Browsing by study line "Translation and Interpreting Communication"

Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käännös- ja tulkkausviestintä Tekijä: Nigina Khodjaeva Työn nimi: Suomen rikosoikeuden rikosnimikkeet ja niiden venäjänkieliset vastineet Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 41s. + liitteet 13s. + venäjänkielinen lyhennelmä 5s. Avainsanat: oikeustulkkaus, tulkkaus, rikosnimikkeet, rikosoikeus Ohjaaja tai ohjaajat: Pasanen Päivi Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto – Helda/E-thesis (opinnäytteet), ethesis.helsinki.fi Muita tietoja: Tiivistelmä: Oikeustulkkauksen tarve on kasvanut viime vuosina huomattavasti ulkomaalaisten määrän kasvaessa Suomessa. Tulkkauksen oikeudessa on oltava tarkka ja täsmällinen, jotta mahdollisilta virheiltä tai vääriltä tuomioilta vältyttäisiin. Sen vuoksi oikeustulkin on hallittava oikeuden kieli ja siihen liittyvät termit. Tämän työn aiheena on Suomen rikosoikeuden rikosnimikkeet ja niiden venäjänkieliset vastineet. Työssä tarkastellaan Suomen rikoslaissa olevia rikosnimikkeitä ja näiden määritelmiä. Analyysin kohteeksi on valittu 21 rikosnimikettä kolmesta ensimmäisestä rikoslain luvusta, joissa esiintyy rikosnimikkeitä. Pohjustuksena oikeudenkäynnin termien analyysille tämän työn alussa käsitellään Suomen oikeusjärjestelmää, oikeuskieltä ja sen kääntämistä ja tulkkaamista. Tutkimuksen menetelmä on käsiteanalyysi, jonka avulla selvitetään käsitteet, niiden määritelmät ja etsitään venäjänkieliset vastineet. Tutkimuksen teoriataustana toimii terminologian teoria eli oppi käsitteistä ja niitä kuvaavista termeistä. Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty Tilastokeskuksen listaa rikosnimikkeistä vuodelta 2020 (Tilastokeskus > Luokitukset > Rikokset > Rikosnimikkeet 2020), Suomen rikoslaki (verkkosivu finlex.fi), Suomen rikosprosessioikeus (Virolainen, 2003), Venäjän Federaation rikoskoodeksi (verkkosivulla consultant.ru), Nykyaikaisen Venäjän juridinen terminologia (Bogdanov, 2006). Analyysin perusteella luodaan suomi-venäjä sanasto. Sanaston kohderyhmä on oikeustulkit, jotka työskentelevät Suomessa. Tämä tutkimustyö voi olla myös hyödyksi muille venäjän kielen tulkeille, kääntäjille ja muille alan termistöä käyttäville.

Tutkin maisterintutkielmassani työsuojeluun liittyvien ohjeistuksien kuten terveys- ja turvallisuusriskien arvioinnin standardien ja tehdasalueella liikkuvien urakoitsijoiden työturvallisuudesta huolehtimiseen liittyvien EHS-standardien suomentamista. Sain Saint-Gobain Finland Oy:n EHS-osastolta käännöstoimeksiannon, jonka pohjalta toteutin tutkielmani. Käännöstoimeksiannon tavoitteena oli tuottaa toimiva, ammattimainen ja käyttäjäkeskeinen käännös EHS-osaston työsuojelustandardeista yhtiöön kuuluvien liikeyksiköiden käyttöön. Samalla sain mahdollisuuden soveltaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen strategiaa ja tutkia ohjeistuksien kääntämisen erityispiirteitä mahdollisimman käytännönläheisesti. Maisterintutkielmassani pyrin selvittämään, mitä käännöstyössä on erityisesti otettava huomioon silloin, kun ohjeistus koskee työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä työsuojeluasioita kuten turvallisuusriskien arviointia ja työturvallisuuden vähimmäisvaatimuksia. Käännöstutkielmassa analysoin tekemiäni käännösratkaisuja käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Analyysimenetelmänä tutkin tekemiäni käännösratkaisuja lähilukuna ja etsin ranskankielisestä alkutekstistä ne elementit, jotka puoltavat