two models, examined in this work, present two important researches. The first one will be concentrated on the positive effect from tax havens whereas the last model will be focused on the completely negative effect from offshore jurisdictions. The first model gives us a good explanation and proof of its statement why tax havens can positively influence on nearby high-tax countries. It describes that the existence of offshore jurisdictions can stimulate the growth of operations and facilitates economic activity in non-haven countries. In contrast to above mentioned, the model with quite opposite view was presented. This economic model and its analysis confirms the undesirability of the existence of offshore areas. Taking into consideration, that the jurisdictions choose their optimal policy, the elimination of offshores will have positive impact on the rest of countries. The model proofs the statement that full or partial elimination of tax havens raises the equilibrium level of the public good and increases country welfare. According to the following study, it can be concluded that both of the models provide telling arguments to prove their assertions. Thereby both of these points of view have their right to exist. Nevertheless, the ongoing debate concerning this issue still will raise a lot of questions.