Browsing by master's degree program "Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma"

Caryl Churchill is a renowned playwright whose plays concern a wide range of social and political issues. In her plays Far Away (2000) and Escaped Alone (2016) Churchill brings forth depictions of ecological disaster which complexify the relationship between humans and their nonhuman environment. In this thesis, I argue that the plays in question offer a new perspective on the division between humanity and the nonhuman environment, which prompts the reader to question their own anthropocentric view of human exceptionalism. The plays’ bizarre events and absurdist form criticise the arbitrary division between human and nonhuman animals, underlining the intrinsic value of all beings and the nonanimated environment. It is evident that the plays are part of the Theatre of the Absurd, in their deviation from traditional conventions for narration and plot, as well as in the untraditional depiction of humans and the nonhuman environment. Utilising the typology of animal representation by Greg Garrard (2012) it becomes clear that nonhuman animals are increasingly depicted as anthropomorphic and certain groups of humans as increasingly zoomorphic in Far Away. Furthermore, the importance of the effects of the capitalist economic system in the climate crisis is prevalent in both plays. In Far Away, the characters work under a capitalist government which does not value human wellbeing. Escaped Alone, on the other hand, depicts ecological catastrophes as instigated by entities strongly connected with the capitalist system. Thus, both plays reveal the significance of capitalism as a driving force in ecological destruction, as well as its negative impact on individuals. Escaped Alone emphasises the individual perspective on the climate crisis by offering a female perspective and showing the characters as resilient despite the looming catastrophes. By depicting the ecological crisis as a complex and multifaceted issue, Churchill establishes her plays as works of deep ecology.

Vuonna 2016 sitovaksi tullut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 linjaa, että jokaisen oppilaan opintoihin tulee vuosittain sisältyä yksi monialainen oppimiskokonaisuus, jossa työskennellään yli oppiainerajojen. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ei ole tähän mennessä tutkittu englannin opetuksen näkökulmasta, vaikka eri oppiaineilla ja niiden opettajilla onkin merkittävä rooli oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Oppimiskokonaisuuksien toteutus päätetään paikallisesti, joten erilaisia käytännön mahdollisuuksia on runsaasti. Tämä tutkielma kartoittaa, millaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia englannin opettajat ovat toteuttaneet suomalaisissa yläkouluissa. Tutkimusaineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella sekä haastatteluilla ja arvioitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen.Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten englannin opettajat ovat toteuttaneet monialaisia oppimiskokonaisuuksia yläkoulussa? 2. Miten englantia käytetään ja opetetaan yläkoulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa? Tutkielman tulokset osoittavat, että englannin opettajien toteuttamat monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat keskenään hyvin erilaisia. Suosituimmat toteutustavat olivat teemaviikko- ja työpajamalli, mutta niiden sisältö vaihteli.Oppimiskokonaisuudet sisälsivät esimerkiksi erilaisia yksilö- ja ryhmätöitä, vierailuja ja vierailijoita sekä muita toiminnallisia aktiviteetteja. Englantia käytettiin pääasiassa opetuksen, kommunikaation ja tiedonhankinnan välineenä. Kielitaidon osa-alueista kirjoittaminen oli tärkeimmässä roolissa. Myös luetunymmärtämistä ja kielioppia harjoiteltiin ja arvioitiin lähes jokaisessa oppimiskokonaisuudessa. Suullisen ilmaisun osuus vaihteli, mutta tyypillisesti oppilaat puhuivat edes jonkin verran englantia. Kuullunymmärtämisharjoituksia teetätettiin hieman yli puolessa tutkituista oppimiskokonaisuuksista. Kohdekulttuurin käsittely jäi vähimmälle huomiolle. Koska laaja-alaisen osaamisen tavoitteet olivat suunnittelun keskiössä, oppiainekohtaisia tavoitteita kielitaidon osa-alueille ei opettajien mukaan juurikaan pohdittu.