käyttäjäkeskeisen kääntämisen tärkeyttä työohjeistuksien käännösstrategiana ja vaativat käyttäjäkeskeistä kääntämistä sujuvan kohdetekstin aikaansaamiseksi. Tutkin, miten työtapaturmia ja työperäisten sairauksien riskien arviointia tai urakoitsijoiden hallintaa koskevasta standardista saadaan mahdollisimman toimiva suomennos, joka osaltaan edistää työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuutta sekä esitän, mitkä elementit tai erityispiirteet käännösprojektissa vaativat erityisesti käyttäjäkeskeistä kääntämistä. Tutkimusaineiston analyysiosiossa esittelen kolmen eri työsuojeluun liittyvän ohjeistuksen käännösratkaisuja, jotka keskittyvät niiden sisältämiin englanninkielisiin ja ranskankielisiin lyhenteisiin, titteleihin, tuotenimiin ja niiden suomenkielisiin vastineisiin, vaaratasotaulukoihin, riskikaavoihin, ryhmäindikaattoreihin sekä vaarallisten aineiden (mm. kemiallisten aineiden) listauksiin. Käännöstutkielman aineiston suomentamisessa tilanne on ollut kaikin puolin optimaalinen: asiantuntija ovat olleet lähellä ja käytettävissä ja sain olla osana työsuojelun asiantuntijaryhmää. Pääsin konsultoimaan käännöksen vastaanottajiin kuuluvia henkilöitä eli käännöksen todellisia loppukäyttäjiä, joihin kuuluin myös itse epäsuorasti yrityksen toimihenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna. Keskityin omassa tutkimuksessani todellisiin loppukäyttäjiin, joilta sain suoraa palautetta ja apua käännösprosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden turvallisuutta koskevien, velvoittavien työsuojeluohjeistuksien kääntämisessä tämä on mielestäni erityisen tärkeää, jotta työntekijöiden turvallisuus ei vaarannu puutteellisen tai harhaanjohtavan käännöksen takia. Tutkimuksen tuloksena voin todeta, että todellisten loppukäyttäjien konsultointi työsuojeluun kohdistuvien ohjeistuksien käännösprosessin eri vaiheissa oli suureksi avuksi – ilman työsuojelun asiantuntijoiden konsultointia ja kääntäjän pientä omakohtaista kokemusta työsuojelusta ja siihen liittyvästä vakiintuneesta terminologiasta käännöstyön toteutus olisi ollut paljon haastavampaa. Tekemäni käännösratkaisut olivat vaihdellen kotouttavia tai vieraannuttavia, mutta aina käyttäjäkeskeisiä.

Maisterintutkielmani käsittelee kulttuurin kääntymistä tekstityksissä. Aineistoni koostuu negatiivisista ja toiseuttavista ilmauksista, jotka keräsin Outlander-sarjan ensimmäisen ja toisen kauden jaksoista. Analysoin, mikä erottaa skotlantilaisen ja englantilaisen toiseuttamisen keinoja, eli sitä, mihin toista koskeva kommentti tai kritiikki kohdistetaan. Tutkin myös kääntyvätkö nämä keinot suomenkielisiin tekstityksiin niin, että repliikin lausujan kansallisuus on mahdollista erottaa pelkän tekstityksen perusteella ilman kontekstia. Tutkimukseni on monimenetelmäinen: ensin keskityn kvalitatiiviseen sisällönanalyysiin, jonka osana on käännösten luokitus strategioittain, minkä jälkeen pyrin kyselytutkimuksen avulla selvittämään, kääntyykö kulttuuri tekstityksissä myös suomenkielisten vastaajien mielestä. Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat toinen, toiseus ja toiseuttaminen. Toinen on joku ulkopuolinen ja erilainen. Toiseus on toisen piirre, ja toiseuttaminen on tapa, jolla toinen erotetaan sisäryhmästä tai itsestä. Kyseessä on siis vastakkainasettelu, jossa toinen on usein syrjitty ja/tai alistettu. Tutkimuksessa selvisi, että skotlantilaisten ja englantilaisten toiseuttaminen on erilaista, ja tämä kulttuurinen ero välittyy myös käännetyissä tekstityksissä ilman kontekstia.

