Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"

Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.

Tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja analysoida sitä, millä tavoin minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneet suomalaiset bloginkirjoittajat kuvailevat blogikirjoituksissaan kuluttamista. Tarkasteluun valittiin bloginkirjoittajien näkemyksiä kuluttamisesta yleisesti, sekä heidän henkilökohtaisesta kuluttamisestaan kirjoittamiaan kuvailuja. Tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, miten kiinnostus minimalistisesta elämäntavasta näkyy suhtautumisessa kuluttamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesti internetissä saatavilla olevista blogeista. Blogit valikoituivat aineistoksi, mikäli blogissa joko käsiteltiin minimalismia pääteemana, tai blogitekstin tunnisteeksi oli merkitty hakusana “minimalismi”. Blogeja tutkimuksessa oli mukana yhteensä 18, kun taas blogikirjoituksia aineistossa oli yhteensä 28. Aineiston koko oli lopulta 86 tekstisivua, ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kuluttaminen koettiin yleisesti kulttuuriimme vahvasti juurtuneena käytäntönä, jonka mahdollistamiseksi ollaan valmiita tekemään paljon töitä ja kuluttamaan runsaasti henkilökohtaisia resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Kuttuuriimme juurtuneen kuluttamisen tavan kuvailtiin edustavan kertakäyttökulttuuria ja materialistisuutta. Kuluttaminen koettiin myös sitoumuksena kuluttaa resursseja tuotteen hankintahetkellä ja tulevaisuudessa. Kuluttaminen nykyisellä tasollaan ymmärrettiin kohtuuttomana ja maapallon resursseja uhkaavana. Halun ja tarpeen välille koettiin tarvittavan selkeämpää erontekoa, jotta ylikuluttaminen voisi loppua. Kuluttamisen kerrottiin liian usein olevan identiteettimme rakennuspalikka ja ajatus siitä, että olemme mitä omistamme, koettiin tarpeelliseksi hylätä. Bloginkirjoittajat kuvailivat omaa kuluttamistaan vahvasti kulttuurisidonnaiseksi. Kulutuskulttuurista poikkeamisen määriteltiin rikkovan sosiaalisia normeja, ja omia valintoja koettiin jouduttavan perustelemaan niin itselleen kuin myös muille. Oma kuluttaminen oli kokeilevaa ja rajoja rikkovaa, jopa äärimmäiseen minimiin vietyä ostolakkoilemalla. Minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneisuus näkyi kulutusvalintoja tehtäessä harkitsevuutena ja niukkuuteen pyrkimisenä, joskin ostamisella leikiteltiin ajatuksen tasolla enemmän. Arvoissa ja tavarasuhteessa koettiin tapahtuneen muutoksia, jonka myötä materian asema oli heikentynyt ja muut arvot olivat tulleet tärkeämmiksi. Kuluttamalla haettiin toisinaan hallinnan tunnetta, ja toisaalta taas uuden ostamisen pystyi välillä korvaamaan luovilla ratkaisuilla. Kuluttamisen kerrottiin olevan myös sidoksissa kulloiseenkin elämänvaiheeseen, eikä se tästä johtuen ole aina täysin omien halujen sanelemaa. Minimalismin myötä kuluttamiseen liittyvien määrävaatimuksien kerrottiin vaihtuneen laatuvaatimuksiin.