Tutkielma käsittelee englantia lingua francana (ELF), ja kuinka se ilmenee lukion opetusmateriaaleissa. Englanti on kansainvälinen kieli ja sitä puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Siksi on tärkeää, että oppilaille näytetään englannin rooli kommunikointikielenä eri kieliä äidinkielenään puhuvien välisessä keskustelussa. Englannin globaalia luonnetta lisäksi korostetaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelmassa, joten sen vaikutuksen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä kulttuureja oppilaille esitellään, ja millaista tietoa heille tarjotaan niistä. Lisäksi tutkielma keskittyy tilanteisiin, joissa englantia käytetään lingua francana, kuvailemalla ja vertailemalla niitä. Tutkielmassa käytetään kolmea kirjaa kahdesta englannin oppikirjasarjasta: Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track -sarjasta sekä Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta. Näin ollen tekstit kuudesta kirjasta toimivat tutkielman materiaalina. Analyysimetodina käytetään sisältöanalyysia, tarkemmin lähilukua ja kategorisointia. Oppikirjoista löytyvät viittaukset eri kulttuureihin kategorisoidaan kahdella tavalla: Kachrun (1985) englannin käytön piirien ja viittausten tyypin mukaan. Piirejä on kolme: sisä-, ulko- ja laajeneva piiri, ja viittaustyyppejä on viisi: henkilö, tuote, paikka, tapa ja perspektiivi. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta ELF-tilanteet analysoidaan kvalitatiivisesti Tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmat sarjat keskittyvät vahvasti sisäpiirin kulttuureihin ja viittaavat niihin lähinnä henkilöillä ja tuotteilla. On Track- sarjassa viitataan huomattavasti enemmän laajenevan piirin kulttuureihin, kun taas Insights-sarja viittaa enemmän sisäpiiriin. Toisin sanoen, molemmat sarjat korostavat englantia äidinkielenään puhuvia kulttuureja ja viittaavat niihin henkilöillä ja tuotteilla. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja lähes kaikissa niissä yhtenä osapuolena on natiivipuhuja. Lisäksi lähes kaikki niistä on kirjoitettu epäsuorasti ilman oikeaa dialogia ja standardin englannin normeja seuraten. Näistä tuloksista huomataan, että opetussuunnitelman korostamaa globaali englantia ei oteta täysin huomioon oppikirjoissa. Tästä johtuen opettajille koituu enemmän työtä lisämateriaalin tuottamisessa.

E.M. Forsters Howards End (1910) publicerades under en tid av sociala konflikter och global oro. Forster var medveten om att drivande krafter hotade de engelska traditionerna som präglade den viktorianska levnadsstilen. Under hela sin karriär som författare och kritiker försökte Forster belysa de sociala konflikterna i det engelska samhället. Denna studie fokuserar på de socialhistoriska förhållandena som skildras i Howards End, samt hur Forsters egna politiska och sociala uppfattning konstruerar den kritiska världsbilden i romanen. Lionel Trillings studie om Forster och hans litterära karriär som en betydande författare inom modernismen utgår från ett socialhistoriskt perspektiv som är grundläggande för denna studie. Trilling utvecklar den moraliska liberalism som karakteriserar Forsters världsbild. Utgående från Trillings bok kan man förstå hur Forster använder liberalismen och symbolism som utgångspunkt för att förstå och jämföra världsbilden i Howards End. Den viktorianska romanen och de förändrade samhällsidealen behöver definieras för att förstå de underliggande skillnaderna i de olika värdena som Forster avbildar. Daniel Schwarz och David Medalie, som båda studerar tidiga 1900-talets romanen, lägger grunden för att förstå bakgrunden för den förändrade litterära stilen som bör anpassas till modernismens tid. De tre familjerna (de traditionella Wilcox, de liberala Schlegels och den lägsta i medelklassen, tjänstemannen Leonard Bast med sin fru Jacky) i Howards End representerar olika värden som dominerar den engelska medelklassen i England. Familjerna representerar förhållandena i England och det grundläggande temat i boken är ”Vem ska ärva England?”. Symboliken mellan England och vem som ärver huset Howards End är tydlig. Slutligen kommer Howards End ärvas av Helens och Leonards klasslösa son. Forster konstruerar ett slut där hela medelklassen lever i harmoni. Forsters egna liberala tankar och inflytanden är tydliga i romanen och genom den liberala Margaret Schlegel (senare Wilcox) försöker Forster finna en balans mellan det gamla och nya England. Forster skapar ett slut som pekar på framtida möjligheter men håller sig kritisk till att det är slutgiltigt.

Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä tavalla feminismiä ja feminiinisyyttä käsitellään pikamuotibrändi Monkin Instagram-julkaisuissa vuosina 2018 ja 2019. Aihe on ajankohtainen, sillä feminismin rooli julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla feminismin luonne, joka on historiallisesti perustunut poliittiseen aktivismiin ja epätasa-arvoisten valtarakenteiden paljastamiseen, on muuttunut osittain yksilökeskeisempään ja kaupallisempaan suuntaan. Monet julkisuuden henkilöt ovat julistaneet olevansa feministejä, ja vaatekaupat myyvät t-paitoja, joissa on feministisiä iskulauseita. On oleellista tutkia, minkälaisia merkityksiä feminiinisyydestä ja feminismistä kaupalliset yritykset luovat, sillä niillä on merkittävä valta määrittää, millaiset feministiset sisällöt saavat huomiota julkisessa keskustelussa. Kaupallisiin tarkoituksiin sopii yleensä vain myyntiä edistävä kieli, jolloin kantaaottavammat poliittisen feminismin aiheet jäävät helposti taka-alalle. Tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin sekä feministiseen tutkimukseen, joista kumpikin kytkeytyy vahvasti kysymyksiin diskurssien ja vallan välisestä suhteesta. Sovellan tutkimuksessa Faircloughin kolmitasoista analyysikehystä tarkastelemalla itse aineiston lisäksi sen tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä seikkoja sekä yhteiskunnallista kontekstia. Koska aineisto koostuu sekä kielellisestä että kuvallisesta materiaalista, käytän analyysissa sekä systeemis-funktionaalisen kieliteorian että multimodaalisen analyysin työkaluja. Tarkastelen aineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, joten tutkimus on paitsi kielitieteellinen, myös osa feministisen kritiikin jatkumoa. Hyödynnän aineiston analyysissa populaarifeminismin ja postfeminismin käsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan nykyajan mediakulttuurin rakentamia naiskuvia. Keskiössä on se, mitä kuvia feminiinisyydestä ja feminismistä tuotetaan ja mitä haastetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 50:stä Monkin Instagram-julkaisusta, jotka on valikoitu vuosilta 2018 ja 2019. Aineiston valinnassa on otettu huomioon erityisesti julkaisujen feminismiin viittaava kieli. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millaisia feminiinisyyteen ja feminismiin liittyviä diskursseja aineistosta löytyy? 2. Millaisin multimodaalisin, erityisesti kielellisin keinoin diskurssit rakentuvat? Aineistosta nousee esiin viisi feminismiin ja feminiinisyyteen liittyvää diskurssia: kulutus-, keho- ja valintadiskurssit sekä itsensä rakastamisen ja feministisen identiteetin diskurssit. Näiden diskurssien tarkastelun kautta aineisto määrittyy populaarifeminismin piiriin, sillä se tunnustaa naisia alistavien rakenteiden olemassaolon. Aineistossa kuitenkin tuodaan esille lähinnä ristiriidattomia feministisiä aiheita, kuten naisten voimaantumista. Naisten rooli kuluttajina sekä vahvoina ja itsenäisinä toimijoina korostuu. Samanaikaisesti feministinen rakenteellinen kritiikki ja erityisesti kapitalismin luomien valtarakenteiden kritisointi jää huomiotta. Aineiston luoma kuva feminiinisyydestä ja feminismistä perustuukin vahvasti uusliberalistiselle yksilökeskeiselle ajattelulle ja kuluttajuudelle.

  Abstract Faculty: Faculty of Arts Degree programme: English Studies Study track: Applied linguistics Author: Kirsi Ilmaranta Title: English in the public sector: Employee perceptions of language policy behind the webpages of the Social Insurance Institution of Finland Level: Master’s thesis Month and year: February 2024 Number of pages: 46 + 1 + 7 (appendices) Keywords: Language policy, ELF, translation, Language choice, Virtual Linguistic Landscapes Supervisor or supervisors: Niina Hynninen Where deposited: University of Helsinki e-thesis database Additional information: N/A Abstract: This study looked at the complex language policy layers and practices that affect people working to produce English language web materials at Kela, the social insurance institution of Finland. The study was conducted through an interview study of 3 participants: 1 translator and 2 communications specialists. The interview data was supplemented with a virtual linguistic landscape study of the Kela website. The interviews were semi-structured and conducted on Teams where the data was recorded for further analysis. The interview data was analysed through inductive content analysis, where the data was categorized based on language policy levels as well as the language production process. The virtual linguistic landscape data was analysed in terms of the language options and the scope of the English language website based in the main navigation menu. The study showed that English web material production is affected by different aspects. There are top-down management level policies that affect the language choices offered as well as the extent of the materials offered in certain languages. Language practices were often normalized and thought to be difficult to change without top-down involvement. While the policies seemed to be shaped by general language beliefs in the Finnish society, they did not necessarily represent those of the current employees. Especially translation processes were largely shaped by individual employees’ practices. The findings indicate that formal language policies might be beneficial as ideological frameworks for employees to follow and justify changes in practiced language policy.