Tässä tutkielmassa tarkastelen Venäjän informaatiovaikuttamista ja sen yhteyttä uutiskääntämiseen. Tutkimuskysymyksenäni on, miten Venäjä aseellistaa verkkouutistekstejä venäjänkielisessä informaatiovaikuttamisessa strategisten narratiivien avulla. Rajauksena toimii uutiskääntäminen suomesta venäjään. Monitieteellinen tutkimusasetelma yhdistää käännöstieteen, journalismitutkimuksen ja sotataidon tutkimusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu pääkäsitteisiin informaatiovaikuttaminen, uutiskääntäminen ja strateginen narratiivi. Määrittelen aseellistamisen verkkouutiskäännösten yhteydessä informaatioympäristössä tapahtuvaksi informaatiovaikuttamiseksi tai sitä edeltäväksi toiminnaksi. Siinä uutiskäännökset otetaan vaikuttamisen kohteiksi ja välineiksi uutisvalikoinnin, käännösmanipulaation, narratiivimuutosten tai kuvitusvaihdosten avulla. Aineistolähteeksi on valittu venäläinen InoSMI-uutissivusto, joka kuuluu Venäjän valtioon kytkeytyvän mediayhtiön Russia Today portfolioon. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Spiessens &Van Poucke 2016) sivustoa on luonnehdittu journalistisen riippumattomuuden suhteen selkeän ongelmalliseksi muttei täysin propagandistiseksi. Tutkimusaineistona toimii käännöskorpus, joka on rajattu ajallisesti vuoteen 2021. Korpus käsittää InoSMI-sivuston 52 venäjänkielistä uutiskäännöstä sekä niiden suomalaismediassa julkaistut lähtötekstit, jotka on julkaistu suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi. Narratiivianalyysi keskittyy Venäjän strategisten narratiivien tunnistamiseen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että informaation aseellistamista tapahtuu suurimmassa osassa kohdetekstejä. Aseellistaminen painottuu erityisesti narratiivimuutoksiin, joihin kytkeytyy käännösmanipulointia ja kuvitusvaihdoksia. Käännöskorpuksessa esiintyy kaikkia kuutta tutkimuskirjallisuudesta noussutta Venäjän strategista narratiivia: Suuren isänmaallisen sodan narratiivi, läntisen hegemonian narratiivi, EUrooppalaisen hegemonian narratiivi, Venäjän lähinaapuruston ja Ukrainan narratiivi, slaavien johtajuuden narratiivi ja ”normaalin” läntisen suurvallan narratiivi. Lisäksi olen tunnistanut kohdetekstikorpuksesta kaksi lisänarratiivia, joista toinen edustaa suomalaistoimittajia koskevaa kriittistä journalisminarratiivia ja toinen suomalaisvenäläisen yhteisen historian ja yhteyden narratiivia.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä kielelliset seikat vaikuttavat suomennetun auton käyttöohjeen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen eli käytettävyyteen tutkimalla käyttöohjeen sanastoa ja lauserakenteita sekä sitä, miten passiivi ja aktiivi vaihtelevat, kun kuljettajalle annetaan ohjeita. Suomenkielisessä Seat Aronan käyttöohjekirjassa asioita ei ole ilmaistu suomen kielelle tyypillisellä tavalla. Siinä esiintyy runsaasti suomelle epätyypillisiä sanajärjestyksiä ja rektio-ongelmia eli vääriä sijamuotoja. Suomen- ja englanninkieliset termit vaihtelevat eikä niiden käyttö ole johdonmukaista. Mukaan on eksynyt myös paljon anglismeja, sekä ymmärrettäviä että käsittämättömiä. Lukijan puhuttelu on epäjohdonmukaista: käsketään sinutellen, puhutaan kuljettajasta tai käytetään passiivia. Suomennetusta käyttöohjeesta voisi saada käytettävämmän, kun siitä muokkaisi niin kieltä kuin asetteluakin sekä poistaisi turhaa toistoa ja epäolennaisuuksia. Vertaamalla suomennosta espanjan- ja englanninkielisiin versioihin selvisi, että mahdollisessa lähtötekstissäkin esiintyy samantyyppisiä käytettävyysongelmia. Käännettyjenkin käyttöohjeiden käytettävyyttä voisi lisätä niin, että käytettävyysnäkökulma otettaisiin huomioon jo siinä vaiheessa, kun kirjoitetaan ensimmäistä versiota ensimmäisellä kielellä.