Länsimaisten ruoankulutustottumusten on muututtava vastauksena ekologiseen kriisiin. Lihankulutuksen vähentäminen ja kasvipohjaisen ruoankulutuksen lisääminen on yksi keskeinen keino ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Lihantuotanto nykyisessä mittakaavassa on ekologisesti ongelmallista ja lihaa kulutetaan länsimaissa liikaa. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, sillä lihaan liitetään runsaasti myönteisiä merkityksiä, jotka lisäävät sen arvostusta. Lisäksi arjen rutiinit ja ruokakulttuuri ylläpitävät nykyisenkaltaista kulutusta ja vastustavat kulutustottumusten muuttamista. Lihaa syövät kuluttajat tunnistavat, että lihantuotanto aiheuttaa eettisten ongelmien lisäksi myös ilmasto- ja ympäristöongelmia. Näiden ongelmien ja lihansyönnin välistä ristiriitaa pyritään ratkaisemaan perustelemalla ja oikeuttamalla omaa lihankulutustaan eri tavoin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä ja ulottuvuuksia lihansyönti saa nuorten naisten arjessa ja millaisten tekijöiden koetaan tukevan lihankulutuksen jatkamista ja toisaalta vastustavan muutosta kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lihankulutuksesta ja siihen kohdistuvasta muutospaineesta nuorten naisten näkökulmasta. Tutkimusta varten toteutettiin kahdeksan laadullista haastattelua, joista saatu aineisto analysoitiin teemoittelevalla, teoriaohjaavalla analyysillä. Analyysissä nojattiin aineistolähtöisiin teemoihin, joita tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen kirjallisuuden avulla ja liitettiin siten osaksi aiempaa tutkimustietoa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lihalla on tutkittavan ryhmän arjessa moninaisia merkityksiä. Sitä pidetään helposti lähestyttävänä ruoka-aineena, jota on vaivatonta käyttää arjessa. Lihaan liitettiin siis myönteisiä merkityksiä. Ongelmatonta liha ei kuitenkaan ole, vaan enenevässä määrin pohditaan myös sen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä eettisiä ulottuvuuksia, jotka liittävät lihaan kielteisiä merkityksiä. Vaikka lihankulutus mietityttää, kulutusta silti jatketaan, sillä erilaiset tekijät tukevat lihankulutuksen jatkamista. Tutkimuksen tulokset osoittivat neljä keskeistä syytä lihankulutuksen jatkamiselle. Ensimmäiseksi lihankulutus on tottumus: se on muodostunut olennaiseksi osaksi ruoanlaittoa ja ruokailun arkirutiineja. Toiseksi ajatukset lihan ravitsemuksellisesta paremmuudesta verrattuna kasviproteiineihin esti muutosta. Kolmannes syy oli muutoksen tarpeen kyseenalaistaminen. Jos kuluttajalle ei ole selvää, miten lihankulutus tarkalleen vaikuttaa ilmastoon, ei muutosta nähdä kannattavaksi tehdä. Neljäs syy oli alueelliset erot. Sosiaalinen ja kulttuurinen viitekehys vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja mikäli tämä viitekehys ei tue muutosta, on lihankulutusta helpompi jatkaa. Lihankulutuksen aiheuttamasta ristiriidasta huolimatta kulutusta oli vaikea muuttaa, ja siten ristiriitaa häivytettiin lihankulutusta rationalisoiden ja perustellen. Ajattelua pyrittiin aktiivisesti välttelemään ja lihankulutusta perusteltiin itselle vedoten sen tarpeellisuuteen, normaaliuteen ja mukavuuteen.

Maatalousyrittäjien toimintaympäristö on ollut pitkään suuressa murroksessa. Tuotantokustannusten nousu ja tuottajahintojen usean vuoden jatkunut lasku on heikentänyt maatalousyritysten kannattavuutta. Tilannetta hankaloitti entisestään maailmalla vyörynyt koronapandemia ja Ukrainan sota. Maailman myllerrysten myötä lannoitteen saatavuus muuttui epävarmemmaksi ja lannoitteen hinta on vaihdellut voimakkaasti. Maatalousyritysten kannattavuudessa on ollut kuitenkin suuria tuotantosuunta- ja tilakohtaisia eroja. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maatalousyrittäjien toimintaympäristöä ja sen muutoksia ostolannoitteiden ostopäätöksen teon suhteen. Tarkastelujaksona oli aika ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa sekä niiden aikana peilaten tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi tutkielmassa tutkittiin, millaiseen kaupankäyntikumppaniin ja lannoitteen toimittajaan maatalousyrittäjä luottaa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin lannoitteiden ostopäätösprosessia ja lannoitteiden käytön tulevaisuutta. Tutkimuksessa puolistrukturoidulla haastattelulla haastateltiin 10 maatalousyrittäjää, jotka olivat kolmesta eri tuotantosuunnasta. Haastateltavien maatalousyrittäjien tuotantosuunnat olivat kasvinviljely, puutarhatuotanto ja kotieläintuotanto. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli yrittäjän ostopäätöksen teko. Tutkimuksen perusteella ostolannoitteiden hintavaihtelut ja saatavuusvaikeudet saivat maatalousyrittäjät pohtimaan lannoitteiden ostoajankohtaa uudelleen. Lisäksi lannoitteiden ostoa harkittiin jaksotettavaksi useampaan erään yhden vuosittaisen kertahankinnan sijaan. Lannoitteiden suuret hintavaihtelut olivat myös saaneet maatalousyrittäjät seuraamaan enemmän tuotantopanosten hintoja, jotta hankinnat osuisivat edullisempaan ajankohtaan. Hinnan nousun myötä haastatellut maatalousyrittäjät kasvinviljelyssä ja kotieläintuotannossa harkitsivat lannoiteen käytön optimointia jaetun lannoituksen lisäämisellä. Puutarhatuotannossa taas lannoitteen hinnan nousu sai supistamaan tuotantoa, mutta lannoitteen käyttö viljeltyä alaa kohti ei vähentynyt. Haastattelujen perusteella maatalousyrittäjien kaupankäyntisuhteet ovat henkilökohtaisia ja pitkäkestoisia. Haastatellut maatalousyrittäjät pitivät kaupankäyntikumppanin tärkeimpinä ominaisuuksia luotettavuutta, asiantuntijuutta ja sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. Maatalousyrittäjät näkivät kierrätyslannoitteiden käytön tulevaisuudessa lisääntyvän. Haastattelujen perusteella he olivat kuitenkin kierrätyslannoitteista kiinnostuneempia enemmän niiden mahdollisen edullisen hinnan kuin ympäristöystävällisyyden vuoksi. Merkittäväksi lannoitteen hankintaan vaikuttavaksi kriteeriksi nousi lannoitteen sopivuus omien peltojen maalajeille.

Since January 2018, all alcoholic beverages containing a maximum of 5.5% alcohol by volume (ABV) have been allowed to be sold in grocery stores in Finland due to the new Alcohol Act. Subsequently, 5.5% ABV wines entered the market in Finland in 2018. To examine both the demand and supply sides of low alcohol wines, this thesis presents results from an analysis of consumers’ stated preferences and retail store managers’ stated preferences. In particular, it aims to provide insights into consumers’ consumption habits, knowledge, and attitudes towards low alcohol (5.5% or less) wines, and retailers’ knowledge and preferences about the wine assortment and sales of low alcohol wines. In the literature review, I examine previous research about wine consumption in Finland and internationally, as well as wine research in the context of retailing. This thesis is based on a quantitative research. I conducted the consumer survey (N=183) and retail store manager survey (N=50) as online surveys during August-October 2019. The surveys included Likert-scale and yes/no questions, as well as open-ended questions and questions about sociodemographic factors. In particular, I examine how subjective wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ purchasing of low alcohol sparkling, red or white wines, and how wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ willingness to switch regular wines to low alcohol wines, and their perception of having enough knowledge and experience of low alcohol wines in order to try them. I also examine consumers’ perceptions related to low alcohol wines in general. In addition, I examine how retail store managers perceive consumers’ interest in low alcohol wines, and the legislation related to wines. The results suggest that older age is related to higher odds of purchasing low alcohol sparkling, red and white wines. The low alcohol sparkling wine buyer’s main profile characteristics are weighted towards older-age women, who have mid-income, high education and low subjective wine knowledge. The typical profile characteristics for those who perceive themselves to have enough knowledge about low alcohol wines in order to try them are weighted towards men who have mid-income, and high subjective wine knowledge. There appears to be general interest from the consumers’ side in switching to low alcohol wines if they found one that suits their preferences in a retail outlet. However, as the consumer’s subjective wine knowledge level increases, a consumer becomes less likely to be ready to switch to low alcohol wines. Consumers seem to indicate dissatisfaction with the current limited selection of low alcohol wines in grocery stores. On the other hand, retail store managers seem to think that the quantities of different low alcohol wines in the stores match well with consumer demand. Finally, the results indicate that majority of the store managers who answered the survey would also allow regular wines to be sold in grocery stores. Based on alcohol consumption statistics and the results of this thesis, low alcohol wines have not yet gained much popularity among consumers in Finland. This can partially be explained by the fact that beer has been the most popular alcoholic beverage in Finland for a long time, and its popularity has continued after stronger (5.5% ABV) beers entered grocery stores in 2018. In addition, the different taste of low alcohol wines compared to regular wines is seen as a reason why consumers do not prefer low alcohol wines. However, there exists a market potential for low alcohol wines in Finland. The majority of the consumers indicated that they are interested in trying low alcohol wines even though they have not tried them yet, and that they would be ready to switch to low alcohol wines if they found one that suits their preferences. Even though beer is the most popular alcoholic beverage in Finland, consumers prefer to drink wine with meals. Therefore, low alcohol wine could be a good choice for consumers to drink with meals.

