Browsing by department "Avdelningen för ekonomi"

Johdanto: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa organisaation menestys riippuu työntekijöistä, joista on tullut merkittävä kilpailuedun lähde. Organisaatioiden kilpailukyky laskee työvoiman vaihtuvuuden ja heikon sitoutumisen seurauksena esimerkiksi siksi, että lähtevien työntekijöiden mukana menetetään tärkeää tietopääomaa. Sitoutumisella on useita positiivisia vaikutuksia sekä organisaatio- että yksilötasolla. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kaikenlainen sitoutuminen ei aina tuo mukanaan vain positiivisia seurannaisvaikutuksia. Työelämän sitoutumisen kohteista eniten on tutkittu organisaatioon sitoutumista. Nykyään sitoutumista kuitenkin ajatellaan moniulotteisena rakenteena, jossa yksilöllä on useita sitoutumisen kohteita. Tavoitteet: Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista suomalaisen leipomoalan yrityksen tuotanto-osaston päällikkö -ja johtotason työntekijöiden sitoutuminen moniulotteisena rakenteena on. Tutkimuksessa tarkasteltiin uraan ja organisaatioon sitoutumista, työtehtäviin kiinnittymistä sekä työn yleistä merkityksellisyyttä yksilön elämässä. Lisäksi tarkasteltiin sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta voidaan pitää tilannekartoituksena kohdeyrityksen johto -ja päällikkötason sitoutumisen tilasta. Tutkimuksen tulokset toimivat yritykselle keskustelu- ja kehitysalustana, jonka pohjalta sitoutumista ja organisaation toimintaa voidaan kehittää. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sitoutuminen moniulotteisena rakenteena. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohderyhmään kuului yhteensä 26 henkilöä. Valtavirrasta poiketen, käytettiin menetelmänä laadullista kyselytutkimusta, koska tarkoituksena oli ymmärtää kohdejoukon sitoutumista ja selvittää siihen liittyviä ajatuksia. Organisaatioon sitoutumisen komponentteja analysoitiin Meyerin, Allenin ja Smithin (1993) strukturoidun kyselylomakkeen avulla ja sitoutumisen muita kohteita avoimilla teoriasidonnaisilla kysymyksillä. Lopuksi kartoitettiin sitoutumiskohteiden tärkeysjärjestystä. Analyysissä hyödynnettiin sisällön erittelyä ja sisällön analyysia. Tulokset: Kysyttäessä työn, uran ja organisaation tärkeysjärjestystä, olivat tulokset tasaiset, mutta tärkein sitoutumisen kohde enemmistölle oli työtehtävät. Ura oli toiseksi tärkein sitoutumisen kohde. Vaikka enemmistö oli työhönsä tyytyväisiä ja halukkaita jatkamaan tehtävissään, myös kehitettävää löytyi. Esiin nousseita teemoja olivat muun muassa vaihtelun tarve, vaikuttamis-, etenemis- ja kehittymismahdollisuudet sekä työyhteisön sisäiset ongelmat. Puolistrukturoitujen kysymysten perusteella enemmistö piti työtä merkityksellisenä elämässään. Vaikka organisaatio oli vähiten tärkeä sitoutumisen kohde enemmistölle, oli enemmistö vastanneista affektiivisesti organisaatioon sitoutuneita. Taustamuuttujista erityisesti ikä ja virka-aika vaikuttivat sitoutumisen kohteisiin ja laatuun. Enemmistö vastanneista ei ollut jatkuvuussitoutuneita, mutta iällä ja jatkuvuussitoutumisella havaittiin positiivinen korrelaatio. Nuoremmat ja vähemmän aikaa organisaatiossa työskennelleet olivat enemmän uraansa sitoutuneita kuin vanhempi ikäryhmä. Vanhempi ikäryhmä ja pidemmän aikaa organisaatiossa työskennelleet, olivat enemmän työtehtäviin kiinnittyneitä. Johtopäätökset: Organisaation kannalta on positiivista, että enemmistö vastanneista piti työtehtäviä tärkeimpänä sitoutumisen kohteena ja työtä merkityksellisenä. Työhön kiinnittymisellä on todettu useita positiivisia seurausvaikutuksia kuten yhteys organisaation kilpailukykyyn ja tuottavuuteen yksilöiden työtyytyväisyyden, parantuneen motivaation ja työsuorituksen kautta. Lisäksi työhön kiinnittymisellä on todettu positiivinen yhteys aikomuksiin jäädä organisaatioon sekä työhön. Tässä tutkimuksessa enemmistö oli työtehtäviinsä tyytyväisiä ja halukkaita jatkamaan työtehtävissään. Vastauksista nousi esiin halu tehdä oma työnsä kunnolla. Työtehtäviin kiinnittymisellä on todettu yhteys myös organisaatioon sitoutumiseen. Positiiviseksi tulokseksi voidaan katsoa myös se, että enemmistö oli affektiivisesti organisaatioon sitoutuneita. Affektiivisella sitoutumisella on todettu sitoutumisen kolmesta komponentista eniten organisaation kannalta toivottavia seurausvaikutuksia. Tutkimuksessa esiin tulleiden teemojen perusteella, yritys voi pohtia tavoitteidensa kautta jatkotoimenpiteitä ja mahdollisesti suunnata erilaisia toimenpideohjelmia eri ikä- ja virka-ajan työntekijäryhmille.