Multi-functional superimposed subtitles called telop are a defining feature of Japanese television programs today. Telops are used to show titles of segments, speaker’s utterances and explanations about situations. In recent years, English telops have been increasingly used although English use as a means of daily communication is limited in the Japanese society. This study examines how English is used in Japanese television programs, focusing on telops. The focus of this research is on a prominent genre of Japanese television shows, variety shows, which often feature comedians and incorporate various entertainment elements. Previously, both English use in Japanese contexts and telops have been studied, but not many studies have focused on English-language telops in Japanese television shows. Therefore, this study investigates English telops, adopting methodologies used in previous research. This study has two aims. The first is to investigate what kind of functional roles English telops play in Japanese television shows. The second is to elucidate how English telops index social functions, such as competence or being (un)cool. This thesis adopted an analytical approach by Maree (2015a) and Furukawa (2014): multimodal analysis in sociolinguistics (sociocultural linguistics) approach. The study used television program data, which broadcasted in 2019 and amounts to 36 hours in total. The total number of English telops extracted from this video data was 2062 and these telops were classified based on three types of categorical frameworks: typology of telop, typology of code-switching and typology of social functions. The results show that English telops have various functional roles and social functions. The result of categorizing based on the typology of telop reveals that English telops were frequently used for situational explanation, speaker’s utterances and titles. In terms of the typology of code-switching, the result shows that English telops were rarely used to describe a code-switching in conversation. Rather, English telops appeared to be used for headlines, mottos or proper nouns. As for the typology of social functions, several functions that were suggested in previous research were found in this research as well. In addition, new social functions such as sexy and hyperactive were also discovered. In conclusion, this research suggests additions to the typological frameworks for English telops but also points out there is still room to develop them. This research provides new insights into English use in Japanese communication and non-English speaking cultures. Furthermore, this research can also contribute to further research on telops and Japanese media communication.

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan afroamerikkalaisten naisten seksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden käsittelyä Alice Walkerin romaanissa Häivähdys purppuraa (eng. The Color Purple) ja sen vastaanotossa. Tavoitteena on selvittää, miten romaanin vastaanotto häivyttää sen biseksuaalista sisältöä ja miten mustiin naisiin sekä biseksuaaleihin liitetyt negatiiviset stereotypiat toistuvat romaanissa. Teosta tarkastellaan mustan feminismin ja biteorian viitekehyksistä. Lähestymistapa pohjaa näiden tutkimusalojen näkemyksiin siitä, että afroamerikkalaisten naisten seksuaalisuus ja biseksuaalisuus on yhtäältä häivytetty ja toisaalta stigmatisoitu yhdysvaltalaisissa yhteiskunnallisissa diskursseissa. Tutkielman ensimmäinen osa pohjustaa seuraavien osien analyysiä esittelemällä ensin teoreettisten lähtökohtieni, mustan feminismin ja biteorian, tutkimusaloja. Toisessa osassa tarkastellaan afroamerikkalaisten naisten kirjallisuuden historiaa mustien naisten seksuaalisuuden kuvaamisen näkökulmasta. Tämän jälkeen käsitellään romaanin vastaanottoa biteoriasta lainatun häivyttämisen käsitteen avulla. Osiossa osoitetaan, miten romaanin kirjallisuuskritiikki häivyttää romaanissa keskeisiä mustien naisten seksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden elementtejä keskittymällä romaanin sisältämään maskuliinisuuden kuvaukseen. Tutkielman kolmas osa on kirjallisuusanalyysi, jossa erittelen lähiluvun keinoin romaanissa esiintyvän hahmon Shug Averyn biseksuaalisuutta ja hahmossa toisintuvia, mustiin naisiin ja biseksuaaleihin yhdistettyjä stereotypioita. Kirjallisuusanalyysini pohjalta väitän, että romaanin vastaanotto häivyttää yhtä romaanin keskeisimmistä teemoista, mustien naisten biseksuaalisuuden käsittelyä. Tutkimuksessani ilmenee myös, että romaanissa kuvataan Shug Averyn biseksuaalisuutta mustiin naisiin ja biseksuaaleihin liitettyjen stereotypioiden kautta.

