Browsing by discipline "Yleinen kirjallisuustiede"
Now showing items 61-63 of 63
-
(2015)Tutkielmani tarkastelee eläimen representaatiota Aravind Adigan (s. 1974) esikoisromaanissa The White Tiger (2008). Keskityn erityisesti tarkastelemaan Adigan teoksessa esiintyvien eläinrepresentaatioiden tyyppejä, pohtimaan niiden merkityksiä lukijan tulkintaa ohjailevina elementteinä sekä arvioimaan niiden suhdetta teoksen kulttuuriseen kontekstiin. Tutkimustani taustoittaa poikkitieteellisen eläintutkimuksen (animals studies) tieteenalan tarjoamat analyysimallit, erityisesti John Simonsin ja Steve Bakerin eläimen representaatioon keskittyvät tutkimukset. Lisäksi kohdeaineiston kulttuurisen kontekstin vuoksi Intian kulttuuriin ja kirjallisuushistoriaan liittyvä tutkimustieto on työssäni keskeisessä roolissa. Tutkielmassani osoitan, että The White Tiger -romaanissa esiintyvät eläinrepresentaatiot voidaan ryhmitellä strategiaan, tekniikoihin ja ilmenemismuotoihin, joiden yhteisen lopputuloksen voi tulkita kulttuuriseksi representaatioksi. Johtavaksi representaatiostrategiaksi nimeän trooppien, erityisesti metaforan, ja symbolin käytön, jota antropomorfismin ja sen käänteisen muodon, zoomorfismin, tekniikat täydentävät. Osoitan, kuinka strategian ja tekniikoiden yhdistelmät ilmenevät Adigan teoksessa erityisesti lingvistisellä tasolla (sanastona, erisniminä sekä yleisenä kielenkäyttönä), mutta myös varsinaisissa eläimien kuvauksissa. Päädyn osoittamaan, että The White Tiger -romaanin eläinrepresentaatioilla on lukijan tulkintaa ohjaileva merkitys, joka kytkeytyy vahvasti teoksen kahden tason, implisiittisen tason sekä tarinan sisäisen tason, väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi todistan, että teoksen eläinrepresentaatiot eivät antroposentrisyydestään huolimatta ole eläintutkimuksen parametrien mukaisesti haitallisia, sillä ne herättävät lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan eläimeen.
-
(2016)Pro gradu -tutkielmassani tutkin yhdysvaltalaisen kirjailijan Kathy Ackerin Blood and Guts in High School ja Empire of the Senseless -romaaneja transgressiivisena kirjallisuutena. Käytän teoreettisena taustana ja transgressiivisen kirjallisuuden määritelmänä ranskalaisten teoreetikkojen Georges Bataillen, Roland Barthesin ja Philippe Sollersin kirjoituksia, mutta täydennän niitä analyyttisen filosofian käsitteistöllä. Koska ranskalaiset teoreetikot ovat kirjoittaneet, että transgressio katkaisee kielen viittaussuhdetta todellisuuteen ja kääntää lukijan katsetta romaanin mailman sijaan kieleen, mutta prosessia ei ole määritelty seikkaperäisesti, selkiytän heidän ajatteluaan tunnetuimman kielen viittaussuhteen problematisoijan Ludwig Wittgensteinin ajattelulla. Tutkielmastani selviää, että Ackerin teokset ovat transgressiivista kirjallisuutta ja katkaisevat kielen viittaussuhdetta todellisuuteen, sillä niiden väkivaltaiset ja seksuaaliset elementit ovat niin voimakkaassa ristiriidassa lukijan todellisuuden arvojen kanssa, että ne sokeeraamisen sijaan vieraannuttavat lukijaa romaanin maailmasta ja saavat kiinnittämään huomiota kieleen. Tällaisen vaikutuksen aiheuttavat myös romaanien juonten sisäiset ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet. Ackerin romaaneissa käytetään William S. Burroughsin tunnetuksi tekemää cut up -tekniikkaa. Acker lainaa teoksissaan muita kaunokirjallisia tekstejä mainitsematta, että kyse on lainauksesta. Esimerkiksi Blood and Guts in High Schoolissa päähenkilö lukee Scarlet Letteriä, jonka juonenkäänteet sekoittuvat romaanin mailman juonenkäänteisiin ja päähenkilön kokemuksiin ja Empire of the Senselessin juoni perustuu Neuromancerin ja Adventures of Huckleberry Finnin juoniin. Cut-up-tekniikka korostaa romaanin kertojan asemaa tekstuaalisena rakenteena samastuttavan henkilöhahmon sijaan; väitän tutkielmassani, että kertojan konstruktioluonteen korostuminen saa paitsi lukijan huomion kiinnittymään kieleen, myös tekee siitä romaanin ainoan sisällön. Väitän, että transgressiivisesta romaanista puuttuu romaanin maailma. Totean, että kielen viittaussuhteen katkeamisella ja romaanin maailmattomuudella on poliittinen ja filosofinen päämäärä Ackerin romaaneissa ja transgressiivisissa romaaneissa yleisemminkin. Poliittinen päämäärä on valtaapitävän diskurssin purkaminen ja filosofinen päämäärä klassisen kielikritiikin ongelman ratkaisu: Acker pyrkii luomaan kieltä, joka viittaa todellisuuteen suoraan mielikuvien sijaan. Hän on kehitellyt tätä varten metodin jota kutsuu ruumiin kieliksi. Ruumiin kielet ovat mahdollisimman suorasuikaista ja ruumiillisista toiminnoista kumpuavaa kirjoittamista, joka pyrkii suoraan kommunikaatioon lukijan kanssa. Selitän tutkielmassani, että niille on ominaista sokeeraavuuden, ristiriitojen ja maailman puuttumisen lisäksi lineaarisen aikakäsityksen kumoutuminen romaaneissa. Ruumiin kielten ja transgression tavoitteeksi ja määritelmäksi Ackerilla ja yleisesti muotoutuu tutkielmassani pyrkimys luoda yhdessä lukijan kanssa uusia, normeista vapaita myyttejä uusien kertomusten pohjaksi.