Konekääntäminen on viime vuosina saanut yhä enemmän jalansijaa niin yhteiskunnassa yleisesti kuin ammattikääntäjienkin työssä. Tämä johtuu suurelta osin merkittävistä parannuksista konekäännösten laadussa, jonka on sanottu jo vastaavan ihmiskääntäjien tuottamaa laatua. Pintapuolisesti sujuvissa konekäännöksissä on kuitenkin usein vielä paljon parannettavaa. Nykyisellään tehokkaimmat syväoppiviin neuroverkkoihin perustuvat konekääntimet pitää räätälöidä, eli kouluttaa erikoiskielen lähtöteksteillä ja käännöksillä, jotta ne oppivat käyttämään vakiintuneita vastineita ja ilmaisutapoja. Tutkielma käsittelee OPUS-CAT-neuroverkkokääntimen räätälöintiä Suomen Pankin vuosien 2019 ja 2020 vuosikertomuksilla ja niiden käännöksillä sekä vertaillaan Suomen Pankin vuosikertomuksen 2021 ruotsinnosta räätälöidyllä konekääntimellä tuotettuun ruotsinnokseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten räätälöinti vaikuttaa konekäännökseen, kuinka konekäännin suoriutuu niistä vuosikertomuksen osista, joita ei löydy käännösmuistista, ja kuinka työlästä konekääntimen koulutus on. Tutkielman teorialuvussa käydään läpi käännösmuistien käyttöä, konekääntämisen historiaa ja viime vuosien kehitystä, konekäännösten laadunarviointia sekä neuroverkkokääntimen räätälöintiä yleisesti. Aineisto- ja menetelmäluvussa esitellään Suomen Pankin vuosikertomusta, vuosikertomusta tekstityyppinä sekä OPUS-CATin räätälöinnin työvaiheita. Lisäksi luvussa esitellään tutkielmassa käytettyä konekäännösten automaattista arviointimittaria (BLEU), manuaalisen arvioinnin pohjaksi muodostettua virheluokittelua sekä valittujen arviointitapojen soveltamista. Analyysin pohjalta voi todeta, että rajallisellakin aineistolla räätälöinti parantaa OPUS-CATilla tuotettujen konekäännösten ja Suomen Pankin kielipalveluiden tuottaman käännöksen vastaavuutta merkittävästi. Toisaalta analyysi osoittaa myös, että koulutusaineiston rajallisuus tulee vastaan jo yhdestä vuosikertomuksesta kerätyn kaksikielisen aineiston jälkeen, sillä konekäännösmallin jatkoräätälöinti toisesta vuosikertomuksesta kerätyllä aineistoilla ei enää paranna vastaavuutta suuresti. Työprosessin kuvauksesta käy myös ilmi, että OPUS-CAT-neuroverkkokääntimen räätälöinti on helppoa eikä vaadi suurta teknistä perehtyneisyyttä. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että räätälöinnin optimoimiseksi aineiston keräys tulisi mahdollisuuksien mukaan ulottaa myös muihin keskuspankin julkaisuihin. Koska OPUS-CATin räätälöinnin voi kuitenkin tehdä suoraan käännösmuistiohjelmasta tuodulla tmx-tiedostolla, pelkällä edeltävän vuoden vuosikertomuksen käännökselläkin saa nopeasti ja helposti hyviä tuloksia.

Kielensisäisten- eli ohjelmatekstitysten erityispiirteisiin kuuluu audiovisuaalisen teoksen multimodaalisuus eli se, että teos koostuu useiden moodien rakentamista merkityksistä. Tekstitykset ovat osa merkityskokonaisuutta, eikä niiden ole tarkoitus herättää ylimääräistä huomiota. Kirjoituksessa tietyt puheen elementit helposti korostuvat, minkä vuoksi jotkut niistä on syytä muotoilla eri tavalla kirjoitettuun muotoon. Yksi näistä on puhekielisyyden tekstittäminen. Puhekielisyyden tekstittäminen on tarkoituksenmukaista nimenomaan ohjelmatekstityksissä, koska puhekielisyys on tärkeä osa merkitysten muodostumista, ja ohjelmatekstitysten ensisijainen kohderyhmä on kuulovammaiset henkilöt, joilla ei ole riittävää pääsyä audiovisuaalisen teoksen, kuten televisio-ohjelman, äänimaailmaan. Ohjelmatekstitys kuuluu saavutettavuuspalveluihin, joista on säädetty laissa. Puhekielen poisjättäminen tekstityksistä muuttaisi henkilöhahmojen ulosantia ja sivuuttaisi merkittävän osan teoksen merkitysmaailmasta. Puhekielimäisyyttä ei voida kuitenkaan