This thesis investigates the linguistic landscape at a multilingual Finnish university. It explores which languages are used in the signs at the university's city centre campus, how the languages are arranged, how language choices in the linguistic landscape in the studied setting align with the university's language policy, and how international students and staff members perceive the language environment and language policy of the university. In order to provide more thorough answers to the research questions, two types of data were included: linguistic landscape signs and semi-structured interviews. The linguistic landscape data was collected from seven locations around the city centre campus in November 2021 and focused on the signs displayed in public spaces. Seven international MA students and four international teachers were interviewed for their experiences and perceptions of the linguistic landscape of the university. All the interviews were conducted via Zoom between January and February 2022. Content analysis was used as the principal method for data analysis. The linguistic landscape and interview data analysis revealed that multilingualism is a norm in the city centre campus surroundings. The language choice and the order of languages in the signs reflect the disparity in the role and hierarchy of languages. Finnish is the prominent language and the preferred code in the signs, while Swedish and English show less important status. It can be seen that these three languages are displayed in the majority of the signs, which corresponds to the guidance of the trilingual language policy. Although the linguistic environment of the University of Helsinki is considered more multilingual and international than that of other academic institutions with which the interviewees were familiar, it was suggested that the implementation of the trilingual language policy and multilingualism should be taken into account in a broader sense, not only in public signs, but also in everyday communication.

Lukuharrastus tai lukemisesta kiinnostuminen on tärkeä ominaisuus yliopisto-opiskelijoilla. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat englantia vieraana kielenä (EFL: English as a Foreign Language) opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tutkimuksen kohteena ovat Kurdistanin alueellisen hallinnon yliopistoissa opiskelevat opiskelijat. Kurdistanin alueellinen hallinto tunnetaan myös nimellä “Irakin Kurdistan”, sillä se koostuu maantieteellisesti Irakin pohjoisosassa sijaitsevasta kurdien itsehallintoalueesta. Tutkielmassa kuvataan lukuisia eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden lukuintoon. Näihin lukeutuvat esimerkiksi yliopiston kirjaston tarjonta ja asema sekä yliopiston luennoitsijoiden vastuu, jotka molemmat näyttävät aineiston valossa olevan tärkeitä tekijöitä lukuharrastuksen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. Tutkielman aiheen avaamiseksi tekstissä esitellään aiempia tutkimuksia liittyen lukemiseen, lukemisen kulttuuriin sekä kirjaston asemaan. Tutkielmassa käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä aineiston analysoinnissa. Tutkielman aineisto koostuu online-kyselystä, johon vastasivat eri Kurdistanin yliopistoissa opiskelevat henkilöt. Kyselyssä on kolme eri osiota, joissa opiskelijat vastaavat kysymyksiin liittyen lukutottumuksiinsa sekä aineistojen saatavuuteen. Aineistona käytetään myös kolmea haastattelua, joissa haastateltavina oli yliopissa eri nimikkeillä työskenteleviä henkilöitä, mm. luennoitsija ja kirjastonhoitaja. Heidän osaltaan kysymyksissä keskitytään siihen, miksi opiskelijoiden lukuinto on alhainen. Tutkimustulokset tarjoavat luotettavan kuvauksen alueella vallitsevasta ongelmasta. Aineiston pohjalta huomataan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja lukevat mielellään vapaa-ajallaan, mutta aineiston saannin vaikeus vaikuttaa kielteisesti opiskelijoiden motivaatioon. Vastaajien vastausten pohjalta on huomattavaa, että kirjastot eivät tarjoa tarpeeksi luettavaa eivätkä tarjoa myöskään tarpeeksi luotettavaa materiaalia akateemisesta näkökulmasta.