Consumption of natural and organic products is one of the recognizable global trends that reflects to the cosmetics market as growing popularity of natural cosmetic products. This thesis focuses on the meanings that are related to the use of natural cosmetics. The key objective of this master’s thesis is to recognize the meanings that users of natural cosmetics give to the products they use. Research literature related to consumer culture and the meanings of consumption were used to form the theoretical framework of the study. The theoretical part also focuses on the political and hedonistic meanings associated with natural cosmetics. In addition to the meanings associated with natural cosmetics, the study aims to understand the role of ecological and health related factors in the use of natural cosmetics and to recognize how certificates affect to the use and trust of natural cosmetic products. The empirical part of the study was carried out as a qualitative study. The material consists of 15 thematic interviews conducted by telephone in July 2021. The interviewees who participated in the study are users of natural cosmetics, who were reached through a Finnish Facebook group related to natural cosmetics. The interviews were transcribed and analysed by means of theory-driven content analysis. The study shows that users of natural cosmetics give 1) functional, 2) social, 3) ecological, 4) health, 5) pleasure, and 6) trust-related meanings to the products they use. Political consumption is a prominent part of the use of natural cosmetics. Especially the social and ecological meanings of the use of natural cosmetics shows signs of alternative hedonism, which can be seen as a more controlled way to act as a consumer. The study shows that users of natural cosmetics give not only individual but also socially important meanings to natural cosmetic products. Users of natural cosmetics are restraining their use of natural cosmetics by buying products with specific features. For example, one natural cosmetics user chooses to purchase products that are only produced in Finland. The study also identifies the trust-related importance of certificates, especially when the product or place of purchase is unfamiliar to the natural cosmetics user. Users of natural cosmetics don’t see the certificate as a necessity since the use of the products is mainly based on the functionality, the ingredients, the price, and the availability of the products. Above all, the study shows that there’s specific type of uncertainty associated with natural cosmetics and their use. This leads to continuous evaluation and balancing between meanings related to natural cosmetics user’s own well-being and to the meanings related to social and environmental issues.

Tuotteen alkuperällä on vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Alkuperän tulkintaan vaikuttavat mielikuvat, joita ihmisillä on tiettyjä maita kohtaan. Kansainvälistyvälle brändille maamielikuvat ovat tärkeitä, sillä kuluttajalla ei välttämättä ole tietoa brändin ominaisuuksista, vaan ostopäätös pohjautuu mielikuviin tuotteen alkuperämaasta. Maabrändityöllä pyritään luomaan positiivinen kuva maasta, sillä se tukee alkuperämaavaikutusta. Tämän lisäksi onnistuneella maabrändillä lisätään maan kiinnostavuutta viennin, turismin, investointien ja työvoiman silmin, sekä kasvatetaan valta-asemaa poliittisesti. Tämän työn tarkoitus on tutkia sitä, miten Suomen maabrändi ja Suomi alkuperämaana vaikuttavat Iso- Britannian markkinoilla. Aihetta lähestytään Iso-Britanniaan vientiä harjoittavien elintarvikeyritysten kautta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto kerättiin neljää ruoka- tai juomayritysten toimitus- ja vientipäällikköjä haastatellen. Tutkimus on ajankohtainen, sillä Brexitin myötä Iso-Britannian vienti on romahtanut, mutta vientikohteena maa tarjoaa suuren potentiaalin. Ensimmäisessä osassa tutkimusta tutkitaan brändiä, maabrändiä ja alkuperämaan vaikutusta teoreettisesti. Toinen osa tutkielmaa vertaa sekundaarisiin lähteisiin pohjautuen sitä, miten Suomi näyttäytyy