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hyllysijoittelun kysynnällisiä vaikutuksia tonic-vesien myyntiin. Alakysymyksenä on, voidaanko hyllysijainnin vaikutusta hyödyntää tuoteryhmän määrittelemisessä. Lähtökohtana tutkimusasetelmalle on tonic-vesien ja ginien keskinäinen käyttöyhteys, mitä halutaan tarkastella tuoteryhmäjohtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Alkon kanssa. Alkon erityisasemaan liittyvien tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edellytysten sekä siitä seuraavien yhteistyörajoitteiden vuoksi tutkimus rajataan vähittäiskaupan näkökulmasta toteutettavaksi. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan vähittäiskaupan kehitystä tuoteryhmäjohtamisen näkökulmasta sekä tuoteryhmäjohtamisen käsitteellistä laajuutta, minkä jälkeen esitellään tuoteryhmäjohtamisen kahdeksanvaiheinen prosessi ja tutkimuksessa hyödynnettävä jatkuva prosessi. Prosessinäkökulmasta siirrytään tuoteryhmäjohtamiseen linkittyvien valikoiman- ja tilanhallinnan teorioiden tarkasteluun, mistä syvennytään tutkimuksessa keskeisiin aikaisempiin hyllysijainnin tutkimuksiin. Teoriaosuuden viimeisinä näkökulmina tarkastellaan käyttöyhteyttä ja ristiin ostamista kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavina tekijöinä. Kokeellinen tutkimus toteutettiin kenttäkokeena kahdessa Alkon pääkaupunkiseudun myymälässä ja näytteeksi muodostui otannan ajanjaksolla asioineet asiakkaat. Aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa viikkojen 5-12 aikana niin, että yhden asetelman kesto oli kaksi peräkkäistä viikkoa. Menetelmänä oli ABAC-reversaaliasetelma, missä kokeellinen kontrolli muodostetaan palaamalla takaisin lähtötilanteeseen (A) ja selittävää tekijää kokeillaan kahdella eri asetelmalla (B ja C). Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin luotettavuuden parantamiseksi tonic-vesien prosentuaalisina osuuksina miksereiden myynnistä. Tarkastelutavan takia tutkimuksen aineisto muodostui pieneksi, minkä vuoksi tuloksia tarkasteltiin varianssianalyysin parametrittomalla vastineella Kruskalin–Wallisin testillä sekä erilaisin indeksein. Tulosten perusteella eri asetelmien välillä oli eroa kysynnässä. Merkittävin kysyntä oli jaksolla, jossa tonic-vedet sijaitsivat yhdessä ginien kanssa. Jaksojen välisistä eroista huolimatta tilastollisessa tarkastelussa hyllysijoitteluratkaisujen vaikutus tonic-vesien kysyntään ei ollut riittävän merkittävää nollahypoteesin hylkäämiseksi. Tuloksissa ei myöskään havaittu tonic-vesien ja ginien ristiin ostamiselle selkeää indeksiin perustuvaa ja siten käyttöyhteyttä tukevaa suhdelukujen vaihtelua. Asetelman viimeisen C-jakson tuloksien osalta maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia muodostuu sekoittavaksi tekijäksi. Koronapandemian ajankohdalle sijoittuvan C-asetelman aikana mitattiin tonic-vesien merkitsevin osuus miksereiden myynnistä. Tätä ei kuitenkaan pystytä osoittamaan hyllysijainnista johtuvaksi ilman perusteltua epäilystä, sillä pandemian mahdollisia vaikutuksia kuluttajiin ei tutkimuksessa pystytä arvioimaan muutoin kuin kysyntätrendin muutoksien osalta. Tutkimuksen tulokset ja kokeellinen asetelma jättää lukuisia kysymyksiä, joihin voidaan myöhemmissä tutkimuksissa vastata. Tutkimuksessa ei pystytä vastaamaan, miten kuluttajat suhtautuvat ginien ja tonic-vesien keskinäiseen käyttöyhteyteen ja miten käyttöyhteys vaikuttaa kuluttajien tarvelähtöiseen valikoimamielikuvaan? Toinen näkökulma liittyy tutkimuksen ajalliseen kestoon, jossa kysymyksenä on, olisivatko tutkimuksen tulokset yhteneväiset, mikäli tutkimuksen ajallinen kesto olisi pidempi? Kolmas näkökulma liittyy valikoiman- ja tilanhallinnan teorioiden ja käytäntöjen välisen kuiluun. Aihealueiden keskinäisen etäisyyden takia mahdollisia jatkotutkimusaiheita tässäkin tutkimuksessa esitetyistä lähtökohdista olisi useita jo pelkästään kokeellisena käytäntöön vietynä tutkimuksena.

Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää johtamisen, esimiestyön, työyhteisön ja työnjärjestelyn vaikutuksia työntekijän kokemaan henkiseen hyvinvointiin ja stressiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä on havaittu olevan positiivinen vaikutus työntekijän hyvinvointiin. Työhyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti myös aikaisempien tutkimuksien mukaan työyhteisön toimiva sosiaalinen tuki. Työn sisältö ja työn järjestely ovat vallitsevan näkemyksen mukaan keskeisessä asemassa työntekijän henkisen hyvinvoinnin muodostumisessa. Tutkimus tutki työikäisten suomalaisten ihmisten kokemuksia omista työnkuormitustekijöistä sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Menetelmät: Tämän tutkimuksen tutkimusote oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin vuoden 2019 aikana Heltti Oy:n asiakasyritysten työntekijöiltä. Nämä työntekijät asuvat ja työskentelevät pääasiassa pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla ja Oulun seudulla. Lomakkeeseen, joka sisälsi työnkuomitustekijöihin sekä työntekijän kapasiteettiin liittyviä kysymyksiä, vastasi 4638 vastaajaa. Vastaukset analysoitiin SPSS 25 – tietokoneohjelmalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin korrelaatioita, faktorianalyysiä, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset: Johtamisella, työyhteisön toimivuudella, työn sisällöllä ja työn järjestelyllä on yhteys työntekijän kokemaan henkiseen hyvinvointiin ja stressiin. Työntekijät, joiden kokemusten keskiarvot edellä mainituista teemoista ovat kaikkien vastaajien keskiarvoa alempana kokevat oman psyykkisen terveydentilan huonommaksi, kuin vastaajat, joiden kokemusten keskiarvot edellä mainituista teemoista ovat kaikkien vastaajien keskiarvoa ylempänä.

Tutkimuksissa on todettu, että maatalousyrittäjille sattuu enemmän tapaturmia kuin työelämässä yleensä. Vuosittain noin 7 % maa-talousyrittäjistä joutuu tapaturman uhriksi töitä tehdessään. Luku on pysynyt lähes samana viimeisen 25 vuoden aikana. Työtapa-turmia ei kuitenkaan satu kaikille maatalousyrittäjille tasaisesti. Joillekin tapaturmia ei satu lainkaan ja toisille niitä sattuu vuosittain, jopa useampia vuodessa. Tässä tutkielmassa oli tarkoitus tutkia, onko olemassa sellaisia tilatason tekijöitä, mitkä altistavat maata-lousyrittäjiä työtapaturmille. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään myös, mitkä tekijät vaikuttavat työtapaturmien vakavuuteen. Tutkielmassa käytettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastoista ajettua aineistoa, mikä sisälsi tiedot vuosina 2014 - 2016 pakollisella MYEL-vakuutuksella vakuutetuista tiloista, vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella (MATA) vakuutetuista tiloista sekä näille tiloille sattuneista työtapaturmista. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja tutkimusmenetelminä käytettiin sekä tavan-omaista että logistista regressioanalyysiä. Analyysin perusteella aineistosta löytyi maatilojen tapaturma-alttiuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Näitä olivat MYEL-vakuutetuilla tiloilla maatilataloudesta saatu kokonaistyötulo, maatilataloudesta saatu pakollisella vakuutuksella vakuutettu työtulo, pakollisesti ja vapaaehtoisesti maatilataloudesta vakuutettujen yrittäjien määrä sekä pellon ja metsän pinta-alat. MATA-vakuutetuilla tiloilla vastaa-vat tekijät olivat tilan työtulo, yrittäjinä ja perheenjäseninä vakuutettujen henkilöiden määrä sekä pellon pinta-ala. Kaikki edellä maini-tut tekijät ovat sidoksissa tuotannon laajuuteen ja sitä kautta oletettavasti myös tiloilla tehtyyn työmäärään. Työtapaturmien vakavuuteen olivat puolestaan vahvimmin yhteydessä vahingoittuneen ikä, työtulo ja vakuutuksen vapaaehtoisuus. Näistä työtulon suuruus ja vakuutuksen vapaaehtoisuus lyhensivät työtapaturmista aiheutuneiden sairauslomien pituutta, kun taas korkeampi ikä pidensi sairauslomia. Merkitsevyystasolla p=0.05 muita työtapaturmien vakavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat vahingon sattuminen huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sekä vahingon sattuminen asunnon ja työpaikan välisellä mat-kalla. Huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa sattuneet työtapaturmat olivat analyysin perusteella vähemmän vakavia tammikuun verrokkijaksoon verrattuna ja asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työtapaturmat olivat vakavampia kuin maatalousyrit-täjätyössä sattuneet vahingot. Vaikka tutkielmassa käytetty aineisto oli suuri ja sisälsi paljon havaintoja, jäivät kaikkien mallien selitysasteet alhaisiksi. Tämä on toisaalta luonnollista, sillä tapaturma-alttiuteen ja tapaturmien vakavuuteen vaikuttaa moni tekijä, joita ei aineistossa ollut mukana. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi maatalousyrittäjien henkilökohtaiset ominaisuudet sekä maatiloilla olevat puitteet. Näitä ominai-suuksia on hankala myös mitata ja vertailla. Niiden tutkiminen olisi jatkossa kuitenkin mielenkiintoista.

Universal Internet has a major role in facilitating information search for consumers. What visitors do online, how their behaviour can be predicted and influenced are one of the most important questions that web site developers and marketing specialists try to figure out. A comprehensive understanding of online behaviour has become a necessity for the success of websites. As there are more and more websites offering similar products to consumers, it is significant to increase the usability of the website and make it easy to find. While some consumers go directly to websites, some use search engines to reach desired websites and others browse websites via referral links. The main research question for this thesis was to analyse what kind of insight Web Analytics reveals about the characteristics of website visitors. The aim for this case study was to highlight with different metrics, the amount of traffic the current marketing tactics have generated and to discuss possible improvements. The theoretical framework of the study was based on the key aspects of the consumer decision process, which focuses on the search of information and the comparison of alternatives before the actual purchase transaction. The study of online purchase behaviour and information search by Comegys et. al. (2006) was in central role of the theoretical framework. As understanding and analysing key metrics played a pivotal role in this research, Plaza (2009) views on the proposed importance of adopting key metrics were used as the basis for the main research question. A pharmaceutical company was the cooperative company of this thesis. The research of the thesis was based on a case study inspecting the web analytics data of the case company’s Finnish and Danish websites. The characteristics of web site visitors were investigated through Google Analytics and web site visitors’ actions on the sites depending on their traffic source were also examined. All the relevant data concerning of consumer behaviour and decision process was collected from the Google Analytics data. The case study of this thesis examined eleven different web metrics collected from two websites during a period of twelve months. With Google Analytics data, the number of visits on a web site and the source of traffic, including organic results from search engines, links from referral web pages or direct access by entering the URL into the web browser was analysed. All these three traffic sources were viewed as different kinds of consumer behaviour. The findings in this study showed that for the case company’s Finnish website, visits generated by search engines bring the most traffic among the selected traffic sources followed by direct traffic and referral traffic. As for Danish web site, the organic traffic remains the source of most traffic while referral visits are the second largest group leaving direct traffic to be the smallest group. The findings from the data show that as the theoretical literature proposed, return visitors did spend a longer time on the site and viewed more pages than new visitors. Both visitor groups - new and returning visitors - spent more time at the web site when they used direct traffic. Findings show that case company websites were highly comparable. Key findings relating to traffic sources and demographics showed only minor differences and can therefore be compared with full confidence.