-
(2017)Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään maagiseen muutokseen ja sen vaikutuksiin kahdessa maagisen realismin lajityyppiin lukeutuvassa teoksessa, Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa sekä Jonathan Carrollin White Applesissa. Muutosta ja sen vaikutuksia puretaan tutkimalla fiktion osamaailmojen välisen rajapinnan murtumista sekä fiktion maailman sisäisten sääntöjen muuttumista. Maaginen realismi tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan sääntöjen muuttumisen tutkimiselle, sillä siinä lukijan maailmaa muistuttavassa maailmassa alkaa tapahtua selittämättömiä asioita, joita sekä henkilöhahmot että lukijat joutuvat peilaamaan oman maailmansa sääntöjä vasten. Oudot ilmiöt voivat asettaa kyseenalaisiksi esimerkiksi luonnonlait ja sen, mikä on fiktion maailmassa mahdollista tai sallittua. Teoreettinen viitekehys sääntöjen muuttumisen hetkelle ja sen seuraamuksille löytyy fantastisen teoriasta ja etenkin Tzvetan Todorovin ajattelusta, jota täydennetään Marie-Laure Ryanin käsitteillä fiktion mahdollisista maailmoista. Mahdollisten maailmojen teoria sekä fantastisen kirjallisuuden määritelmät tarjoavat hyviä työkaluja fiktion osamaailmojen erittelemiseen ja tutkimiseen. Eri osamaailmojen tarkastelusta on kuitenkin mielekästä jatkaa eteenpäin ja pohtia sitä, kuinka eri fiktion tasot vaikuttavat toisiinsa ja millaisia seurauksia osamaailmojen välisellä liikkeellä tai sääntöjen rikkoutumisella on niin juonelle kuin henkilöhahmoille ja lopulta mitä muutokset ja reaktiot niihin kertovat. Muuttuneet säännöt mahdollistavat myös ironian syntymisen. Tutkielman kahdessa kohderomaanissa fiktion maailmat rakentuvat eri tavoin. Jonathan Carrollin White Apples -teoksessa fiktion osamaailmat ovat erillisiä, ja maailmojen välillä tapahtuu liikettä eri suuntiin. Maaginen muutos ei vaikuta ainoastaan elävien maailmaa asuttavien ihmisten toimintaan, vaan myös fiktion muista osamaailmoista kotoisin olevat hahmot joutuvat omaksumaan uudenlaisia sääntöjä. Angela Carterin The Infernal Desire Machines of Doctor Hoffmanissa taas muutos käynnistyy hiljalleen ihmisen toiminnan seurauksena. Romaanissa ei tarjota yksiselitteistä vastausta siihen, rakentuuko fiktion maailma yhdestä vai monesta erillisestä maailmasta. Muutos tutusta outoon ja siirtyminen meidän maailmaamme muistuttavasta maailmasta fantastisen piriin toimii myös juonen katalysaattorina. Henkilöhahmot joutuvat omaksumaan uusia sääntöjä ja tarttumaan toimeen. Romaanien tarkastelu Todorovin itseyden ja toiseuden teemojen kautta osoittaa myös, kuinka tehokas keino maaginen realismi on erilaisten vaihtoehtojen pohtimiseen: itseyden teemoilla voidaan käsitellä tietämistä ja mahdollisuuksia, toiseuden teemat taas koskevat houkutusta, himoa ja seksuaalisuutta. Mahdollisten maailmojen teoriaa ja fantastisen erilaisia määritelmiä yhdistelemällä voidaan siis analysoida maailmojen rakentumista ja niiden välistä liikettä monella eri tasolla, aina fiktion rakenteesta romaanin esittelemään tematiikkaan saakka. Se, mikä yhdistää niin strukturalistista kuin temaattisempaa tulkintaa on sääntöjen, mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien analyyttinen tarkastelu.
Now showing items 61-63 of 63