teorioiden valossa ja mikä on Suomen maabrändin tila tällä hetkellä. Empiria rakentuu yritysten näkemysten ja kokemusten kautta maabrändin ja alkuperämaavaikutuksen koettuun voimakkuuteen Iso- Britannian elintarvikemarkkinoilla. Tutkimus osoittaa, että Suomen maabrändi on heikko. Alkuperämaana Suomen ei nähdä tuovan lisäarvoa Iso-Britannian markkinoilla menestymiseen. Liiketaloudellisena implikaationa tutkimus osoittaa, että vahva tuotebrändi, sekä korkealaatuiset tuotteet ovat tärkeitä tekijöitä voimakkaasti kilpailuilla markkinoilla. Positiivisena huomiona Suomen maabrändin koetaan koko ajan vahvistuvan ja profiloitumalla Pohjoismaalaiseksi tai Nordic:iksi alkuperämaavaikutuksen koetaan vahvistuvan positiivisesti. Suomen maabrändiä tulisi tietoisesti vahvistaa, jotta sen moniulotteisista hyödyistä olisi enemmän apua vientimarkkinoilla.

Microgreens are small edible leafy greens, slightly more developed than sprouts but younger than babyleafs. Compared to mature greens, microgreens are more nutrient-dense, while growing them requires fewer resources. Despite their benefits, microgreens are not yet widely consumed in the Nordics. There is a lack of understanding of why microgreens' high acceptance and multiple benefits haven’t yet resulted in higher consumption. Furthermore, there is no published research on microgreen consumption in the Nordics. To understand the barriers and drivers to microgreen consumption, this thesis asks: what are the factors that influence microgreen consumption in Sweden? An online survey was conducted to provide a representative sample of the Swedish population, and quantitative analysis methods were used to draw conclusions about microgreen consumption in Sweden. The results of the study indicate that a variety of factors, including background characteristics, attitudes, normative beliefs, and control beliefs, influence microgreen consumption in Sweden. The significant barriers and drivers vary between groups with different past consumption habits. The findings of the study contribute valuable insights for businesses and policymakers to promote and enhance the consumption of microgreens in Sweden while also initiating discussions and paving the way for potential future research in the field.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla. Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä. Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan virtuaalista yhteisluomista elintarvikealan tuotekehityksessä. Yhteisluomista hyödynnetään yhä enenevissä määrin tuotekehityksessä ja digitalisaatio tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Lisäksi kuluttajat ovat aktiivisia jakamaan tietoa ja keskustelemaan tuotteista sekä toisten kuluttajien että yritysten kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalista yhteisluomista voidaan hyödyntää elintarvikealalla, millaiset valinnat edesauttavat virtuaalisen yhteisluomisen toimivuutta ja millaisia ideoita kuluttajien työpajamuotoinen osallistaminen tuottaa. Tutkimus toteutettiin osana BIOFUN-tutkimus- ja tuotekehitysprojektia, jonka tarkoitus on kehittää uusia elintarviketuotteita vientimarkkinoille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksan ideointityöpajan avulla. Työpajojen aiheina olivat kauraleivät ja välipalajuomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee elintarvikealan tuotekehitystä, virtuaalista yhteisluomista sekä työpajamuotoista osallistamista. Tämän tutkimuksen mukaan virtuaalinen yhteisluominen voi tuottaa hyödyllistä tietoa elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Virtuaalisen yhteisluomisen toimivuuteen vaikuttavat valinnat tehtävän sisältöön, toteutukseen ja osallistujiin liittyen. Avainasemassa on toimiva vuorovaikutus osapuolten välillä. Työpajamuotoinen osallistaminen virtuaalisesti mahdollistaa maantieteellisesti riippumattoman kommunikaation kuluttajien kanssa, mutta virtuaalinen kanssakäyminen vaikeuttaa keskustelun luontevuutta. Jatkossa virtuaalista työpajamuotoista osallistamista voisi tutkia osana pidempiaikaista tuotekehitystä yritystoimijan kanssa.