suoraan litteroida sellaisenaan, sillä kirjoitus on painokkaampaa kuin puhe kuultuna. Siksi puhekielen luomiseen tekstissä riittää tietyt puhekielimäiset piirteet äänne-, muoto-, sanasto- ja lausetasolla. Näiden piirteiden käytön toteutumista tutkin aineistoni Yle Areenassa julkaistun sarjan AIKUISET avulla. Olen litteroinut kahden jakson puhuttuja lausumia ja niitä vastaavat tekstitykset rivijakoineen. Tutkielman metodi on laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Tutkimusaineiston perusteella sarjan tekstitykset on luotu yleisesti ja laajalevikkeisesti käytettyjen puhekielisten piirteiden mukaisesti. Ohjelmatekstitysten puhekielisyyden piirteet aineistossa on tuotettu siten, että ne antavat ensisijaiselle kohdeyleisölle tarvittavan illuusion siitä, miten dialogia käydään. Aineiston tekstitykset ovat kaiken kaikkiaan helposti luettavia ja tarkoituksenmukaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeuksissa ratkaisun takana voi olla tekstittäjän virhe, repliikin ajan tai tilan puutteellisuus taikka muu vastaava tekstittämisen haasteisiin liittyvä seikka. Eniten puhekielimäisyyttä on jätetty pois lausetasolta, mikä jälleen liittyy ajan ja tilan haasteisiin tekstityksessä.

Tämän maisterintutkielman päämääränä on tutkia, kuinka kulttuurisidonnaiset elementit on käännetty Disneyn Zootropolis-elokuvassa. Tärkeimpinä lähteinä ovat Fredric Chaume (2012) dubbausosiossa, Lawrence Venuti (1995) kotouttamisessa, Ritva Leppihalmeen teos (1997) alluusioiden kääntämisestä ja Jan Pedersenin (2011) teoria kielen ulkopuolisista kulttuuriviittauksista. Tutkielman materiaalina ovat Zootropoliksen alkuperäinen englanninkielinen versio ja sen suomenkielinen käännös. Elokuvassa esiintyvät kulttuurisidonnaiset elementit on listattu ja jaettu kuuteen kategoriaan: nimet, lempinimet ja haukkumanimet, puhuttelut, instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, idiomit ja puhekielisyydet, yleinen kulttuuritietous ja viittaukset pop-kulttuuriin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että kääntäjä ei ole noudattanut yhtä globaalia käännösstrategiaa, vaan jokainen kulttuurisidonnainen elementti on käännetty tilannekohtaisesti, välillä kotouttavalla ja välillä vieraannuttavalla strategialla. Käytetyimmät strategiat olivat tilannekohtainen korvaus ja suora käännös, jotka jakaantuivat melko tasaisesti eri kategorioiden kesken. Suurimmat erot olivat kategoriassa instituutiot, ammatit ja yhteiskunta, jossa suora käännös oli selkeästi yleisin strategia ja korvausta käytettiin hyvin vähän, sekä kategoriassa idiomit ja puhekielisyydet, jossa tilannekohtainen korvaus oli selkeästi yleisin ja suoraa käännöstä käytettiin todella vähän.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijoiden (kääntäjien) kokemuksia ja näkemyksiä vuonna 2019 kanslian käännös- ja kielitoimialalla käyttöönotetun EU Council Presidency Translator konekääntimen (lyhyemmin Presidency Translator) käytöstä ja konekääntämisestä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia Presidency Translatorin käytöllä kääntäjien mielestä on heidän työskentelyynsä ja miten kääntäjät toisaalta suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä ja konekääntämisen kasvavaan merkitykseen käännösalalla. Tutkielman teoriaosiossa taustoitetaan aihetta esittelemällä käännösteknologiaa ja konekääntämisen historiaa ja nykypäivää. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, miten käännösteknologian kehitys on vaikuttanut käännösalaan ja sitä kautta kääntäjän toimenkuvaan. Teoriaosiossa tarkastellaan myös käännöstyön ergonomiaa ja sosioteknisiä haasteita, joita käännösteknologian käyttöön liittyy. Tutkimuksen kontekstin kuvaamiseksi teoriaosiossa esitellään lisäksi valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialaa ja konekäännöshankkeita, joissa kanslia on ollut mukana. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena kyselynä, joka lähetettiin yhteensä 62:lle valtioneuvoston kanslian englannin ja ruotsin kääntäjälle tammi–helmikuussa 2020. Ensimmäisen osan vastausprosentti oli 68 % ja toisen osan 52 %. Aineistona on kyselyn avulla kerätty vastausaineisto. Kyselyn vastauksia analysoidaan neljässä osassa: vastaajien taustatiedot, Presidency Translatorin käyttö, Presidency Translatorin käytön vaikutukset työskentelyyn ja kääntäjien suhtautuminen konekääntämiseen. Analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysia. Analyysista käy ilmi, että Presidency Translatorin käytön keskeisin vaikutus kanslian kääntäjien työhön on työskentelyn nopeutuminen. Vaikutus perustuu siihen, että kääntäjä saa konekäännöksestä ideoita ja pohjan käännökselle, sekä siihen, että mekaaninen työ, kirjoitus, vähenee. Analyysissa todetaan, että kirjoittamisen vähenemisellä voi myös olla positiivinen vaikutus ergonomiaan. Lisäksi analyysissa havaitaan, ettei Presidency Translatorin käyttö keskimäärin kuormita kääntäjiä, vaan pikemminkin helpottaa kääntäjien työskentelyä, vaikka konekääntimen käyttöön joitain haasteita liittyykin. Analyysin perusteella valtioneuvoston kanslian kääntäjät suhtautuvat konekääntimen käyttöön käännöstyössä pääosin positiivisesti ja pitävät konekäännintä hyödyllisenä työkaluna. Suhtautuminen konekääntämisen yleistymiseen kääntäjän ammatin ja ammattiosaamisen kannalta on vaihtelevampaa, ja vastaajat näkevät kehityksessä samaan aikaan niin myönteisiä kuin kielteisiäkin puolia. Myönteisenä nähdään erityisesti konekääntimen hyödyllisyys käännösprosessissa. Vastaajissa aiheuttaa kuitenkin jonkin verran huolta kääntäjän ammatin arvostuksen ja kääntäjien ammattiosaamisen mahdollinen lasku tulevaisuudessa konekääntimien käytön yleistyessä. Enemmistö aihetta kommentoineista ei tosin usko, että konekääntimien käytön kasvu olisi uhka kääntäjän ammatille.

Tämän maisterintutkielman aihe on verkkokauppatekstien kääntäminen. Tutkimusaineistona käytän Zooplus-verkkokaupan saksankielistä ja suomenkielistä versiota. Zooplus on saksalainen eläintarvikkeita myyvä verkkokauppa, joka toimittaa tuotteita ympäri Eurooppaa (Zooplus 2020a.) Olen rajannut tutkimusaineistoni niin, että aineistossani on molemmista kieliversioista koiratarvikeosastolta 17 kategoriaa, alakategoriaa ja tuotesivua. Tutkin Zooplussan suomenkielisessä versiossa esiintyviä käännösratkaisuja ja sitä, miten mainostekstien kääntäminen ja lokalisointi näkyvät niissä Tutkielman alussa esittelen verkkokauppaa ja lemmikkieläimiä koskevaa lainsäädäntöä. Teoreettinen viitekehys koostuu mainostekstien kääntämisestä ja lokalisoinnista. Tutkimukseni perustuu kääntämisen deskriptiiviseen tutkimukseen, ja tutkimusmetodina on vertaileva tutkimusmetodi. Käännösratkaisuja tarkastelen Pymin (2016: 220) seitsenkategorisen käännösratkaisutypologian pohjalta. Aineistossa ilmenee neljään käännösratkaisutypologian pääkategoriaan kuuluvia ratkaisuja. Kaikkia teorialuvussa esiteltyjä mainostekstien kääntämiseen kuuluvia piirteitä ei esiinny aineistossa. Tähän luultavasti vaikuttaa se, että vaikka verkkosivut voivatkin olla yksi mainonnan muoto (Munday 2004: 199), eivät verkkokaupat edusta niin sanottuja perinteisiä mainoksia. Aineistossa esiintyy myös lokalisointiin liittyviä seikkoja. Verkkokauppatekstien kääntämisen tutkimusta voisi laajentaa vertaamalla useampia saman verkkokaupan kieliversioita keskenään. Toinen mahdollisuus olisi verrata useamman eri verkkokaupan suomenkielisiä versioita. Nämä verkkokaupat voisivat olla joko saman tai eri alan verkkokauppoja.